Tässä luvussa kootaan johtopäätökset kehittämistyöstä eli arvioidaan kehittämistyön toteutusta, pohditaan esitteen ja tietopaketin jatkokehitystä sekä tarkastellaan kehittä-mistyön eettisyyttä. Lopuksi vielä pohditaan kehittäkehittä-mistyön aikana tapahtunutta amma-tillista kasvua ja kehitystä.
6.1 Toteutuksen arviointi ja jatkokehitys
Kehittämistyön molemmat kehittämistehtävät toteutuivat: kehitin sekä asiakkaille suun-natun esitteen, että tietopaketin Naantalissa toteutettavasta systeemisestä toimintamal-lista. Toimeksiantaja toivoi kehittämisprosessin alussa, että tuotoksista tulisi raikkaita ja asiakaslähtöisiä, ja loppupalautteessaan minulle hän totesi näiden tavoitteiden toteutu-neen. Kehittämistyölle asetettuna tavoitteena oli tukea Naantalin kaupungin lapsiper-heiden sosiaalityötä systeemisen toimintamallin käyttönotossa, ja antaa asiakkaille sekä yleistä informaatiota toimintamallista, että tietoa Naantalin tilanteesta käyttöön-oton, toimintamallin tilan ja systeemisten tiimien suhteen. Tavoitteiden voidaan nähdä toteutuneen toimeksiantajalta saadun kokonaisvaltaisen palautteen perusteella.
Annoin kehittämisprosessin lopussa myös itse palautetta toimeksiantajalle. Palautteen antaminen ja saaminen omasta toiminnasta on merkityksellistä ja tärkeää, sillä se nos-tattaa ihmisellä kokemuksen siitä, että tehdylle työlle ja nähdylle vaivalle annetaan tun-nustusta ja se huomioidaan. Palaute myös lisää motivaation määrää ja antaa informaa-tiota palautteen vastaanottajalle toiminnan laadusta, eli siitä, onko toimittu oikealla vai väärällä tavalla. (Sarkkinen 2017.) Palaute koostui positiivista asioista ja tässä on muu-tama poiminta sen sisällöstä (palaute löytyy kokonaisuudessaan liiteosiosta):
”Esite ja tietopaketti ovat erittäin hyvin ja asiantuntevasti tehdyt.”
”Loponen on kehittämistyön aikana osoittanut hyviä yhteistyötaitoja, joustavaa asen-netta sekä perehtyneisyyttä systeemiseen työtapaan.”
”Loponen on taitavasti yhdistänyt Naantalin perhepalvelujen tiimin kertomaa ja ideoin-tia tutkimistietoon.”
Omalta osaltani koen, että kehittämistyö kokonaisuudessaan oli onnistunut ja toteutus oli hyvä. Pysyin kehittämistyöprosessin alussa asetetussa aikataulutavoitteessa ja sain
toimeksiantajalta ilahduttavan hyvää palautetta prosessin lopussa. Kuitenkin myös pa-rannettavia asioita voidaan paikallistaa kehittämistyöprosessista. Olisin voinut sekä esitteen, että tietopaketin kohdalla tehdä tarkempia kysymyksiä ja saada laajempaa ku-vaa siitä, mitä tuotoksilta toivottiin. Olisin voinut myös kysyä kehittämistyöprosessin ai-kana tarkentavia kysymyksiä, joiden kautta korjausehdotuksia olisi mahdollisesti tullut vähemmän kerralla. Toteutuksessa koin ajoittain hankalaksi myös lähteiden löytämi-sen, erityisesti alkuperäisten. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta löytyi onneksi paljon hyviä ja kattavia materiaaleja systeemisestä toimintamallista, mutta alkuperäiset mate-riaalit olivat maksullisia, joten niihin en päässyt käsiksi. Suomenkieliset matemate-riaalitkin (muut kuin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) olivat usein pienen kaivelun takana, jonka jälkeen niitä onneksi löytyi. Paperisia kirjalähteitä suoraan systeemiseen toimin-tamalliin liittyen oli myös hankalaa löytää. Esitteen ja tietopaketin kehittämisessä merki-tyksellisenä ja tärkeänä tekijänä toimi toimeksiantajan puolelta saatu informaatio Naan-talin tilasta systeemisen toimintamallin suhteen.
