6 POHDINTA
6.3 Johtopäätökset
Sepelvaltimotautipotilaiden sekundaaripreventio on Suomessa vaihtelevaa (Hekkala & Laukkanen 2021), ja sydänkuntoutusta tulisikin kehittää yhtenäisemmäksi, niin että se palvelisi monipuolisesti monen ikäisiä potilaita ja eri elämäntilanteissa olevia.
Terveydenhuollon resurssien turvaaminen sydänpotilaiden hoidossa läpi koko potilaan hoitopolun tulisi olla priorisoituna yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Psykologisten voimavarojen, kuten itsesäätelytaitojen, resilienssin sekä motivaation tukeminen ovat merkityksellisiä asioita sydänpotilaan hoidossa terveydenhuollon ammattilaisten toimesta, uusien sydäntapahtumien ennaltaehkäisemiseksi. Masennus- ja ahdistusoireita tulisi huomioida ja hoitaa paremmin, jotta potilaalla olisi voimavaroja sitoutua elämäntapamuutoksiin. Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella voineen todeta, että potilaiden kuntoutus sydäninfarktin jälkeen tulisi suunnitella yksilöllisesti, erilaiset kulttuuriset, ikäluokkien ja sukupuolien erot huomioiden. Suomen väestön ikääntyessä ja digitalisaation kehittyessä potilaiden tarpeet muuttuvat ajan saatossa. Jatkossa Suomenkin väestön monikansallistuessa, lisää tietoa tarvitaan erityisistä kulttuureihin tai uskontoon liittyvistä tekijöistä, jotka edistävät ja estävät elämäntapamuutokseen sitoutumista. Sydäninfarktin sairastaneiden kokemuksia tulisi tarkastella jatkossa myös Suomen väestöön pohjaten. Lisää tutkimusta tarvitaan sydänpotilaiden mielenterveyteen liittyvistä ja sitä tukevista tekijöistä akuutin sydäninfarktin jälkeen; potilaiden hoitoa tulisi kehittää kestävällä pohjalla kokonaisvaltaisemmaksi, lisäten potilaiden omia voimavaroja elämäntapamuutokseen sitoutumiseen.
32 LÄHTEET
Admi, H., Eilon-Moshe, Y., Levy, H., Eisen, I., Nikolsky, E., Gepstein, L., Satran, C. & Ore, L. (2019). “It’s up to me with a little support” – Adherence after myocardial infarction:
A qualitative study. International Journal of Nursing Studies 101. DOI:
https://doi.org/10.1016/j.ijnurstu.2019.103416.
Alharbi, M., Gallagher, R., Neubeck, L., Bauman, A., Prebill, G., Kirkness, A. & Randall, S.
(2017). Exercise barriers and the relationship to self-efficacy for exercise over 12 months of a lifestyle-change program for people with heart disease and/or diabetes.
European Journal of Cardiovascular Nursing. Vol. 16(4), 309-317. DOI:
10.1177/1474515116666475. Viitattu 20.12.2021.
Arviointikriteerit laadulliselle tutkimukselle. (2018). Joanna Briggs Instituutti. Verkkosivu.
Viitattu 2.12.2021. https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2019/03/jbi-kriteerit-laadulliselle-tutkimukselle-ja-selosteosa-2.pdf.
Aveyard, H. (2010). Doing A Literature Review In Health And Social Care: A Practical Guide,
McGraw-Hill Education, ProQuest Ebook Central.
https://ebookcentral.proquest.com/lib/jyvaskyla-ebooks/detail.action?docID=771406.
Brown, J., Clark, A. M., Dalal, H., Welch, K. & Taylor, R. S. (2013). Effect of patient education in the management of coronary heart disease: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. European Journal of Preventive Cardiology: 20(4)701-714. DOI: 10.1177/2047487312449308.
