7 POHDINTA
7.3 Johtopäätökset ja jatkotutkimusaiheet
Tämän tutkimuksen johtopäätöksinä voidaan todeta, että:
Suomen Punaisen Ristin Kemin ja Rovaniemen apuun turvautuvien ruoka-avunsaajien koettu hyvinvointi on suhteellisen hyvä.
Ruoka-apuun turvautumisen taustalla on kuitenkin taloudellisesti tiukkoja elämänti-lanteita, joten ruoka-avunsaajien koettua taloudellista hyvinvointia tulisi tukea.
Erityisesti työttömien ruoka-avunsaajien sekä ruoka-apuun turvautuvien miesten koet-tua hyvinvointia tulisi tukea.
Ruoka-apu itsessään ei ole riittävä apu, vaan apua tarvitaan taloudellisen avun lisäksi myös terveydestä huolehtimiseen sekä arkisiin asioihin, kuten lasten- ja kodinhoitoon.
Ruoka-apuun turvautuu ihmisiä monessa eri elämäntilanteessa. Ruoka-avunsaajien moninaiset avuntarpeet tulisi huomioida, ja tutkia niitä lisää esimerkiksi toimintatut-kimuksella, jotta apua voitaisiin kohdentaa niihin asioihin, joihin sitä todella tarvitaan.
Tämän tutkimuksen tulosten perustella voitaneen sanoa, että Kemin ja Rovaniemen ruoka-apuun turvautuvat ihmiset kokevat hyvinvointinsa suhteellisen hyväksi. Ruoka-avunsaajat olivat enemmän tyytyväisiä kuin tyytymättömiä elämäänsä ja tulokset osoittavat, että ruoka-avunsaajat kokevat psykososiaalisen hyvinvointinsa suhteellisen hyväksi. Kuitenkin tutki-muksen tulosten valossa näyttäisi siltä, että ruoka-apuun turvautumisen ja elämään tyytymät-tömyyden taustalla on usein taloudellisia haasteita, jotka ovat yhteydessä myös ruoka-avunsaajien kokemaan hyvinvointiin. Tämä osoittaa, että ruoka-apuun turvautuvat ihmiset ovat usein jollain lailla taloudellisesti tiukassa tilanteessa ja siten tarvitsevat myös muuta
ta-44
loudellista apua. Tätä päätelmää vahvistaa myös se, että tässä tutkimuksessa työttömät apuun turvautuvat ihmiset kokivat hyvinvointinsa matalammaksi kuin työssä käyvät ruoka-avunsaajat. Kemin ja Rovaniemen ruoka-avunsaajien koettua hyvinvointia tulisikin tutkia lisää erityisesti koetun taloudellisen hyvinvoinnin osalta. Lisäksi aihetta voitaisiin tutkia vielä lisää siltä osin, mitkä ovat niitä tekijöitä, jotka luovat ja tukevat ruoka-avunsaajien psykososi-aalista hyvinvointia ja vahvistavatko esimerkiksi sosiaaliset verkostot ruoka-avunsaajien elä-mässä pärjäämisen kokemusta taloudellisista haasteista huolimatta (Kouvo 2014).
Ruoka-apuun turvautuvat naiset kokivat hyvinvointinsa paremmaksi kuin ruoka-apuun tur-vautuvat miehet, mikä osoittaa, että koettua hyvinvointia tukevia toimenpiteitä tulisi kohden-taa erityisesti miehille. Tulokset osoittivat myös sen, että ruoka-apuun turvautuvat ihmiset toivovat myös muuta apua ruoka-avun lisäksi: niin taloudellista tukea kuin apua terveydestä huolehtimiseen ja arjen askareisiin. Tämä tutkimus vahvistaa aiempaa tutkimusta siitä, että ruoka-apuun turvautuu ihmisiä monessa eri elämäntilanteessa, eikä kyseessä ole yhtenäinen joukko, jolla on yhtenäiset avuntarpeet (Douglas ym. 2015; Ohisalo 2017; Salonen ym. 2018).
Ruoka-apuun turvautuvien ihmisten koettuja avuntarpeita ja yksilöllisiä syitä ruoka-apuun turvautumisen taustalla olisi hyvä tutkia lisää, jotta apua voitaisiin kohdentaa tarkemmin nii-hin asioinii-hin, joinii-hin sitä tarvitaan. Tutkimusmuotona tähän voisi soveltua toimintatutkimus.
