8 POHDINTA
8.6 Johtopäätökset ja jatkotutkimusehdotukset
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan tulla siihen johtopäätökseen, että temperamentti voi olla yhteydessä lapsen motorisiin perustaitoihin. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa lasten liikkumisen tai motoristen perustaitojen tutkimuksessa. Lisäksi tulokset voidaan ottaa huomioon suunniteltaessa lasten liikkumista esimerkiksi päiväkodeissa, sillä on hyödyllistä tietää, mitkä tekijät vaikuttavat lasten motorisiin taitoihin ja sitä kautta heidän liikkumiseensa.
Jatkossa voisi olla mielenkiintoista tutkia, säilyykö temperamentin yhteys motorisiin perustaitoihin myös vanhemmilla lapsilla tai aikuisilla. Temperamentti on suhteellisen pysyvä
47
ominaisuus, ja olisi mielenkiintoista tietää, onko se yhteydessä motorisiin perustaitoihin myös myöhemmällä iällä.
48 LÄHTEET
Abdelkarim, O., Ammar, A., Chtourou, H., Wagner, M., Knisel, E., Hökelmann, A. & Bös, K.
2017. Relationship between motor and cognitive learning abilities among primary school-aged children. Alexandria Journal of Medicine 53, 325–331.
Barnett, L., Hinkley, T., Okely A. D. & Salmon, J. 2013. Child, family and environmental correlates of children’s motor skill profiency. Journal of Science and Medicine in Sport 16 (4), 332–336.
Barnett, L., Lai, S., Veldman, S., Hardy, L., Cliff, D., Morgan, P., Zask, A., Lubans, D., Shultz, S., Ridgers, N., Rush, E., Brown, H. & Okely, A. 2016. Correlates of gross motor competence in children and adolescents: A systematic review and meta-analysis. Sports Medicine 46 (11), 1663–1688.
Birch, S., Cummings, L., Oxford, S. & Duncan, M. 2016. Examining relative age effects in fundamental skill profiency in British children aged 6–11 years. Journal of Strength and Conditioning Association 30 (10), 2809–2815.
Bould, H., Joinson, C., Sterne, J. & Araya, R. 2013. The emotionality activity sociability temperament survey: factor analysis and temporal stability in a longitudinal cohort.
Personality and Individual Differences 54, 628–633.
Buss, A. H. & Plomin, R. 1975. A Temperament theory of personality development. New York:
Wiley Interscience.
Buss, A. H. & Plomin, R. 1984. Temperament: Early developing personality traits. New Jersey:
Lawrence Erlbaum Associates.
Carey, W. 2017. Editorial perspective: whatever happened to temperament? Journal of Child Psychology and Psychiatry 58 (12), 1381–1382.
Clark, J. 2007. On the problem of motor skill development. Journal of Physical Education, Recreation and Dance 78 (5), 39–44.
Cools, W., De Martelaer, K., Samaey, C. & Andries, C. 2009. Movement skill assessment of typically developing preschool children: A review of seven movement skill assessment tools. Journal of Sports Science & Medicine 8 (2), 154–168.
Donnelly, F., Mueller, S. & Gallahue, D. 2017. Developmental physical education for all children: theory into paractice. 5. painos. Champaign: Human Kinetics.
49
Faith, M. S. & Hittner, J. B. 2010. Infant temperament and eating style predict change in standardized weight status and obesity risk at 6 years of age. International Journal of Obesity 34 (10), 1515–1523.
Else-Quest, N., Hyde, J., Goldsmith, H. & van Hulle, C. 2006. Gender differences in temperament: A meta-analysis. Psychological Bulletin 132 (1), 33–72.
van der Fels, I., Te Wierike, S., Hartman, E., Elferink-Gemser, M., Smith, J. & Visscher, C.
2014. The relationship between motor skills and cognitive skills in 4–16 year old typically developing children: A systematic review. Journal of Science and Medicine in Sport 18 (6), 697–703.
Gagne, J. & Saudino, K. 2010. Wait for it! A twin study on inhibitory control in early childhood.
Behavior Genetics 40 (3), 327–337.
Gallahue, D. & Donnelly, F. 2003. Developmental physical education for all children. 4. painos.
Champaign: Human Kinetics.
Gallahue, D. & Ozmun, J. 2002. Understanding motor development: Infants, children, adolescents, adults. 5. painos. New York: McGraw-Hill.