Bäck, M., Caldenius, V., Svensson, L. & Lundberg, M. (2020). Perceptions of Kinesiophobia in Relation to Physical Activity and Exercise After Myocardial Infarction: A Qualitative
Study. Physical Therapy 2020: 100:2110-2119. DOI:
https://doi.org/10.1093/ptj/pzaa159.
Bäck, M., Öberg, B. & Krevers, B. (2017). Important aspects in relation to patients’ attendance at exercise-based cardiac rehabilitation – facilitators, barriers and physiotherapist’s role:
a qualitative study. BMC Cardiovascular Disorders 17:77. DOI:10.1186/s12872-017-0512-7.
Coull, A. & Pugh, G. (2021). Maintaining physical activity following myocardial infarction: a qualitative study. BMC Cardiovascular Disorders 21:105. DOI:
https://doi.org/10.1186/s12872-021-01898-7.
Dilla, D., Jones, I., Johnson, M., Howarth, M. & Astin, F. (2020). “I don’t do it for myself, I do it for them”: A grounded theory study of South Asians’ experiences of making lifestyle change after myocardial infarction. Journal of Clinical Nursing 29:3687-3700. DOI:
10.1111/jocn.15395.
Fålun, N., Fridlund, B., Schaufel, M., Schei, E. & Norekvål, T. (2016). Patients’ goals, resources, and barriers to future change: A qualitative study of patient reflections at hospital discharge after myocardial infarction. European Journal of Cardiovascular Nursing Vol. 15(7), 495–503. DOI: 10.1177/1474515115614712.
Hekkala, A-M. & Laukkanen J. (2020). Sepelvaltimotautipotilaan kuntoutuksen haasteet
Suomessa. Sydänääni 31:2A. Teemanumero.
https://www.fincardio.fi/site/assets/files/4884/sydanaani_2a_20_teema_netti.pdf.
Huttunen, J. (2019). Stressi lisää sydäntauteja, mutta ystävät suojaavat niiltä. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. Verkkosivu. Viitattu 2.12.2021.
https://www.duodecimlehti.fi/duo14735.
Jernberg, T., Hasvold, P., Henriksson, M., Hjelm, H., Thuresson, M. & Janzon M. (2015).
Cardiovascular risk in post-myocardial infarction patients: nationwide real-world data demonstrate the importance of a long-term perspective. European Heart Journal 36, 1163–1170. DOI: 10.1093/eurheartj/ehu505.
33
Kotseva, K., De Backer, G., Dirk De Bacquer, D., Rydén, L., Hoes, A., Grobbee, D., Maggioni, A., Marques-Vidal, P., Jennings, C., Abreu, A., Aguiar, C., Badariene, J., Bruthans, J., Castro Conde, A. C., Cifkova, R., Crowley, J., Davletov, K., Deckers, J., De Smedt, D., Johan De Sutter, J., Dilic, M., Dolzhenko M., 21, Dzervel, V., Erglis, A., Fras, Z., Dan Gaita, D., Gotcheva, N., Heuschmann, P., Hasan-Ali, H., Jankowski, P., Lalic, N., Lehto, S., Lovic, D., Mancas, S., Mellbin, L., Milicic, D., Mirrakhimov, E., Oganov, R., Pogosova, N., Reiner, Z., Stöerk, S., Tokgözoglu, L., Tsioufis, C., Vulic, D. & Wood, D. (2019). Lifestyle and impact on cardiovascular risk factor control in coronary patients across 27 countries: Results from the European Society of Cardiology ESC-EORP EUROASPIRE V registry. European Journal of Preventive Cardiology, Volume 26, Issue 8, 1 May 2019, Pages 824–835. DOI: https://doi.org/10.1177/2047487318825350.
Lehto, S., Salomaa, V. & Juonala, M. (2020). Sepelvaltimotaudin primaari- ja sekundaariprevention tilanne Suomessa. Sydänääni 31:2A. Teemanumero.
https://www.fincardio.fi/site/assets/files/4884/sydanaani_2a_20_teema_netti.pdf.