Jotta ruoka-avunsaajien koetun hyvinvoinnin yhteyttä kotitalouden rakenteeseen voitaisiin tarkastella tarkemmin, tulisi aihetta tutkia laajemmalla otannalla. Olisi mielenkiintoista tietää, eroaako esimerkiksi ruoka-apuun turvautuvien lapsiperheiden kokema hyvinvointi yksin asu-vien kokemasta hyvinvoinnista. Tässä tutkimuksessa työttömien ja työssä käyasu-vien hyvinvoin-nin kokemukset erosivat toisistaan. Jatkossa voitaisiin tutkia vielä myös sitä, onko työttömien ja työssä käyvien ruoka-avunsaajien välillä eroja koetun hyvinvoinnin eri ulottuvuuksissa.
Ruoka-apuun turvautuvien ihmisten koetun hyvinvoinnin tutkimuksella saadaan arvokasta tietoa niistä ihmisistä, jotka asettuvat valtaväestön ulkopuolelle ja joiden kokemukset eivät tavallisesti näy väestötutkimuksissa (Ohisalo 2017). Hyvinvointivaltiossa ei tulisi olla sijaa ruoka-avulle (Hänninen ym. 2008), ja ruoka-apu ”paljastaa osan siinä olevista aukkopaikois-ta” (Ohisalo & Saari 2014, 110). Ruoka-apu on kuitenkin monelle ihmiselle tärkeää elämässä pärjäämisen kannalta, ja siksi sillä tulisi pyrkiä vastaamaan monipuolisesti avunhakijan tar-peisiin.
45 LÄHTEET
Allardt, E. 1976. Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. 1. Painos. Helsinki: WSOY 1976.
Allardt, E. 1993. Having, Loving, Being: an Alternative to the Swedish model of Welfare Research. Teoksessa A. Sen., Nussbaum, M. C., & World Institute for Development Economics Research. The Quality of Life. Oxford: Clarendon Press, 88–94.
Booth, S., Begley, A., Mackintosh, B., Kerr, D. A., Jancey, J., Caraher, M., … & Pollard, C. M.
2018. Gratitude, resignation and the desire for dignity: lived experience of food charity recipients and their recommendations for improvement, Perth, Western Australia.
Public health nutrition, 21(15), 2831–2841. doi:10.1017/S1368980018001428.
Buck-McFadyen, E. V. 2015. Rural food insecurity: When cooking skills, homegrown food, and perseverance aren’t enough to feed a family. Canadian Journal of Public Health, 106(3), e140–e146. doi: 10.17269/CJPH.106.4837.
Diener, E. 1984. Subjective well-being. Psychological Bulletin 94(3), 542–575.
Diener, E., Suh, E. M., Lucas, R. E., & Smith, H. L. 1999. Subjective well-being: Three decades of progress. Psychological Bulletin 125(2), 276–302.
Douglas, F., Sapko, J., Kiezebrink, K., & Kyle, J. 2015. Resourcefulness, desperation, shame, gratitude and powerlessness: Common themes emerging from a study of food bank use in Northeast Scotland. AIMS Public Health, 2(3), 297–317.
doi:10.3934/publichealth.2015.3.297.
Easterlin, R.A.1995. Will raising the incomes of all increase the happiness of all? Journal of Economic Behaviour and Organization 27 (1), 35–47.
Ervasti, H. & Saari, J. 2011. Onnellisuus hyvinvointivaltiossa. Teoksessa J. Saari (toim.) Hyvinvointi: Suomalaisen yhteiskunnan perusta. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press 2011, 191–218.
Hiilamo, H., Pesola, U. & Tirri, S. 2008. Kirkon ruoka-apu. Teoksessa S. Hänninen, J.
Karjalainen, K-M. Lehtelä & Tiina Silvasti (toim.) Toisten pankki – Ruoka-apu hyvinvointivaltiossa. Helsinki: Stakes, 115–124.
Hänninen, S., Karjalainen, J., Lehtelä, K-M. & Silvasti, T. 2008. Leipäjonoista ruokapankkeihin. Teoksessa S. Hänninen, J. Karjalainen, K-M. Lehtelä & Tiina Silvasti (toim.) Toisten pankki – Ruoka-apu hyvinvointivaltiossa. Helsinki: Stakes, 5–
20.
46
Joutsenniemi, K. & Lipponen, K. 2015. Resilienssi ja posttraumaattinen kasvu. Suomen lääkärilehti 39(15), 2515-3519, 2515–2519.
