Tässä tutkimuksessa tuottavuusaineistoa on noin viiden vuoden ajalta, joten tutkimuksen tut-kimusaika on pitkä. Aineistossa on eri-ikäisiä ja vaihtelevan kokemuksen omaavia kuljettajia sekä hakkuumäärä on huomattava. Nämä mahdollistavat luotettavan ja kattavan seurantatut-kimuksen tekemisen, jossa kuljettajat eivät tienneet olevansa tutseurantatut-kimuksen kohteena. Näin seurantatutkimus antaa luotettavan kuvan käytännön tuottavuudesta (Ryynänen & Rönkkö 2001, Sirén & Aaltio 2003). Aineisto ei silti ole tarpeeksi kattava, jotta pystyttäisiin tekemään
täysin luotettava arvio kokemuksen ja iän vaikutuksesta tuottavuuteen, koska nuoria ja koke-mattomia kuljettajia ei tässä tutkimuksessa ollut tarpeeksi. Lisäksi kokeneita kuljettajia, jotka olisivat jo lähellä eläkeikää, ei tässä tutkimuksessa ollut tarpeeksi mukana. Haasteita aineiston hankinnassa tuotti myös Komatsu -merkkisten harvestereiden tuottaman tiedon synkronointi TimberOffice 5 -ohjelmaan. Komatsut tuottavat hieman eri tavalla tuotanto- ja aikatiedoston leimikolta, joita ohjelma ei jostain syystä saanut yhdistettyä ”Yhdistetty tuotannon- ja käytön seuranta” -tiedostoksi. Tästä syystä joidenkin kuljettajien tuottavuusaineisto ei ole yhtäjaksoi-nen, vaikka he olivat työskennelleet yhtäjaksoisesti.
Pitkässä seurantatutkimuksessa ei voida standardoida korjuun olosuhdetekijöitä (esimerkiksi maasto, puusto, hakkuutapa, sääolosuhteet, kuljettaja ja kone) niin kuin lyhyissä työnseuranta- tai aikatutkimuksissa (Väätäinen ym. 2005). Lyhyiden aikatutkimuksien luonteen takia niiden tuloksia ei taas voida suoraan soveltaa käytännön työhön, koska aikatutkimukset eivät vastaa käytännön työtilanteita ja kuljettajat voivat kokea tutkimukset kilpailutilanteina (Ryynänen &
Rönkkö 2001, Sirén & Aaltio 2003, Laitila & Väätäinen 2013).
Tämän tutkimuksen tuottavuustulokset antavat luotettavaa tietoa harvestereiden ja kuljettajien tuottavuustasosta sekä tason muutoksista. Näitä tietoja voidaan käyttää hyväksi, kun lasketaan ja arvioidaan tarkempia maksurakenteita. Oman tuottavuustason tietäminen luo myös parem-mat pohjatiedot tarkempien taksalaskelmien tekemiseen. Näiden tuloksien perusteella tiede-tään myös tarkkaan kaikkien kuljettajien tämänhetkinen tuottavuustaso. Samalla pystytiede-tään arvioidaan voidaanko kuljettajien tuottavuutta parantaa jollain keinolla, josta esimerkkinä voidaan pitää koulutusta. Korjuuyrittäjällä tulee olla tarkkaa tietoa kuljettajien sen hetkisestä tuottavuus- ja laatutasosta. Esimerkiksi Purfürstin (2010) tutkimuksessa kokeneen kuljettajan korvaaminen aloittelevalla kuljettajalla vähentäisi arvion mukaan harvesterin liikevaihdon määrää noin 45 000 € kahdeksassa kuukaudessa. Ja Gellersted ym. (2005) havaitsivat, että kokeneen kuljettajan korvaaminen aloittelevalla kuljettajalla voi vaikuttaa korjuuyrityksen tuloksen jopa 50 000 € vuodessa.
Tuottavuustutkimuksissa on liian vähän huomioitu kuljettajan vaikutusta, vaikka sen on laa-jasti todistettu vaikuttavan harvesterin tuottavuuteen (Nurminen ym. 2006, Purfürst & Erler 2011). Purfürst & Lindroos (2011) havaitsivat, että vain 15 tuottavuustutkimusta sisälsi tietoa kuljettajien kokemuksesta, joista kolme sisälsi vielä lisäinformaatiota koulutuksesta, mutta lopuissa 35 tutkimuksessa ei mainittu mitään kuljettajan vaikutuksesta. Kuljettajan vaikutus
tuottavuuteen on puun tilavuuden jälkeen merkittävin vaikuttaja, joten se pitäisi ottaa huomi-oon kaikissa malleissa, joissa ennustetaan harvesterin tuottavuutta (Purfürst & Erler 2011).