Omalla kohdallani tietopaketin luomisessa suurimmaksi ongelmakohdaksi koin Wordin kanssa läpikäydyt teknisen tason ongelmat. En ole kovin harjaantunut ratkaisemaan ongelmia esimerkiksi sivunumeroiden heittelyn ja tekstin rakenteen kanssa, mutta sel-visin kuitenkin hankalien kohtien läpi. Toiseksi ongelmakohdaksi tietopaketin luomi-sessa koin sen, kuinka palautetta valmiista tietopaketista tuli toimeksiantajalta useaan eri otteeseen, joka taas hankaloitti omaa tekemistäni ja aikataulutustani. Toivottavaa olisi siis ollut, että kommunikaatio toimeksiantajan kanssa olisi toiminut molempien osa-puolten osalta paremmin ja laadukkaammin. Tietopakettia kokonaisuudessaan oli kui-tenkin mielekästä ja kiinnostavaa tehdä, sain jättää siihen oman kädenjälkeni ja sain rakentavia neuvoja ja korjausehdotuksia toimeksiantajalta ja perhepalvelujen tiimiltä.
Toimeksiantaja oli tyytyväinen lopulliseen versioon tietopaketista ja kommentoi sen ole-van ansiokas ja tasokas.
Esitteen tekeminen sujui mielestäni hyvin, ilman sen suurempia ongelmakohtia. Esit-teen kohdalla palaute tuli yhdellä kertaa, mutta oma versioni oli muokkautunut melko paljon perhepalvelujen tiimin käsittelyssä. Koen, ettei täysi yhteistyö toteutunut käytän-nön tasolla, sillä sain esitteen lopullisen version toimeksiantajalta sähköpostitse. Lop-pukeskustelussa esitteestä harmittelinkin sitä, etten päässyt tekemään enempää esit-teen kohdalla, johon toimeksiantaja totesi, että korona-aikaan on mahdotonta ajatella, että olisin pystynyt pysymään tilanteesta täysin ajan tasalla kehittämistyössäni. Sa-maistun hänen mielipiteeseensä, todeten, että koronalla oli suuria vaikutuksia
kehittämistyöni toteutukseen, sillä systeemisen toimintamallin käyttöönotto ei ollut ehti-nyt alkaa asiakastasolla vielä kehittämistyöprosessin käynnistyessä, joten asiakkailla ei ollut ehtinyt kertyä kokemuksia siitä Naantalissa. Koen, että työskentely paikan päällä ja toimivampi kommunikaatio olisivat toimineet auttavana ja tukevana tekijänä sekä esitteen, että tietopaketin toteutuksessa. Kehittämistyöt toteutettiin kuitenkin lopulta su-juvassa ja hyvässä yhteistyössä toimeksiantajan kanssa, ja uskon molempien osapuo-lien oppineen uutta yhteistyön tekemisestä.
Esitteen ja tietopaketin levitys toteutuu toimeksiantajan taholta. Esitteelle ja tietopake-tille hyvänä jatkokehityksenä toimisi mielestäni se, että niitä päivitettäisiin aina vallitse-van tilanteen mukaisesti. Systeemisen toimintamallin käyttöönoton tilanne elää jatku-vasti, kuten myös lapsiperheiden tiimien työntekijätilanne, ja näitä olisi hyvä päivittää sekä tietopakettiin, että esitteeseen, jotta tuore tieto saavuttaisi kuntalaiset ja asiakas-kunnan. Esitteestä on saatavilla sekä että verkkoversio, ja tietopaketista paperi-versio, joka luovutetaan asiakkaille sellaisissa tapauksissa, joissa asiakas on tulossa mukaan systeemiseen tiimiin. Jatkokehitysideana voisi pohtia sitä, voisiko myös tieto-paketin liittää verkkoon Naantalin kaupungin verkkosivuille nähtäväksi, jotta se saavut-taisi varmasti kaikki asiasta kiinnostuneet ihmiset. Tulevaisuudessa kysyntää voi esiin-tyä myös tietopaketin ja esitteen kääntämiselle englannin kieliseksi.
