Tutkimustulosten perusteella ryhmämuotoinen tanssi- liiketerapiainterventio vaikuttaa kehonkuvan kokemukseen myönteisesti. Laadullisen tutkimuksen teemaluokat vastasivat osittain Pylvänäisen ym.
(2020) samasta aineistosta tehtyä tutkimusta. Tuloksista tulee esille masennusoireilun vähenemistä kuvaavia vastauksia; väsymyksen ja ahdistuksen väheneminen, irrallisuuden kokemusten poistuminen ja myönteisten kokemusten lisääntyminen. Tutkimus antaa syvempää ymmärrystä, millä tavoin TLT vaikuttaa sekä kehonkuvaan, että masennukseen. Tutkimus täydentää ja tarjoaa lisää tietoa aikaisempaan TLT-tutkimukseen.
32
5 LÄHTEET
American Dance Therapy Association, (15.1.2020). Frequently asked questions. Haettu osoitteesta https://adta.org/faqs/
Associaton of Dance Movement Psychotherapy in the United Kingdom, (15.1.2020). What is dance movement psychotherapy. Haettu osoitteesta https://admp.org.uk/dance-movement-psychotherapy/what-is-dance-movement-psychotherapy/
Beck, A. T. (1972) Depression: Causes and treatment. Philadelphia, PA: University of Pennsylvania Press. doi: 10.1080/00029157.1974.10403697
Berrol, C. (1992). The Neurophysiologic basis of the mind-body connection in dance/movement therapy. American Journal of Dance Therapy, 14 (1), 19-29
Berrol, C. (2016). Reflections on Dance/Movement Therapy and Interpersonal Neurobiology: The First 50 Years. American Journal of Dance Therapy, 38(2), s. 303-310. doi:10.1007/s10465-016-9227-z
Blazquez, A., Guillamo, E. & Javierre, C. (2010). Preliminary experience with dance movement therapy in patients with chronic fatigue syndrome. Arts In Psychotherapy, 37(4), s. 285-292.
doi:10.1016/j.aip.2010.05.003
Cantrick, M., Anderson, T., Leighton, L. B., & Warning, M. (2018). Embodying activism:
Reconciling injustice through dance/movement therapy. American Journal of Dance Therapy, 40(2), 191-201.
Cash, T. F. (2004). Body image: Past, present, and future. Body image, 1(1), s. 1. doi:10.1016/S1740-1445(03)00011-1
Chaiklin, S. & Schmais C. (1979). The Chace approach to Dance Therapy. In P.L. Bernstein (toim.), Eight Theoretical Approaches to Dance Movement Theory. Dubuque, Iowa: Kendall/Hunt.
33
Colace, E. (2017). Dance movement therapy and developmental trauma: Dissociation and enactment in a clinical case study. Body, movement and dance in psychotherapy, 12(1), s. 36-49.
doi:10.1080/17432979.2016.1247115
De Mello, M. T., Lemos, V. d. A., Antunes, H. K. M., Bittencourt, L., Santos-Silva, R. & Tufik, S.
(2013). Relationship between physical activity and depression and anxiety symptoms: A population study. Journal of Affective Disorders, 149(1-3), s. 241-246. doi:10.1016/j.jad.2013.01.035
Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 23.11.2020). Haettu osoitteesta: www.kaypahoito.fi
Fredrickson, B. L., & Cohn, M. A. (2008). Positive emotions, 785-788
Furman, D. J., Waugh, C. E., Bhattacharjee, K., Thompson, R. J. & Gotlib, I. H. (2013). Interoceptive awareness, positive affect, and decision making in Major Depressive Disorder. Journal of affective disorders, 151(2), s. 780-785. doi:10.1016/j.jad.2013.06.044
Gallese, V. & Sinigaglia, C. (2010). The bodily self as power for action. (Raportti).
Neuropsychologia, 48(3), s. 746.