Tulevaisuudessa koneiden tuottaman tiedon kerääminen ja hyödyntäminen tulee olemaan hel-pompaa ja luotettavampaa. Laajoja automaattiseen tiedonkeräykseen perustuvia seurantatut-kimuksia on jo tehty, joista esimerkkinä voidaan pitää Erikssonin ja Lindroosin (2014) teke-mä seurantatutkimus. Automaattisella tiedonkeräyksellä saadaan helposti laaja aineisto konei-ta ja kuljetkonei-tajia, mutkonei-ta sekaan tulee aina virheitä, joiden selvittely voi olla vaikeaa. Eli onko aineiston havainto virhe vai epätavallinen, mutta silti päteviä havaintoja (Eriksson & Lindroos 2014). Automaattinen tiedonkeräys on lisääntynyt ja tulee edelleen lisääntymään, kun metsä-koneiden tuottaman aineiston standardointi saadaan täysin kuntoon.
KIRJALLISUUS
Ala-Ilomäki, J., Heikkilää, J., Pykäläinen, J., Jutila, J. & Ylisirniö, K. 2008. Metsäkoneiden aistinjärjestelmä, puuston kartoittaminen ja puoliautomaattinen ohjaus – FORESTRIX. Met-lan työraportteja 102. 51 s. [Verkkojulkaisu] Saatavissa:
http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2008/mwp102.htm. [Viitattu: 15.1.2016]
Asikainen, A., Leskinen, L., Pasanen, K., Väätäinen, L., Anttila, P. & Tahvanainen, T. 2009.
Metsäkonesektorin nykytila ja tulevaisuus. Metlan työraportteja 125. s 48. [Verkkojulkaisu]
Saatavilla: http://metla.eu/julkaisut/workingpapers/2009/mwp125.pdf [Viitattu: 15.1.2016]
Burman, L. & Löfgren, B. 2007. Huma-machine interaction improvements of forest machines.
Skogforsk – The Forestry Research Institute of Sweden. . [Verkkojulkaisu] Saatavilla:
http://www.nordiskergonomi.org/nes2007/CD_NES_2007/papers/A26_Burman.pdf [Viitattu:
21.1.2016]]
Eriksson, M. & Lindroos, O. 2014. Productivity of harvesters and forwarders in CTL opera-tions in northern Sweden based on large follow-up datasets. Department of Forest Biomateri-als and Technology, Swedish University of Agricultural Sciences, Uumaja. [Verkkojulkaisu]
Saatavilla: http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/14942119.2014.974309 [Viitattu:
20.1.2016]
Galabrese, D. 2000. Canadian Switches to Mechanized Cut-to-Length. TimberLine. [Verkko-lehti] Saatavilla: http://www.palletenterprise.com/articledatabase/view.asp?articleID=222 [Viitattu: 20.3.2016]
Gellerstedt, S. 2002. Operation of the Single-Grip Harvester: Motor-Sensory and Cognitive Work. International Journal of Forest Engineering. Volume 13, Number 2 (2002). [Verk-kojulkaisu] Saatavilla: https://journals.lib.unb.ca/index.php/IJFE/article/view/9893/10065 [Viitattu: 20.1.2016]
Gellerstedt, S., Lidén, E. & Bohlin, F. 2005. Health and Performance in Mechanised Forest Operations. A handbook broduced by ErgoWood-project. Swedish University of Agricultiral Sciences. 45 s.
Glöde, D. 1999 Single- and double-grip harvesters – productivity measurements in Final cut-ting of shelterwood. Journal of Forest Engineering, Volume 10(2): 63-74, 1999. [Verkkojul-kaisu] Saatavilla: https://journals.lib.unb.ca/index.php/IJFE/article/view/9961/10190 [Viitat-tu: 22.1.2016]
Harstela, P. 1993. Forest Work Science and Technology, Part 1. Silva Carelica 25. Joensuun yliopisto, Metsätieteellinen tiedekunta. 113 s.
