Johtopäätökset ja suositukset

Kaikkien hankkeiden kohdalla voidaan sanoa, että ne sopivat URBAN-ohjelmaan. Hank-keet ovat kohdistuneet lähinnä siihen toimenpidekokonaisuuteen, mihin niiden on ollut tar-koitus kohdentua. Tämä ilmenee Kuvan 6 kaaviossa siten, että kukin hanke on kohdentu-nut hyvin tai kohtalaisesti omaan toimenpidekokonaisuuteensa. Näin ollen URBAN on ollut sopiva keino hankkeiden toteuttamisessa. Hankkeiden toteutumisessa ja niiden peilautu-misessa URBAN-ohjelmaan on kuitenkin ollut havaittavissa eroja hankkeiden kohdentues-sa muuhunkin kuin omaan toimenpidekokonaisuuteenkohdentues-sa, mikä tulee esille Kuvasta 6.

Hanke 1.1 Kontulan ostarin kehittäminen

Hanke 1.2 Melluraide

Hanke 2.1 Urban -kulttuuri/

Kontupiste

Hanke 2.2 Kontulan asumisneuvoja

2.2 Uusien yhteistyö- ja

2.1 AsuJa tkkaidietoyen osallistuminen ympäristön lahteiskunnan kehittämiseen adun Palvelumallien kehittäminen

Urban II yhteisöaloiteohjelman ohjausvaikutus

Urban II-ohjelman hankkeiden kohdentuminen

1.1 Yritystoiminta ja palvelut

1.2 Työllisyys ja kumppanuus

Kohdentuu hyvin Kohdentuu kohtalaisesti

Kohdentuu muuhun kuin tarkoitettiin Ei kohdentumista

Kuva 6. Hankkeiden kohdentumiskaavio.

Suositukset

Suosituksena Kontulan ostarin tapaisiin hankkeisiin esitämme tavoitteiden kohdentamista pidemmän aikavälin toimintaan, ei vain lyhytaikaisiin ja hetkellisiin tapahtumiin. Hankkei-den tulisi olla myös uusia ja innovatiivisia. Pelkkä perustoimintojen laajentaminen URBAN-rahoituksella ei ole paras vaihtoehto, vaikka se saattaa osaltaan edistää toivotun tilanteen tai päämäärän toteutumista. Hankkeiden sisältämien toimintojen saaminen vakiintumaan osaksi jatkuvaa sekä yleisiä käytäntöjä olisi suotavaa.

URBAN-hankkeissa on ollut erityisen hyvää se, että ne ovat olleet näkyvillä, niistä on tie-dotettu hyvin ja ne ovat myös onnistuessaan saaneet paljon julkisuutta medioissa.

Hank-keiden siirtyessä osaksi vakinaista kaupungin toimintaa (esim. Kontulan asumisneuvojan työ) olisi syytä kiinnittää huomiota siihen, ettei hankkeiden toiminta muutu näkymättö-mämmäksi. Hankkeen sisältämä painoarvo ja näkyvyys ovat saattaneet olla sen onnistu-misen kannalta juuri URBAN-hankkeena tärkein tekijä, ja vaarana näiden tekijöiden muu-toksissa saattaa olla toiminnan vaikeutuminen tai jopa hiipuminen.

URBAN-rahoituksen kohdentuminen tulisi suunnata kestävän kehityksen mukaisesti kaik-kiin sosiaalisiin ryhmiin. Tieto hankkeiden olemassaolosta tulisi olla myös niiden ihmisten tavoitettavissa, jotka ovat vaarassa syrjäytyä yhteiskunnasta tai jotka toisen sosiaalisen ryhmän dominoidessa hankkeessa eivät pääse tai pysty osallistumaan. Hankkeita suunni-tellessa ja niitä toteutettaessa tulisi miettiä, miten vaikeimmatkin, ja usein juuri kaikkein syrjäytyneimmät, kohderyhmät saataisiin tavoitettua. Hankkeen perustoiminnan ohella tu-lisikin kiinnittää huomiota myös näihin kaikkein ongelmallisimpiin ryhmiin ja heidän erityis-piirteisiinsä. Myös kestävyyden muiden osa-alueiden huomioiminen tulisi toteuttaa hank-keesta riippumatta. Kestävyyttä ei voida saavuttaa vain tietyllä osa-alueella toisten kustan-nuksella. URBAN-hankkeiden tulisikin olla esimerkkiä näyttäviä.

Tavoitteiden asettamisen tulisi olla entistä selkeämpää jo hankkeita suunniteltaessa. Han-kelinjoihin kohdennettuja tavoitteita tulisi tarkistaa niin, etteivät ne toimi ristiriidassa muiden URBAN-ohjelman toimenpidekokonaisuuksien kanssa tai että hanke olisi helppo kohden-taa juuri oikeaan toimenpidekokonaisuuteen. Nyt hankkeet näyttivät sopivan useampaan toimenpidekokonaisuuteen ja jopa eri toimintalinjaan. Tarkka kohdentaminen helpottaisi hankkeiden tavoitteiden asettamista ja täsmentämistä erityisesti silloin, kun tavoitteet tar-kentuvat vasta ohjelmakauden kuluessa.

Hankkeiden vuosiraportointilomakkeita olisi syytä tarkistaa selkeämmiksi ja monipuolisim-miksi. Myös hankkeiden vastaavilta tulisi edellyttää itsearviointilomakkeiden huolellista täyttöä ehtona rahoituksen saamiselle. Raportoinnin tulisi olla yhtenäistä ja mahdollisim-man kattavaa, jotta eri hankkeiden tavoitteiden saavuttamista voitaisiin seurata rahoitus-kauden aikana vuodesta toiseen sekä eri hankkeiden välillä. Olisi hyvä, jos kutakin toi-menpidekokonaisuutta varten olisi olemassa yksiselitteinen vuosiraporttilomake, jonka täyttämistä varten olisi saatavilla selkeä ohjeistus.