Goldsmith, H., Buss, A. H., Plomin, R., Rothbart, M., Thomas, A., Chess, S., Hinde, R. &
McCall, R. 1987. Roundtable: What is temperament? Four Approaches. Child Development 58, 505–529.
Haapala, E. 2013. Cardiorespiratory fitness and motor skills in relation to cognition and academic performance in children – a review. Journal of Human Kinetics 36, 55–68.
Hertzig, M. 2012. Temperament: then and now. The Journal of Nervous and Mental Disease 200 (8), 659–663.
Hipson, W., Gardiner, S., Coplan, R. & Ooi, L. 2017 Maternal agreeableness moderates associations between young children’s emotion dysregulation and socioemotional functioning at school. The Journal of Genetic Psychology 178 (2), 102–107.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2016. Tutki ja kirjoita. 21. painos. Helsinki: Tammi.
Howe, A., Heath, A-L., Lawrence, J., Galland, B., Gray, A., Taylor, B., Sayers, R. & Taylor, R. 2017. Parenting style and family type, but not child temperament, are associated with television viewing time in children at two years of age. Public Library of Science 12 (12). doi: 10.1371/journal.pone.0188558
50
Iivonen, S. 2008. Early Steps –liikuntaohjelman yhteydet 4–5-vuotiaiden päiväkotilasten motoristen perustaitojen kehitykseen. University of Jyväskylä. Studies in Sport, Physical Education and Healh 131.
Iivonen, S. & Sääkslahti, A. 2014. Preschool children’s fundamental motor skills: a review of significant determinants. Early Child Development and Care 184 (7), 1107–1126.
Iivonen, S., Sääkslahti, A. & Laukkanen, A. 2016. KTK lasten motorisen koordinaation mittarina – systemaattinen katsaus. Liikunta ja Tiede 53 (2-3), 80–87.
Iivonen, S., Sääkslahti, A., Mehtälä, A., Villberg, J., Tammelin, T., Kulmala, J. & Poskiparta, M. 2013. Relationship between fundamental motor skills and physical activity in 4- year-old preschool children. Perceptual & Motor Skills: Physical Development &
Measurement 117 (2), 627–646.
Jaakkola, T. 2010. Liikuntataitojen oppiminen ja taitoharjoittelu. Jyväskylä: PS-kustannus.
Jaakkola, T., Yli-Piipari, S., Huotari, P., Watt, A. & Liukkonen, J. 2016. Fundamental movement skills and physical fitness as predictors of physicl activity: A 6-year follow-up study. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 26, 74–81.
Janssen, J., Kolacz, J., Shanahan, L., Gangel, M., Calkins, S., Keane, S. & Wideman, L. 2017.
Childhood temperament predictors of adolescent physical activity. BMC Public Health 17 (8). doi: 10.1186/s12889-016-3998-5.
Kauranen, K. 2011. Motoriikan säätely ja motorinen oppiminen. Liikuntatieteellinen Seura.
Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 167.
Keltikangas-Järvinen, L. 2004. Temperamentti – ihmisen yksilöllisyys. Helsinki: WSOY.
Keltikangas-Järvinen, L. 2006. Taikasana “yksilöllsyys”. Teoksessa J. Husu & R. Jyrhämä (toim.) Suoraa puhetta: kollegiaalisesti opetuksesta ja kasvatuksesta. Jyväskylä: PS kustannus, 85–100.
Keogh, B. 2003. Temperament in the classroom. Baltimore: Paul H. Brookes Publishing.
Kiphard, E.J. & Schilling, F. 2007. Köperkoordinationtest für Kinder 2, überarbeitete und ergänzte Aufgabe. Beltz test, Weinham.
Korczak, D., Madigan, S., Colasanto, M., Szatmari, P., Chen, Y., Maguire, J., Parkin, P. &
Birken, C. 2017. The longitudinal association between temperament and physical activity in young children. Preventive Medicine 2017. doi:
https://doi.org/10.1016/j.ypmed.2017.11.021
51
Kristal, J. 2005. The temperament perspective: working with children’s behavioural styles.
Baltimore: Paul H. Brookes Publishing.
Laukkanen, A., Pesola, A., Havu, M., Sääkslahti, A. & Finni, T. 2013. Relationship between habitual physical activity and gross motor skills is multifaceted in 5- to 8-year-old children. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 24 (2), 102–110.