6.2 Eettisyys
Opinnäytetyön tekijän tulee opinnäytetyötä tehdessään tiedostaa ja huomioida eettisen tason sitoumuksensa toimialalle ja yhteiskunnalle (Arene 2020, 8). Kehittämistyössäni olen pyrkinyt takaamaan eettisyyden toteutumista muun muassa opinnäytetyösopimuk-sen kautta. Opinnäytetyösopimuksessa selvitetään perinteisesti esimerkiksi aihepiirilli-set yksityiskohdat sekä se, kuka on vastuussa opinnäytetyön ohjaamisesta (Arene 2020, 6). Näiden selkeyttäminen kasvattaa opinnäytetyön luotettavuuden tasoa sen kautta, että kaikilla prosessiin osallistuvilla on selvillä se, miten asioiden kanssa mene-tellään.
Eettisyyttä ja luotettavuutta lisää myös asianmukaisten ja luotettavien lähteiden käyttö.
Olen käyttänyt kehittämistuotoksissani ja opinnäytetyöraportissa paljon internetlähteitä, erityisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen osalta. Kirjalähteitä systeemisestä toi-mintamallista on vielä melko rajallisesti. Olen tarkastellut lähteitä ja niiden ajantasai-suutta kriittisesti. Lähdekritiikissä olennaista on pohtia muun muassa sellaisia tekijöitä
kuin, mikä taho tekstin on luonut, millä alustalla teksti on julkaistu sekä mikä tekstin päämäärä on (Niemi ym. 2006, 145-146). Informaatio Naantalin tilanteesta systeemi-sen toimintamallin suhteen on saatu suoraan toimeksiantajalta, joka kasvattaa opinnäy-tetyön luotettavuuden tasoa sen kautta, että saatu tieto on ajantasaista ja tulee suo-raan kyseisessä paikassa työskentelevältä henkilöltä. Luotettavuutta ja eettisyyttä lisää myös se, että toimeksiantajan puolella on koko prosessin läpi ollut mahdollisuus antaa rakentavaa kritiikkiä, palautetta ja muutosehdotuksia, joiden avulla on esimerkiksi tar-kennettu kehittämistuotoksissa epäselvästi ilmaistua asiaa tai lisätty olennaista infor-maatiota.
6.3 Ammatillinen kasvu
Koen kasvaneeni kehittämistyöprosessin ja opinnäytetyöraportin kirjoittamisen kautta ammatillisella tasolla valtavan paljon. Tämä prosessi on uudelleen ja uudelleen näyttä-nyt minulle, millaisia tuloksia tulee, kun työskentelee ahkerasti ja sinnikkäästi. Kehittä-mistyön aihekaan ei olisi voinut olla parempi, sillä systeemistä toimintamallia otetaan valtakunnallisesti käyttöön erityisesti lapsiperhesosiaalityön ja lastensuojelun saralla, ja minun on hyvä lähteä työelämään niillä eväillä, joita olen tämän prosessin aikana itsel-leni saanut.
Ennen kehittämistyöprosessin aloittamista tiesin systeemisestä toimintamallista vain pintaraapaisun verran, ja nyt koen päässeeni sisälle siihen, mikä mallissa todella on keskeisimpänä ajatuksena. Siinä pyritään aidosti kohtaamaan toinen ihminen. En kui-tenkaan väitä, että tietäisin kaiken systeemisestä toimintamallista – aina on uutta opit-tavaa ja olen varma, että työelämässä kaikki toimintamallista oppimani pääsee levittäy-tymään työskentelyn käytännön tasolle. Systeemiseen toimintamalliin perehtymisen kautta koen myös päässeeni sisälle siihen, miten tärkeää on osallistaa ja keskittää asiakas toiminnan keskiöön, ja millä tavoin sitä voi toteuttaa käytännön tasolla.
Myös ammatti-identiteettini ja kokemukseni osaamisestani ovat vahvistuneet kehittä-mistyöprosessin toteuttamisen myötä. Tein kehittämistyön tuotoksia ja opinnäytetyöra-porttia säännöllisesti työskennellen niiden eteen, ja tämän kautta koen kehittyneeni muun muassa tehokkuudessa, päämäärätietoisuudessa sekä oma-aloitteisuudessa.
