Tutkimuksella selvitettiin Yritys X:n siivouspalveluiden palveluesimiesten osaa-mista ja ammattitaitoa alihankinnan johtamisessa. Tutkimusten vastausten pe-rusteella suurimmalla osalla palveluesimiehiä, on alihankinnan johtamiseen tar-vittavaa osaamista ja tietämystä. Tutkimuksen vastausten luotettavauuden arvi-ointi on mielestäni hyvä. Johtuen myös siitä, että vastausprosentti oli yli 50 %.
Muutamissa vastauksissa jäin miettimään, että ymmärsikö vastaaja kysymyksen tarkoitetulla tavalla
Tutkimuksesta ilmeni, että 33,3% ei tiennyt miten alihankinnan prosessi toimii / menee yrityksessä. Vastaajista suurin osa 66,7% tiesi miten alihankinnan pro-sessi toimii. Propro-sessin tietämättömyydessä on riskinä se, että kaikki palveluesi-miehet eivät toimi samalla tavalla samassa asiassa. Uuden palveluesimiehen pe-rehdyttämiseen olisi hyvä lisätä tämän prosessin läpi käyminen. Näin varmistet-taisiin samantapainen toiminta kaikilla.
Tutkimuksessa selvisi, että 44,4% alihankinnan prosessi ei ole selkeä, suurin osa 66,7% vastaajista oli sitä mieltä, että alihankinnan prosessi on selkeä. Lisäksi tässä kysymyksessä oli lisäkysymys, jos vastasi, että prosessi ei ole selkeä. Li-säkysymyksen vastauksista ilmeni seuraavanlaisia asioita: Vastaaja ei tiennyt, että millä perusteella alihankkijoita valitaan, kuinka voi osallistua kilpailutukseen ja tulla valituksi yhteistyökumppaniksi. Alihankkijoiden tiedot eivät ole selkeästi saatavilla yhdessä paikassa sekä oli epäselvyyttä kuka käytettävissä olevien ali-hankkijoiden listaa päivittää. Prosessia ja prosessin toimivuutta olisi hyvä selkeyt-tää sekä tarkistaa. Prosessissa tapahtuvista muutoksista olisi hyvä informoida palveluesimiehiä. Myös tarkempi prosessin kuvaaminen auttaisi selkeyttämään palveluesimiesten toimintaa.
Tutkimuksessa selvisi myös, että 66,7% ei tiennyt tai ei ollut varma siitä, että tie-tääkö kaikki käytettävissä olevat alihankkijat. Vastaajista 33,3% ilmoitti tietävänsä mistä käytettävissä olevien alihankkijoiden lista löytyy. Käytettävissä olevien ali-hankkijoiden lista olisi hyvä olla selkeä ja paikassa, josta sen löytää helposti.
Tällä yritys varmistaa tehokkaan listalla olevien alihankkijoiden käyttämisen, ma-daltaa riskejä sekä mahdollistaa panostamisen kannattavuuteen.
Alihankkijan ja asiakkaan kanssa tehtävään sopimukseen 55,6% vastasi, etteivät he osaa tehdä sopimusta. Vastaajista 44,4% vastasivat, että he osaavat tehdä sopimuksen alihankkijan ja asiakkaan kanssa. Sopimuksen tekemiseen olisi hyvä pitää koulutus sekä luoda valmiita sopimuspohjia. Juridiikka vaatii, että sopimuk-sissa täytyy olla tietyt asiat myös sovittuna. Näin myös alihankinnan johtaminen on kustannustehokkaampaa ja ammattimaisempaa. Lisäksi 88,9% vastaajista il-moitti, että heillä olisi käyttöä valmiille sopimuspohjille alihankintaan.
Alihankkijan kanssa sopimuksissa sovitut asiat eivät olleet tiedossa.44,4%. Vas-taajista 55,6% ilmoitti, että he tietävät mitä alihankkijoiden sopimuksessa on sovittu. Alihankkijoiden kanssa tehdyt sopimukset täytyisi käydä läpi palvelu-esimiesten kanssa. Näin palveluesimiehet tietävät, mitä sopimuksissa on sovittu, alihankinnan kehittäminen sekä yhteistyö saadaan toimivammaksi ja alihankkijan toiminnan seuraaminen on helpompaa.
Tutkimuksessa myös selvisi, että vastaajista 100% vastasivat, että alihankkijoi-den kanssa sopimuksissa sovitut asiat tukevat omaa työtä. Edelliseen kysymyk-seen verrattaessa, 44,4 % vastaajista eivät tienneet mitä sopimuksissa on sovittu mutta 100 % vastaajista oli sitä mieltä, että tehdyt alihankintasopimukset tukevat omaa työtä. Kyseisten kahden kysymyksen vastaukset ovat ristiriitaisia.
