• Ei tuloksia

Käyttäjälähtöiseen innovaatioiden johtamisen tutkimusongelma Pro gradu tutkimuk-sessa antoi selvyyttä ja kuvauksen siitä millaisia käyttäjälähtöiset innovaatiot ovat. Case organisaatio tutkimuskohteena antoi hyvän kuvan todellisuudesta johon käyttäjälähtöi-sessä innovaatiotoiminnan johtamissa. Käyttäjäinnovaatiot kuten innovaatiot yleensä ovat arkipäiväistä toimintaa. Uutuus ja halu kehittää palvelua voidaan liittää käyttäjäläh-töisyyden ajatukseen. Pro gradu tutkimuksessa saatujen käyttäjälähtöisten innovaatioi-den esimerkeistä voidaan nähdä aiemman tarjotun palvelun kehittäminen, jossa palve-luntuottaja itse toimii kehittäjänä tai organisaation ulkopuolelta tullut taho. Organisaation omat työntekijät toimivat usein prosessi -tai organisaatioinnovaation innovaattoreina, Myös yhteisön asukkaat esimerkiksi ryhmä äitejä tai vertaisorganisaatiosta saatu idea ja tuki innovointiin, toimi käyttäjälähtöisyyden lähteenä. Tutkimusongelman kannalta saatiin riittävästi tapausesimerkkejä käyttäjälähtöisistä innovaatioista. Käyttäjälähtöisyy-den käsitteenä tutkimuksessa oli konsepti ja tuotetason määritelmä innovaatiosta.

Käyttäjälähtöisen innovaatioiden johtamisessa aiemmassa on tutkittu vastavuoroisuutta, organisaatioiden välistä interaktiota innovaatiotoiminnassa (Ballantyne & Varay, 2006).

Tämä vastaava havainto on nähtävissä Pro gradu tutkimuksessa verkostojen kautta ja niiden läpi tapahtuvana tietämyksen siirtona jossa saadaan vastavuoroisen toiminnan kautta uutta innovaatiopääomaa (esim.6aika.fi ).Pro gradu tutkimuksen tavoitetta palve-lee osittain Hennalan (2012) väitöstutkimuksessa esiin nostamaa toteamusta jossa hän kiinnittää huomiota käyttäjänäkökulman toteutumisen olevan vaillinaista kun puhutaan palveluinnovoinnista (Hennala,2012,124). Osaltani Pro gradu tutkimuksen käyttäjäläh-töisen innovaatioiden johtamisen näkökulman tutkimustulokset nostaa esiin johtamisot-teen ja -tyylin olevan keskeisiä, jos halutaan parempaa osallistamista ja käyttäjäinno-vaatioiden toteutusta. Resurssien ja tiedon johtamista voidaan pitää Pro gradu tutki-mustulosten perusteella johtamisen mahdollisuuksia lisäävänä ja esteitä poistavana.

Transformationaalisen johtamisen käytännöin voidaan voimaannuttaa ja luoda muutos-alttiutta, paremmalle innovaatiotoiminnalle. Käytännössä organisaation innovaatiopää-omaa voidaan lisätä kouluttamalla henkilöstöä esimerkiksi lemetodin käyttöön ja an-tamalla heille työkaluja innovoida asiakastyössä, kuten case organisaatiossa oli tehty.