Lloyd, M., Saunders, T., Bremer, E. & Tremblay, M. 2014. Long-term importance of fundamental motor skills: a 20-year follow-up study. Adapted Physical Activity Quarterly 31, 67–78.
Logan, S., Robinson, L., Wilson, A. & Lucas, W. 2011. Getting the fundamentals of movement:
a meta-analysis of the effectiveness of motor skill interventions in children. Child: Care, Health and Development 38 (3), 305–315.
Logan, S., Ross, S., Chee, K., Stodden, D. & Robinson, L. 2018. Fundamental motor skills: A systematic review of terminology. Journal of Sports Sciences 36 (7), 781–796.
Lopes, V., Rodrigues, L., Maia, J. & Malina, R. 2011. Motor coordination as predictor of physical activity in childhood. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 21, 663–669.
Lubans, D., Morgan, P., Cliff, D., Barnett, L. & Okely, A. 2010. Fundamental movement skills in children and adolescents. Sports Medicine 40 (11), 1019–1035.
Magill, R. 2011. Motor learning and control: Concepts and applications. 9. Painos. New York:
McGraw-Hill.
Malina, R., Bouchard, C. & Bar-Or, O. 2004. Growth, maturation, and physical activity. 2.
painos. Champaign, IL: Human Kinetics.
Metsämuuronen, J. 2009. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Helsinki:
International Methelp.
Metsämuuronen, J. 2011. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä: e-kirja opiskelijalaitos. Helsinki: International Methelp, Booky.fi.
Mize, K. & Jones, N. 2012. Infant physiological and behavioural responses to loss of maternal attention to a social rival. International Journal of Psychophysiology 83, 16–23.
Mouton, B., Loop, L., Stievenart, M. & Roskam, I. 2018. Child differential sensitivity to parental self-efficacy improvement: a micro-trial perspective. International Journal of Behavioral Development 42 (2), 203–213.
52
Mullola, S., Ravaja, N., Lipsanen, J., Alatupa, S., Hintsanen, M., Jokela, M. & Keltikangas-Järvinen, L. 2012. Gender differences in teachers’ perceptions of students’
temperament, educational competence. and teachability. British Journal of Educational Psychology 82 (2), 185–206.
Nazario, P. & Vieira, J. 2014. Sport context and the motor development of children. Revista Brasileira de Cineantropometria e Desempenho Humano 16 (1), 86–95.
Niemistö, D., Barnett, L., Cantell, M., Finni, T., Korhonen, E. & Sääkslahti, A. 2019.
Socioecological correlates of perceived motor competence in 5- to 7-year-old Finnish children. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 2019, 1–13. doi:
10.1111/sms.13389.
Oberer, N., Gashaj, V. & Roebers, C. 2017. Motor skills in kindergarten: Internal structure, cognitive correlates and relationships to background variables. Human Movement Science 52, 170–180.
Rintala, P., Sääkslahti, A. & Iivonen, S. 2016. 3–10-vuotiaiden lasten motoriset perustaidot.
Liikunta & Tiede 53 (6), 49–55.
Robinson, L., Stodden, D., Barnett, L., Lopes, V., Logan, S., Rodrigues, P. & D’Hondt, E. 2015.
Motor competence and its effect on positive developmental trajectories of health. Sports Medicine 45 (9), 1273–1284.
Roskam, I., Brassart, E., Houssa, M, Loop, L., Mouton, B. & Volckaert, A. 2017. Child-oriented or parent-oriented focused intervention: Which is the better way to decrease children’s externalizing behaviors? Journal of Child and Family Studies 26 (2), 482–496.
Rothbart, M. 2015. Temperament and human development. Teoksessa J. Wright (toim.) International encyclopedia of the social & behavioural sciences. New York: Elsevier, 180–183.
Rowe, D. & Plomin, R. 1977. Temperament in early childhood. Journal of Personality Assessment 41 (2), 150–156.
Shiner, R., Buss, K., McClowry, S., Putnam, S., Saudino, K. & Zentner, M. 2012. What is temperament now? Assessing progress in temperament research on the twenty- fifth anniversary of Goldsmith et al. (1987). Child Development Perspectives 6 (4), 436–444.
Smith, A., Rhee, S., Corley, R., Friedman, N., Hewitt, J. & Robinson, J. 2012. The magnitude on genetic and environmental influences on parental and observational measures of behavioral inhibition and shyness in toddlerhood. Behavior Genetics 42, 764–777.