Levesque, A., Li, H. Z. & Pahal, J. S. (2012). Factors Related to Patients’ Adherence to Medication and Lifestyle Change Recommendations: Data from Canada. International Journal of Psychological Studies. Vol. 4, No. 2. DOI: 10.5539/ijps.v4n2p42. Viitattu 20.12.2021.
Luontoliikunnan hyvinvointivaikutukset ja positiivinen mielenterveys. (2018). Sydänliitto.
https://sydan.fi/fakta/luontoliikunnan-hyvinvointivaikutukset-ja-positiivinen-mielenterveys/. Päivitetty 30.11.2018. Viitattu 3.12.2021.
Nicolai, J., Müller, N., Noest, S., Wilke, S., Schultz, J-H., Gleißner, C. A., Eich, W. & Bieber, C. (2018). To change or not to change – That is the question: A qualitative study of lifestyle changes following acute myocardial infarction. Chronic Illness Vol 14(1), 25-41. DOI: 10.1177/1742395317694700.
Perel, P., Avezum, A., Huffman, M., Pais, P., Rodgers, A., Vedanthan, R., Wood, D. & Yusuf, S. (2015). Reducing Premature Cardiovascular Morbidity and Mortality in People With Atherosclerotic Vascular Disease. The World Heart Federation Roadmap for Secondary Prevention of Cardiovascular Disease. World Heart Federation. Global Heart Vol. 10, No. 2, 99-110. https://world-heart-federation.org/resource/whf-roadmap-for-secondary-prevention-of-cvd/. Viitattu 3.12.2021.
Pogosova, N., Kotseva, K., De Bacquer, D., von Känel, R., De Smedt, D., Bruthans, J. &
Dolzhenko, M. (2017). Psychosocial risk factors in relation to other cardiovascular risk factors in coronary heart disease: Results from the EUROASPIRE IV survey. A registry from the European Society of Cardiology, European Journal of Preventive Cardiology, Volume 24, Issue 13, 1 September 2017, Pages 1371–1380, https://doi.org/10.1177/2047487317711334. Viitattu 20.12.2021.
Sepelvaltimotautipotilaan kuntoutuksen ja potilasohjauksen sisältö ja vaikuttavuus. (2015).
Blek-Vehkaluoto. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015. Julkaistu 18.3.2015. Viitattu 2.12.2021. https://www.kaypahoito.fi/nix02175.
Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus. (2016). Suomen Fysioterapeutit – Finlands fysioterapeuter ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016. Julkaistu 23.5.2016. Viitattu 2.12.2021.
https://www.terveysportti.fi/dtk/sfs/avaa?p_artikkeli=sfs00002.
Simonÿ, C., Dreyer, P., Pedersen, B. & Birkelund, R. (2017). It is not just a Minor Thing – A Phenomenological- Hermeneutic Study of Patients’ Experiences when afflicted by a Minor Heart Attack and Participating in Cardiac Rehabilitation. Scandinavian Journal of Caring Sciences 31; 232-240. DOI: 10.1111/scs.12334.
34
Smith, F., Banwell, E. & Rakhit, R. (2017a). ‘I was in control of it from the start’: A qualitative study of men’s experiences of positive adjustment following a heart attack. Journal of Health Psychology Vol. 22(10), 1345-1354. DOI: 10.1177/1359105315627000.
Smith, R., Frazer, K., Hall, P., Hyde, A. & O'Connor, L. (2017b). ‘Betwixt and between health and illness’ – women’s narratives following acute coronary syndrome. Journal of Clinical Nursing 26, 3457–3470. DOI: 10.1111/jocn.13711.
Stabiili sepelvaltimotauti. (2015). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki:
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 2.12.2021.
https://www.kaypahoito.fi/hoi50102.
ST-nousuinfarkti. (2011). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2011. Viitattu 2.12.2021. https://www.kaypahoito.fi/hoi50091#K1.
Stressin hallinta mindfulnessin avulla. (2018). Sydänliitto. https://sydan.fi/fakta/stressin-hallinta-mindfulnessin-avulla/. Päivitetty 14.8.2020. Viitattu 6.12.2021.