55 Tällöin henkilöstön kehittämistyön kautta saadaan uutta kyvykkyyttä innovoida. Yhtenä tutkimustavoitteena oli pohtia innovatiivisten ympäristöjen ja erilaisten yhteistyömallien osuutta käyttäjälähtöisten innovaatioiden johtamiselle. Verkostot ja niiden kautta muo-dostuva laajempi rajapinta uuteen tietoon luo innovaatioissa tarvittavaa uutta tietämystä organisaation käyttöön. Organisaation verkostot muodostavat lähteen ja rajapinnan jossa havaitaan ja syntyy sen kannalta oleellisia tarpeita käyttäjäinnovaatioille. Tutki-musaineistosta voidaan todeta erilaisten ryhmien ja ryhmittymien olevan innovaatioiden lähteinä organisaation rajoilla ja verkostoissa. Verkostoissa toimiminen on myös innova-tiivinen ympäristö organisaation jäsenille. Organisaation rakenteen voitiin nähdä hait-taavan käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa sen siilomaisen olemuksen vuoksi. Organi-saation jäsenet kuvasivat toimialojen olevan kaukana toisistaan jolloin mahdolliset uu-det hyvät käytännöt ja toimintatavat sekä tieto, eivät siirry esteittä niiden välillä.

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta ei ole erikseen määritetty organisaation jäsenille työtehtävänä vaan se välittyy viestinnän kautta sen jäsenille mahdollisuutena toimia in-novoijana ja innovatiivisesti. Johtamisen järjestelmä ei ole hallinnollinen rakenne osana organisaatiota vaan ihmisten ja tietämyksen johtamista. Käyttäjäinnovaatioiden johtami-sen keskiössä on inhimillinen pääoma ja johtami-sen eri lajit.

Yksityisen ja julkisen sektorin innovaatioiden eroavuuksia on tunnistettu muun muassa yksilöiden ja organisaatioiden kannusteiden pohjalta (Halvorsen ym. 2005). Hän on tut-kinut innovaatiotoimintaa estäviä ja edistäviä tekijöitä julkisella sektorilla. Estävinä teki-jöinä mainitaan muun muassa sellaisia tekijöitä kuin julkisen sektorin organisaatioiden suuri koko ja kompleksisuus, ammattikuntien vastustus, pyrkimys välttää riskejä, tarve neuvotella hyvin monien sidosryhmien kanssa sekä taloudellisten resurssien puute. Te-kijöinä, jotka edistävät innovaatiotoimintaa julkisella sektorilla, mainitaan muun muassa henkilöstön tarve hakea ongelmiin ratkaisuja tai parantaa nykyistä tilannetta, poliittinen paine ja lisääntyneet arviointitoimenpiteet (Halvorsen et. al. 2005). Suomessa on kehi-tetty eri tasoilla alueellisia ja toimialojen välisiä malleja joissa kuntaorganisaatioiden teistyömalleja on luotu. Kuitenkin edellä Halvorsenin tulosten mukaan oppiminen yh-dessä transformationaalisen johtamisen kanssa voisi tuoda ratkaisuja jotka, vähitellen implementoituina, voisivat vähentää haittaavia tekijöitä ja tuoda oppimisen ja siitä kehit-tyvän innovatiivisen kulttuurin kautta, parempaa käyttäjäinnovaatiotoimintaa. Koch &

Hauknes (2005) nostavat esiin tarpeen kehittää innovaatiotoiminnan indikaattoreita

jul-56 kiselle sektorille (Koch & Hauknes 2005). Kuitenkin käyttäjälähtöisyyden asettamat eri-tyisvaatimukset ja mahdolliset olosuhdetekijät voivat estää yhtenäisten käyttäjälähtöis-ten mittareiden käytön. Pro gradu tutkimuksen mukaan case organisaatiossa nähtiin sa-man tyyppisiä ongelmia käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnassa. Näitä olivat ihmisten asennoituminen ja organisaation kompleksisuus sekä resurssien puute.

Kunnallishallinnossa tapahtuvat muutokset tulevat olemaan merkittäviä ja vaikuttavat palvelutuotannon uudistamisessa. Erityisen suuren muutoksen aiheuttaa sosiaali –ja terveyspalveluiden siirrossa maakunnalliselle organisaatiolle. Siirto ei aiheuta muutok-sia pelkästään vastuiden ja resurssien vähenemisen muodossa vaan tekee tilaa myös uudelle kuntaorganisoinnille jossa innovaatiot voivat olla uuden vaikuttavuuden läh-teenä.