53
Song, M., Corwyn, R., Bradley, R. & Lumeng, J. 2017. Temperament and physical activity in childhood. Journal of Physical Activity and Health 14, 837–844.
Stodden, D., Goodway, J., Langendorfer, S., Roberton, M.A., Rudisill, M., Garcia, C. & Garcia, L. 2008. A developmental perspective on the role of motor skill competence in physical activity: an emergent relationship. Quest 60, 290–306.
Sääkslahti, A. 2015. Liikunta varhaiskasvatuksessa. Jyväskylä: PS-kustannus.
Taunton, S., Mulvey, K. & Brian, A. 2018. Who SKIPS? Using temperament to explane differential outcomes of a motor competence intervention for preschoolers. Research Quarterly for Exercise and Sport 89 (2), 200–209.
Temple, V., Crane, J., Brown, A., Williams, B-L. & Bell, R. 2016. Recreational activities and motor skills of children in kindergarten. Physical Education and Sport Pedagogy 21 (3), 268–280.
Thomas, A. & Chess, S. 1977. Temperament and Development. New York: Brunner/Mazel.
Thomas, A., Chess, S., Brich, H. G., Hertzig M. E. & Korn, S. 1963. Behavioral Individuality in Early Childhood. New York: New York University Press.
Ulrich, D. 2013. The test of gross motor development-3 (TGMD-3): administration, scoring &
international norms. Hacettepe Journal of Sport Sciences 24 (2), 27–33.
Vandorpe, B., Vandendriessche, J., Lefevre, J., Pion, J., Vaeyens, R., Matthys, S., Philippaerts, R. & Lenoir, M. 2011. The Köperkoordinationstest für kinder: reference values and suitability for 6–12-year-old children in Flanders. Scandinavian Journal of Medicine &
Sciense in Sports 21 (3), 378–388.
Veldman, S., Jones, R. & Okely, A. 2016. Efficacy of gross motor skill interventions in young children: an updated systematic review. BMJ Open Sport & Exercise Medicine 2 (1).
doi: 10.1136/bmjsem-2015-000067.
Vilkka, H. 2006. Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
Walker, K., Ammaturo, D. & Wright, K. 2017. Are we assessing temperament appropriately?
The emotionality activity sociability and impulsivity (EASI) temperament scale: a systematic psychometric review. Canadian Psychology 58 (4), 316–332.
Wang, J. 2004. A study on gross motor skills of preschool children. Journal of Reserch in Childhood Education 19 (1), 32–43.
Wassenberg, R., Feron, F., Kessels, A., Hendriksen, J., Kalff, A., Kroes, M., Hurks, P., Beeren, M., Jolles, J. & Vles, J. 2005. Relation between cognitive and motor performance in 5-
54
to 6-year-old children: results from large-scale cross-sectional study. Child Development 76 (5), 1092–1103.
Westendorp, M., Hartman, E., Houwen, S., Smith, J. & Visscher, C. 2011. The relationshio between gross motor skills and academic achievement in children with learning disabilities. Research in Developmental Disabilities 32 (6), 2773–2779.
White, C. P., Bradley, S. L., Neverve, L., Stirewalt. L. & Summers, X. 2015. Does maternal fatigue influence maternal verbal control in a stressful parenting task with toddlers?
Journal of Child and Family Studies 24, 351–362.
Wick, K., Leeger-Aschmann, C., Monn, N., Radtje, T., Ott, L., Rebholz, C., Cruz, S., Gerber, N., Schmutz, E., Puder, J., Munsch, S., Kakebeeke, T., Jenni, O., Granacher, U. &
Kriemler, S. 2017. Interventions to promote fundamental movement skills in childcare and kindergarten: A systematic review and meta-analysis. Sports Medicine 47 (10), 2045–2068.
Zeng, N., Ayyub, M., Sun, H., Wen, X., Xiang, P. & Gao, Z. 2017. Effects of physical activity on motor skills and cognitive development in early childhood: a systematic review.
BioMed Research International 2017, 1–13. doi: 10.1155/2017/2760716.
LIITTEET
LIITE 1. Suostumuslomake tutkimukseen osallistumiseen.
SUOSTUMUS TUTKIMUKSEEN OSALLISTUMISEEN
Hyvät lapsen huoltajat,
Lapsenne päiväkoti osallistuu ”Taitavat tenavat” -nimiseen Suomen Opetus- ja Kulttuuriministeriön (OKM) rahoittamaan hankkeeseen, jossa kartoitetaan 3-6-vuotiaiden päiväkotilasten motorisia perustaitoja, ja niihin yhteydessä olevia tekijöitä eri puolilla Suomea.
