6 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET
9.4 Johtopäätökset ja jatkotutkimusaiheet
Liikunnan lisäys johti positiivisiin muutoksiin potilaiden antropometriassa, toimintakyvyssä ja koetussa fyysisessä toimintakyvyssä ja henkisessä jaksamisessa ja vireystilassa, aiemmin pääsääntöisesti inaktiivisilla lihavuuspotilailla. Liikunnalla saavutettiin positiivia tuloksia useimmissa tarkastelluissa muuttujissa, huolimatta siitä, että kaikki eivät onnistuneet lisäämään liikuntaa pysyvästi. Tutkielman tulokset vahvistavat liikunnan merkitystä erityisesti lihavien potilaiden hoitomuotona, osana laihduttamista, painonhallintaa ja terveellisempää elämäntapaa.
Saavutetut muutokset jäivät kuitenkin osittain vaatimattomiksi ja tulosten luotettavuutta heikentää käytettyjen arviointimenetelmien strukturoimattomuus. Lisätietoa tarvitaan erityisesti siitä, millaisia tuen malleja tarvitaan, jotta liikuntahoito toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla, lisää potilaiden elämänlaatua sekä vähentää sairaanhoidon kokonaiskustannuksia (Valtonen ym. 2018). Tässä tutkimuksessa 68 % potilaista onnistui
51
lisäämään kestävyysliikuntaa ja/tai lihaskuntoharjoittelua pysyvästi, eli 32 % potilaista ei onnistunut liikunnan lisäyksessä lääkärin ja fysioterapeutin tuesta ja ohjeista huolimatta.
Jatkotutkimusta tarvitaan siitä, miten ennakoida hoitoon sitoutumista ja tunnistaa nämä potilaat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja miten heitä voitaisiin paremmin auttaa pysyvään elintapamuutokseen. Lisäksi olisi tärkeää tutkia liikuntahoidon pitkäaikaisvaikutuksia, sillä painonpudotuksen jälkeinen painonhallinta on osoittautunut haastavaksi (ASCM 2018, 287) ja on tavanomaista, että pudotetusta painosta vajaa puolet palaa takaisin hoitoa seuraavan vuoden aikana (Barte ym. 2010).
Mahdolliseksi jatkotutkimusaiheeksi jää hoidon osien ja liikunnan vaikuttavuuden tarkempi arviointi sekä erityisesti elintapamuutokseen sitoutumisen kannalta tärkeiden tekijöiden ja erilaisten ryhmien tunnistaminen potilasaineistosta, jotta yksilöllistä hoitoa ja tarjontaa pystytään edelleen kehittämään.
52 LÄHTEET
ACC/AHA. 2014. Expert Panel Report: Guidelines (2013) for the Management of Overweight and Obesity in Adults. Obesity 22, S41-S409.
Achamrah, N., Colange, G., Delay, J., Rimbert, A., Folope, V., Petit, A., Coeffier, M. ym. 2018.
Comparison of body composition assessment by DXA and BIA according to the body mass index: A retrospective study on 3655 measures (Research Article). PLoS ONE 13(7): e0200465. doi:10.1371/journal.pone.0200465.
ACSM. 2018. ACSM's guidelines for exercise testing and prescription. Tenth edition.
Philadelphia, PA: Wolters Kluwer.
Ahonen, T. M. 2012. Adiponectin and low-grade inflammation in relation to preceding factors and the course of the metabolic syndrome: A gender-specific view. Kuopio: University of Eastern Finland. Publications of the University of Eastern Finland, Dissertations in Health Sciences 137.
ATS. 2002. ATS statement: Guidelines for the six-minute walk test. American Journal of Respiratory and Critical Care Medicine 166 (1), 111-117.
doi:10.1164/ajrccm.166.1.at1102.
Anglé, S. 2019. Motivoiva haastattelu ja ratkaisukeskeinen työskentelytapa. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 17.4.2020. https://www.kaypahoito.fi/nix02726.
Aro, A. 2012. Sydän- ja verisuonitautien ehkäisy. Teoksessa Aantaa, R., Aro, A., Mutanen, M.
& Uusitupa, M. 2012. Ravitsemustiede. 4. uud. p. Helsinki: Duodecim, 294-305.
Avenell, A., Brown , T., Mcgee , M., Campbell , M., Grant , A., Broom , J., Smith , W. ym.