Tutkimusaineiston perusteella case organisaation innovaatiotoiminnan voitaisiin olevan käyttäjäkokemukseen perustuvaa koska siinä oleva uuden palvelun ja sen kehittämisen tiedon lähde sijaitsee organisaation ulkopuolella, käyttäjällä tai organisaation verkos-tossa. Tämä vaatisi johtamisen järjestelmässä käyttäjälle määritellyn roolin ja määritel-lyn kanavan jossa tuleva palvelukokemus olisi saatavissa osaoptimoinnin välttämiseksi.

Innovaatiotoiminta organisaation sisällä voidaan ajatella olevan osittain oman työn ke-hittämistä, joka palvelee puolestaan asiakastyön kehittämistä ja siitä saatavaa palvelun hyödyn kokemista. Tämä taas luo käyttäjäinnovaatioille tarvittavaa vaikuttavuutta.

Aineiston esittäminen teemojen ja niihin liittyvien käsitteiden voitiin kuvata valitun meto-din kautta käyttäjälähtöisten innovaatioiden johtamista case organisaatiossa. Pro gradu tutkimukselle asetetun tavoitteen mukaan saatiin selville sitä mahdollistavia tekijöitä ja sitä haittaavia tekijöitä. Mahdollistavia tekijöitä tunnistettiin riittävästi olemassa tutkimus tavoitteen saavuttamiseksi ja niiden liittämiseksi teoreettisen mallin teemoihin. Määrälli-sesti aineisto oli riittävä ja tarjosi tutkimustavoitteen vaatimaa aineistoa ja saatiin tietoa johtamisen käytännöistä ja järjestelmistä saatiin haastatteluista kuvauksia, joita pystyt-tiin liittämään teoreettisen mallin teemoihin. Tutkimuksen laadullinen ja aineistopohjai-nen lähestymistapa vaati aineiston jatkuvaa tulkintaa tutkimuksen aikana ja asetti rajoit-teita tutkimuksen laajuudelle. Tutkimushaastattelutilanne vaati aktiivisen kuuntelun ja havainnoinnin lisäksi dialogia haastateltavan kanssa ja jatkokysymyksiä, jossa vaarana on haastattelijan oman näkemyksen ja tulkinnan liiallinen esiintuominen. Haastattelun

57 kysymysrunkoa toteutettiin haastatteluissa vapaasti. Haastatteluissa oli luontevaa haas-tattelun aikana antaa haastateltavan kertoa aiheeseen laajemmin liittyviä asioita, joten tutkija pystyi helposti esittämään tutkimukseen liittyvän jatkokysymyksen haastattelu-rungosta. Kaikissa haastatteluissa saatiin selville tutkimustavoitteen pääongelmaa ja alaongelmia koskevaa aineistoa. Jatkotutkimusta ajatellen käyttäjäinnovaatioissa tarvit-tavan tietopääoman mallintaminen case organisaatiossa voisi olla käyttäjäinnovaatioi-den johtamisen jatkotutkimuksen aiheena. Käyttäjäinnovaatioikäyttäjäinnovaatioi-den johtamisen tutkimuk-sen kohteena kuitenkin tulisi olla useiden saman tyyppisten case organisaatioiden ko-konaisuus. Näin saataisiin laajempi aineisto ja sovellettavampi tutkimustulos, joka pal-velisi käytännön käyttäjäinnovaatioiden johtamisen tutkimusta organisaatioiden johtami-sen näkökulmasta.

Tutkimuksen laadullinen ja aineistolähtöinen tutkimusote asetti sen omaksi tutkimuksen kokonaisuudeksi, tutkimusmenetelmiensä osalta. Valittu laadullinen tutkimustapa sopi tutkimuksen tavoitteeseen ja ongelmien kuvaamiselle ja selittämiselle tutkimuksen omassa teoreettisessa viitekehyksessä. Kuitenkin tutkimuksen teoreettinen viitekehys on ainutkertainen ja sen tarkoituksena on palvella annettua tutkimusongelmaa. Teoreet-tisessa viitekehyksessä ilmiötä voitiin selittää annetussa teoriakirjallisuudessa. Tutki-muksesta voidaan tehdä vertailua muihin laadullisisiin käyttäjälähtöisiin innovaatiotutki-muksiin, jossa näkökulma aiheeseen on niiden johtaminen.