Sydän ja ruoka -suositus. (2021). Sydänliitto. https://sydan.fi/ammattilaispalvelu/wp-content/uploads/sites/5/2021/09/Sydan-ja-ruoka-suositus.pdf. Julkaistu 21.9.2021.
Päivitetty 15.10.2021. Viitattu 2.12.2021.
Syvänne, M. (2019). Tupakka ja sydän- ja verisuoniterveys. Sydänliitto.
https://sydan.fi/fakta/tupakka-ja-sydan-ja-verisuoniterveys/. Viitattu 3.12.2021.
Tilastokeskus. (2020) Findikaattori. Sepelvaltimotautiin kuolleet. https://findikaattori.fi/fi/83.
Päivitetty 14.12.2020. Viitattu 25.11.2021.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2018). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Uudistettu laitos.
E-kirja. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Visseren, F., L., J., Mach, F., Smulders, Y., M., Carballo, D., Koskinas, K., C., Bäck, M., Benetos, A., Biffi, A., Boavida, J-M., Capodanno, D., Cosyns, B., Crawford, C., Davos, C., H., Desormais, I., Di Angelantonio, E., Franco, O., H., Halvorsen, S., Richard Hobbs, F., D., Hollander, M., Jankowska, E., A., Michal, M., Sacco, S., Sattar, N., Lale Tokgozoglu, L., Tonstad, S., Tsioufis, K., P., van Dis, I., van Gelder, I., Wanner, C., Williams, B. ESC Scientific Document Group. (2021). ESC Guidelines on cardiovascular disease prevention in clinical practice: Developed by the Task Force for cardiovascular disease prevention in clinical practice with representatives of the European Society of Cardiology and 12 medical societies with the special contribution of the European Association of Preventive Cardiology (EAPC). European Heart Journal, Volume 42, Issue 34, 7 September 2021, 3227–3337.
DOI: https://doi.org/10.1093/eurheartj/ehab484
Wieslander, I., Mårtensson, J., Fridlund, B. & Svedberg, P. (2016). Women's experiences of how their recovery process is promoted after a first myocardial infarction: Implications for cardiac rehabilitation care. International Journal of Qualitative Studies on Health and Well-being 11:1, 30633. DOI: qhw.v11.30633.
World Health Organization. (2020). Cardiovascular diseases. Verkkosivu. Viitattu 25.11.2021.
https://www.who.int/health-topics/cardiovascular-diseases#tab=tab_1.
Zheng, X., Zheng, X., Ma, X., Zhang, X., Zhang, X., Liu, X., Chen, X., Yang, X. Sun, X. &
Wu, X. (2018). Effect of exercise-based cardiac rehabilitation on anxiety and depression in patients with myocardial infarction: A systematic review and meta-analysis. Heart & Lung. 48(2019 1–7.
DOI:https://doi.org/10.1016/j.hrtlng.2018.09.011.
LIITE 1. Tutkimusten kuvaileva esittely taulukossa
Viitetiedot Maa Osallistujat Tutkimuksen tarkoitus Aineiston
keruu/menetelmät Päätulokset
Kaksi pääkategoriaa ja kuusi alakategoriaa perustuen itsemääräämisteoriaan (SDT); sisäinen tahdonvoima on tärkein motivaattori terveyskäyttäytymisen muutokseen.
Itsepystyvyyden tunne, elämänmuutoksiin sopeutuminen ovat tärkeitä tekijöitä tahdonvoiman viemisessä käytäntöön. Ulkoisista tekijöistä esimerkiksi perhe, läheiset ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat tärkeitä tekijöitä lisäämään sisäistä motivaatiota.
Sydänkuntoutusohjelmaan pidettiin tärkeänä tekijänä.
