6 TULOKSET
7.3 Johtopäätökset ja jatkotutkimusaiheet
Päivystyspoliklinikalla työskentelevät sairaanhoitajat pitävät potilaan psyykkistä avun tarpeen arviointia helppona, mutta toisaalta arviointi voi olla vaativaa omien tietojen ja taitojen sekä potilaiden haastavuuden vuoksi. Suurimpana haasteena työlle kuitenkin ovat organisaatiosta tulevat päivystyspoliklinikan ja psykiatrian erikoisalojen kulttuurierot, psyykkistä apua hake-vien potilaiden määrän lisääntyminen sekä sairaanhoitajien työaikaa vievät muut häiriötekijät, kuten kiire. Potilaan psyykkisen avun tarpeen arvioinnin tapoina sairaanhoitajan käyttivät oman osaamisen, potilaan, hänen omaistensa ja eri viranomaisten tiedon avulla potilaan kans-sa keskustelua.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan esittää seuraavat kehittämisehdotukset
- Mielenterveyshäiriöön sairastuneen potilaan päivystyshoitopolku tulisi yk-sinkertaistaa toimimaan ` yhdeltä luukulta´ ja `matalalla kynnyksellä´.
Ter-veydenhuollon erikoisalojen rajapintojen tulisi olla potilaille huomaamatto-mia. Päivystyspoliklinikalla tulisi olla käytettävissä psykiatrinen sairaanhoi-taja, akuuttihoitotiimi tai psykiatrinen liikkuvayksikkö. Mahdollisesti poti-laiden psyykkistä avun tarpeen arvioita voisi tehdä psykiatrinen sairaanhoi-taja.
- Päivystyspoliklinikalla työskenteleville sairaanhoitajille tulisi tarjota mielen-terveyshäiriöistä ja niiden avun tarpeen arvioinnista koulutusta. Koulutuksen saatavuuden vuoksi, se tulisi tarjota sähköisenä esim. moodlessa.
- Päivystyspoliklinikan henkilökunnan työssä jaksamisesta tulee huolehtia työnjohdollisin keinoin ja työtapoja uudistamalla.
- Päivystyspoliklinikalla potilaan psyykkisen avun tarpeen arvion vaikutta-vuutta tulisi seurata.
Tulevaisuudessa tulisi tutkia koulutuksen vaikuttavuutta päivystyspoliklinikan sairaanhoitaji-en mielsairaanhoitaji-enterveytesairaanhoitaji-en liittyvään osaamisesairaanhoitaji-en ja psyykkissairaanhoitaji-en avun tarpesairaanhoitaji-en arvioon sekä heidän työssä jaksamiseen. Lisäksi eri erikoisalojen nivelpintojen välisen kehittämistyön tuloksia tulisi mitata, kuten psykiatrisen sairaanhoitajan työn vaikuttavuutta päivystyspoliklinikalla tai tehostetun psykiatrisen liikkuvan hoidon vaikuttavuus psykiatristen potilaiden määrään päi-vystyspoliklinikalla.
LÄHTEET
Allen MH, Abar BW, McCormick M, Barnes DH, Haukoos J, Garmel GM & Boudreaux ED.
2013. Screening for Suicidal Ideation and Attempts among Emergency Department Medical Patients: Instrument and Results from the Psychiatric Emergency Research Collaboration.
Suicide and Life- Threatening Behavior 16.
Allen M, Carpenter D, Sheets J, Miccio S & Ross R. 2003. What Do Consumers Say They Want and Need During a Psychiatric Emergency? Journal of Psychiatric Practice 9(1), 39-58.
Artis L, Smith J. 2013.Emergency Department Staff Attitudes Toward People Who Self-Harm.Advanced Emergency Nursing Journal35 (3), 259-69.
Asetus hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä 1019/2004.
Aspvik U, Kiikkala I & Lassila A. 2007. Mielenterveyspalvelujen kehittäminen kansalaisten ehdotusten perusteella. Suomen Lääkärilehti 8(62), 794-795.
Baraff L, Janowics N & Asarnow J. 2006. Survey of California Emergency Departments About Practices for Management of Suicidal Patients and Resources Available for Their Care.
Annals of Emergency Medicine 48(4), 452-458.