58

Lähdeluettelo

Alavi, Maryam, and Dorothy E. Leidner. "Review: Knowledge management and knowledge management systems: Conceptual foundations and research issues." MIS quarterly (2001): 107-136.

Anttiroiko, A-V. (2009) Innovaatiot muutoksen lähteenä. Kuntien innovaatiotoiminta kunnallishallinnon muutoksen suuntaajana. Kunnallistieteellinen aikakauskirja. 276–295

Aparicio, Sebastian, David Urbano, and David Audretsch. "Institutional factors, opportunity entrepre-neurship and economic growth: Panel data evidence."Technological Forecasting and Social Change 102 (2016): 45-61.

Avolio, B. J., and B. M. Bass. "Manual for the multifactor leadership questionnaire (Form 5X)." Redwood City, CA: Mindgarden (2002).

Avolio, Bruce J., Fred O. Walumbwa, and Todd J. Weber. "Leadership: Current theories, research, and future directions." Annual review of psychology 60 (2009): 421-449.

Bass, Bernard M. "Does the transactional–transformational leadership paradigm transcend organizational and national boundaries?." American psychologist 52.2 (1997): 130.

Avolio, Bruce J., Bernard M. Bass, and Dong I. Jung. "Re‐examining the components of transformational and transactional leadership using the Multifactor Leadership." Journal of occupational and organizational psychology72.4 (1999): 441-462

Bonner, Joseph M., and Orville C. Walker. "Selecting influential business‐to‐business customers in new product development: relational embeddedness and knowledge heterogeneity considerations." Journal of Product Innovation Management 21.3 (2004): 155-169.

Botero, Andrea, Andrew Paterson, and Joanna Saad-Sulonen. "Towards peer-production in public servi-ces: Cases from Finland." (2012).

Camagni, Roberto. Innovation networks. John Wiley & Sons, Inc., 1991.

Chesbrough, H. W. 2006a. Open innovation: A new paradigm for understanding industrial innovation. In H. W. Chesbrough, W. Vanhaverbeke, & J. West (Eds.), Open Innovation: Researching a New Paradigm:

1-12. Oxford: Oxford University Press.

Christensen, Clayton M., and Joseph L. Bower. "Customer power, strategic investment, and the failure of leading firms." Strategic management journal17.3 (1996): 197-218.

Damanpour, Fariborz. "Organizational innovation: A meta-analysis of effects of determinants and mode-rators." Academy of management journal 34.3 (1991): 555-590

Damanpour, Fariborz, and Marguerite Schneider. "Characteristics of innovation and innovation adoption in public organizations: Assessing the role of managers." Journal of public administration research and theory 19.3 (2009): 495-522.

DeGroot, Timothy, D. Scott Kiker, and Thomas C. Cross. "A meta‐analysis to review organizational out-comes related to charismatic leadership." Canadian Journal of Administrative Sciences/Revue Cana-dienne des Sciences de l'Administration 17.4 (2000): 356-372.

Deshpandé, Rohit, John U. Farley, and Frederick E. Webster. "Triad lessons: generalizing results on high performance firms in five business-to-business markets." International Journal of Research in Marke-ting 17.4 (2000): 353-362

Di Gangi, Paul M., Molly M. Wasko, and Robert E. Hooker. "GETTING CUSTOMERS'IDEAS TO WORK FOR YOU: LEARNING FROM DELL HOW TO SUCCEED WITH ONLINE USER INNOVATION COM-MUNITIES." MIS Quarterly Executive 9.4 (2010).