Kaikki näistä ovat työelämän kannalta tärkeitä ominaisuuksia, joten kehittämistyöpro-sessi toimi erinomaisena valmisteluna työelämään siirtymistä varten.
Kehittämistyöprosessin kautta opin erityisesti yhteistyötaitoja ja kompromissien teke-mistä. Tein yhteistyötä pääasiassa Naantalin kaupungin perhepalvelujen päällikön Liisa Hankavuoren kanssa, ja opin tämän yhteistyön kautta sen, että hyvässä yhteistyösuh-teessa molempien osapuolten tulee olla joustavia ja valmiita tekemään kompromisseja yhteisen hyvän eteen. Koronan takia yhteistyötä ei ollut yhtä helppoa ja luontevaa to-teuttaa, kuin mahdollisesti olisi ollut normaalissa tilanteessa. Korona vaikutti yhteistyö-hön siten, että kasvokkain tapaamisten määrä oli hyvin pieni, ja kommunikaatio rajoittui lähinnä sähköposteihin ja verkkopalavereihin. Tästä huolimatta yhteistyö sujui hyvin ja asiallisesti, ja tuloksena onnistuneesta yhteistyöstä syntyi kaksi tuotosta, joiden toivo-taan antavan hyödyllistä informaatiota asiakkaille ja kuntalaisille Naantalissa.
LÄHTEET
Aaltio, E. & Isokuortti, N. 2019a. Systeemisen lastensuojelun toimintamallin pilotointi – Valta-kunnallinen arviointi. Raportti 3/2019. Helsinki: THL. Viitattu 7.8.2020.
http://www.jul- kari.fi/bitstream/handle/10024/137709/URN_ISBN_978-952-343-289-5.pdf?sequence=1&isAllo-wed=y
Aaltio, E. & Isokuortti, N. 2019b. Systeemisen lastensuojelun toimintamallin ydinelementit – Ku-vaus asiakastason ydinelementeistä, tavoitteista ja toimintamekanismeista. Työpaperi 33/2019.
THL. Viitattu 22.9.2020. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138967/Ty%c3%b6pa- peri%2033%20Systeemisen%20lastensuojelun%20toimintamallin%20ydienelementit%20Aal-tio%20ja%20Isokuortti_VALMIS.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Alhanen, K. 2014. Vaarantunut suojeluvalta – Tutkimus lastensuojelujärjestelmän uhkateki-jöistä. Raportti 24/2014. Tampere: THL. Viitattu 20.8.2020. http://www.julkari.fi/bitstream/han-dle/10024/116722/URN_ISBN_978-952-302-278-2.pdf?sequence=1
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset. Ammattikorkeakoulujen rehtori-neuvosto Arene ry. 2020. Viitattu 12.2.2021. http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Rapor- tit/2020/AMMATTIKORKEAKOULUJEN%20OPINN%C3%84YTET%C3%96IDEN%20EETTI-SET%20SUOSITUKSET%202020.pdf?_t=1578480382
Civil, T.; Abrahamsson, O.; Mäki-Fossi, S. & Miettunen, N. 2019. Systeeminen lastensuojelu monitoimijaisuuden ja osallisuuden varmistavana verkostotyönä. Työpaperi 34/2019. Helsinki:
THL. Viitattu 7.10.2020.
https://www.julkari.fi/bitstream/han-dle/10024/139077/TY%c3%96_2019_34%20s.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Cross, S.; Hubbard, A. & Munro, E. 2010. Reclaiming Social Work – London Borough of Hack-ney – Children and Young People’s Services. LSE. Viitattu 22.9.2020. https://secure.toolkit-files.co.uk/clients/28663/sitedata/files/Eileen-Munro.pdf
Degerlund, M. 2015. Lastensuojelun mediavälitteinen julkisuuskuva. Diskurssianalyyttinen tutki-mus Yleisradion uutissivuston ja Helsingin Sanomien kirjoituksista. Pro gradu- tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 5.11.2020.
https://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150673/urn_nbn_fi_uef-20150673.pdf
Fagerström, K. 2016. Ihmissuhteita rakentava ja ylläpitävä lastensuojelu – Hackneyn malli ja systeeminen käytäntö lastensuojelutyössä. Työpaperi 42/2016. Helsinki: THL. Viitattu
17.9.2020. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131498/URN_ISBN_978-952-302-778-7.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Forrester, D.; Westlake, D.; McCann, M.; Thurnham, A.; Shefer, G.; Glynn, G. & Killian, M.
