Tutkimuksemme tarjoaa uutta tietoa johtotehtäviin liittyvien huolenaiheiden, organisaation johtamisen tuen sekä työn intensifikaation yhteyksistä suomalaisten asiantuntijoiden johtoteh-täviin siirtymiseen kahden vuoden seurannassa. Työn intensifikaation osa-alueista korkea työ-tahdin kiristyminen ja urasuunnitteluun ja sitä koskevaan päätöksentekoon liittyvät vaatimuk-set lisäsivät asiantuntijoiden todennäköisyyttä siirtyä johtotehtäviin. Työn suunnittelua ja pää-töksentekoa koskevat vaatimukset sekä tieto- ja taitovaatimukset taas eivät näyttäytyneet mer-kityksellisinä näiden siirtymien kannalta. Tutkimuksemme vahvistaa aiemman tutkimuksen ja teorian käsitystä työn intensifikaation eri osa-alueiden ristiriitaisista vaikutuksista työntekijöi-hin.
Tämän tutkimuksen tulosten perusteella asiantuntijoiden johtotehtäviin liittyvät huo-lenaiheet eivät konkreettisella tasolla vaikuttaneet asiantuntijoiden johtotehtäviin siirtymiseen, vaikka ne ovat olleet yhteydessä asiantuntijoiden johtotehtäviin pyrkimiseen liittyvään haluk-kuuteen ja aikomuksiin. Myöskään organisaation johtamisen tuki ei vaikuttanut asiantuntijoi-den johtotehtäviin siirtymiseen. Asiantuntijat näyttäisivät siirtyvän johtotehtäviin huolenai-heista ja organisaation johtamisen tuen puutteesta huolimatta. Fokus tulisikin siirtää siihen, että asiantuntijat voisivat johtotehtävissä hyvin ja myös pysyisivät näissä tehtävissä. Johtotehtäviin
siirtyviä asiantuntijoita olisi organisaatioissa tuettava huolenaiheina olevien asioiden käsitte-lyssä ja hallinnassa, jotta asiantuntijat kykenisivät vaikuttamaan näihin huolenaiheisiin käytän-nön tasolla. Koska organisaation johtamisen tukea on arvioitu asiantuntija-asemassa ja se viit-taa nimenomaan ilmapiirilliseen näkemykseen tuesta, tulisi asiantuntijan kokemusta tuen saan-nista kartoittaa myös itse johtotehtävissä ja varmistaa johtotehtävissä toimivan asiantuntijan riittävä konkreettinen tuen saanti.
LÄHTEET
Attiq, S., Wahid, S., Javaid, N., & Kanwal, M. (2017). The Impact of Employees’ Core Self-Evaluation Personality Trait, Management Support, Co-worker Support on Job Satis-faction, and Innovative Work Behaviour. Pakistan Journal of Psychological Research, 32(1), 247–271.
Aycan, Z., & Shelia, S. (2019). “Leadership? No, Thanks!” A New Construct: Worries About Leadership. European Management Review, 16(1), 21–35.
Auvinen, E., & Feldt, T. (2019). Miksi johtotehtäville sanotaan" Ei kiitos"?. Työn tuuli, 28(2), 37–45.
Auvinen, E., Huhtala, M., Rantanen, J., & Feldt, T. (2021). Drivers or Drifters? The “Who”
and “Why” of Leader Role Occupancy—A Mixed-Method Study. Frontiers in Psycho-logy, 12, 475.
Auvinen, E., Kilponen, K., Tsupari, H., Huhtala, M., Muotka, J., & Feldt, T. (2019). Johtoteh-täviin liittyvät huolenaiheet korkeasti koulutetuilla johtajilla: selittäjät, seuraukset ja alaisten kokemukset. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja, 357.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7844-0
Bakker, A. B., & Demerouti, E. (2017). Job demands–resources theory: Taking stock and look-ing forward. Journal of Occupational Health Psychology, 22(3), 273–285.
Bakker, A. B., & Demerouti, E. (2007). The job demands‐resources model: State of the art.
Journal of Managerial Psychology, 22(3), 309–328.
Cavanaugh, M. A., Boswell, W. R., Roehling, M. V., & Boudreau, J. W. (2000). An empirical examination of self-reported work stress among US managers. Journal of Applied Psy-chology, 85(1), 65–74.
Deci, E. L., & Ryan, R. M. (1985). Intrinsic motivation and self-determination in human be-havior. New York: Plenum.
Deci, E. L., & Ryan, R. M. (2000). The" what" and" why" of goal pursuits: Human needs and the self-determination of behavior. Psychological Inquiry, 11(4), 227–268.
Demerouti, E., & Bakker, A. B. (2011). The job demands-resources model: Challenges for future research. SA Journal of Industrial Psychology, 37(2), 1–9.
Demerouti, E., Bakker, A. B., Nachreiner, F., & Schaufeli, W. B. (2001). The job demands-resources model of burnout. Journal of Applied Psychology, 86(3), 499–512.
De Vos, A., Van Der Heijden, B. I., & Akkermans, J. (2020). Sustainable careers: Towards a conceptual model. Journal of Vocational Behavior, 117, 1–13.
Eisenberger, R., Huntington, R., Hutchison, S., & Sowa, D. (1986). Perceived organizational support. Journal of Applied Psychology, 71(3), 500–507.