Tutkimuksessa selvisi myös se, että vastaajista 44,4% tiesivät alihankkijoiden ve-loitushinnat. Vastaajista 55,6 % vastasivat, etteivät he tiedä alihankkijoiden veloi-tushintoja. Palveluesimiesten on todella tärkeää tietää, mitä sopimuksissa on sovittu veloitushinnoiksi. Tämä on tärkeää myös sen vuoksi, että laskuttaminen tehdään oikein ja seurataan alihankkijan veloitushintoja.
Tutkimuksessa selvisi, että 88,9% vastaajista eivät tienneet kuka toimii eri ali-hankkijoiden yhteyshenkilönä. Yrityksessä toimivan yhteyshenkilön tiedot ovat tärkeä olla tiedossa.
Yhteyshenkilö toimii myös yrityksen ja alihankkijan välisenä yhteyshenkilönä, neuvottelee sopimukset sekä kehittää toimintaa ja yhteistyötä alihankkijan kanssa. Yhteyshenkilön olisi hyvä käydä keskustelua palveluesimiesten kanssa, jolloin myös mahdollisten muutosten tekeminen ja kehittäminen on helpompaa alihankkijoiden kanssa.
Alihankkijan tehdessä työtä asiakaskohteessa vastaajista 66,7% ei ollut saanut alihankkijalta tietoa siitä kuka tai ketkä heidän puoleltaan on työkeikkaa suoritta-massa. Lisäksi vastaajista 66,7% vastasi, että he eivät käy tarkistamassa työ-keikan aikana keitä henkilöitä alihankinnan työhön osallistuu. Vastaajista 33,3%
on saanut alihankkijalta tiedon siitä, ketkä henkilöt ovat alihankkijan puolelta suo-rittamassa työkeikkaa asiakaskohteessa. Vastaajista myös 33,3% on käynyt tar-kistamassa työkeikan aikana, ketkä henkilöt alihankkijan työkeikkaa ovat teke-mässä. Tilaaja on vastuussa siitä ketkä henkilöt liikkuvat asiakaskohteissa. Tämä pätee myös silloin kun kyse on yrityksen omista työntekijöistä.
Vastaajista 77,8% vastasivat, etteivät he tiedä miten toimia ei EU-kansalaisen kanssa tapahtuvaan työntekoon ja siihen liittyviin juridisiin asioihin alihankintayri-tysten toiminnan seuraamisessa. Vastaajista 22,2% ilmoitti, että heidät on pereh-dytetty kyseiseen asiaan. Vastauksista ilmeni että, kaikilla palveluesimiehillä ei ole selkeästi tiedossa alihankinnanprosessissa kuvattu alihankkijoille tehtävä au-ditointi ja heidän henkilöstön henkilökortin ja veronumeron tarkastaminen.
Alihankinta prosessissa olisi hyvä kuvata myös se, miten seurataan ja mitataan edellä mainittuja asioita ja varmistutaan siitä, että alihankkija noudattaa työnan-tajana voimassa olevia sääntöjä, asetuksia ja lakeja. Lisäksi toimintatavat näiden asioiden seurantaan olisi hyvä luoda. Tilaaja on vastuussa siitä, että alihankkija noudattaa sääntöjä, asetuksia ja lakeja. Tilaaja voi suorittaa auditointeja myös alihankkijoille ja näin varmistaa alihankkijoiden laadukkaat toimintatavat.
Tutkimuksen vastausten perusteella suosittelemani kehitysehdotukseni ovat seu-raavanlaiset (Kuvio 16):
Kuvio 16. Kehittämisehdotukset alihankinnan hyvään johtamiseen
Vuonna 2020 oli julkisuudessa yritys, joka toimi Espoon ja Vantaan kaupungin alihankkijana siivouspalveluissa. Kyseinen alihankkija on syytettynä mm. ihmis-kaupasta. Helsingin Sanomissa olleiden artikkeleiden perusteella, yritys ei ollut noudattanut työnantajalle kuuluvia velvoitteitaan työntekijöitään kohtaan. Espoon ja Vantaan kaupungit irtisanoivat sopimuksen perustuen alihankkija yrityksen lai-minlyönteihin. (Niemi 2020, Teittinen 2020.)
Hankintalaki mahdollistaa sopimusten irtisanomisen myös tämän tapaisissa ta-pauksissa. Kyseisen tapauksen välttämiseksi, yrityksen täytyy osata johtaa ali-hankintaa osaavasti, ammattimaisesti. sekä suunnitelmallisesti.
Tutkimusta voisi jatkaa siten, että kysely tehtäisiin myös alihankinnan toimittajille.