2004. What interventions should we add to weight reducing diets in adults with obesity?
A systematic review of randomized controlled trials of adding drug therapy, exercise, behaviour therapy or combinations of these interventions. Journal of Human Nutrition and Dietetics 17, 293-316.
Barrett, S., Begg, S., O'Halloran, P. & Kingsley, M. 2018. Integrated motivational interviewing and cognitive behaviour therapy for lifestyle mediators of overweight and obesity in community-dwelling adults: A systematic review and meta-analyses. (Report). BMC Public Health 18(1). doi:10.1186/s12889-018-6062-9.
53
Barte, J. C. M., Ter Bogt, N. C. W., Bogers, R. P., Teixeira, P. J., Blissmer, B., Mori, T. A. &
Bemelmans, W. J. E. 2010. Maintenance of weight loss after lifestyle interventions for overweight and obesity, a systematic review. Obesity Reviews 11 (12), 899-906.
doi:10.1111/j.1467-789X.2010.00740.x.
Beriault, K., Carpentier, A. C., Gagnon, C., Ménard, J., Baillargeon, J., Ardilouze, J. &
Langlois, M. 2009. Reproducibility of the 6-minute Walk Test in Obese Adults. International Journal Of Sports Medicine 30 (10), 725-727. doi:10.1055/s-0029-1231043.
Bigaard, J., Frederiksen, K., Tjønneland, A., Thomsen, B. L., Overvad, K., Heitmann, B. L. &
Sørensen, T. I. A. 2005. Waist circumference and body composition in relation to all-cause mortality in middle-aged men and women. International Journal of Obesity 29 (7), 778. doi:10.1038/sj.ijo.0802976.
Blissmer, B., Riebe, D., Dye, G., Ruggiero, L., Greene, G. & Caldwell, M. 2006. Health-related quality of life following a clinical weight loss intervention among overweight and obese adults: Intervention and 24 month follow-up effects. Health and Quality of Life Outcomes 4 (1), 43. doi:10.1186/1477-7525-4-43.
Bohannon, R. W., Peolsson, A., Massy-Westropp, N., Desrosiers, J. & Bear-Lehman, J. 2006.
Reference values for adult grip strength measured with a Jamar dynamometer: A descriptive meta-analysis. Physiotherapy 92 (1), 11-15.
doi:10.1016/j.physio.2005.05.003.
Borg, P. 2015. Uusien syömistottumusten opettelu. Teoksessa K. Pietiläinen, P. Mustajoki &
P. Borg (toim.) Lihavuus. 1. painos. Helsinki: Duodecim, 128-129.
Borg, P. & Heinonen, O. J. 2015a. Liikunnan merkitys lihavuuden ehkäisyssä ja hoidossa.
Teoksessa K. Pietiläinen, P. Mustajoki & P. Borg (toim.) Lihavuus. 1. painos. Helsinki:
Duodecim, 170.
Borg, P. & Heinonen, O. J. 2015b. Liikunta, laihtuminen ja painonhallinta. Teoksessa K.
Pietiläinen, P. Mustajoki & P. Borg (toim.) Lihavuus. 1. painos. Helsinki: Duodecim, 170-171.
Borg, P., Heinonen, O. J. & Haikarainen, T. 2015. Liikunnan aloittaminen. Teoksessa K.
Pietiläinen, P. Mustajoki & P. Borg (toim.) Lihavuus. 1. painos. Helsinki: Duodecim, 172-174.
54
Bray, M. S., Loos, R. J. F., Mccaffery, J. M., Ling, C., Franks, P. W., Weinstock, G. M., Agurs‐
Collins, T. ym. 2016. NIH working group report—using genomic information to guide weight management: From universal to precision treatment. Obesity 24 (1), 14-22.
doi:10.1002/oby.21381
Chung, W.K. 2012. An overview of mongenic and syndromic obesities in humans. Pediatr.
Blood Cancer 58: 122-128. doi:10.1002/pbc.23372.
Colberg, S. R., Albright, A. L., Blissmer, B. J., Braun, B., Chasan-Taber, L., Fernhall, B. Ym.
2010. Exercise and Type 2 Diabetes: American College of Sports Medicine and the American Diabetes Association: Joint Position Statement. Medicine & Science in Sports & Exercise 42 (12), 2282-2303. doi:10.1249/MSS.0b013e3181eeb61c.