Kainulainen, S. & Saari, J. 2013. Koettu huono-osaisuus Suomessa. Teoksessa M. Niemelä &
J. Saari (toim.) Huono-osaisten hyvinvointi Suomessa. Helsinki: Kela, 22–42.
Karvonen, S. & Kestilä, L. 2014. Nuorten aikuisten syrjäytymisvaaraan liittyvä huono-osaisuus. Teoksessa M. Vaarama, S. Karvonen, L. Kestilä, Moisio, P. & A. Muuri (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2014. Tampere: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 160–177.
Karvonen, S., Martelin T., Kestilä L. & Junna, L. 2019. Tulotason mukaiset terveyserot.
Teoksessa L. Kestilä & S. Karvonen (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2018. Helsinki:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019, 101-119.
Karvonen, S. 2019. Koetun hyvinvoinnin tila tunnuslukujen valossa. Teoksessa L. Kestilä & S.
Karvonen (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019, 96–100.
Kontio, E. & Johansson, K. 2007. Systemaattinen tarkastelu alkuperäistutkimuksien laatuun.
Teoksessa K. Johansson, A. Axelin, M. Stolt & R-L. Ääri (toim.). 2007.
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja sen tekeminen. Turun yliopisto. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja. Tutkimuksia ja raportteja. 101–108.
Kouvo, A. 2014. Eväitä luottamukseen? Ruoka-avussa käyvien luottamus ihmisiin ja viranomaisiin sekä niitä ennustavat tekijät. Teoksessa M. Ohisalo & J. Saari. Kuka seisoo leipäjonossa? Ruoka-apu 2010-luvun Suomessa. Kunnallisalan kehittämissäätiön Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu nro 83. Helsinki: KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö 2014, 70-80.
Lagerspetz, E. 2011. Hyvinvoinnin filosofia teoksessa J. Saari (toim.) Hyvinvointi:
suomalaisen yhteiskunnan perusta. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press, 79-105.
Lahelma, E., Pentala, O., Helldán, A., Helakorpi, S. & Rahkonen, O. 2017. Koetun terveyden koulutusryhmittäiset erot ovat pysyneet tasaisen suurina. Suomen lääkärilehti, 72(25-32), 1629-1634.
Laihiala, T. 2018. Kokemuksia ja käsityksiä leipäjonoista: huono-osaisuus, häpeä ja ansaitsevaisuus. Itä-Suomen Yliopiston julkaisuja, 163.
Laihiala, T. & Ohisalo, M. 2017. Leipäjonot sukupuolisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden ilmentäjinä. Sosiologia 54(2), 128–149.
47
Lehtelä, K-M. & Kestilä, L. 2014. Kaksi vuosikymmentä ruoka-apua. Teoksessa M. Vaarama, S. Karvonen, L. Kestilä, P. Moisio, A. Muuri (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2014.
Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014, 270–281.
Maslow, A. 1987. Motivation and personality. 3. Painos. New York: Harper and Row cop.
1987.
Metsämuuronen, J. 2005. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Helsin-ki: International Methelp 2005.
Niemelä, M., & Raijas, A. 2012. Kohtuullinen kulutus ja perusturvan riittävyys. Näkökulmia kohtuullisen kulutuksen määrittelyyn ja mittaamiseen. Helsinki: Kelan tutkimusosasto 2012.
Niemelä, M. & Saari, J. 2013. Suomalaisen yhteiskunnan notkelmat. Teoksessa M. Niemelä &
J. Saari (toim.) Huono-osaisten hyvinvointi Suomessa. Helsinki: Kelan tutkimusosasto 2013, 22–42.
Nummenmaa, L. 2004. Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. 1.–4. -painos. Helsinki:
Tammi 2004.
Ohisalo, M. & Laihiala, T. 2014. Tarpeeksi köyhä leipäjonoon? Ruoka-avun merkitys ihmisten pärjäämiseen. Teoksessa M. Ohisalo & J. Saari. Kuka seisoo leipäjonossa? Ruoka-apu 2010-luvun Suomessa. Kunnallisalan kehittämissäätiön Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu nro 83. Helsinki: KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö 2014, 96-108.
Ohisalo, M. & Määttä, A. 2014. Viimeisen luukun jälkeen – ruoka-avussa käyvien paikka julkisessa palvelu- ja tulonsiirtoverkossa. Teoksessa M. Ohisalo & J. Saari Kuka seisoo leipäjonossa? Ruoka-apu 2010-luvun Suomessa. Kunnallisalan kehittämissäätiön Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu nro 83. Helsinki: KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö 2014, 42-58.
