1. JOHDANTO
4.4 Johtopäätökset ja mahdollisia jatkotutkimuksia
Joensuun kantakunnan alueella rakentaminen ja liikenneverkoston laajeneminen on vähentänyt erityisesti maatalousmaan pinta-alaa, mutta huomattavasti myös metsätalousmaan pinta-alaa.
Peruskartat sopivat hyvin tuomaan lisäinformaatiota maankäytöksen muutoksen selvittämiseen, varsinkin maatalousmaan pinta-alan osalta. Peruskarttojen, metsämaskin ja ilmakuvien avulla päästään tarkempaan lopputulokseen maankäytön muutostulkinnassa kuin Landsat-aineistolla.
Rajoittavaksi tekijäksi kuitenkin tulee aika ja käytettävissä olevat resurssit, sillä alueiden digi-tointi on aikaa vievää, erityisesti useampaa aineistoa vertaillessa keskenään. Peruskarttojen ja ilmakuvien käyttäminen pienempialaisilla kohteilla on hyvin perusteltua, varsinkin jos aineis-toa on saatavilla, eikä niiden hankkiminen ole kohtuuttoman kallista. Landsat-aineistoja käyt-tämällä saadaan kustannustehokkaasti laajempialaisia tutkimustuloksia maankäytön muutok-sista.
Jatkotutkimuksena olisi mahdollista tehdä laajempialainen tutkimus Joensuun lähikuntien tai jopa koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueelle. Tällöin resurssien mukaan tutkimuksen voisi tehdä ainakin Landsat-satelliittikuvien perusteella. Peruskarttoja voisi käyttää hyväksi hyödyn-tämällä ERDAS-ohjelman ohjaamatonta luokittelua tunnistamaan keltaiset peltoalueiksi kar-toille merkityt alueet ja hyödyntää sitä maskina luokittelun parantamiseksi. Ohjaamattomasti
luokitellut alueet voisi muokata tarkemmiksi esimerkiksi ArcGIS-ohjelman työkaluilla. Myös tutkimuksessa käytetyllä tekniikalla hyödyntäen peruskartta-aineistoja, ilmakuvia ja metsämas-kia voisi tehdä laajempialaisia analyysejä resurssien mukaan. Myös vesistön pinta-alan muu-tosta voisi havainnoida samaan tapaan kuin peltoalueita, mikäli hyödynnettäisiin peruskartoilta ohjaamattomasti luokitellun aineiston sinisiä alueita.
Tutkimusta voisi laajentaa myös lähimetsien ja kaupunkipuuston muutoksen selvittämiseen.
Metsien ja lähiluonnon merkitystä ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin on tutkittu paljon (Neu-vonen ym. 2016, Tyrväinen 2007). Maankäytön suunnittelun tueksi on kerätty tilastoja muun muassa pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla (Sievänen 2019). Tilastotietojen lisänä maan-käytön muutoskartat voisivat havainnollistaa tapahtuneita muutoksia ja antaa lisätietoa suun-nittelun tueksi erityisesti kaupunkien ja taajamien lähiluonnon säilyttämiseksi. Kasvillisuustyy-peistä metsät helpoimmin erottuvia kasvillisuustyyppejä (Hansen & Loveland 2012). Landsat-aineiston etuna on sen kyky havaita kaupungin sisällä kasvava puusto, jonka digitointi ei olisi kustannustehokasta. Erityisesti tarkemman satelliittiaineiston avulla voisi selvittää kaupunki-alueen vihreyttä.
5 KIRJALLISUUS
ArcGIS help, 2018. Saatavissa: https://pro.arcgis.com/en/pro-app/help/data/imagery/overview-of-georeferencing.htm. [Viitattu: 13.4.2019].
Butt, A., Shabbir, R., Ahmad, Sheikh S, & Aziz, N. 2015. Land use change mapping and anal-ysis using Remote Sensing and GIS: A case study of Simly watershed, Islamabad, Pakistan.
Julkaisussa: The Egyptian Journal of Remote Sensing and Space Sciences December 2015, Vol.18(2), s.251-259 https://www.sciencedirect.com/science/arti-cle/pii/S1110982315000332?via%3Dihub. [Viitattu 5.5.2019].
Digiroadin sisältö. 2018. Liikennevirasto. Saatavissa: https://www.liikennevirasto.fi/avoin-data/digiroad/aineisto#.XA4ieGgzaCg. [Viitattu: 10.12.2018].
Frickea, R. & Wolff, E. 2002. The MURBANDY Project: development of land use and net-work databases for the Brussels area (Belgium) using remote sensing and aerial photography Saatavissa: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0303243402000107. [Viitattu:
2.4.2019].
Holopainen, M., Tokola, T., Vastaranta, M., Heikkilä, J., Huitu, H., Laamanen, R & Alho, P.