Alihankinnan toimittajilta voisi kysyä esimerkiksi se, että miten he näkevät Yritys X:n toiminnan yhteistyökumppanina alihankinnoissa. Olisiko alihankkijoiden mie-lestä jotain kehitettävää. Tämän tutkimuksen yhdistettynä alihankinnan toimitta-jien tutkimuksen vastausten yhteen sovittamisella saataisiin tarkempia ja yhtenäi-sempiä kehittämisen kohteita. Lisäksi tämä toisi lisäarvoa yritykselle yhteistyötä kehittämällä. Mielestäni tätä tutkimusta ja teoriaa voi käyttää pohjana, jotta yrityk-set voivat tarkastella oman yrityksensä alihankinnan prosessia ja alihankinnan hyvän johtamisen toteutumista. Hankinnoista ja alihankinnasta löytyy todella pal-jon kirjallisuutta ja tietoa erilaisilta internet-sivuilta.
LÄHTEET
Elomaa, N., 2011. Ulkopuolisen työvoiman käyttö. Jyväskylä. Bookwell Oy.
Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere:
Osuuskunta. Vastapaino. Luettu 23.1.2021. VAATII KÄYTTÖOIKEUDEN.
https://www.ellibslibrary.com/reader/9789517685047/preview Hankintaprosessi. 2021. Logistiikan maailma. Luettu 07.02.2021.
https://www.logistiikanmaailma.fi/osto-ja-myynti/hankintaprosessi/
Hantering av leverantörer. 2020. Trim the Rational IT Model. 03.05.2020. Luettu 6.02.2021. https://www.opentrim.org/sv/hantering-av-leverantorer/
Hirsijärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2016. Tutki ja kirjoita. Helsinki. WS Bookwell Oy.
Huuhka. T., 2019. Tehokkaan hankinnan työkalut. Helsinki. BoD – Books on Demand.
Iloranta, K. & Pajunen-Muhonen, H. 2018. Hankintojen johtaminen. Helsinki.
Tietosanoma Oy.
Kategoriajohtaminen ja kategoriastrategia. 2021. Logistiikan maailma. luettu 07.02.2021. https://www.logistiikanmaailma.fi/osto-ja-myynti/hankintatoimi-ja-ostotoiminta/kategoriajohtaminen-ja-kategoriastrategia/
Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 29.12.2016/ 1397/2016.
Luettu 01.11. 2020. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161397
Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytet-täessä. 22.12.2006/1233. Luettu 21.11.2020.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20061233
Nieminen, S., 2016. Hyvä hankinta – parempi bisnes. Helsinki. Talentum Pro.
Niemi, Liisa. 12.08.2020. Vantaan kaupunki irtisanoi sopimuksen työntekijöitään riistäneen siivousfirman kanssa. Helsingin Sanomat. Luettu 14.2.2021. Vaatii käyttöoikeuden. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006599457.html
Pekkala, E., Pohjonen, M., Huikko. K., & Ukkola, M. 2017. Hankintojen kilpailut-taminen. Tallinna. Tietosanoma Oy.
Procurement vs. Purchasing. 2014. PBlog. Luettu 01.01.2021. https://blog.pro- curify.com/2014/02/07/what-is-the-difference-between-procurement-and-pur-chasing/
Subcontracting. 2020 Investopedia. Luettu 23.01.2021. https://www.in-vestopedia.com/terms/s/subcontracting.asp
Subcontractor Management Plan. 2018.Safeopedia. Luettu 02.01.2021.
https://www.safeopedia.com/definition/7315/subcontractor-management-plan Subcontractor Management. 2018.Safeopedia. Luettu 02.01.2021.
https://www.safeopedia.com/definition/7314/subcontractor-management
Tapola, M., 2012. Tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus. Helsinki. Sanoma Pro Oy.
Teittinen, Paavo.05.07.2020. Siivoton ala. Helsingin Sanomat. Luettu 15.2.2021.Vaatii käyttöoikeuden. https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006560486.html
Toimittajasuhteiden johtaminen. 2021. Logistiikan maailma. Luettu 23.02.2021.
https://www.logistiikanmaailma.fi/osto-ja-myynti/hankintaprosessi/toimittajasuh-teiden-johtaminen/
Ulkomaalaislaki 30.04.2004/301. Luettu 1.12.2020.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajan- tasa/2004/20040301?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=Ulko-maalaislaki
Vakaslahti, P., 2004. Jalosta liikesuhde kumppanuudeksi. Alihankinnasta yh-dessä tekemiseen. Helsinki. Talentum.
Valtionvarainministeriö, 2017. JYSE 2014 palvelut. Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot palveluhankinnoissa. Helsinki. Luettu 09.01.2021.
https://vm.fi/julkaisu?pubid=28201
Vesalainen, J., 2010. Tavoitteena strateginen kyvykkyys. Alihankkijan kilpailuky-vyn määrätietoinen kehittäminen. Vantaa. Hansaprint Oy.
LIITTEET
Liite 1. Kyselylomake 1 (3)
(jatkuu)
2 (3)
3 (3)