Ohisalo, M. & Saari, J. 2014. Kuka seisoo leipäjonossa? Ruoka-apu 2010-luvun Suomessa.
Kunnallisalan kehittämissäätiön Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu nro 83. Helsinki:
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö 2014.
Ohisalo, M., Eskelinen, N., Laine, J., Kainulainen, S. & Saari, J. 2014. Avun tilkkutäkki – suomalaisen ruoka-avun monimuotoisuus. Espoo: Raha-automaattiyhdistys.
Ohisalo, M. 2017. Murusia hyvinvointivaltion pohjalla: Leipäjonot, koettu hyvinvointi ja huono-osaisuus. Itä-Suomen Yliopiston julkaisuja, 148.
Pitt, R. S., Sherman, J., & Macdonald, M. E. 2015. Low-income working immigrant families in Quebec: Exploring their challenges to well-being. Canadian Journal of Public Health, 106(8), e539–e545. doi: 10.17269/CJPH.106.5028.
48
Prayogo, E., Chater, A., Chapman, S., Barker, M., Rahmawati, N., Waterfall, T., & Grimble, G.
2017. Who uses foodbanks and why? Exploring the impact of financial strain and adverse life events on food insecurity. Journal of Public Health, 40(4), 676–683.
doi:10.1093/pubmed/fdx133.
Raijas, Anu. 2008. Arjen hyvinvointi ja mahdollisuudet sen mittaamiseen. Työselosteita ja esitelmiä 110. Helsinki: Kuluttajatutkimuskeskus.
Riches, G. & Silvasti, T. 2014. Hunger in the Rich World: Food Aid and Right to Food Perspectives. Teoksessa G. Riches & T. Silvasti (toim.) First World Hunger Revisited:
Food Charity or the Right to Food? 2. Painos. Basingstoke: Palgrave Macmillan 2014, 1–14.
Saari, J. 2011. Hyvinvoinnin kentät. Teoksessa J. Saari (toim.) Hyvinvointi: Suomalaisen yhteiskunnan perusta. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press 2011, 33–78.
Saari, J. 2015. Huono-osaiset: Elämän edellytykset yhteiskunnan pohjalla. Helsinki:
Gaudeamus.
Saikkonen, P., Karvonen, S. & Kestilä, L. 2019. Katse kohti hyvinvointipolitiikan tulevaisuutta.
Teoksessa L. Kestilä & S. Karvonen (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2018. Helsinki:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 332–344.
Saikku, P., Kestilä, L. & Karvonen, S. 2014. Työttömien ja työllisten koettu hyvinvointi toimintavalmiuksien viitekehyksessä. Teoksessa M. Vaarama, S. Karvonen, L. Kestilä, Moisio, P. & A. Muuri (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2014. Tampere: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 118–143.
Salonen, A. S. 2016. Food for the soul or the soul for food: Users' perspectives on religiously affiliated food charity in a Finnish city. Helsinki: University of Helsinki 2016.
Salonen, A. S., Ohisalo, M., & Laihiala, T. 2018. Undeserving, disadvantaged, disregarded:
Three viewpoints of charity food aid recipients in Finland. International journal of environmental research and public health, 15(12), 2896. doi:10.3390/ijerph15122896.
Sihto, M. 2016. Terveyden edistämisen lähestymistapoja terveyseroihin: yksilöllinen, sosiaalis-rakenteellinen ja kolmas tie. Teoksessa M. Sihto & S. Karvonen (toim.) Terveyden edistäminen ja eriarvoisuus: Lähestymistapoja ja ratkaisuja. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Silvasti, T. 2011. Ruoka-avun vakiinnuttaminen Suomessa. Tarpeen ja oikeutuksen jäljillä. Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 279–289.
Tapio-Biström, M. & Silvasti, T. 2012. Globaalin elintarvikejärjestelmän ekologiset ja sosiaaliset haasteet. Teoksessa T. Mononen & T. Silvasti (toim.) Hyvä ja paha ruoka:
49
Ruoan tuotannon ja kuluttamisen vaikutukset. 1. Painos. Helsinki: Gaudeamus Oy, 69–89.
Turunen, S., Ohisalo, M., Petrovskaja, V., & Tukiala, A. K. 2012. Kuka käy leipäjonossa. Pääkaupunkiseudun ruoanjakotutkimuksen tuloksia. Helsinki: Soccan työpapereita 1.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012.
The Joanna Briggs Institute. 2014. Joanna Briggs Institute Reviewers’ Manual: 2014 edition.
Australia: The Joanna Briggs Institute.