Harshaw, C. (2015). Interoceptive Dysfunction: Toward an Integrated Framework for Understanding Somatic and Affective Disturbance in Depression. Psychological Bulletin, 141(2), s. 311-363.
Hayes, S. C., Pistorello, J. & Levin, M. E. (2012). Acceptance and Commitment Therapy as a Unified Model of Behavior ChangeΨ. The Counseling psychologist, 40(7), s. 976-1002.
doi:10.1177/0011000012460836
Ho, R. T., Fong, T. C., Cheung, I. K., Yip, P. S. & Luk, M. (2016). Effects of a Short-Term Dance Movement Therapy Program on Symptoms and Stress in Patients With Breast Cancer Undergoing Radiotherapy: A Randomized, Controlled, Single-Blind Trial. Journal of Pain and Symptom Management, 51(5), s. 824-831. doi:10.1016/j.jpainsymman.2015.12.332
34
Huttunen, M. (30.11.2018) Duodecim, Masennus. Haettu osoitteesta https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00538
Hyvönen, K., Pylvänäinen, P., Muotka, J. & Lappalainen, R. (2020). The Effects of Dance Movement Therapy in the Treatment of Depression: A Multicenter, Randomized Controlled Trial in Finland.
Frontiers in psychology, 11, . doi:10.3389/fpsyg.2020.01687
Karkou, V., Aithal, S., Zubala, A. & Meekums, B. (2019). Effectiveness of Dance Movement Therapy in the Treatment of Adults With Depression: A Systematic Review With Meta-Analyses. Frontiers in Psychology, 10
Koch, S. C., Riege, R. F., Tisborn, K., Biondo, J., Martin, L. & Beelmann, A. (2019). Effects of Dance Movement Therapy and Dance on Health-Related Psychological Outcomes. A Meta-Analysis Update. Frontiers in Psychology
Lemke, M. R., Wendorff, T., Mieth, B., Buhl, K., & Linnemann, M. (2000). Spatiotemporal gait patterns during over ground locomotion in major depression compared with healthy controls. Journal of Psychiatric Research, 34(4), 277–283.
Levaniemi, A., Maaskola, N., tiedekunta, K. j. p., tiedekunta, H., Psychology, F. o. E. a., Sciences, F.
o. H. a. S.311. (2019). "Kun käsistä tuli siivet": Ryhmämuotoisen tanssi-liiketerapiaintervention vaikuttavuus ja masennuskuntoutujien ruumiilliset muistot ryhmästä
Levine, B. & Land, H. M. (2016). A Meta-Synthesis of Qualitative Findings About Dance/Movement Therapy for Individuals With Trauma. Qualitative health research, 26(3), s. 330-344.
doi:10.1177/1049732315589920
Levy, J. A., & Duke, M. P. (2003). The use of Laban Movement Analysis in the study of personality, emotional state and movement style: An exploratory investigation of the veridicality of ‘‘body language’’. Individual Differences Research, 1(1), 39–63.
Lindgren, M, Punkanen, M, Pylvänäinen, P (2013). Tanssi- liiketerapiapalvelut. Suomen Tanssiterapiayhdistys Ry. http://www.nyanssi.net/wp-content/uploads/2015/09/TLT_palvelut.pdf
35
Maletic, V. (1987). Body- Space – Expression. The Development of Rudolf Laban’s Movement and Dance Concepts. Mouton de Gruyter, Berlin.
Markkula, N. & Suvisaari, J. (2017). Masennushäiriöiden esiintyvyys, riskitekijät ja ennuste.
Duodecim lääketieteellinen aikakauskirja, 3, s. 275-282.
Meekums, B. (2002). Dance Movement Therapy: A Creative Psychotherapeutic Approach. Thousand
Oaks, CA: SAGE Publications Ltd. Haettu osoitteesta:
http://search.ebscohost.com.ezproxy.jyu.fi/login.aspx?direct=true&db=nlebk&AN=251602&site=e host-live
Michalak, J., Troje, N. J., Fischer, J., Vollmar, P., Heidenrech, T., & Schulte, D. (2009). Embodiment of sadness and depression: Gait patterns associated with dysphoric mood. Psychosomatic Medicine, 71(5), 580–587.