Conn, V., Hafdahl, A., Phillips, L., Ruppar, T. & Chase, J. 2014. Impact of Physical Activity Interventions on Anthropometric Outcomes: Systematic Review and Meta-Analysis. The Journal of Primary Prevention 35 (4), 203-215. doi:10.1007/s10935-014-0352-5.
Craft, L. L., & Perna, F. M. 2004. The benefits of exercise for the clinically depressed. Primary care companion to the Journal of clinical psychiatry 6(3), 104.
Curioni, C. C. & Lourenço, P. M. 2005. Long-term weight loss after diet and exercise: A systematic review. International Journal of Obesity 29 (10), 1168-1174.
doi:10.1038/sj.ijo.0803015.
Donnelly, E., Blair, N., Jakicic, M., Manore, M., Rankin, W. & Smith, K. 2009. Appropriate Physical Activity Intervention Strategies for Weight Loss and Prevention of Weight Regain for Adults. Medicine & Science in Sports & Exercise 41 (2), 459-471.
doi:10.1249/MSS.0b013e3181949333.
Elomaa, T. 2019. Lihasmassan ja fyysisen kunnon yhteys painonpudotuksen onnistumiseen – tutkimus Keski-Suomen keskussairaalan liikuntalääketieteen poliklinikan potilailla.
Jyväskylän yliopisto. Terveystieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma. Viitattu 20.3.2020.
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/63448/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201904102127.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
Errickson, S. P., Kolotkin, R. L., Skidmore, M. S., Endress, G., Østbye, T., Crosby, R. &
Eisenson, H. 2016. Improvements in Functional Exercise Capacity after a Residential Behavioural Change, Diet and Fitness Program for Obese Adults. Physiotherapy Research International 21 (2), 84-90. doi:10.1002/pri.1623.
55
Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino.
Fogelholm, M. 2011. Lihavuus ja kehon koostumus. Teoksessa M. Fogelholm, I. Vuori, T.
Vasankari, R. (toim.). Terveysliikunta. 2. painos. Helsinki: Duodecim, 112-123.
Gaesser, G. A., Angadi, S. S. & Sawyer, B. J. 2011. Exercise and Diet, Independent of Weight Loss, Improve Cardiometabolic Risk Profile in Overweight and Obese Individuals. The Physician and Sportsmedicine 39 (2), 87-97. doi:10.3810/psm.2011.05.1898.
Galani, C. & Schneider, H. 2007. Prevention and treatment of obesity with lifestyle interventions: Review and meta-analysis. International Journal of Public Health 52 (6), 348-359. doi:10.1007/s00038-007-7015-8.
Greaves, C. Poltawski, L. Garside, R. & Briscoe, S. 2017. Understanding the challenge of weight loss maintenance: a systematic review and synthesis of qualitative research on weight loss maintenance. Health Psychology review 11 (2), 145-163. doi:
10.1080/17437199.2017.1299583.
Guenther, M., James, R., Marks, J., Zhao, S., Szabo, A. & Kidambi, S. 2014. Adiposity distribution influences circulating adiponectin levels. Translational Research 164 (4), 270-277. doi:10.1016/j.trsl.2014.04.008.
Haslam, D. W. & James, W. P. T. 2005. Obesity. The Lancet 366 (9492), 1197-1209.
doi:10.1016/S0140-6736(05)67483-1.
Heymsfield, S. B., & Wadden, T. A. 2017. Mechanisms, pathophysiology, and management of obesity. New England Journal of Medicine 376 (3), 254-266.
Iacobellis, G. 2009. Obesity and cardiovascular disease. Oxford; New York: Oxford University Press, 19.
Inelmen, E. M., Toffanello, E. D., Enzi, G., Gasparini, G., Miotto, F., Sergi, G. & Busetto, L.
2004. Predictors of drop-out in overweight and obese outpatients. International Journal of Obesity 29 (1), 122. doi:10.1038/sj.ijo.0802846.
Jakicic, J., Winters, C. & Wing, R. 1999. Effects of intermittent exercise and use of home exercise equipment on adherence, weight loss, and fitness in overweight women: A randomized trial. JAMA 282 (16), 1554-60. doi:10.1001/jama.282.16.1554.
Janssen, I., Katzmarzyk, P. T. & Ross, R. 2004. Waist circumference and not body mass index explains obesity-related health risk. American Journal of Clinical Nutrition 79 (3), 379.
doi:10.1093/ajcn/79.3.379.