Harstela, P. 1996: Forest Work Science and Technology. Part 2. Silva Carelia 31. Joensuun yliopisto, Metsätieteellinen tiedekunta. 175 s.
Heinimann, H. 2001. Productivity of a cut-to-length harvester family – an analysis based on operation data. 2001 Council on Forest Engineering (COFE) Conference Proceeding: ”Appa-lachian Hardwoods: Managing Change”. Snowshoe, July 15-18, 2001. [Verkkojulkaisu]
Saa-tavilla: http://web1.cnre.vt.edu/forestry/cofe/documents/2001/COFE_2001_Heinimann.pdf [Viitattu: 1.4.2016]
Jalkanen, J. 2010. Energiapuuharvennuksen tuntituotoksia sekä koneyrittäjien kokemuksia energiapuutyömailta hankinnan alkuvaiheessa. Tampereen ammattikorkeakoulu. Tutkintotyö.
[Verkkojulkaisu] Saatavilla:
http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/21320/Jalkanen_Janne.pdf?sequence=2 [Viitattu: 5.1.2016]
Jirousek, R, Klvac, R & Skoupy A. 2007. Productivity and costs of the mechanised cut-to-length wood harvesting system in clear-felling operations. Journal of Forest Science, 53, 2007 (10): 476-482 [Verkkojulkaisu] Saatavilla: http://agriculturejournals.cz/publicFiles/00421.pdf [Viitattu: 29.3.2016]
Juntunen, M.-L. 1998. Professional harvester operators: basic knowledge and skills from trai-ning - operating skills from working life? TeoksessF: Ergonomics in a Changing World. Jul-kaistu IUFRO XXth World Congress 6-12 elokuuta 1995, Tampere. [Verkkojulkaisu] Saata-villa: http://www.metla.fi/iufro/iufro95abs/d3pap66.htm [Viitattu: 12.4.2016]
John Deere. 2016. a. TimberOffice – Ohjelmistopaketti. [Verkkosivu] Saatavilla:
https://www.deere.fi/fi_FI/products/equipment/automation/timberoffice/timberoffice.page [Viitattu: 10.1.2016]
John Deere. 2016. b. TimberLinkTM. [Verkkosivu] Saatavilla:
http://www.timberoffice.com/suomi/tuotteet/timberlink/ [Viitattu: 28.4.2016]
Järvinen, A., Koivisto, T. ja Poikela, E. 2002. Oppiminen työssä ja työyhteisössä. WSOY 2000. 252 s.
Kariniemi, A. 2003 Hakkuukoneenkuljettaja tiedonkäsittelijänä. Metsätehon katsaus 1.
[Verkkojulkaisu] Saatavilla: http://www.metsateho.fi/hakkuukoneenkuljettaja-tiedonkasittelijana/ [Viitattu: 21.3.2016]
Kariniemi, A. 2006 Kuljettajakeskeinen hakkuukonetyön malli – Työn suorituksen kognitii-vinen tarkastelu. Helsingin yliopisto. Metsävarojen käytön laitoksen julkaisuja 38. [Verkko-julkaisu] Saatavilla: https://helda.helsinki.fi/handle/1975/443 [Viitattu: 23.3.2016]
Kellogg, L. D. & Bettinger, P. 1994. Thinning productivity and cost for mechanized cut-to-length system in the Northwest Pacific coast region of the USA. Journal of Forest Enginee-ring. [Verkkojulkaisu] Saatavilla:
http://journals.hil.unb.ca/index.php/IJFE/article/view/10041. [Viitattu: 15.1.2016]
Kirk, P.M., Byers, J.S., Parker, R.J. & Sullman, M.J. 1997. Mechanisation Developments Within the New Zealand Forest Industry: Human Factors. Journal of Forest Engineering, Vo-lume 8, Number 1 (1997). [Verkkojulkaisu] Saatavilla:
https://journals.lib.unb.ca/index.php/IJFE/article/view/10005 [Viitattu: 15.3.2016]
Kolström, T., Harstela, P., Asikainen, A & Imponen, V. 2005. Puuntuotannon ja -korjuun tulevaisuus. Metsäalan tulevaisuusfoorumi –työryhmäraportti. Metsänhoidon ja metsätekno-logian yhdistetty työryhmä. Joensuun yliopisto, Metsätieteellinen tiedekunta. Tiedonantoja
161. [Verkkojulkaisu] Saatavilla: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_952-458-640-1/urn_isbn_952-458-640-1.pdf [Viitattu: 15.3.2016]
Komatsu Forest. 2011. Koneellinen puunkorjuun viisi vuosikymmentä -innovaatioita ja huip-putekniikkaa. Komatsu Forest 1961-2011. 143 s.