Bäck ym. (2020) Ruotsi n=21
Tutkia potilaiden näkemyksiä
Pääteema: "Pelko liikkumisesta sydäninfarktin jälkeen - dynaaminen prosessi ajassa". Kaksi alateemaa: I:
Sisäinen prosessi: epävarmuus, voimakas tietoisuus itsestä, epävarmuus kehityksestä sekä
välttelykäyttäytyminen. II: Ulkoinen prosessi: läheisten ahdistus, turvallisuuden tunne, tieto ja liikuntapohjainen sydänkuntoutusohjelma.
Bäck ym. (2017) Ruotsi n=16
Tutkia tekijöitä, jotka vaikuttavat
Neljä pääkategoriaa: I: Aiempi kokemus liikunnasta, II:
tarpeet akuutissa vaiheessa, III: tärkeät ennakkovaatimukset liikuntapohjaiseen sydänkuntoutukseen sekä IV: tulevaisuuden suunnitelmat. Menneellä, nykyhetkellä ja tulevaisuudella on yhteys kun tarkastellaan edistäviä, estäviä tekijöitä liikunnan suhteen sepelvaltimotautia sairastavilla potilailla.
Coull & Pugh (2021) Iso-Britannia n=18
Tutkia sydänkohtauksesta kokemuksena ja sysäys käyttäytymisen muutokseen, II:
vaikuttava reagointi sydäninfarktiin: nautinto vs. pelko, III: kognitiivinen reaktio sydäninfarktiin: käsitys itsestä, asenne ja itsesäätely sekä IV: mahdollisuus tukeen, esim. mahdollisuus fyysiseen aktiviisuuteen sekä sosiaaliseen tukeen. Fyysiseen aktiviisuuteen toivotaan perusteellista ohjeistusta ja tukea. Haavoittuvuuden ja pelon tunteet olivat läsnä vaikuttaen tutkittavien käsitykseen itsestään ja kykyyn harrastaa liikuntaa.
Dilla ym. (2020) Iso-Britannia n=14
Tutkia, kuinka Etelä-Aasialaiset
Kolme pääkategoriaa: perheen tuki, tässä ristiriita omien ja perheen toiveiden välillä aiheutti ristiriidan ja elämäntapamuutoksen hylkäämisen; uskonnollisten asioiden ja terveyteen liittyvien uskomusten merkitys;
kiintymys omaan ryhmään ja harmonian tunne.
Fålun ym. (2016) Norja n=20
Potilaiden näkymät tulevaisuuden suhteen olivat monimutkaisia ja monimuotoisia. Kolme pääteemaa:
Elämänmuutos-näkökulma, vaikeus ymmärtää sepelvaltimotaudin kanssa elämisen merkitys sekä eläminen mahdollisimman normaalisti, "jatkaen sekoitus yksilöllisiä (fyysisiä & psykologisia) sekä sosiaalisia tekijöitä, jotka voidaan jakaa estäviin ja edistäviin tekijöihin. Potilaat tarvitsevat henkilökohtaista ohjausta ja tukea omaa sairauttaan koskien sekä tietoa elämäntapamuutoksen hyödyistä.
Tärkeäksi koetaan myös puolison osallistuminen elämäntapoihin liittyvään neuvontaan ja koulutuksiin.
Potilaat kokivat olleensa pakotettuja kohtaamaan elämää ravistelevan kokemuksen. Kolme pääteemaa: Vaikeus hyväksyä sepelvaltimotauti, elämän haurauden ymmärtäminen sekä elämänmuutos. Vertaistuen merkitys korostui, ollen tärkeä osa potilaiden kokemusta sydänkuntoutuksessa.
Pääteema: "Olin asian päällä alusta alkaen" jakautuu kuuteen alakategoriaan: henkilökohtainen resilienssi ja mukautuvat selviytymiskeinot, voimaantumisen tunne hoidosta ja parantumisesta, vastuu suhteessa muihin ja sosiaalisen tuen arvostus, vähäinen vaikutus itseen huolimatta sydänkohtauksen aiheuttamasta shokista, uusi sivu elämässä - sydänkohtaus ohjasi positiiviseen muutokseen sekä jatkuvan muutoksen hyväksymiseen kehossa.