Vuosiraportoinnissa olisi hyvä tuoda ilmi se, onko hanke kohdentunut omaan toimenpide-kokonaisuuteensa ja sen tavoitteisiin. Näin voitaisiin helposti tarkentaa tavoitteita, jos han-ke ei ole edennyt haluttuun suuntaan. Jos hanhan-ke on kohdentunut vain osaan toimenpide-kokonaisuutensa tavoitteita, voitaisiin pohtia sitä, miten sitä voisi muokata vastaamaan toimenpidekokonaisuuden tavoitteita kokonaisuudessaan.

Lähteet

Alueuutiset (2004). Kontulan ostoskeskus ennätysmyyntiin viime vuonna. Alueuutiset no:25 27.3.2004

Asumisneuvojaprojekti 1999-2002 (2003). Vuosiraporttilomake. Helsingin kaupungin sosiaalivi-rasto.

Broman Eeva-Liisa & Riitta Karvinen (2003). EU:n URBAN II yhteisöaloite. Helsingin ja Van-taan toimenpideohjelma 2001-2006. URBAN II-ohjelma Helsingissä 2001-2003. Helsingin kau-punki, sosiaalivirasto, yhteispalvelukeskus 18.12.2003.

Broman Eeva-Liisa (2004). URBAN-projektipäällikkö. Haastattelu Helsingissä 19.2.2004.

Euroopan yhteisö (2003). Kaupunkien kumppanina. URBAN-yhteisöaloite. 50 s. Euroopan yh-teisöjen virallisten julkaisujen toimisto, Belgia.

Haapanen Anu (2004). Vähemmän häätöjä. Tutkimuskatsauksia 2004:1. Helsingin kaupungin tietokeskus. 29.3.2004.

<http://www.urbanfinland.info/dman/Document.phx?cmd=download&action=view&documentId=

wt07604153605463>

Helsingin kaupunginkanslia (2004). Menestyvä Itä-Helsinki-raportti. 3.2.2004.

<http://www.hel.fi/kkans/itahelsinki/>

Helsingin kaupunki (2004a). Lähiöprojekti. Kontula-Vesala-Kivikko. 3.2.2004.

<http://www.hel.fi/lahioprojekti/kontula/index.html>

Helsingin kaupunki (2004b). Perustilastoja Helsingistä. 22.3.2004.

<http://www.hel.fi/tietoa/index.html>

Helsingin ja Vantaan yhteisöaloiteohjelma 2001 – 2006 (2003a). Hankkeet. 28.1.2004.

<http://www.URBANfinland.info/Resource.phx/URBAN/hankkeet.htx>

Helsingin ja Vantaan yhteisöaloiteohjelma 2001 – 2006 (2003b). Ohjelma-asiakirjat. 3.2.2004.

<http://www.URBANfinland.info/Resource.phx/URBAN/asiakirjat.htx>

Helsingin Sanomat (2004). Naulakallion oppilaat tekivät dokumentin koulustaan. 10.3.2004.

Karvinen, Marko (toim.)(2001). ”Kun ei enää saa syrjäytyäkään rauhassa”. Raportti työllistä-misprojekti Mellu- ja Myllyraiteesta 1997-2000. Helsingin kaupunginkanslia.

Kivilaakso Eija & Sirkka Sädevirta (1995). Kontulan asuinrakennusten kunto ja korjauskustan-nukset. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 1995:6.

Kontulan ostarin kehittäminen 2003 (2004). Vuosiraporttilomake. Helsingin kaupungin sosiaali-virasto.

Kontulan ostoskeskuksen kehittäminen 2002 (2003). Vuosiraporttilomake. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto.

Kuoppala, Mikko, Päivi Laine, Juho Uusihakala, Ari-Veikko Anttiroiko & Jarkko Rasinkangas (2003). Suomen vuosien 2001-2006 URBAN II –yhteisöaloiteohjelman väliarviointi. Arvioinnin

loppuraportti.

<http://www.URBANfinland.info/dman/Document.phx/~public/Julkaisut/Valiarvioinnin+loppurapo rtti?folderId=~public%2FJulkaisut&cmd=download>

Melluraide 2002 (2003). Vuosiraporttilomake. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto.

Melluraide 2003 (2004). Vuosiraporttilomake. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto.

Ohjelma-asiakirjan täydennysosa 2001-2006 (2003). 3.2.2004.

<http://www.URBANfinland.info/dman/Document.phx/~public/Ohjelma-asiakirjat/URBAN+II+taydennysosa?>

Sädevirta Sirkka (1994). Kontulan historiasta ja rakentamisesta. Helsingin kaupungin kaupun-kisuunnitteluviraston julkaisuja 1994:13.

UrbanII -yhteisöaloiteohjelman Urban-kulttuuri –koontihankeen toiminnan kuvaus vuodelta 2003 (2004). Helsingin kaupungin sosiaalivirasto.

URBAN II ohjelman tiedotuslehti 2003. Urban Finland info. 29.3.2004.

<http://www.urbanfinland.info/dman/Document.phx/~public/Julkaisut/Urban+Finland+Info?>

URBAN II –yhteisöaloiteohjelma 2001-2006 (2003). 3.2.2004.

<http://www.URBANfinland.info/dman/Document.phx/~public/Ohjelma-asiakirjat/URBAN+II+ohjelma-asiakirja?>