Komatsu Forest. 2013. Lehdistötiedote; Komatsu Forest tuo markkinoille maailmassa ainut-laatuisen metsäkonejärjestelmän. Uumaja 05.06.2013. [Verkkojulkaisu] Saatavilla:
www.komatsuforest.com/default.aspx?id=94563 [Viitattu: 28.4.2016]
Kuitto, P-J., Keskinen, S., Lindroos, J., Oijala, T., Rajamäki, J., Räsänen, T. & Terävä, J.
1994. Puutavaran koneellinen hakkuu ja metsäkuljetus (Mechanized cutting and forest haula-ge. Tiedotus Metsäteho Report 410. [Verkkojulkaisu] Saatavilla:
http://www.metsateho.fi/wp-content/uploads/tiedotus-1994_410.pdf [Viitattu: 10.1.2016]
Kärhä, K., Rönkkö, E. & Gumse, S-I. 2004. Productivity and Cutting Costs of Thinning Har-vesters. . Journal of Forest Engineering. [Verkkojulkaisu] Saatavilla:
http://journals.hil.unb.ca/index.php/IJFE/article/view/9849 [Viitattu: 20.1.2016]
Laitila, J. & Väätäinen, K. 2013. Hakkuutyön tuottavuus metsävarustellulla turvetuotantotrak-torilla karsitun aines- ja energiapuun korjuussa. Suoseura – Finnish Peatland Society. Suo 64(2-3): 97-112. [Verkkojulkaisu] Saatavilla:
http://www.suoseura.fi/suo/pdf/Suo64_Laitila2.pdf [Viitattu: 1.4.2016]
Leskinen, M. & Mikkonen, E. 1981. Metsäkoneiden kuljettajille asetettavat vaatimukset. Met-sätehon tiedotus 369. [Verkkojulkaisu] Saatavilla:
http://www.metsateho.fi/wp-content/uploads/tiedotus-1981_369.pdf [Viitattu: 1.4.2016]
Manner, J. 2015. Automatic and Experimental Methods to Studying Forwarding Work. Doc-toral Thesis. Faculty of Forest Sciences, Department of Forest Biomaterials and Technology, Umeå. 71 s.
Mellin, I. 2006. Tilastolliset menetelmät: Otokset, otosjakauma ja estimointi. Helsingin yli-opisto. [Verkkojulkaisu] Saatavissa:
http://math.aalto.fi/opetus/sovtoda/oppikirja/OtosEstim.pdf [Viitattu: 1.3.2016]
Mellin, I. 2006. Tilastolliset menetelmät: Tilastolliset testit. Helsingin yliopisto. [Verkkojul-kaisu] Saatavissa: https://math.aalto.fi/opetus/sovtoda/oppikirja/Testit.pdf [Viitattu: 1.3.2016]
Mäenniemi, O. 2008. Työelämän laadun ja tuottavuuden suhteesta. Työ- ja elinkeinoministe-riö julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 38/2008. [Verkkojulkaisu] Saatavissa:
https://www.tem.fi/files/20908/TEMjul_38_2008_Tyo_ja_yrittajyys.pdf [Viitattu: 11.3.2016]
Niemi, M. 2003. Puutteiden lukumäärän estimointi toisen asteen polynomin avulla. Joensuun yliopisto, Tietojenkäsittely laitos, Raporttisarja A. [Verkkojulkaisu] Saatavissa:
ftp://ftp.cs.joensuu.fi/pub/Reports/A-2003-5.pdf [Viitattu: 16.3.2016]
Nurminen, T., Korpunen, H. & Uusitalo, J. 2006. Time consumption analysis of the mecha-nizedcut-to-length harvesting system. Silva Fennica 40(2): 335–363.