56
Janz, K. F. 2006. Physical activity in epidemiology: Moving from questionnaire to objective measurement. British Journal of Sports Medicine 40 (3), 191.
doi:10.1136/bjsm.2005.023036.
Jensen, M. D., Ryan, D. H., Apovian, C. M., Ard, J. D., Comuzzie, A. G., Donato, K. A. &
Loria, C. M. ym. 2014. 2013 AHA/ACC/TOS guideline for the management of overweight and obesity in adults: a report of the American College of Cardiology/American Heart Association Task Force on Practice Guidelines and The Obesity Society. Journal of the American College of Cardiology 63(25 Part B), 2985-3023.
Johns, D. J., Hartmann-Boyce, J., Jebb, S. A. & Aveyard, P. 2014. Diet or Exercise Interventions vs Combined Behavioral Weight Management Programs: A Systematic Review and Meta-Analysis of Direct Comparisons. (Report)(Author abstract). Journal of the Academy of Nutrition and Dietetics 114 (10), 1557.
doi:10.1016/j.jand.2014.07.005.
Karhunen, L. 2020. Lihavuuden yhteys elämänlaatuun. Näytönastekatsaus. Viitattu 2.5.2020.
https://www.kaypahoito.fi/nak09489.
Kaukua, J., Pekkarinen, T., Sane, T. & Mustajoki, P. 2002. Health-related quality of life in WHO Class II–III obese men losing weight with very-low-energy diet and behaviour modification: A randomised clinical trial. International Journal of Obesity 26 (4), 487.
doi:10.1038/sj.ijo.0801953.
King, A. C., Whitt-Glover, M. C., Marquez, D. X., Buman, M. P., Napolitano, M. A., Jakicic, J. & Tennant, B. L. ym. 2019. Physical Activity Promotion: Highlights from the 2018 Physical Activity Guidelines Advisory Committee Systematic Review. Medicine and Science in Sports and Exercise 51 (6), 1340-1353.
Kolotkin, R. L. & Andersen, J. R. 2017. A systematic review of reviews: Exploring the relationship between obesity, weight loss and health‐related quality of life. Clinical Obesity 7 (5), 273-289. doi:10.1111/cob.12203.
Koponen, P., Borodulin, K., Lundqvist, A., Sääksjärvi, K. & Koskinen, S (toim.). 2018.
Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa – FinTerveys 2017 –tutkimus. Raportti 4/2018. Raportti 4/2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 45-49. Viitattu
11.10.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-105-8
57
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136223/THL_RAP_2018_04_Finterveys _verkko.pdf?sequence=6.
Lappalainen, T. 2010. Obesity, low-grade inflammation and cardiovascular diseases: Special emphasis on fat mass and obesity associated (FTO) and serum amyloid A (SAA) genes.
Kuopio: University of Eastern Finland. Publications of the University of Eastern Finland, Dissertations in Health Sciences 27.
Lasikiewicz, N., Myrissa, K., Hoyland, A. & Lawton, C. 2014. Psychological benefits of weight loss following behavioural and/or dietary weight loss interventions. A systematic research review. Appetite 72 (C), 123-137. doi:10.1016/j.appet.2013.09.017.
Laskowski, E. R. 2012. The Role of Exercise in the Treatment of Obesity. PM&R 4 (11), 840-844. doi:10.1016/j.pmrj.2012.09.576.
Lichtman, S. W., Pisarska, K., Berman, E. R., Pestone, M., Dowling, H., Offenbacher, E., ..
Heymsfield, S. B. 1992. Discrepancy between Self-Reported and Actual Caloric Intake and Exercise in Obese Subjects. The New England Journal of Medicine 327 (27), 1893-1898. doi:10.1056/NEJM199212313272701.
Lihavuus (aikuiset). 2013. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin ja Käypä hoito –johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen lääkäriseura Duodecim. Viitattu 10.10.2018. www.kaypahoito.fi.
Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). 2020. Käypä hoito –suositus. Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin ja Käypä hoito –johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen lääkäriseura Duodecim. Viitattu 17.4.2020. www.kaypahoito.fi.
Liikunta. 2016. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin ja Käypä hoito – johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen lääkäriseura Duodecim.
Viitattu 10.12.2018. www.kaypahoito.fi.