Defazio D, Lockett A, Wright M, 2009, Funding incentives, collaborative dynamics and scientific producti-vity: Evidence from the EU framework program, RESEARCH POLICY, Vol: 38, Pages: 293-305, ISSN:

0048-7333

59

De Jong, J. P. J., et al. "Policies for open innovation: Theory, framework and cases. Final report for a Re-search Project funded by VISION Era-Net, Helsinki: Finland, 2008." (2013).

Eisenhardt, Kathleen M., and Jeffrey A. Martin. "Dynamic capabilities: what are they?." Strategic mana-gement journal 21.10-11 (2000): 1105-1121.

Espoo kaupunki,2012; ” Lonkkaliukumäki on vuoden laatuinnovaatio”, www.espoo.fi/fi FI/Lonkkaliukumaki_on_Vuoden_Laatuinnovaati(25432

Espoon kaupunki,2015: ”Innovaatiopuutarha”

http://www.espoo.fi/fi-FI/Tyo_ja_yrittaminen/Innovaatiopuutarha

Franke, Nikolaus, Eric Von Hippel, and Martin Schreier. "Finding commercially attractive user innovati-ons: A test of lead‐user theory." Journal of product innovation management 23.4 (2006): 301-315 Freeman, C. & Louçã, F. 2001. As Time Goes by: From the Industrial Revolutions to the Information Re-volution. Oxford University Press, Oxford

Fuchs, Christoph, Emanuela Prandelli, and Martin Schreier. "The psychological effects of empowerment strategies on consumers' product demand." Journal of Marketing 74.1 (2010): 65-79.

Gardner, William L., and Bruce J. Avolio. "The charismatic relationship: A dramaturgical perspec-tive." Academy of management review 23.1 (1998): 32-58.

Gioia, Dennis A., Kevin G. Corley, and Aimee L. Hamilton. "Seeking qualitative rigor in inductive research notes on the Gioia methodology." Organizational Research Methods 16.1 (2013): 15-31.

Gratton, Lynda, and Sumantra Ghoshal. "Managing Personal Human Capital:: New Ethos for the ‘Volun-teer’Employee." European Management Journal 21.1 (2003): 1-10.

Glisson, Charles, and Lawrence R. James. "The cross‐level effects of culture and climate in human ser-vice teams." Journal of Organizational Behavior 23.6 (2002): 767-794.

Guay, Russell P. "The relationship between leader fit and transformational leadership." Journal of Mana-gerial Psychology 28.1 (2013): 55-73.

Halvorsen, Thomas, et al. "On innovation in the public sector." Halvorsen, T.; Hauknes, J.; Miles, /(2005).

Han, Jin K., Namwoon Kim, and Rajendra K. Srivastava. "Market orientation and organizational perfor-mance: is innovation a missing link?." The Journal of marketing (1998): 30-45.

Harisalo, R. (1984) Innovaatioiden diffuusio kunnallishallinnossa. Acta Universitatis Tamperensis.

Ser. A. vol. 163. Tampere: Tampereen yliopisto

Hartley, Jean, and John Benington. "Copy and paste, or graft and transplant? Knowledge sharing through inter-organizational networks." Public Money and Management 26.2 (2006): 101-108.

Haveri, Arto, Elina Laamanen, and Kaija Majoinen. Kuntarakenne muutoksessa?: tutkimus kuntajaon muutostarpeista tulevaisuudessa. Suomen kuntaliitto, 2003

Hennala, Lea. "Kuulla vai kuunnella–käyttäjää osallistavan palveluinnovoinnin lähestymistavan toteutta-misen haasteita julkisella sektorilla." Acta Universitatis Lappeenrantaensis (2011).

Hennala, L., Linna, P. & Pekkarinen, S. (2008) Julkisen sektorin innovaatiotoiminnasta. Teoksessa Har-maakorpi, V. & Melkas, H. (toim.) Innovaatiopolitiikkaa järjestelmien välimaastossa. Lappeenrannan tek-nillinen yliopisto ja Suomen Kuntaliitto. Acta-julkaisusarja nro 200. 1. painos. Helsinki: Kuntatalon paino.