Nuutinen, Y. 2013. Possibilities to use automatic and manual timing in time studies on har-vester operations. Dissertationes Forestales 156. School of Forest Sciences, Faculty of Sci-ence and Forest, University of Eastern Finland. [Verkkojulkaisu] Saatavissa:
http://www.metla.fi/dissertationes/df156.pdf [Viitattu: 14.4.2016]
Ovaskainen, H., Uusitalo, J. & Väätäinen, K. 2004. Characteristics and Significance of Har-vester Operators’ Working Technique in Thinnings. journal of Forest Engineering 15(2): 67-77. [Verkkojulkaisu] Saatavilla:
https://journals.lib.unb.ca/index.php/ijfe/article/view/9851/9991 [Viitattu: 17.2.2016]
Ovaskainen, H. 2009.Timber harvester operators’ working tecjnique in first thinning and the importance of cognitive abilities on work productivity. Facultu of Forest Sciences, University of Joensuu [Verkkojulkaisu] Saatavilla: http://www.metla.fi/dissertationes/df79.pdf [Viitattu:
31.3.2016]
Ovaskainen, H. 2012. Työmallit koneellisessa puunkorjuussa. Metsätehon raportti 221.
1.8.2012. [Verkkojulkaisu] Saatavilla: http://www.metsateho.fi/wp-
con-tent/uploads/2015/02/Raportti_221_Ty%C3%B6mallit_koneellisessa_puunkorjuussa_ho.pdf [Viitattu: 14.4.2016]
Palmroth, L. 2011. Performance Monitoring and Operator Assistance System in Mobile Ma-chines. Tampereen teknillinen yliopisto. Julkaisu 955. [Verkkojulkaisu] Saatavilla:
https://dspace.cc.tut.fi/dpub/bitstream/handle/123456789/6896/palmroth.pdf?sequence=3&is Allowed=y [Viitattu: 14.4.2016]
Pekkarinen, T. & Uusitalo, R. 2012. Aging and Productivity – Evidence from Piece Rates.
Helsinki Center of Economic Research. Discussion Papers No. 354. [Verkkojulkaisu] Saa-tavilla:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37487/HECER-DP354.pdf?sequence=1 [Viitattu: 5.4.2016]
Piekkola, H. 2004. Tulospalkkaus parantaa tuottavuutta. Tilastokeskus, Tietoaika. [Verkko-julkaisu] Saatavissa: http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_05_04_tulospalkkaus.html [Viitattu: 10.3.2016]
Purfürst, T. 2007. Human Influences on Harvest Operations. Austro2007/FORMEC´07:
Meeting the Needs of Tomorrows´ Forests – New Developments in Forest Engineering, Oc-tober 7 – 11, 2007, Vienna and Heiligenkreuz – Austria [Verkkojulkaisu] Saatavilla:
https://www.formec.org/images/proceedings/2007/session_2_pdf/2_2_paper_purfuerst_austro _formec_2007.pdf [Viitattu: 17.3.2016]
Purfürst, T. 2010. Learning Curve of Harvester Operators. Croat. j. for. eng. 31(2010)2 [Verkkojulkaisu] Saatavilla: https://hrcak.srce.hr/file/95556 [Viitattu: 21.1.2016]
Purfürst, T. & Erler, J. 2011. The Human Influence on Productivity in Harvester Operations.
International Journal of Forest Engineering, vol. 22, No. 2. [Verkkojulkaisu] Saatavilla:
http://journals.hil.unb.ca/index.php/IJFE/article/view/19406. [Viitattu: 15.2.2016]
Purfürst, T. & Lindroos, O. 2011. The Correlation between Long-Term Productivity and Short-Term Performance Ratings Harvester Operators. Croat J. Forest Eng. 32:509-519.
[Verkkojulkaisu] Saatavilla: http://www.hrcak.srce.hr/file/108153 [Viitattu: 18.1.2016]
Rajamäki, J., Kariniemi, A. & Oijala, T. 1996. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus.
Metsätehon raportti 8. Helsinki. [Verkkojulkaisu] Saatavilla: http://www.metsateho.fi/wp-content/uploads/2015/02/metsatehon_raportti_008.pdf [Viitattu: 10.3.2016]
Ranta, P. 2004. Possibilities to Develop Forest Machine Simulator Based Education With Technology. Development project in Simulatoy-Based Forest Machine Training. Kalvosarja.