Therborn, G. & Henttonen, T (suom). 2014. Eriarvoisuus tappaa. Tampere: Vastapaino.
Thompson, C., Smith, D., & Cummins, S. J. 2018. Understanding the health and wellbeing challenges of the food banking system: A qualitative study of food bank users, providers and referrers in London. Social Science & Medicine, 211, 95–101.doi:
10.1016/j.socscimed.2018.05.030.
Tilastokeskus. 2018. Suomi maailman kärjessä. Viitattu 24.9.2019.
https://www.stat.fi/ajk/satavuotiassuomi/ suomimaailmankarjessa.html.
Tilastokeskus. 2019. 5. Käsitteitä. Viitattu 10.11.2019.
https://www.stat.fi/til/tyti/2016/14/tyti_2016_14_2017-10-10_kat_005_fi.html.
Törmäkangas, T. 2016. Varianssianalyysi. Tutkimusaineiston kvantitatiivinen analyysi (LTKY012). Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Opetusmoniste.
Vaarama, M., Siljander, E., Luoma, M.-L. & Meriläinen, S. 2010a. Suomalaisten kokema elämänlaatu nuoruudesta vanhuuteen. Teoksessa M. Vaarama, P. Moisio & S.
Karvonen (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2010. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 126–149.
Vaarama, M., Moisio, P. & Karvonen, S. 2010b. Johdanto: Suunnanmuutos eriarvoisuudessa.
Teoksessa M. Vaarama, P. Moisio & S. Karvonen (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2010. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 10–18.
WHOQOL Group. 1998. Development of the World Health Organization WHOQOL-BREF quality of life assessment. Psychol Med May. 1998; 28(3):551–558.
Wicks, R., Trevena, L. J., & Quine, S. 2006. Experiences of food insecurity among urban soup kitchen consumers: insights for improving nutrition and well-being. Journal of the American Dietetic Association, 106(6), 921–924. doi: 10.1016/j.jada.2006.03.006.
LIITTEET
Liite 1 Lähdeaineiston systemaattinen tiedonhaku
Lähdeaineiston systemaattinen tiedonhaku tehtiin neljässä eri tietokannassa: CINAHL EBSCOHOST-, Proquest Social Services Abstracts-, Pubmed- ja Medline- tietokannoissa kesäkuussa 2019. Kaikissa tietokannoissa oli rajauksena vertaisarvioidut artikkelit. Tutkimus-ten laatua tarkasteltiin soveltuvin osin Kontio & Johanssonin (2007) ja The Joanna Briggs Instituten (2014) laadun arvioinnin kriteeristöjen kautta. Kaikissa lähdeaineiston tutkimuksis-sa käytetyt menetelmät sopivat tutkimututkimuksis-sasetelmiin ja niillä tutkimuksis-saatiin vastauksia tutkimuskysy-myksiin. Muutamissa tutkimuksissa käytettiin useita eri tutkimusmenetelmiä (Douglas ym.
2015; Salonen ym. 2018; Thompson ym. 2018), menetelmien triangulaatiota, mikä lisää näi-den tutkimusten luotettavuutta. Tutkimuksen eettisyynäi-den arviointi oli jäänyt muutamissa kimuksissa vähäiselle (Wicks ym. 2006; Pitt ym. 2015; Booth ym. 2018), mutta muutoin tut-kimuksissa ei ollut suurempia puutteita. Tutkimukset pisteytettiin laadunarvioinnin kriteeris-töjen mukaan siten, että laadullisen tutkimuksen suurin pistemäärä oli 16 ja määrällisen tut-kimuksen 15. Kunkin tutkimusartikkelin saama pistemäärä kirjattiin taulukkoon liitteessä 2.
Hakulause: ("food bank*" OR foodbank* OR "food aid" OR “food insecurity” OR “food security” OR “food poverty” OR "food charity" OR "food justice" OR "food assistance") AND ("perceived well-being" OR well-being OR "subjective well-being")
-> Pubmed -tietokannassa pois hakusanat “food insecurity” ja “food security”, koska näiden hakusanojen kanssa alkoi tulla tutkimuksia, jotka käsittelivät vääränlaisia aiheita.
Rajaukset: vertaisarvioidut, englanninkieliset, koko teksti saatavilla
Hakutulokset: yhteensä 779 artikkelia, joista otsikoiden ja abstraktien perusteella rajautui 163, ja joista vielä rajautui 22 artikkelia, jotka luettiin kokonaan. Manuaalisen haun kautta mukaan otettiin yksi tutkimus. Lopulta artikkeleita otettiin yhteensä mukaan 9.