93–108.

Hirsjärvi S. − Hurme H. (1982) Teemahaastattelu, 3.p., Oy Gaudeamus Ab, Helsinki

Hoegl, Martin, K. Praveen Parboteeah, and Charles L. Munson. "Team‐level antecedents of individuals' knowledge networks." Decision Sciences 34.4 (2003): 741-770.

Howe, Jeff. "Crowdsourcing: A definition." Crowdsourcing: Tracking the rise of the amateur (2006).

60

Howell, Jane M., and Bruce J. Avolio. "Transformational leadership, transactional leadership, locus of control, and support for innovation: Key predictors of consolidated-business-unit performance." Journal of applied psychology 78.6 (1993): 891

Huff, Anne Sigismund, Kathrin M. Möslein, and Ralf Reichwald. Leading open innovation. Mit Press, 2013.

Hämäläinen, Juha, and Elina Nivala. "Kasvatustiede pedagogisen ihmistyön tiede." Kuopio: Uni-press (2008).

Jones, Candace, William S. Hesterly, and Stephen P. Borgatti. "A general theory of network governance:

Exchange conditions and social mechanisms." Academy of management review 22.4 (1997): 911-945.

Judge, Timothy A., and Ronald F. Piccolo. "Transformational and transactional leadership: a meta-analy-tic test of their relative validity." Journal of applied psychology 89.5 (2004): 755.

Jäppinen, Tuula, 2011. "Kunta ja käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta." Väitöskirja. Suomen Kuntaliitto, Tampere.

Kavanagh, Marie H., and Neal M. Ashkanasy. "The impact of leadership and change management stra-tegy on organizational culture and individual acceptance of change during a merger." British Journal of Management 17.S1 (2006): S81-S103

Kickert, W., Klijn, E-H. & Koppenjan, J. (1997) Managing Complex Networks. Strategies for the Public Sector. London: Sage Publications

Koskinen, Alasuutari & Peltonen: Laadulliset menetelmät kauppatieteissä. Vastapaino 2005

Koppenjan, Johannes Franciscus Maria, and Erik-Hans Klijn. Managing uncertainties in networks: a net-work approach to problem solving and decision making. Psychology Press, 2004.

Lam, A. (2000), ”Tacit knowledge,organisational learning and societal institutions, an integrated fra-mework”. Organization studies,21, 487-513.

Lilien, Gary L., et al. "Performance assessment of the lead user idea-generation process for new product development." Management science 48.8 (2002): 1042-1059.

Ling, Tan Cheng, and Aizzat Mohd Nasurdin. "Human resource management practices and organizati-onal innovation: An empirical study in Malaysia." Journal of Applied Business Research 26.4 (2010): 105.

Lovio, Raimo, and Sirkku Kivisaari. "Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta." Katsaus kansain-väliseen kirjallisuuteen. VTT tiedotteita2540 (2010): 50.

Lowe, Kevin B., K. Galen Kroeck, and Nagaraj Sivasubramaniam. "Effectiveness correlates of transfor-mational and transactional leadership: A meta-analytic review of the MLQ literature." The leadership quarterly 7.3 (1996): 385-425.

Lukka, K. (1999) Konstruktiivinen tutkimusote. Saatavissa: http://www.metodix.com/fi/

sisallys/04_virtuaalikirjasto/dokumentit/aineistot/konstruktiivinentutkimusote

Makkonen, Teemu, and Tommi Inkinen. "Innovation quality in knowledge cities: Empirical evidence of innovation award competitions in Finland." Expert Systems with Applications 41.12 (2014): 5597-5604.

Metsämuuronen, Jari. "Tutkimuksen tekeminen ihmistieteissä." Vaajakoski: Gummerus Kirjapaino Oy (2006).