Mills, L., & Daniluk, J. (2002). Her body speaks: The experience of dance therapy for women survivors of childhood sexual abuse. Journal of Counseling and Development, 80, 77–85. doi:
10.1002/j.1556-6678.2002.tb00169.x
North, M. (1972). Personality Assesment Through Movement. London: MacDonald and Evans.
Papadopoulos, N. L., & Röhricht, F. (2014). An investigation into the application and processes of manualised group body psychotherapy for depressive disorder in a clinical trial. Body, Movement and Dance in Psychotherapy, 9(3), 167-180.
Payne, H. (2003). Dance Movement Therapy: Theory and Practice. Routledge
Pirkola SP, Isometsä E, Suvisaari J ym. DSM-IV mood-, anxiety- and alcohol use disorders and their comorbidity in the Finnish general population--results from the Health 2000 Study. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2005;40:1-10
Punkanen, M., 2019. Kehollisuus traumapsykologiassa – Kehon muuttaminen turvalliseksi paikaksi.
Ennen sanoja – Pohdintoja ruumiillisuudesta. Toim. Erkkilä, J., Ylönen, M. E. Jyväskylän yliopistopaino.
36
Punkanen, M., Saarikallio, S. & Luck, G. (2014). Emotions in motion: Short-term group form Dance/Movement Therapy in the treatment of depression: A pilot study. The Arts in Psychotherapy
Pylvänäinen, P. & Lappalainen, R. (2018). Change in body image among depressed adult outpatients after a dance movement therapy group treatment. The Arts in Psychotherapy
Pylvänäinen, P. (2003). Body Image: A Tripartite Model for Use in Dance/Movement Therapy.
American Journal of Dance Therapy
Pylvänäinen, P. M., Muotka, J., Lappalainen, R., laitos, P., Psychology, D. o. & Psykologia. (2015).
A dance movement therapy group for depressed adult patients in a psychiatric outpatient clinic:
Effects of the treatment. Frontiers Research Foundation.
Pylvänäinen, P., Forsblom, A. (2019) Masentuneen kehonkuva ja Tanssi- ja liiketerapian vaikutus siihen. Ennen sanoja – Pohdintoja ruumiillisuudesta. Toim. Erkkilä, J., Ylönen, M. E. Jyväskylän yliopistopaino.
Pylvänäinen, P., Hyvönen, K., Muotka, J., laitos, P. & Psychology, D. o. (2020). The Profiles of Body Image Associate With Changes in Depression Among Participants in Dance Movement Therapy Group. Frontiers Media.
Schmais, C. (1985). Healing processes in Group Dance Therapy. American Journal of Dance Therapy, 8, 17-36.
Stanton-Jones, K. (1992). An Introduction to Dance Movement Therapy in Psychiatry. London:
Routledge.
Tatangelo, G. L., Mccabe, M. P. & Ricciardelli, L. A. (2015). Body Image.
Veid, N., Pollari, A., tiedekunta, K. j. p., Psychology, F. o. E. a., laitos, P., Psychology, D. o. 202.
(2020). Ryhmämuotoisen tanssi-liiketerapian vaikutus sosiaaliseen toimintakykyyn, kiintymystyyleihin sekä keholliseen kokemukseen vuorovaikutustilanteissa
37
Wasserman, D. (2011). Depression (2. painos.). Oxford ; New York: Oxford University Press.
Wiens, S., Mezzacappa, E. S. & Katkin, E. S. (2000). Heartbeat detection and the experience of emotions. Cognition and emotion, 14(3), s. 417-427. doi:10.1080/026999300378905
World Health Organization, (22.1.2020). Depression. Haettu osoitteesta https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/depression