Sisäänottokriteerit: artikkeli käsittelee kehittyneiden maiden/teollisuusmaiden ruoka-aputoimintaa ja sen piirissä olevien ihmisten koettua hyvinvointia
Poissulkukriteerit:
*artikkeli käsittelee:
-ruoka-apua kehitysmaissa -lisääntymisterveyttä tai HIV
-terveellistä ruokavaliota tai sen parantamiseen tähtäävää ohjelmaa, tai jotain muuta
”ruoka-ohjelmaa”
-ruoan laatua
*artikkeli ei käsittele ruoka-avunsaajia ja heidän kokemuksiaan
Tutkimukset sijoittuivat Englantiin, Australiaan, Suomeen, Kanadaan ja Skotlantiin, jotka kaikki ovat teollisuusmaita ja joissa ruoka-aputoiminnan peruslähtökohdat ovat samanlaiset, mutta toteutustavat saattavat vaihdella. Tutkimusten otoskoot vaihtelivat paljon ja sijoittuivat välille N=7-3474. Laadullisia menetelmiä käyttäneissä tutkimuksissa tutkimusaineistot kerät-tiin haastattelemalla (Wicks ym. 2006; Buck-McFadyen 2015; Douglas ym. 2015; Pitt ym.
2015; Booth ym. 2018; Salonen ym. 2018; Thompson ym. 2018) ja havainnoimalla (Buck-McFadyen 2015; Douglas ym. 2015; Salonen ym. 2018) ruoka-apuun turvautuvia tai heidän parissaan työskenteleviä ihmisiä. Määrällisissä tutkimuksissa aineistoina oli kyselyaineistoja (Douglas ym. 2015; Prayogo ym. 2017; Ohisalo 2017; Salonen ym. 2018).
Liite 2 Järjestelmällisellä tiedonhaulla haettu lähdeaineisto
Tutkimus Tutkimuksen tarkoitus Tutkimusasetelma ja -aineisto Keskeiset tulokset Booth ym. 2018
Australia
Laadunarviointi Kontio &
Johansson (2007): 12/16
Kartoittaa ruoka-avunsaajien näkemyksiä ruoka-avusta ja sen kehittämisestä sekä ymmärtää ruoka-apuun turvautumista il-miönä
Kvalitatiivinen fenomenologinen tutkimus:
semi-strukturoidut haastattelut CFS:n (chari-table food service) saajille (n=14)
-Ruoka-avussa käymisen taustalla monenlaisia asioi-ta: köyhyyttä, terveysongelmia ja asunnottomuutta -Ruoka-apuun turvautumisen aika vaihteli 8:sta kuu-kaudesta 40 vuoteen
-Ruoka-avunsaajat kokivat kiitollisuutta ruuasta, mutta olivat myös alistuneita ruoan huonolle laadulle ja kokivat ettei saatu ruoka täyttänyt tarpeita -Ruoka-avunsaajat toivoivat enemmän terveellistä ruokaa, vaihtelua sekä parempilaatuista ruokaa -Ruoka-avunsaajat kokivat, että avun saaminen kävi täyspäiväisestä työstä: ruoka-apuun oli haasteellista kulkea ja saada siitä riittävästi informaatiota -Ruoka-apuun turvautumisen koettiin myös kulutta-van itsekunnioitusta/arvon tunnetta, koska ruokaa ei ollut mahdollista itse valita ja ruoan jonottamiseen liittyi häpeää käy-villä perheellisillä naisilla, jotka asuivat haja-asutusseuduilla (n=7), sekä haastattelijan tekemä havainnointi ruokapankissa
-Naiset kokivat ruokaturvattomuuden vaikuttavan heidän henkiseen hyvinvointiinsa ja ihmissuhteisiin -He kokivat stressiä, huolta, masennusta ja itsetuhoi-suutta, epäonnistumisen kokemuksia, häpeää -Naisilla oli resilienssiä ja erilaisia strategioita yrittää pärjätä sillä vähällä mitä heillä oli: he säilöivät ruo-kaa ja kasvattivat, metsästivät sekä kalastivat -Naiset tekivät myös taloudellista priorisointia: mak-soivat puolittaisia laskuja ja jättivät itse syömättä ja osa ottamatta lääkkeitään jotta heidän lapsensa saisi-vat syödäkseen