Sairauden kanssa sinuiksi tuleminen, uusi elämä sydänkohtauksen jälkeen, naisten sosiaalinen ympäristö, hyväksyminen ja uudelleen suuntautuminen.
Naisten toipuminen sydäninfarktin jälkeen on moniulotteinen prosessi. Mahdollisuudet löytää uusia näkökulmia elämään riippuu siitä, kuinka seuraavat kolme tekijää tulevat otetuksi huomioon; I.
käyttäytymiseen liittyvät tekijät, II. Sosiaaliset tekijät sekä III. Psykologiset tekijät. Sydänkuntoutushoitajien ei tulisi keskittyä vain elämäntapamuutokseen ja sosiaaliseen tukeen, vaan aktiivisesti pyrkiä tukemaan naisia löytämään oman sisäisen voimansa toipumiseen.
LIITE 2. Esimerkki sisällönanalyysin prosessista – Sydänkuntoutus
Ilmaisu Pelkistetty ilmaisu Alaluokka Pääluokka
”Uskon todella, että elämäni on muuttunut paremmaksi sydäninfarktin jälkeen…niin kuin, esimerkiksi, sydänkoulu opetti minulle paljon ja antoi mahdollisuuden jumppaan, joka teki hyvää minulle. En olisi ilman sitä uskaltanut puskea niin paljon.” (Wieslander ym. 2016)
Sydänkuntoutus koetaan itseluottamusta lisäävänä ja mahdollisuutena kokeilla omaa pystyvyyttä turvallisesti.
”Aluksi ajattelin, että olen niin painava pyörän päällä ja sykkeeni kohosi niin korkeaksi, että ajattelin sen olevan haitaksi.
Mutta sitten aloin ajatella, että sinä (fysioterapeutti) olet tehnyt tätä tuhannet kerrat sydäninfarktin saaneiden ihmisten kanssa…ajattelen edelleen, että pyöräily on raskasta, mutta en pelkää sitä.” (Bäck ym. 2020)
Sydänkuntoutuksessa fysioterapeutin ohjaus lisää luottamusta omaa kehoa ja liikuntaa kohtaan.
”Fysioterapeutin läsnäolo oli rauhoittavaa. Ajattelin, etten koskaan uskaltaisi juosta koska sydämeni syke nousisi. Se oli iso kynnys. Mutta pääsin sen yli. En pelännyt juoksemista ja hikoilua. Se merkitsi minulle paljon.” (Bäck ym. 2017)
Fysioterapeutin läsnäolo antaa tukea potilaalle ja vähentää liikuntaa kohtaan tunnettua pelkoa.
”Sydänkuntoutus on mahtavaa…kaikki ovat sanoneet samaa, mutta siinäoli tämätyhjiö…kuusi tai seitsemän viikkoa milloin ihmiset kokivat olevansa täysin yksin…Tämä on minun pelastusköyteni…oli niin paljon kysymyksiä…kaikki asiat odottivat kuntoutusta ja siellätiedettäisiin vastaukset. Koen että se on iso parantamisen paikka. (Grainne, 52 v.) (Smith ym.
2017b)
Odotusaika kotiutumisen ja
sydänkuntoutuksen välissä koetaan liian pitkänä.
”Sitä lopettaa sydänkuntoutuksen ja se on kuin tippuisi suoraan valtamereen eikä siellä ei ole mitään. Käyt salilla ja menet sinne, selvä, olen tehnyt tätä aiemminkin ja tuntemattomat katsovat minua. Paitsi jos hekin ovat käyneet
sydänkuntoutuksessa. (Nainen, 37 kuukautta sydäninfarktista) (Coull & Pugh 2021)
Sydänkuntoutuksen päättyminen aiheuttaa epävarmuuden tunteita.