Elliot, A. J., & Church, M. A. (2003). A motivational analysis of defensive pessimism and self-handicapping. Journal of Personality, 71(3), 369–396.
Feldt, T., Tsupari, H., Kilponen, K., Auvinen, E., Huhtala, M., Muotka, J., & Mauno, S. (2019).
Miltä johtotehtävä tuntuisi?: johtotehtävien seurauksiin liittyvät huolenaiheet korkeasti koulutetuilla asiantuntijoilla, niiden selittäjät ja seuraukset. Jyväskylän yliopiston psy-kologian laitoksen julkaisuja, 356. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7804-4
Ganster, D. C., Fusilier, M. R., & Mayes, B. T. (1986). Role of social support in the experience of stress at work. Journal of Applied Psychology, 71(1), 102–110.
Green, F. (2004). Why has work effort become more intense?. Industrial Relations: A Journal of Economy and Society, 43(4), 709–741.
Jones, E. E., & Berglas, S. (1978). Control of attributions about the self through self-handicap-ping strategies: The appeal of alcohol and the role of underachievement. Personality and Social Psychology Bulletin, 4(2), 200–206.
Kilponen, K., Takkunen, A., Tsupari, H., Auvinen, E., Huhtala, M., & Feldt, T. (2020). Johto-tehtäviin liittyvien huolenaiheiden yhteydet urasuunnitelmiin ja työtavoitteisiin korke-asti koulutetuilla asiantuntijoilla. Hallinnon tutkimus, 39(1), 21–35.
Korunka, C., Kubicek, B., Paškvan, M., & Ulferts, H. (2015). Changes in work intensification and intensified learning: challenge or hindrance demands? Journal of Managerial Psy-chology, 30(7), 786–800.
Kubicek, B., Paškvan, M., & Korunka, C. (2015). Development and validation of an instrument for assessing job demands arising from accelerated change: The intensification of job demands scale (IDS). European Journal of Work and Organizational Psychology, 24(6), 898–913.
Lazarus, R. S (1991). Emotion and adaptation. New York: Oxford University Press.
Lazarus, R. S., & Folkman, S. (1984). Stress, appraisal, and coping. Springer publishing com-pany.
Le Fevre, M., Boxall, P., & Macky, K. (2015). Which workers are more vulnerable to work intensification? An analysis of two national surveys. International Journal of Man-power, 36(6), 966–983.
LePine, J. A., Podsakoff, N. P., & LePine, M. A. (2005). A meta-analytic test of the challenge stressor–hindrance stressor framework: An explanation for inconsistent relationships among stressors and performance. Academy of Management Journal, 48(5), 764–775.
LePine, J. A., LePine, M. A., & Jackson, C. L. (2004). Challenge and hindrance stress: Rela-tionships with exhaustion, motivation to learn, and learning performance. Journal of Applied Psychology, 89(5), 883–891.
Martela, F., Mäkikallio, I., & Virkkunen, V. (2017). Itsemääräämisteoria ja psykologiset pe-rustarpeet työssä. Teoksessa: K. Salmela-Aro, & J. E. Nurmi (toim.), Mikä meitä liikut-taa? Motivaatiopsykologian perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus.
Mauno, S., Minkkinen, J., & Auvinen, E. (2019). Nakertaako työn intensiivisyyden lisäänty-minen työssä suoriutumista ja työn merkityksellisyyttä?. Hallinnon Tutkimus, 38(4), 271–288.
Metsämuuronen, J. (2006). Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Jyväskylä: Gum-merus.
Minkkinen, J., Mauno, S., Feldt, T., Tsupari, H., Auvinen, E., & Huhtala, M. (2019). Uhkaako työn intensiivistyminen työhyvinvointia? Intensiivistymisen yhteys työuupumukseen opetus- ja tutkimustyössä. Psykologia, 54(4), 255–301.
Olafsen, A. H., & Frølund, C. W. (2018). Challenge accepted! Distinguishing between chal-lenge-and hindrance demands. Journal of Managerial Psychology, 33(4–5), 345–357.
Rhoades, L., & Eisenberger, R. (2002). Perceived organizational support: a review of the liter-ature. Journal of Applied Psychology, 87(4), 698–714.
Rosa, H. (2003). Social acceleration: ethical and political consequences of a desynchronized high–speed society. Constellations, 10(1), 3–33.
Stenman, J., Itkonen, H., Auvinen, E., Huhtala, M., Mauno, S., & Feldt, T. (2020). Työn inten-sifikaation profiilit suomalaisilla johtajilla: Yhteydet työhyvinvointiin ja työnkuvan vaihtoajatuksiin. Työelämän tutkimus, 18(2), 135–153.
Sutela, H., & Lehto, A. M. (2014). Työolojen muutokset 1977–2013. Helsinki: Tilastokeskus.
Torres, N. (2014). Most people don’t want to be managers. Lainattu 22.1.2021, saatavilla:
https://hbr.org/2014/09/most-people-dont-want-to-be-managers
Van den Broeck, A., Ferris, D. L., Chang, C. H., & Rosen, C. C. (2016). A review of self-determination theory’s basic psychological needs at work. Journal of Management, 42(5), 1195–1229.