Hanke on osa Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimustyötä, jonka tarkoituksena on edistää päiväkoti-ikäisten lasten motorisia perustaitoja, liikunta-aktiivisuutta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tutkimus selvittää, onko lapsen sisäisillä tai ulkoisilla tekijöillä yhteyttä hänen motorisiin taitoihinsa. Lapsen sisäisiä tekijöitä ovat hänen fyysinen kasvunsa, käsitys itsestä liikkujana sekä hänen temperamentin piirteensä. Ympäristötekijöitä ovat fyysiseen ympäristöön (kuten päiväkodin ja kodin leikkipaikat) sekä sosiaaliseen ympäristöön (vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan tukeen ja kaverisuhteisiin) liittyviä asioita.
Tutkimuksessa lasta pyydetään tekemään erilaisia liikuntatehtäviä kuten kävelyä, juoksua, hyppäämistä, heittämistä, kiinniottamista sekä mailalla lyömistä. Lasten taitoja mitataan tunnetuilla motoriikan testistöillä, kuten TGMD-3 (mukailtu Ulrich 2000), KTK (Kiphard &
Schilling 2007) tai APM testistö (Numminen 1995). Ennen taitojen mittaamista lasta pyydetään erilaisten kuvien avulla arvioimaan sitä, miten hän omasta mielestään suoriutuu erilaisista liikuntatehtävistä. Tässä arvioinnissa käytetään apuna kansainvälistä minäpystyvyysmittaria (Pictorial instrument for assessing fundamental movement skill perceived competence in young children, Barnett ym. 2013). Lapsen fyysinen kasvu tutkitaan mittaamalla lapsen pituus, paino ja vyötärönympärys.
Lapsenne päiväkoti on sitoutunut täyttämään taustatietolomakkeen päiväkodin arjesta ja siihen liittyvistä fyysiseen aktiivisuuteen yhteydessä olevista tekijöistä (kuten lasten leikkiympäristö, liikuntavälineet, päivän ulkoiluhetket ja vapaat leikkituokiot). Lisäksi tutkimukseen osallistuvien lasten huoltajia pyydetään ystävällisesti täyttämään kysely lapsensa liikuntatottumusten taustatekijöistä sekä temperamenttista (Colorado Childhood Temperament Inventory questionnaire, Rowe & Plomin 1977) sekä teidän aikuisten omasta liikunta-aktiivisuudestanne (IPAQ). Näihin kyselyihin vastaamiseen kuluu aikaa yhteensä noin 15 minuuttia. Vastaamalla ja palauttamalla lomakkeen lapsenne päiväkoti osallistuu lasten liikuntavälinepaketin arvontaan. Näin kaikilla lapsilla on mahdollisuus saada päiväkotiin lisää
uusia liikuntavälineitä. Päiväkodissa vierailevat tutkijat kuvaavat päiväkodin pihan, ympäristön sekä raportoivat päiväkodin liikuntavälinemäärän.
Tutkimukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista. Halutessaan lapsi voi kieltäytyä tekemästä mitä tahansa pyydettyä tehtävää ilman seuraamuksia. Tutkimus tapahtuu päiväkodin omissa tiloissa sovittuna ajankohtana. Tutkijat tekevät liikuntamittaukset turvallisessa, niille varatussa tilassa. Vain tutkimukseen luvan saaneet lapset osallistuvat mittauksiin.
Mittaustuokioista ei aiheudu vaaraa. Huoltajien toivotaan selvittävän tutkimukseen osallistuvalle lapselleen tutkimuksen tarkoituksen sekä kertovan, että tutkimus on lapselle vapaaehtoinen ja että hän voi keskeyttää sen niin halutessaan. Tutkijat sekä päiväkodin henkilökunta antavat mielellään lisätietoja tutkimuksesta, niihin liittyvistä mittauksista sekä tutkimuksen tarkoituksesta. Kaikki tutkimukseen liittyvä toiminta tehdään yhteistyössä päiväkodin henkilökunnan kanssa normaalia päivärytmiä ja toimintaa kunnioittavasti.