Bazarian J, Stern R & Wax P. 2004. Accuracy of ED Triage of Psychiatric Patients. American Journal of Emergency Medicine 22(4), 249-253.
Broadbent M, Creaton A, Moxham L & Dwyer T. 2010.Review of triage reform: the case for national consensus on a single triage scale for clients with a mental illness in Australian emergency departments. Journal of Clinical Nursing, 19(5-6), 712–715.
Broadbent M & Moxham L. 2014.Collegiate presence: explaining homogenous but disparate nursing relationships.Journal of Psychiatric & Mental Health Nursing 21 (3), 226-33.
Broadbent M, Moxham L & Dwyer T. 2014.Implications of the emergency department triage environment on triage practice for clients with a mental illness at triage in an Australian con-text. Australasian Emergency Nursing Journal 17(1), 23–29.
Carlsen B & Glenton 2011. What about N? A methodological study of sample-size reporting in focus group studies.BMC Medical Research Methodology 11(26),1-10.
Carmona-Navarro C & Pichardo-Martínez C. 2012.Attitudes of nursing professionals towards suicidal behavior: influence of emotional intelligence. Revista latino-americana de enferma-gem 20(6),1161-1168.
Clarke D, Brown A-M, Hughes L & Motluk L.2006.Education to improve the triage of men-tal health patients in general hospimen-tal emergency departments. Accident and Emergency Nurs-ing 14(4), 210–218.
Clarke DE, Dusome D & Hughes L. 2007.Emergency department from the mental health client's perspective. International Journal of Mental Health Nursing 16 (2), 126-31.
Clarke D, Usick R, Sanderson A, Giles-Smith L& Baker J. 2014.Emergency department staff attitudes towards mental health consumers: A literature review and thematic content analysis.
International Journal of Mental Health Nursing 23 (3), 273-84.
Doody O, Slevin E & Taggart L. 2013.Focus group interviews part 3: Analysis.British Jour-nal of Nursing 22 (5), 266-269.
Emergency Nurses Association. 2013. Care of the Psychiatric Patient in the Emergency De-partment.White Paper.
Freeman T. 2006.‘Best practice’ in focus group research: making sense of different views.
Journal of Advanced Nursing 56(5), 491–497.
Fredriksson S, Pelanteri S & Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014. Psykiatrinen erikoissai-raanhoito. 2012. Tilastoraportti 5/2014. Suomen virallinen tilasto.
Fredriksson S, Rautilainen H, Pelanteri S, Rasilainen J & THL. 2012. Somaattinen erikoissai-raanhoito 2012. Suomen virallinen tilasto 33/2013.
Gerdtz MF, Weiland TJ, Jelinek GA, Mackinlay C & Hill N. 2012. Perspectives of emergen-cy department staff on the triage of mental health-related presentations: Implications for edu-cation, policy and practice.Emergency medicine Australasia 24(5), 492-500.
Graneheim U.H, Lundman B. 2004.Qualitative content analysis in nursing research: con-cepts, procedures and measures to achieve trustworthiness. Nurse Education Today 24(2), 105–112.
Happell B, Summers M & Pinikahana J.2003. Measuring the effectiveness of the national Mental Health Triage Scale in an emergency department. International Journal of Mental Health Nursing 12(4), 288–292.
Kanerva A & Kuhanen C.2012 Erityiskysymyksiä mielenterveyshoitotyössä. Teoksesta Ku-hanen C,Oittinen P,Kanerva A, Seuri T, Schubert C. Mielenterveyshoitotyö. 1.-2.painos. Sa-noma Pro Oy, Helsinki, 238-239
Kanerva A, Kuhanen C & Seuri T.2012. Keskeisimmät mielenterveyden häiriöt ja hoitotyö.
Teoksessa Kuhanen C,Oittinen P,Kanerva A, Seuri T, Schubert C. Mielenterveyshoitotyö. 1.-2.painos. Sanoma Pro Oy. Helsinki, 183-221.
Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K. 2013. Tutkimus hoitotieteessä. 3.painos Sanoma Pro Oy, Helsinki.
Kerrison S & Chapman R. 2007. What general emergency nurses want to know about mental health patients presenting to their emergency department. Accident and Emergency Nursing 15(1), 48–55.