Mutanen, A., and S. Parjanen. "Käytännönläheisen innovaatiopolitiikan teoreettiset perusteet. Teoksessa Harmaakorpi, V. & Melkas, H.(toim.) Innovaatiopolitiikkaa järjestelmien välimaastossa." Acta-sarja nro 200 (2008): 109-120

Moore, Mark, and Jean Hartley. "Innovations in governance." Public management review 10.1 (2008): 3-20.

Nahapiet, Janine, and Sumantra Ghoshal. "Social capital, intellectual capital, and the organizational ad-vantage." Academy of management review 23.2 (1998): 242-266.

61

Nelson, Richard R. "Economic development from the perspective of evolutionary economic theory." Ox-ford development studies 36.1 (2008): 9-21.

Nonaka, Ikujiro, Ryoko Toyama, and Akiya Nagata. "A firm as a knowledge-creating entity: a new pers-pective on the theory of the firm." Industrial and corporate change 9.1 (2000): 1-20.

Ogawa, Susumu, and Frank T. Piller. "Reducing the risks of new product development." MIT Sloan ma-nagement review 47.2 (2006): 65.

Oikarinen, Tuija, and Timo Pihkala. "Monenlaista osaamisen johtamista." Teoksessa: Uotila, Timo-Pekka (toim.). Ikkunoita osaamisen johtamisen systeemiseen kokonaisuuteen. Vaasan yliopiston julkaisuja. Tut-kimuksia 293 (2010).

Olson, Erik L., and Geir Bakke. "Implementing the lead user method in a high technology firm: A longitu-dinal study of intentions versus actions." Journal of product innovation management 18.6 (2001): 388-395.

Orchard, Lionel. "Public sector reform and the Australian way." Contesting the Australian way: states, markets and civil society (1998): 111-123.

Parjanen, Satu. "Creating possibilities for collective creativity. Brokerage functions in practice-based inno-vation." Acta Universitatis Lappeenrantaensis (2012).

Parker, Rachel, and Lisa Bradley. "Organisational culture in the public sector: evidence from six organi-sations." International Journal of Public Sector Management 13.2 (2000): 125-141.

Perez, C. 2002. Technological revolutions and financial capital: The dynamics of bubbles and golden ages. Edward Elgar, Cheltenham

Prahalad, Coimbatore K., and Venkat Ramaswamy. "Co‐creation experiences: The next practice in value creation." Journal of interactive marketing 18.3 (2004): 5-14.

Podsakoff, Philip M., et al. "Transformational leader behaviors and their effects on followers' trust in lea-der, satisfaction, and organizational citizenship behaviors." The leadership quarterly 1.2 (1990): 107-142 Pollitt, Christopher, and Geert Bouckaert. "Public management reform: A comparative perspective." No-tes form supporting the international conference on modernization and state reform. Rio de Janeiro. Vol.

13. 2000.Spector, Paul E. Job satisfaction: Application, assessment, causes, and consequences. Vol. 3.

Sage publications, 1997.

Rhodes, R. A. W. (2000) Governance and Public Administration. Teoksessa Pierre, J. (Ed.) Debating Go-vernance. Authority, Steering and Democracy. New York: Oxford University Press Inc. 54–90.

Roger, Everett M. "Diffusion of innovations." New York: Free Press 41 (1995): 1002-1037

Ryynänen, A. (2001) Kuntayhteisön johtaminen. Kunnallisalan kehittämissäätiö. Tutkimusjulkaisut, nro 28. Vammala: Vammalan Kirjapaino Oy.

Saarisilta, Jaana, and Johanna Heikkilä. "Yhdessä innovoimaan-osallistuva innovaatiotoiminta ja sen joh-taminen sosiaali-ja terveysalan muutoksessa-Osuva-tutkimushankkeen loppuraportti." Raportti:

2015_004 (2015).

Salisbury, Mark W. "Putting theory into practice to build knowledge management systems." Journal of Knowledge Management 7.2 (2003): 128-141.