-Haja-asutusseudulle ominaiset piirteet kuten sosiaa-linen tukiverkosto ja luottamuksen ilmapiiri auttoivat naisia jaksamaan, mutta toisaalta kulkemisen vaikeus ja huonot työllistymismahdollisuudet vaikeuttivat heidän kokemaa ruokaturvattomuutta
Tutkimus Tutkimuksen tarkoitus Tutkimusasetelma ja -aineisto Keskeiset tulokset
ja mitkä tekijät ovat ajaneet hakemaan apua ruokapankista
-millaisia keinoja ruokapankissa kävijöillä on kotitaloutensa ruokaturvattomuuden lieventämiseen ja mitä mieltä he olivat ruokapankissa jaetusta ruoasta sekä kuinka he sisällyttävät sen ruokavalioonsa
Kvantitatiivinen (n=423) ja kvalitatiivinen (n=7) tutkimus
-Ruokapankin ”asiakasrekisterin” tarkastelu (kysely, jonka jokainen avunhakija aluksi täyttää), ruokapankin toiminnan ja asiakkai-den havainnointi 4kk:n ajan (etnografinen lähestymistapa), nykyisten ja entisten ruoka-pankissa kävijöiden haastattelut (n=7)
-Ruokapankin apuun turvautuvat ihmiset monista eri sosioekonomisista taustoista
-Ruokapankissa kävi enemmän miehiä kuin naisia, muissa sosiodemografisissa kysymyksissä oli enim-mäkseen puuttuvaa tietoa
-Ruokapankissa käymisen taustalla velkaantumista ja sosiaalisten etuuksien saamisen viivästymistä, samoin äkillisiä ja ennakoimattomia tulonmenetyksiä esim.
sairastumisen tai työn menettämisen myötä
-Ruokapankissa käyvät kokivat kiitollisuutta saamas-taan ruoasta ja tuesta; voimattomuutta pyytää sellaista ruokaa mistä he pitivät tai mitä he tavallisesti söisivät -He kokivat myös epätoivoa ja häpeää
-Ruoka-apu ei vastannut tiettyjen ryhmien, kuten diabeetikoiden tai lapsiperheiden tarpeita
-Ruokapankeissa käyneillä myös resilienssiä ja neu-vokkuutta: mm. saadulla ruoalla sinnittelyä mahdolli-simman pitkään ruoka-apuun turvautuvien koettua hyvinvointia ja huono-osaisuutta:
-kuinka erilaisten ryhmien elämässä pär-jääminen ja hyvinvointikokemukset poik-keavat toisistaan?
-kuinka ruoka-avussa käyvien huono-osaisuus jakautuu eri ulottuvuuksille ja kuinka se kasautuu eri ihmisille?
-millaista on koettu hyvinvointi suomalai-sissa, kreikkalaisissa ja liettualaisissa ruo-ka-avun toimipisteissä ja millaisia maaeroja esiintyy?
Kvantitatiivinen tutkimus perustuu kolmeen eri aineistoon:
-Kyselyaineistoon ruoka-avunsaajille Suomes-sa (n=3474) ja Suomes-samaan kyselyaineistoon ruo-ka-avunsaajille Vilnassa Liettuassa (n=558) ja Ateenassa Kreikassa (n=500)
-Ruoka-avussa käyvät naiset kokevat pärjäävänsä elämässään paremmin kuin ruoka-avussa käyvät miehet
-Leipäjonoissa käyvät ovat koetun hyvinvoinnin ja niukkuuden mittareilla mitattuna väestötasoa tutkitussa kaupungissa vaihtelee (Helsinki, Ateena ja Vilna)
-Huono-osaisuutta määrittävät eri kaupungeissa eri tekijät, mutta kolmen eurooppalaisen pääkaupungin leipäjonoissa korostuvat koetun hyvinvoinnin vajeet erityisesti korkean iän, naissukupuolen sekä työttö-myyden kautta.