2013. Reclaiming Social Work? An Evaluation of Systemic Units as an Approach to Delivering Children’s Services. Final report of a comparative study of practice and the factors shaping it in three local authorities. Viitattu 16.10.2020. https://core.ac.uk/download/pdf/30322069.pdf Hallintolaki. 2003. L 6.6.2003/434 muutoksineen.
https://finlex.fi/fi/laki/ajan-tasa/2003/20030434#O1L1P1
Iisa, K. 1997. Kirjoittaja ja tekstin ymmärrettävyys. Kielikello – Kielenhuollon tiedotuslehti 3/1997. Viitattu 14.1.2021. https://www.kielikello.fi/-/kirjoittaja-ja-tekstin-ymmarrettavyys Kallinen, K.; Laitinen, M.; Lantela, L.; Leinonen, J.; Nikupeteri, A.; Nurmi, H. & Turunen, T. Las-ten, nuorten ja perheiden osallisuus monitoimijaisen yhteistyön mahdollisuuksina ja haasteina.
Teoksessa: Petrelius, P. & Eriksson, P. 2018. Uudistuva lastensuojelu – kohti asiakkaiden ja ammattilaisten yhteistoimintaa. Työpaperi 32/2018. Helsinki: THL. Viitattu 11.11.2020.
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137112/URN_ISBN_978-952-343-208-6.pdf?se-quence=1&isAllowed=y
Kananoja, A. & Ruuskanen, K. 2019. Selvityshenkilön ehdotukset lastensuojelun toimintaedelly-tysten ja laadun parantamiseksi – Loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:4. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 9.9.2020. http://julkaisut.valtio-
neuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161379/Selvityshenkilon_edellytykset_lastensuoje-lun.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Kananoja, A.; Lavikainen, M. & Oranen, M. 2013. Toimiva lastensuojelu – Selvitysryhmän lop-puraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:19. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 4.9.2020.
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/han-dle/10024/74483/Toimiva%20lastensuojelu%20loppuraportti_final_19062013.pdf
Koskela, J. 2017. Selkeä kieli on perusoikeus. Celian www-sivut. Blogi. 12.10.2017. Viitattu 26.1.2021. https://www.celia.fi/Blogi/selkea-kieli-on-perusoikeus/
Lahtinen, P.; Männistö. L & Raivio, M. 2017. Kohti suomalaista systeemistä lastensuojelun toi-mintamallia – Keskeisiä periaatteita ja reunaehtoja. Työpaperi 7/2017. Helsinki: THL. Viitattu 29.9.2020.
https://www.julkari.fi/bitstream/han- dle/10024/132169/TY%c3%962017_7_Kohti%20suomalaista_040417.pdf?sequence=1&isAllo-wed=y
Laitinen, M. & Kemppainen, T. Asiakkaan arvokas kohtaaminen. Teoksessa: Laitinen, M. &
Pohjola, A. 2010. Asiakkuus sosiaalityössä. Helsinki: Gaudeamus. Viitattu 18.3.2021.
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. 2000. L 22.9.2000/812 muutoksineen.
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000812
Lastensuojelulaki. 2007. L 13.4.2007/417 muutoksineen. https://finlex.fi/fi/laki/ajan-tasa/2007/20070417#L1P4
Marttinen, M. 2021. ”Ettei olla vaan joku perhe paperilla” – Systeeminen lastensuojelu vanhem-pien näkökulmasta. Pro gradu- tutkielma. Lapin yliopisto. Viitattu 18.3.2021. https://lauda.ulap-land.fi/bitstream/handle/10024/64568/Marttinen_Maiju.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Moilanen, R. 2012. Otsikot ojennukseen. Kielikello - Kielenhuollon tiedotuslehti 1/2012. Viitattu 14.1.2021. https://www.kielikello.fi/-/otsikot-ojennukseen
Naantalin kaupungin www-sivut. Viitattu 28.10.2020. https://www.naantali.fi/fi
Naantalin lapsiperheiden sosiaalityö. Esite. Viitattu 24.11.2020. https://www.naantali.fi/sites/de-fault/files/media/file/Lapsiperheiden%20sosiaalityo_esite.pdf
Nevalainen, N. 2017. Käsityksiä lastensuojelun julkisuuskuvasta sosiaalisessa mediassa. Pro gradu- tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 5.11.2020.
https://epublicati-ons.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20170359/urn_nbn_fi_uef-20170359.pdf
Niemi, T.; Nietosvuori, L. & Virikko, H. 2006. Hyvinvointialan viestintä. Helsinki: Edita. Viitattu 23.4.2021.