Tutkimusaineisto tullaan käsittelemään täysin luottamuksellisesti. Tulosten raportoinnissa kenenkään henkilöllisyys ei tule selville ja tietoja käytetään ainoastaan tutkimustarkoituksiin.
Tutkimusaineisto tallennetaan Jyväskylän yliopiston tietoturvalliselle suojatulle palvelimelle, jossa aineistoa käsitellään niin, että lapset eivät ole tunnistettavissa lopullisesta tutkimusaineistosta. Manuaalinen aineisto säilytetään tutkijaryhmän hallussa Jyväskylän yliopiston liikuntakasvatuksen laitoksella lukituissa tiloissa. Jyväskylän yliopiston henkilökunta ja toiminta on vakuutettu. Tutkimuksissa lapset on vakuutettu tutkimuksen ajan ulkoisen syyn aiheuttamien tapaturmien, vahinkojen ja vammojen varalta. Mikäli tutkimushanke tulee saamaan lisärahoitusta, on mahdollista että tutkimukseen järjestetään seurantamittauksia. Tällaista mahdollista seurantaa varten huoltajilta tullaan pyytämään uusi, erillinen suostumus. Nyt pyydettävä tutkimussuostumus kattaa siis vain tämän yhden kerran aineistonkeruun.
Tutkimus on merkittävä, sillä se tarjoaa varhaiskasvattajille ja lasten huoltajille tietoa siitä, kuinka he voivat tulevaisuudessa muokata lapsen ympäristöä niin, että lapset liikunnalliset taidot kehittyvät lasten leikkien lomassa. Tutkimus tuottaa uutta ja tärkeää tietoa lapsen osaamisen kokemuksista ja hänen temperamentin piirteidensä yhteydestä taitoon liikkua ja leikkiä fyysisesti aktiivisella tavalla. Tutkimuksen tulosten avulla me aikuiset opimme huomioimaan yksilöllistä erilaisuutta paremmin sekä opimme tukemaan jokaisen yksilöllistä kehityskulkua aikaisempaa paremmin.
Lisätietoja tutkimuksesta mielellään antavat
Liikuntakasvatuksen laitoksen tohtorikoulutettava Donna Niemistö, puh. 040-8053023, donna.m.niemisto@jyu.fi sekä tutkimusprojektin johtaja LitT, dosentti Arja Sääkslahti, arja.saakslahti@jyu.fi.
Pyydämme teitä ystävällisesti palauttamaan alaosan täytettynä päiväkotiin mahdollisimman pian.
Yhteistyöstä kiittäen,
Tohtorikoulutettava Donna Niemistö ja tutkimusryhmä
Leikkaa
………...………
Pyydämme palauttamaan ”suostumus tutkimukseen osallistumiseen” -liuskan täytettynä päiväkotiin mahdollisimman pian.
Lapsen nimi: _______________________________________________________________
Rastita haluamasi vaihtoehto:
Annan luvan lapsen osallistumiselle liikuntatutkimukseen
En anna lapselle lupaa tutkimukseen osallistumiselle
Päiväys ja paikka: ____________________________________________________________
Huoltajan allekirjoitus:
______________________________________________________________
LIITE 2. Colorado Childhood Temperament -kyselylomake.
Colorado Childhood Temperament – kyselylomake
Ole ystävällinen ja ympyröi vaihtoehdoista se numero, joka mielestäsi kuvaa lastasi parhaiten.