2015. Geoinformatiikka luonnonvarojen hallinnassa. Helsingin yliopiston metsätieteiden lai-toksen julkaisuja 7. 2015. Saatavissa myös: https://helda.helsinki.fi/bitstream/han-dle/10138/166765/GIS_kirja_kansineen_netti.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
Joensuun väestö. 2017. Joensuun kaupunki 2018. Saatavissa: https://www.joensuu.fi/docu- ments/144181/2260435/V%C3%A4est%C3%B6+2017.pdf/04ac5f97-020c-955c-7294-9f842da96c82?version=1.0. [Viitattu 5.5.2019].
Kaavoituskatsaus. 2019. Joensuu. https://www.joensuu.fi/documents/144181/2421026/Joen-suu_kaavoituskatsaus_2019.pdf/35f5e26f-9c43-8f65-b28b-9ed0dfeda662. [Viitattu 2.5.2019].
Kärkkäinen, L., Haakana, M., Heikkinen, J., Helin, J., Hirvelä, H., Jauhiainen, L., Laturi, J., Lehtonen, H., Lintunen, J., Niskanen, O., Ollila, P., Peltonen-Sainio, P., Regina, K., Salminen, O., Tuomainen, T., Uusivuori, J., Wall, A & Packalen, T. 2019. Maankäyttösektorin toimien mahdollisuudet ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Valtio-neuvoston julkaisu 2019. Saata-vissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161339/67-2018-MISA.pdf.
[Viitattu: 5.2.2019].
Lavalle, C., Demicheli, L., Turchini, M., Casals-Carrasco, P, & Niederhuber, M. 2001. Moni-toring megacities: the MURBANDY/MOLAND approach, 2003-2009. Julkaisussa: Develop-ment in Practice 01 May 2001, Vol.11(2-3), s.350-357. Saatavissa:
https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/09614520120056478. [Viitattu: 2.4.2019].
Lillesand, T. M., Kiefer, R. W. & Chipman, J. W. 2004. Remote sensing and image interpreta-tion (5th ed.). New York: John Wiley & Sons. s.575
Hansen, M. C. & Loveland, T.R. 2012. A review of large area monitoring of land cover change using Landsat data. Remote Sensing of Environment, 122, s. 66-74. Saatavissa: https://www-sciencedirect-com.ezproxy.uef.fi:2443/science/article/pii/S0034425712000314?via%3Dihub.
[Viitattu 17.5.2019].
Taloustohtori. 2018. Luonnonvarakeskus: Maa- ja puutarhatalouden rakennekehitys-verkko-palvelu. Saatavissa: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/rakennekehitys/aika-sarja/maakunnat. [Viitattu: 10.12.2018].
Maankäyttöluokitus 2000. 2019. Tilastokeskus. Saatavissa: http://www.tilastokes-kus.fi/meta/luokitukset/maankaytto/001-2000-05-01/kuvaus.html. [Viitattu 5.5.2019].
Maankäytön toteutusohjelma. 2018. Asuntoalueiden toteutuminen ja tontinluovutus. Joensuun kaupunki. Saatavissa: http://webdynasty.jns.fi/djulkaisu/kokous/20181605-3-2.PDF. [Viitattu 2.5.2019].
Maanmittauslaitos. 2018. Vanhat painetut kartat. Saatavissa: https://www.maanmittauslai-tos.fi/asioi-verkossa/vanhat-painetut-kartat. [Viitattu: 10.12.2018].
Maastotietokanta. 2018. Maanmittauslaitos. Saatavissa: https://www.maanmittauslaitos.fi/si-tes/maanmittauslaitos.fi/files/old/maastotietokohteet.pdf. [Viitattu: 10.12.2018].
Metsämaski. 2016. Suomen metsäkeskus. Saatavissa: https://www.metsakeskus.fi/metsa-maski?language=en. [Viitattu 14.4.2019].
Metsävarat, 2017. Luonnonvarakeskus. Saatavissa: https://stat.luke.fi/tilasto/6219/laatuse-loste/6232. [Viitattu: 18.2.2019].
Neuvonen, M., Nummelin, T., Riala, M., Sievänen, T. & Tuulentie, S. 2016. Luonnon virkis-tyskäytön tulevaisuus. Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki 2016. Saatavilla myös: https://ju-kuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/531894/luke-luobio_5_2016.pdf?sequence=1. [Viitattu 17.4.2019].
Parviainen, M. 2011. Kaukokartoitus luonnonmaantieteessä. Oulun yliopiston maantieteen lai-toksen opetusjulkaisu. Saatavissa: https://wiki.oulu.fi/download/attachments/26687239/kauko-kartoitus_lm_moniste_2011.pdf?version=1&modificationDate=1334062432000. [Viitattu 15.5.2019].