[Verkkojulkaisu] Saatavilla:
http://matriisi.ee.tut.fi/simumedia_www/Seminaari/Presentations/Ranta_presentation.pdf [Viitattu: 15.3.2016]
Piira, T., Kilpeläinen, H., Malinen, J., Wall, T. & Verkasalo, E. 2007. Leimikon puutavarala-jikertymän ja myyntiarvon vaihtelu erilaisilla katkontaohjeilla. Metsätieteen aikakauskirja 1/2007: 19–37.
Ryynänen, S. & Rönkkö, E. 2001. Harvennusharvestereiden tuottavuus ja kustannukset. Työ-tehoseura. Työtehoseuran julkaisuja 381. Helsinki. 67 s.
Sirén, M. 1998. Hakkuukonetyö, sen korjuujälki ja puustovaurioiden ennustaminen.
Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 694. 167 s.
Sirén, M. 2001. Tree damage single-grip harvester thinning operations. Internationla Journal of Forest Engineering 12:29-38 . [Verkkojulkaisu] Saatavilla:
https://journals.lib.unb.ca/index.php/IJFE/article/view/9923 [Viitattu: 18.1.2016]
Sirén, M & Aaltio, H. 2003. Productivity and costs of thinning harvesters and harvester-forwarders. Journal of Forest Engineering 14(1): 39–48. [Verkkojulkaisu] Saatavilla:
http://journals.hil.unb.ca/index.php/IJFE/article/view/9881 [Viitattu: 20.2.2016]
Skogsforsk, 2007. Standart for Forest Data and Communications – StanForD. [Verkkojulkai-su] Saatavilla:
http://www.skogforsk.se/contentassets/b063db555a664ff8b515ce121f4a42d1/stanford_maind oc_070327.pdf [Viitattu: 15.2.2016]
Taanila, A. 2010. Lineaariset regressiomallit. Haaga-Helia. [Verkkojulkaisu] Saatavilla:
http://myy.haaga-helia.fi/~taaak/m/regressio.pdf [Viitattu: 19.2.2016]
Taskinen, J. 2015. Puunhankintaorganisaatioiden taksataulukoiden rakenne suhteessa koneel-lisen hakkuun toteutuneisiin tuottavuuksiin. Itä-Suomen yliopisto, Luonnontieteiden ja metsä-tieteiden tiedekunta, Metsämetsä-tieteiden osasto. Metsätieteen kandidaatin tutkielma 2015. 32 s.
Uusitalo, R. 2002. Tulospalkkaus ja tuottavuus. Helsinki, VATT, Valtion taloudellinen tutki-muskeskus, Goverment Institute for Economic Research. [Verkkojulkaisu] Saatavilla:
http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/k276.pdf [Viitattu: 11.3.2016]
Uusitalo, J. 2003. Metsäteknologian perusteet. Metsälehti Kustannus. Helsinki. 230 s.
Virolainen, H. 2012. Kokonaisvaltainen työhyvinvointi. BoD - Books on Demand, Helsinki, Suomi. 236 s.
Väätäinen, K., Ovaskainen, H., Ranta, P. & Ala-Fossi, A. 2005. Hakkuukoneenkuljettajan hiljaisentiedon merkitys hakkuutulokseen työpistetasolla. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonan-toja 937, 2005. 106 s.
Väätäinen, K., Lamminen, S., Ala-Ilomäki, J., Sirén, M. & Asikainen, A. 2013. Kuljettajan opastavat järjestelmät koneellisessa puunkorjuussa –kooste hankkeen avaintuloksista. Metlan työraportteja 279. [Verkkojulkaisu] Saatavilla:
http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2013/mwp279.pdf [Viitattu: 19.1.2016]
Ylimäki, R., Väätäinen, K., Lamminen, S., Sirén, M., Ala-Ilomäki, J., Ovaskainen, H. & Asi-kainen, A. 2012. Kuljettajaa opastavien järjestelmien tarve ja hyötypotentiaali koneellisessa puunkorjuussa. Metlan työraportteja 224. [Verkkojulkaisu] Saatavilla:
http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2012/mwp224.pdf [Viitattu: 19.1.2016]
Ylänen, T. 2008. Puunkorjuun teknologian kehitys. Päättäjien Metsäakatemian vuosijulkaisu 2008. [Verkkojulkaisu] Saatavilla: http://www.smy.fi/materiaali/paattajien-metsaakatemian-vuosijulkaisu-2008/ [Viitattu: 24.3.2016]