Ei kuvaa Kuvaa lastani lastani lainkaan oikein hyvin
Lapsi ystävystyy helposti 1 2 3 4 5
Lapsi hermostuu helposti 1 2 3 4 5
Lapsi on vieraille ihmisille hyvin ystävällinen 1 2 3 4 5
Lapsi on melko tunteellinen 1 2 3 4 5
Lapsi on hyvin sosiaalinen 1 2 3 4 5
Lapsella kestää kauan sopeutua uusiin tuntemattomiin ihmisiin 1 2 3 4 5
Lapsi reakoi voimakkaasti hermostuessaan 1 2 3 4 5
Lapsi itkee helposti 1 2 3 4 5
Lapsi on melko ujo 1 2 3 4 5
Lapsi on usein ärtyisä ja itkuinen 1 2 3 4 5
Lapsi on hyvin energinen 1 2 3 4 5
Lapsi leikkii yhdellä lelulla pitkän aikaa 1 2 3 4 5
Lapsi on menossa koko ajan 1 2 3 4 5
Lasta miellyttävät enemmän rauhalliset kuin vauhdikkaat pelit ja leikit 1 2 3 4 5
Lapsi harjoittelee tehtävää niin kauan, että lopulta onnistuu siinä 1 2 3 4 5
Heti herättyään lapsi lähtee liikkeelle ja aloittaa touhuamisen 1 2 3 4 5
Ei kuvaa Kuvaa lastani lastani lainkaan oikein hyvin
Lapsi siirtyy lelusta toiseen hyvin nopeasti 1 2 3 4 5 Lapsi liikkuu paikasta toiseen hyvin hitaasti 1 2 3 4 5 Lapsi luovuttaa vastoinkäymisissä helposti 1 2 3 4 5 Lapsi luovuttaa helposti leikkiessään
vaikealla lelulla 1 2 3 4 5 Lapsi maistoi harvoin uutta ruokaa
ilman vastustusta 1 2 3 4 5 Kun lapsi alkaa itkeä, hänet on helppo
saada lopettamaan 1 2 3 4 5 Lapsi välttelee jatkuvasti useita
ruokalajeja 1 2 3 4 5 Kun lapsi hermostuu yllättävässä tilanteessa,
hän rauhoittuu nopeasti 1 2 3 4 5 Lapsi reakoi voimakkaasti irvistellen
uusille ruuille 1 2 3 4 5 Kun lapsi on päättänyt, että hän ei pidä
jostain, mikään ei saa häntä muuttamaan mieltään 1 2 3 4 5 Lapsi lopetti kiukuttelun heti, kun
joku puhui hänelle tai hänet otettiin syliin 1 2 3 4 5 Lapsella on voimakkaita mieltymyksiä ja
inhoja ruokaa kohtaan 1 2 3 4 5 Lapsi lopettaa itkemisen heti, kun hänelle
puhutaan 1 2 3 4 5 Lapsi kestää turhautumista hyvin 1 2 3 4 5
LIITE 3. Köperkoordinationtest fûr Kinder -testilomake.
KTK testilomake
Lapsen nimi: ______________________ ID:_____________ Paikka ja aika:
______________________
1. Takaperin tasapainoilu
”Kävele takaperin puomilla niin pitkälle kuin pääset. Aloitetaan leveimmästä puomista”. Jokaisesta askeleesta piste, maksimi 8 pistettä / yritys. Huom! Ensimmäinen askel lasketaan siitä, kun toinenkin jalka asettuu puomille. Kokonaispistemäärä max 72.
Harjoittelu: kutakin palkkia voi harjoitella kävelemään kerran etu- ja takaperin.
Puomin leveys 1. yritys 2. yritys 3. yritys Summa
”Ala hyppiä yhdellä jalalla tästä, hyppää vauhdilla yhdellä jalalla superlonien yli ja jatka vielä sen jälkeen vähintään 2 hyppyä samalla jalalla. Koko aikana et saa koskea toisella jalalla maahan, se katsotaan virheeksi.”
3 yritystä kummallakin jalalla / korkeus. Ylitys ensimmäisellä yrityksellä = 3 pist., toisella yrityksellä = 2 pist., viimeisellä yrityksellä = 1 pist. Jos pääsee yli vain vahvemmalla jalalla, niin jatketaan tällä jalalla pelkästään seuraavaan korkeuteen.
Harjoittelu: Kummallakin jalalla voi harjoitella 2 kertaa harjoituskorkeudelta. Suositus aloituskorkeudeksi: 5-6-vuotiaat 0cm (3 metriä yhdellä jallalla hyppelyä); 7-5-6-vuotiaat ja vanhemmat 10cm tai korkeampi.
Korkeus
Molempien jalkojen on koskettava alustaa puuriman toisella puolella. Horjahtaminen ei keskeytä suoritusta, vaan lasta kehotetaan jatkamaan suoritusta. Harjoittelu: 5 hyppyä sivuttain alustalla.
1. yritys 2. yritys Summa Hyppyaika 15
sekuntia
Summa: __________
4. Sivuttain siirtyminen
1 piste: puulevy on siirretty puolelta toiselle, 2. Piste: lapsi on siirtynyt puulevylle, 3 piste: puulevy on siirretty puolelta toiselle jne. Harjoittelu: 5 kertaa sivuttain siirtyminen
1. yritys 2. yritys Summa Siirtymisaika 20
sekuntia
Summa: __________
LIITE 4. Test of Gross Motor Development -testilomake.