Peruskartta-aineisto 1974/2018. [Ladattu aineisto] Maanmittauslaitos. Saatavissa: http://van-hatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/. [Viitattu: 10.12.2018].
Phiri, D. & Morgenroht, J. 2017. Developments in Landsat Land Cover Classification Methods:
A Review Saatavissa: https://www.researchgate.net/publication/319903319_remote_sens-ing_Review_Developments_in_Landsat_Land_Cover_Classification_Methods_A_Review.
[Viitattu: 2.4.2019].
Rawat, J.S. & Kumar, M. 2015. Monitoring land use/cover change using remote sensing and GIS techniques: A case study of Hawalbagh block, district Almora, Uttarakhand, India. Saata-vissa: https://www.researchgate.net/publication/273578979_Monitoring_land_useco-
ver_change_using_remote_sensing_and_GIS_techniques_A_case_study_of_Hawal-bagh_block_district_Almora_Uttarakhand_India. [Viitattu 5.5.2019].
Sievänen, T., Neuvonen, M., Store, R & Suominen, J. 2019. Luonnon virkistyskäyttö Uudella-maalla ja pääkaupunkiseudulla. Luonnonvarakeskus (Luke). Helsinki. Saatavilla myös verkko-julkaisu: http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/543618/luke-luobio_1_2019.pdf?se-quence=1&isAllowed=y. [Viitattu 17.4.2019].
Simula, J. 2017. Saitko tietämättäsi lisää metsämaata? Kun ilmajohto puretaan, maanomistaja saa taas hyödyntää aluetta. Maaseudun tulevaisuus 14.6.2017. Saatavissa: https://www.
2017maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/saitko-tiet%C3%A4m%C3%A4tt%C3%A4si- lis%C3%A4%C3%A4-mets%C3%A4maata-kun-ilmajohto-puretaan-maanomistaja-saa-taas-hy%C3%B6dynt%C3%A4%C3%A4-aluetta-1.193842 [Viitattu 10.12.2018].
Suomen virallinen tilasto (SVT): Luokitukset. 2018. Helsinki: Tilastokeskus Saatavissa: Suo-men virallinen tilasto, luokitukset 2018) http://www.stat.fi/meta/luokitukset/maankaytto/001-2000-05-01/f11.html. [Viitattu: 10.12.2018].
Symmetrinen kaupunki, 2018. Joensuun kaupunki. Saatavissa: http://www.joensuu.fi/symmet-rinen-kaupunki. [Viitattu: 5.2.2019].
Tatem, A. J., Nayar, A & Hay, S.I. 2006. Scene selection and the use of NASA's global or-thorectified Landsat dataset for land cover and land use change monitoring. Julkaisussa: Inter-national Journal of Remote Sensing 20 July 2006, Vol.27(14), s.3073-3078. Saatavissa:
https://www-tandfonline-com.ezproxy.uef.fi:2443/doi/full/10.1080/01431160600589195.
[Viitattu 11.5.2019].
Torahi, A., & Rai, S. C. 2010. Land Cover Classification and Forest Change Analysis, Using Satellite Imagery - A Case Study in Dehdez Area of Zagros Mountain in Iran. Saatavissa:
https://www.researchgate.net/publication/220549141_Land_Cover_Classification_and_Fo- rest_Change_Analysis_Using_Satellite_Imagery-A_Case_Study_in_Dehdez_Area_of_Zag-ros_Mountain_in_Iran. [Viitattu 5.5.2019].
Tyrväinen, L., Silvennoinen, H., Korpela, K & Matti Ylen, M. 2007. Luonnon merkitys kau-punkilaisille ja vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin. Metlan työraportteja 52: 57–77. 2007. Saa-tavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2007/mwp052-07.pdf. [Viitattu 17.4.2019].
Landsat 9. 2019. National Aeronautics and Space Administration (NASA). Saatavissa:
https://landsat.gsfc.nasa.gov/landsat-9/. [Viitattu: 2.4.2019].
Vaahtera, E., Aarne, M., Ihalainen, A., Mäki-Simola, E., Peltola, A., Torvelainen, J., Uotila E.
& Ylitalo, E. 2018. Suomen metsätilastot. Luonnonvarakeskus (Luke). Helsinki. 2018. [Saata-vana myös verkkojulkaisu, https://stat.luke.fi/sites/default/files/suomen_metsatilas-tot_2018_verkko.pdf].
Vartiainen, J-P. 2011. Kuntaliitokset, maankäyttö, tontinluovutus. Joensuu. Saatavissa:
http://www.mal-verkosto.fi/filebank/364-Vartiainen_Joensuu.pdf. [Viitattu 12.2.2019].