Tutkimus Tutkimuksen tarkoitus Tutkimusasetelma ja -aineisto Keskeiset tulokset oli-vat heikko taloudellinen tilanne, vakituisen työn puuttuminen, työn ja ammatin vastaamattomuus, sosiaalinen eristäytyminen, lasten sopeutumattomuus kulttuuriin sekä riittämätön pääsy terveydenhoitoon -Haasteiden keskellä koettiin kuitenkin resilienssiä ja pärjäämistä: haasteet nähtiin väliaikaisina ja niissä koettiin myös hallinnan tunnetta ja toivoa lasten kult-tuurillisesta sopeutumisesta ja menestymisestä
Tutkia ketkä käyvät ruokapankeissa ja miksi sekä mitkä tekijät ovat yhteydessä kasvavaan ja pahenevaan ruokaturvatto-muuteen niissä matalatuloisissa kotitalouk-sissa, jotka hakeutuivat kriisiavun piiriin (emergency type services like foodbanks and Advice Centers)
Kvantitatiivinen poikkileikkaustutkimus:
kyselytutkimus, jossa verrattiin ruokapankissa kävijöitä (n=270) Advice Center –kävijöihin (n=245) (Advice Centerit ovat hyväntekeväi-syystoimijoita, jotka tarjoavat ilmaista neu-vontaa esimerkiksi sosiaalietuuksiin liittyen) (n=515)
-Reilu puolet (56 %) ruokapankin kävijöistä oli naisia ja suurin osa sai jonkinlaista toimeentulotukea (65 %) -Ruokapankissa käymisen taustalla oli viiveitä (32 %) tai muutoksia (11 %) tukien saannissa sekä matalatu-loisuutta (20 %).
-Verrattuna Advice Center –kävijöihin, ruokapankis-sa kävi enemmän naimattomia ja lapsettomia miehiä, työttömiä ja kodittomia, ja kävijöiden joukossa koet-tiin enemmän taloudellista rasitusta ja ikäviä elämän tapahtumia (p<.001)
-Molemmissa ryhmissä koettiin ruokaturvattomuutta, joka oli syvempää, jos koettiin myös taloudellista rasitusta tai elämässä oli tapahtunut ikäviä asioita Salonen ym. 2018
Nostaa esiin kolmen eri tutkimuksen kautta näkökulmia ruoka-apuun Suomessa: millai-nen ruoka-avun diskurssi Suomessa on, keitä ruoka-avussa käyvät ruoka-avunsaajat ovat, kuinka ruoka-avunsaajat kokevat saadun avun. Näin pyritään saamaan koko-naisvaltainen kuva ruoka-avunsaajista.
Tutkimus perustuu kolmeen eri aineistoon:
-kvantitatiiviseen kyselyaineistoon ruoka-avunsaajille ympäri Suomen (n=3474) - suomalaisten sanomalehtien netissä julkais-tujen ruoka-apuun liittyvien uutisten kom-mentteihin (n=1294 kommenttia)
- ruoka-avunsaajien haastatteluihin (n=24) ja havainnointiin ruoka-avun jakelupisteissä
-Kommenteissa korostuu julkinen ansaitsevuuskes-kustelu ja yksilön syyllistäminen ruoka-apuun turvau-tumisen tarpeesta
-Ruoka-avunsaajat kokevat ettei apu vastaa tarpeita ja ruoka-apuun turvautuminen on sosiaalisesti haastavaa ja henkisesti kuormittavaa
Tutkimus Tutkimuksen tarkoitus Tutkimusasetelma ja -aineisto Keskeiset tulokset Thompson ym. 2018
Englanti
Laadunarviointi Kontio &
Johansson (2007): 10/16
Tutkia millaisia terveyden ja hyvinvoinnin haasteita koetaan liittyvän ruokaköyhyyteen (jota käytetään rinnakkain ruokaturvatto-muuden kanssa) ja ruokapankissa käymi-seen
Kvalitatiivinen tutkimus: etnografinen tutki-mus ja haastattelut ruokapankissa kävijöille sekä ruokaseteleitä myöntäville sosiaali- ja terveysalan työntekijöille (n=42)
Ruokaköyhyyden koettiin:
-olevan este pienten lasten riittävän hoidon ja ravit-semuksen takaamiselle
-vaikeutuvan siitä, ettei ole tuoretta ruokaa saatavilla tai tiloja ruoan säilyttämiseen ja -laittoon
-voimistavan terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia Wicks ym. 2006
-Suurin osa vastaajista oli kodittomia
-Haastateltavat kokivat etteivät sosiaalietuudet riitä elämiseen ja että ilman hyväntekeväisyytenä tarjotta-vaa ruoka-apua nälkä olisi pahempi
-Useimmat haastateltavista kokivat ettei heillä ollut tarpeeksi ruokaa
-Heikkotasoisen asumisen vuoksi monet haastatelta-vista kokivat heillä olevan myös huonot ruoanlaitto-mahdollisuudet
-Haastateltavat kokivat, ettei ravitsemuskasvatus ollut vastaus heidän ongelmaansa: monet tiesivät miten
-Haastateltavat kokivat, ettei ravitsemuskasvatus ollut vastaus heidän ongelmaansa: monet tiesivät miten