Knott J, Pleban A, Taylor D & Castle D. 2007. Management of mental health patients attend-ing Victorian emergency departments. Australian and New Zealand Journal of Psychiatry 41(9), 759-767.
Kuhanen C, Oittinen P, Kanerva A, Seuri T & Schubert C. 2012. Mielenterveyshoitotyö. 1.-2.painos. Sanoma Pro Oy, Helsinki.
Kylmä J & Juvakka T. 2012. Laadullinen terveystutkimus. Edita Prima Oy, Helsinki.
Kärkkäinen M-L.2013.Työnohjaus psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Laadullinen haas-tattelututkimus. Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in Health Sciences. Number 180. Kuopio.
Lambert S & Loiselle C. 2008.Combining individual interviews and focus groups to enhance data richness. Journal of Advanced Nursing 62(2), 228–237.
Lee S, Brasel K & Lee B. 2004. Emergency care practitioners' barriers to mental health as-sessment, treatment, and referral of post-injury patients. Wisconsin Medical Journal 103(6), 78-82.
Lönnqvist J & Lehtonen J .2011. Psykiatria ja mielenterveys. Teoksessa Lönnqvist J, Hen-riksson M, Marttunen M, Partonen T. (toim) Psykiatria. 9.uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki, 12- 13.
Lönnqvist J, Pylkkänen K & Moring J.2011.Hoitoon ohjaaminen.Teoksessa Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T. (toim) Psykiatria. 9.uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki, 641- 642.
Malmström T, Torkki P, Valli J & Mamström R. 2012. Yhteispäivystyksen työnjako – Hy-vinkään päivystyksen potilasvirta-analyysi. Suomen Lääkäri lehti 5(67), 345-351.
Marynowski-Traczyk D.& BroadbentM. 2011. What are the experiences of Emergency De-partment nurses in caring for clients with a mental illness in the Emergency DeDe-partment?
Australasian Emergency Nursing Journal 14(3), 172—179.
Mielenterveyslaki (1116/1990).
Morphet J,Innes K, Munro I, O’Brien A, Gaskin C J, Reed F & Kudinoff T. 2012.Managing people with mental health presentations in emergency departments—A service exploration of the issues surrounding responsiveness from a mental health care consumer and carer perspec-tive.Australasian Emergency Nursing Journal 15 (3), 148-55.
Mäntyranta T, Kaila M. 2008.Fokusryhmähaastattelu laadullisen tutkimuksen menetelmänä lääketieteessä.Duodecim 124(13), 1507–13
Mäntyselkä P, Miettola J, Halinen M, Lipponen P, Hietakorpi S & Kumpusalo E.2003. Kuo-pion yhteispäivystystutkimus. KuoKuo-pion yhteispäivystyksen yleislääkäripäivystyksen käyn-tisyyt ja konsultaatiot. Suomen Lääkärilehti 4(58), 415-418.
Nevalainen V. 2010. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen palveluiden käyttäjien tarpeita vastaaviksi. Teoksessa Muurinen S, Nenonen M, Wilskman K, Agge E (toim.) Uusi terveydenhuolto. Hoitotyön vuosikirja 2010. Fioca Oy. Helsinki, 89- 109.
Nurmi-Luthje I, Hinkkurinen J, Salmio K, Lundell L, Luthje P & Karjalainen KM. 2011. Itse-ään vahingoittaneiden potilaiden psykiatrinen konsultaatio toteutuu päivystyksessä vain osit-tain.Suomen Lääkärilehti 23(66), 1905-1910.
Plant L & White J. 2013.Emergency Room Psychiatric Services: A Qualitative Study of Nurses' Experiences.Issues in Mental Health Nursing 34 (4), 240-248.
Reissell E, Kokko S, Milen A, Pekurinen M, Pitkänen N, Blomgren S & Erhola M. 2012. So-siaali- ja terveydenhuollon päivystys Suomessa 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ra-portti 30/2012. Helsinki.
Shafiei T, Gaynor N & Farrell G. 2011. The characteristics, management and outcomes of people identified with mental health issues in an emergency department, Melbourne, Austral-ia. Journal of Psychiatric and Mental Health Nursing.18(1), 9–16.