Väisänen J. 2018. Metsätietoasiantuntija, Suomen Metsäkeskus. 13.11.2018. Sähköposti
6 LIITTEET
1. Maanmittauslaitoksen kiinteistörajakartta-aineisto - Esrin filegeodatabasen luokka, koko aineisto samassa.
- Ominaisuustiedoista pitää löytyä kentät "Kiinteistötunnus" ja "Sijaintikunta", muitakin kenttiä voi olla.
2. Maanmittauslaitoksen maastotietokanta-aineisto
- Esrin filegeodatabase, jossa aineisto maastotietokannan luokan mukaan luokittain yhtenä ai-neistona.
- Jokaisen luokan nimessä pitää olla kentän "Luokka" numero. Jos nimessä on muita numeroita, luokkanumero pitää olla nimessä numeroista ensimmäisenä.
Tavoite
Poistetaan kiinteistöraja-aineistosta kokonaan kaikki sellaiset kiinteistöt ja palstat, joilla ei ole metsätalouskäytössä olevaa maata. Lisäksi kiinteistöraja-aineistosta leikataan pois kaikki maastotietokannan kohteet, jotka eivät ole metsätalousmaata.
Tekemisen vaiheet metsämaski-työkalussa
Maski tehdään kunta kerrallaan koko KRK-aineistosta, tai annetun kuntanumerolistan kunnista. Työn nopeuttamiseksi levylle ei tallenneta mitään välivaiheita tai apuaineis-toja.
1. Poistetaan kiinteistöraja-aineistosta kiinteistöt, jotka eivät kylänumeron perusteella ole metsä-talousmaata.
Kyläluettelo
2. Poistetaan kiinteistöraja-aineistosta kiinteistöt, joiden pinta-ala on korkeintaan 0,5 hehtaaria ja jotka ovat yhtenä palstana.
3. Poistetaan kiinteistöraja-aineistosta palstat, joiden pinta-ala on enintään hehtaarin, jos palstalla on "lämmin" rakennus.
Rakennusten luokat
4. Lisätään kiinteistöraja-aineiston kiinteistölle Ahjosta (Metsäkeskuksen asiakasrekisteri) ken-tät:
-"Kiinteisto_id" (kiinteistön kiinteisto_id Ahjossa)
- "Om_lkm" (kiinteistön omistajien lukumäärä)
- "Om_Hl" (omistajien omistajaryhmä ja henkilölaji -yhdistelmät listana pilkulla erotettuina) - "Yks" (yksityismaa vai ei, arvo 1: yksirtyismaa, arvo 0: ei yksitysmaa)
5. Tehdään pisteaineisto kaikista rakennuksista, jotka sijaisevat yli kahden hehtaarin palstalla.
Bufferoidaan pisteet 40 metrillä, jolloin bufferoidun pisteen ala on noin puoli hehtaaria. Yh-distetään toisiaan leikkaavat bufferoidut kohteet ja jaetaan kohteet kiinteistöraja-aineistolla.
Valitaan bufferiaineistosta kohteet, joiden alueella on vähintään yksi "lämmin" rakennus ja leikataan valitut kohteet pois kiinteistöraja-aineistosta.
6. Poistetaan kiinteistöraja-aineistosta maastotietokannan kohteet, jotka eivät ole metsätalous-maata. Aluemaiset kohteet poistetaan sellaisenaan. Viivamaiset kohteet bufferoidaan aluemai-siksi metrimäärällä, joka määräytyy luokan mukaan.
Aluemaiset kohteet Viivamaiset kohteet
7. Poistetaan pienet "siprut", joita on syntynyt edellisissä vaiheissa.
- kohteet, joiden pinta-ala on enintään yksi aari
- kohteet, joiden kehän pituuden suhde metreissä alaan hehtaareissa on yli 5000 ja pinta-ala alle 0,5 hehtaaria
8. Poistetaan pinta-alaltaan enintään 0,5 hehtaarin kokoiset kohteet, jotka rajoittuvat kohteen kanssa samalla kiinteistöllä olevaan 4. kohdassa tehtyyn tonttiin.
9. Tallennetaan metsämaski levylle tulostietokantaan yhdeksi filegeodatabasen kohdeluokaksi.
Aineistossa on kentät OBJECTID, Shape, Sijaintikunta, Kiinteistötunnus, Kiinteisto_id, Om_lkm, Om_Hl, Yks, Mt_maa_ala, Shape_Length ja Shape_Area.
10. Tehdään tulostietokantaan taulu, jossa on kiinteistöittäin kiinteistön sijaintikunta, kiinteistö-raja-aineistosta laskettu kokonaispinta-ala ja metsätalousmaan pinta-ala.
11. Tehdään metsämaskista kunnittain pakatut (.zip) shp-aineistot, jotka nimetään kunnan nume-ron mukaan.