Paloposki, A. 2019. Vanhempien positiivisia kokemuksia lastensuojelutyöstä. AMK-opinnäyte-työ. Laurea-ammattikorkeakoulu. Viitattu 5.11.2020. https://www.theseus.fi/bitstream/han- dle/10024/261083/Vanhempien_positiivisia_kokemuksia_Anita%20Paloposki.pdf?se-quence=2&isAllowed=y
Pulkkinen, K. 2011. Asiakkaiden kokemuksia lastensuojelusta – Asiakaspeili tiedonmuodostuk-sen välineenä. Sosiaalityön käytäntötutkimus. Helsingin yliopisto. Viitattu 30.10.2020.
http://www.socca.fi/files/1657/Asiakkaiden_kokemuksia_lastensuojelusta_Katri_Pulkki-nen_2011.pdf
Saarinen, K. 2013. Asiakaslähtöisyys ja -osallisuus palveluiden kehittämisessä ja johtamisessa.
YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 13.11.2020.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/67469/Saarinen_Kaisa.pdf?sequence=1
Salonen, K. ; Eloranta, S. ; Hautala, T. & Kinos, S. 2017. Kehittämistoiminta ja kehittämisen me-netelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.11.2020. http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166494.pdf
Salonen, K. 2013. Näkökulmia tutkimukselliseen ja toiminnalliseen opinnäytetyöhön. Opas opis-kelijoille, opettajille ja TKI-henkilöstölle. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.11.2020.
http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522163738.pdf
Sarkkinen, M. 2017. Palaute on työelämän pienin suuri asia. Työterveyslaitoksen Työpiste – verkkolehti. Viitattu 14.1.2021. https://www.ttl.fi/tyopiste/palaute-on-tyoelaman-pienin-suuri-asia/
Sosiaalihuoltolaki. 2014. L 30.12.2014/1301 muutoksineen. https://www.finlex.fi/fi/laki/al-kup/2014/20141301
Suni, A. 2010. Asiakkaiden kokemukset lastensuojelun moniammatillisesta työparityöstä. Käy-täntötutkimusraportti. Helsingin yliopisto. Viitattu 2.11.2020.
http://www.socca.fi/fi-les/688/Kaytantotutkimusraportti_Anniina_Suni.pdf
Talentia 2017. Arki, arvot ja etiikka. Sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet. Helsinki: Sosi-aalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry, ammattieettinen lautakunta. Viitattu 10.11.2020. https://talentia.e-julkaisu.com/2017/eettiset-ohjeet/
THL 2019. Asiakkaat ja osallisuus. Viitattu 23.10.2020. https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/palvelu-jen-tuottaminen/asiakkaat-ja-osallisuus
THL 2020a. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE). Viitattu 7.8.2020.
https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/lapsi-ja-perhepalveluiden-muu-tosohjelma-lape-
THL 2020b. Systeemisen lastensuojelun levittäminen ja juurruttaminen (SyTy!). Viitattu 28.9.2020. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/systeemisen-lasten-suojelun-levittaminen-ja-juurruttaminen-syty-
Turun kaupungin www-sivut. Viitattu 18.11.2020. https://www.turku.fi/
Virtanen, H. 2017. Arvostava kohtaaminen sosiaalityössä. Autoetnografinen tutkimus palvelutar-peen arvioinnista. Pro gradu- tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 15.12.2020.
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/54081/1/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201705232473.pdf
Öörni, E. 2016. Kielenhuolto kirkastaa viestintää. Kielikello – Kielenhuollon tiedotuslehti 4/2016.
Viitattu 22.2.2021. https://www.kielikello.fi/-/kielenhuolto-kirkastaa-viestintaa