Sanidas, E. 2005. Organizational innovations and economic growth: Organosis and growth of firms, sec-tors and countries. Edward Elgar, Cheltenham.

Sarros, James C., Brian K. Cooper, and Joseph C. Santora. "Building a climate for innovation through transformational leadership and organizational culture." Journal of Leadership & Organizational Stu-dies 15.2 (2008): 145-158

Schumpeter, Joseph Alois. The theory of economic development: An inquiry into profits, capital, credit, interest, and the business cycle. Vol. 55. Transaction publishers, 1934.

62

Schumpeter, J. 1939. Business cycles. A theoretical, historical, and statistical analysis of the capitalist process. Volume I. New York: McGraw-Hill Book Company, Inc.

Smedlund, Anssi. "The knowledge system of a firm: social capital for explicit, tacit and potential know-ledge." Journal of knowledge management 12.1 (2008): 63-77.

Sosik, John J., Surinder S. Kahai, and Bruce J. Avolio. "Transformational leadership and dimensions of creativity: Motivating idea generation in computer-mediated groups." Creativity Research Journal 11.2 (1998): 111-121.

Sotarauta, Markku. "Policy learning and the ‘cluster-flavoured innovation policy’in Finland." Environment and Planning C: Government and Policy 30.5 (2012): 780-795

Ståhle, Pirjo, Markku Sotarauta, and Aino Pöyhönen. "Innovatiivisten ympäristöjen ja organisaatioiden johtaminen." Eduskunnan kanslian julkaisu 6 (2004): 2004.

Subramanian, Ashok, and Sree Nilakanta. "Organizational innovativeness: exploring the relationship bet-ween organizational determinants of innovation, types of innovations, and measures of organizational performance." Omega24.6 (1996): 631-647

Suranyi-Unger, Theodore. (1994). Innovation. In D. Greenwald (Ed.), Encyclopedia of Economics. New York

Tsai, Wenpin. "Knowledge transfer in intraorganizational networks: Effects of network position and ab-sorptive capacity on business unit innovation and performance." Academy of management journal 44.5 (2001): 996-1004

Tynjälä, Päivi, Hannu LT Heikkinen, and Rauno Huttunen. "Konstruktivistinen oppimiskäsitys oppimisen ohjaamisen perustana." Teoksessa P. Kalli & A. Malinen (toim.) Konstruktivismi ja realismi. Aikuiskasva-tuksen 45 (2005): 20-48.

Urban, G. and von Hippel, E. (1988). Lead User Analyses for the Development of New Industrial Pro-ducts. Management Science 35(5):569–82.

Wagner, Stephan M., and Constantin Buko. "An empirical investigation of knowledge‐sharing in net-works." Journal of Supply Chain Management 41.4 (2005): 17-31.

Veenswijk, M. 2005. Cultural Change in the Public Sector: Innovating the Frontstage and Backstage. In Veenswijk M. (ed.) Organizing innovation. New Approaches to Cultural Change and Intervention in Public Sector Organizations. IOS Press. 2005

Wiig, Karl M. "Knowledge management: where did it come from and where will it go?." Expert systems with applications 13.1 (1997): 1-14.

Virany, Beverly, Michael L. Tushman, and Elaine Romanelli. "Executive succession and organization out-comes in turbulent environments: An organization learning approach." Organization Science 3.1 (1992):

72-91.

Von Hippel, Eric. "The dominant role of users in the scientific instrument innovation process." Research policy 5.3 (1976): 212-239.

Von Hippel, E. (1986). Lead Users: A Source of Novel Product Concepts. Management Science 32(7):791–806.

Von Hippel, Eric. "Democratizing innovation: The evolving phenomenon of user innovation." Journal für Betriebswirtschaft 55.1 (2005): 63-78.

6aika.fi, 2015:”6aika avoimia ja älykkäitä palveluja”, http://6aika.fi/6aika-avoimia-ja-alykkaita-palveluja/

.