Sipilä T, Kankkunen P, Suominen T & Holma T. 2007. Fokusryhmähaastattelu aineistonke-ruumenetelmänä hoitotieteellisessä tutkimuksessa: esimerkkinä tutkimus
ITE-itsearviointimenetelmän käytöstä johtamisen työvälineenä. Hoitotiede 19(6), 305-313.
STM 2014. Laatu ja potilasturvallisuus ensihoidossa ja päivystyksessä. Suunnittelusta toteu-tukseen ja arviointiin. STM:n julkaisuja 2014:7, Tampere.
STM. 2009. Mielenterveys ja päihdesuunnitelma. Mieli 2009 –työryhmän ehdotukset mielen-terveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 STM selvityksiä 2009:3, Helsinki.
STM.2012. Mielenterveyspalvelut.
http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/terveyspalvelut/mielenterveyspalvelut. Luettu 15.3.2013.
STM. 2010. Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti. STM selvityksiä 2010:4, Helsinki.
Summers M &Happell B. 2003. Patient satisfaction with psychiatric services provided by a Melbourne tertiary hospital emergency department. Journal of Psychiatric and Mental Health Nursing 10(3), 351–357.
Terveydenhuoltolaki (1326/2010).
Vuori-Kemilä A. 2007. Mielenterveystyö. Teoksessa Vuori-Kemilä A, Stengård E, Saarelai-nen R. & Annala T. 2007. Mielenterveys- ja päihdetyö: yhteistyötä ja kumppanuutta. 4. uudis-tettu painos. WSOY Oppimateriaalit Oy.Helsinki, 8-12.
Walsh D & Downe S.2006. Appraising the quality of qualitative research.Midwifery 22(2), 108- 119.
Weiss A, Chang G, Rauch S, Smaalwood J, Schechter M, Kosowsky J, Hazen E, Haimovici F, Gitlin D, Finn C & Orav E. 2012. Patient- and Practice-Related Determinants of Emergen-cy Department Length of Stay for Patients With Psychiatric Illness. Annals of EmergenEmergen-cy Medicine 60(2), 162-171.
Wright ER, Linde B, Rau L, Gayman M & Viggiano T. 2003.The effect of organizational climate on the clinical care of patients with mental health problems.Journal of Emergency Nursing 29 (4), 314-321.
Zakariassen E, Sandvik H & Hunskaar S.2008. Norwegian regular general practitioners’ ex-periences with out-of-hours emergency situations and procedures. Emergency medicine jour-nal 25(8), 528–533.
Liite 1. Tutkimusartikkelit aikaisemmista tutkimuk-sista (1/2)
Liitetaulukko 1. Tutkimusartikkelit aikaisemmista tutkimuksista.
Tekijä(t), lähde ja maa
Tutkimuksen tarkoi-tus
Aineisto/Otos Menetelmä Päätulokset
Allen, Carpenter,
Potilaita ( n=59). Kyselytutkimus ja työpajat vuonna 2002.
Sairaanhoitajat (n=81). Määrällinen vertaileva tutki-mus.
Focusryhmähaastattelut. Potilailla oli kokemuksia mielenterveysongelmien
Gerdtz,Weiland,
Kirjallinen kysely. Yli puolet vastaajista ei ollut koskaan suositellut
Sairaanhoitajia (n= 6). Tulkitseva fenomenologinen haastattelututkimus.
Sairaanhoitajia (n= 10) Focusryhmähaastattelu. Sairaanhoitajat kokivat voimattomuutta
Kirjallinen kysely. Työolot positiivisesti kokevat henkilöt ovat
Liite 2. Saatekirje haastattelututkimukseen osallistu-ville
Hyvä päivystyspoliklinikan sairaanhoitaja
,Olen Niina Luukkonen ja opiskelen Itä-Suomen yliopistolla hoitotieteen laitoksella. Etsin vapaaehtoisia ryhmähaastatteluun pro - gradu opinnäytetyöni varten, jossa tutkin kokeneiden päivystyspoliklinikan sairaanhoitajien kokemuksia ja näkemyksiä potilaan psyykkisen avun tarpeen tunnistamisesta. Tavoitteena on tuottaa tietoa potilaan psyykkisen avun tar-peen tunnistamisesta ja hoidon laadun kehittämiseksi päivystyspoliklinikalla. Tutkimus toteu-tetaan kesällä 2013 ryhmähaastatteluina. Haastattelu kestää noin tunnin ja nauhoitan sen. Tut-kimusjulkaisuissa ei mainita haastateltavien nimiä.