”Neljäntoista päivän jälkeen perhe ja potilas heitetään sydänkuntoutuksesta syvään päätyyn. ´Nyt katsotaan miten pärjäät.´Ja niin sen ei pitäisi olla.” (Nicolai ym. 2018)
Sydänkuntoutuksen päättyminen koetaan vaikeaksi.
”Minusta jonkun tulisi istua alas ja kertoa sinulle vaihtoehdoista, eikä vain sanoa että ”sinä olet kunnossa.” …joten asiallista tietoa ja puhetta sinulleyksilönä.”
(Olive, 75 v.) (Smith ym. 2017b)
Potilas kaipaa yksilöllistä ohjausta ja asianmukaista tietoa.
”Enemmistö ihmisistä, joilla on ollut sydäninfarkti, ovat luultavasti huonokuntoisia…joten kurssin tulisi sisältäätodella, todella perusasioita ja näinhän se on, mutta siitäei olisi mitään hyötyäkuitenkaan minulle” (Mies, 29 kuukautta sydäninfarktin jälkeen) (Coull & Pugh 2021)
Potilas kaipaa yksilöllisempää ohjausta liikuntaan.
”Puhutaan suoraan. Kuka tekee muutoksia sitävarten, että jotain´saattaa´tapahtua? Kuka sellaista tekee?” (IP5) (Nicolai ym. 2018)
Potilas ei ole valmis tekemään elämäntapamuutoksia ja tarvitsee asianmukaista tietoa valintojensa tueksi.
”En saa syödäsitämitähaluaisin enkäsaa polttaa. Mitäsitten saan tehdä? Mitä varten minä elän?” (IP3) (Nicolai ym. 2018)
Potilas on turhautunut elämänmuutokseen ja tarvitsee tietoa ja tukea.
Edistävä
Sydänkuntoutus
Kehityskohteet Estävä
LIITE 3. Laadunarviointitaulukko
Tutkimus
1. Ovatko tutkimuksen tieteenfilosofiset lähtökohdat ja metodologia keskenään yhteensopivat?
2. Ovatko tutkimuksen metodologia ja tutkimuskysymys tai tavoitteet keskenään yhteensopivat?
3. Ovatko tutkimuksen metodologia ja aineiston keruumenetelmät keskenään yhteensopivat?
4. Ovatko tutkimuksen metodologia, aineiston kuvaus ja analyysi keskenään yhteensopivat?
5. Ovatko tutkimuksen metodologia ja tulosten tulkinta keskenään yhteensopivat?
6. Onko tutkijan kulttuuriset tai teoreettiset lähtökohdat kuvattu?
7. Onko tutkijan vaikutus tutkimukseen ja tutkimuksen vaikutus tutkijaan kuvattu?
8. Onko tutkimukseen osallistujat ja heidän äänensä (alkuperäiset ilmaisut) kuvattu asiaankuuluvasti ja riittävällä tasolla?
9. Onko tutkimus toteutettu noudattaen nykyisiä eettisiä periaatteita, ja onko tutkimuksella eettisen toimikunnan hyväksyntä?
10. Perustuvatko tutkimuksen johtopäätökset aineiston analyysiin ja tulosten tulkintaan?
Kokonaisarviointi: Hyväksy/Hylkää/ Lisätietoja tarvitaan Admi ym. (2019)KKKKKE?KKKHyväksytty Bäck ym. (2020)KKKKKEKKKKHyväksytty Bäck ym. (2017)KKKKK?KKKKHyväksytty Coull & Pugh (2021)KKKKKE?KKKHyväksytty Dilla ym. (2020)KKKKKKKKKKHyväksytty Fålun ym. (2016)KKKKKE?KKKHyväksytty Nicolai ym. (2018)KKKKKEEKKKHyväksytty Simonÿ ym. (2017)KKKKKEEKKKHyväksytty Smith ym. (2017a)KKKKKEKKKKHyväksytty Smith ym. (2017b)KKKKKEEKKKHyväksytty Wieslander ym. (2016)KKKKKEKKKKHyväksytty