Haastattelututkimukseen osallistuminen on Sinulle vapaaehtoista. Antamasi tiedot käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti eikä henkilöllisyytesi tule esille missään vaiheessa. Tutkimus-aineisto hävitetään opinnäytteen valmistuttua. Tutkimuksentulokset raportoidaan loppuvuo-desta 2013 tai keväällä 2014 Itä-Suomen yliopiston pro gradu – tutkielmana, jonka lähetän sähköisenä versiona työpaikallesi.
Haastatteluun osallistuminen
Tutkimukseen suostuessasi, ilmoita ystävällisesti sähköpostiosoitteesi tai puhelinnumerosi minulle haastattelua varten X.X.2013 mennessä. Haastattelu aika sovitaan myöhemmin.
Mikäli Sinulla on jotain kysyttävää, vastaan mielelläni.
Terveisin,
Niina Luukkonen xxxx@student.uef.fi
Puh. xxxx Ohjaajat:
Professori, TtT Hannele Turunen, Itä-Suomen yliopisto FT, dosentti Kaisa Haatainen, KYS
TtT, ylihoitaja Heikki Paakkonen, KYS
Liite 3. Suostumuslomake
KIRJALLINEN SUOSTUMUS POTILAAN PSYYKKISEN AVUN TARPEEN TUNNIS-TAMINEN PÄIVYSTYSPOLIKLINIKALLA TUTKIMUKSEEN OSALLISTUMISESTA
Tietoisena Niina Luukkosen toteuttaman tutkimuksen tarkoituksesta, suostun vapaaehtoisesti osallistumaan tutkimuksen aineiston keruuvaiheen haastatteluun.
Olen saanut selvityksen tutkimukseen osallistumisen vapaaehtoisuudesta ja mahdollisuudesta halutessani vetäytyä tutkimuksesta missä tutkimuksen vaiheessa tahansa.
Tiedän haastattelun nauhoituksesta ja mahdollisuudesta, että tutkimusraportissa on lainauksia sanomisistani. Lainaukset ovat ainoastaan tunnistamattomassa muodossa. Tiedän, että tutki-musmateriaalin analysoinnin jälkeen nauhoitteet ja muu haastattelumateriaali hävitetään.
Tätä suostumuslomaketta on tehty kaksi samanlaista kappaletta, joista toinen jää minulle itsel-leni ja toinen tutkijalle.
_________________________________________
Paikka ja aika
__________________________________ __________________________________
Tutkittavan allekirjoitus Tutkijan allekirjoitus
Liite 4. Taustakysymykset
Kuinka kauan olet työskennellyt sairaanhoitajana?
Kuinka kauan olet työskennellyt päivystyspoliklinikalla?
Oletko saanut koulutusta psyykkisen avun tarpeen tunnistamiseen?
Jos olet, mitä koulutusta?
Liite 5. Teemahaastattelun runko
Sairaanhoitajien näkemykset ja kokemukset potilaan psyykkisen avun tarpeen tunnis-tamisesta
1. Millainen on psyykkistä apua hakeva potilas?
2. Millaisia kokemuksia Sinulla on psyykkistä apua hakevista potilaista?
3. Millaisia kokemuksia Sinulla on psyykkistä apua hakevien potilaiden tunnistamisesta?
4. Millaisia psyykkistä apua hakevia potilaita on vaikea tunnistaa?
Sairaanhoitajien käyttämät toimintatavat potilaan psyykkisen avun tarpeen tunnistami-seksi
5. Miten käytännössä toteutat potilaan psyykkisen avun tarpeen tunnistamisen?
a. käytätkö kyselylomakkeita?
BDI 21-MASENNUSKYSELYLOMAKKEET HAASTATELTAVILLE
6. Soveltuvatko kyselylomakkeet mielestäsi päivystyspoliklinikalle psyykkisen avun tar-peen tunnistamiseen? Miksi?
7. Millaista apua tai tukea saat työpaikallasi psyykkisen avun tarpeen tunnistamiseen?
8. Miten kehittäisit psyykkisen avun tarpeessa olevan potilaan tilannetta päivystyspoli-klinikalla?