LIKES. 2020. Kuntoindeksin synty ja kehitys. Viitattu. 10.1.2020.
https://www.likes.fi/kuntoindeksi/kuntoindeksin-synty-ja-kehitys.
Lundqvist, A., Männistö, S., Jousilahti, P., Kaartinen, N., Mäki, P. & Borodulin, K. 2018.
Lihavuus. Teoksessa Koponen, P., Borodulin, K., Lundqvist, A., Sääksjärvi, K. &
Koskinen, S. (toim.). 2018. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa – FinTerveys 2017 –tutkimus. Raportti 4/2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 45-49. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-105-8.
58
Lundqvist, A. 2018. Lihavuuden ja diabeteksen yleisyyden kehitys Suomessa. THL:n esitys
Kansanterveyspäivässä 13.4.2018. Viitattu 21.10.2019.
https://www.slideshare.net/THLfi/lihavuuden-ja-diabeteksen-yleisyyden-kehitys-suomessa-lundqvist.
Ma, C., Avenell, A., Bolland, M., Hudson, J., Stewart, F., Robertson, C., Maclennan, G. ym.
2017. Effects of weight loss interventions for adults who are obese on mortality, cardiovascular disease, and cancer: Systematic review and meta-analysis. BMJ 359.
doi:10.1136/bmj.j4849.
Melin, I., Reynisdottir, S., Berglund, L., Zamfir, M. & Karlström, B. 2006. Conservative treatment of obesity in an academic obesity unit. Long-term outcome and drop-out. Eating and Weight Disorders - Studies on Anorexia, Bulimia and Obesity 11 (1), 22-30.
Metsämuuronen, J. 2005. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. 3. laitos. Helsinki:
International Methelp.
Metsämuuronen, J. 2011. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä: E-kirja opiskelijalaitos. Helsinki: International Methelp, Booky.fi.
Mialich, M.S., Sicchieri, J.F. and Junior, A.J. 2014. Analysis of body composition: a critical review of the use of bioelectrical impedance analysis. Int J Clin Nutr 2 (1), 1-10.
Mustajoki, P. 2015. Lasten ja nuorten lihavuuden seuraukset. Teoksessa K. Pietiläinen, P.
Mustajoki & P. Borg (toim.) Lihavuus. 1. painos. Helsinki: Duodecim, 267-270.
Mustajoki, P. 2017. Lihavuus. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 10.10.2018.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00042.
Mäki, P., Jousilahti, P., Männistö, S., Raulio, S., Ståhl, T. & Laatikainen, T. 2017. Kunta päättää: Ravitsemus, liikunta ja lihavuuden ehkäisy kuntalaisten arjessa.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-835-7.
NIH. 2020. According to Waist Circumference. Viitattu 22.1.2020.
https://www.nhlbi.nih.gov/health-pro/guidelines/current/obesity-guidelines/e_textbook/txgd/4142.htm.
Nummenmaa, L. 2009. Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. 1. painos (uud. laitos).
Helsinki: Tammi.
PAGAC. 2018. 2018 Physical Activity Guidelines Advisory Committee Scientific Report.
Washington, DC: U.S. Department of Health and Human Services.
59
Paterson, D. H., & Warburton, D. E. 2010. Physical activity and functional limitations in older adults: a systematic review related to Canada's Physical Activity Guidelines. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 7 (1), 38.
Peurala, S & Paltamaa, J. 2014. 6-minuutin kävelytesti. Toimia-mittarit. www.terveysportti.fi.
Phillips, E. M., & Kennedy, M. A. 2012. The Exercise Prescription: A Tool to Improve Physical Activity. PM&R 4 (11), 818-825.
Pietilainen, K. 2015a. Lihavuus – Elämä pienoiskoossa. Teoksessa K. Pietiläinen, P. Mustajoki
& P. Borg (toim.) Lihavuus. 1. painos. Helsinki: Duodecim, 7-14.
Pietiläinen, K. 2015b. Lihavuuden arviointi. Teoksessa K. Pietiläinen, P. Mustajoki & P. Borg (toim.) Lihavuus. 1. painos. Helsinki: Duodecim, 27-34.
Pietiläinen, K. 2015c. Lihavuuden liittyvät sairaudet ja haitat. Teoksessa K. Pietiläinen, P.
Mustajoki & P. Borg (toim.) Lihavuus. 1. painos. Helsinki: Duodecim, 61-94.
Pietiläinen, K., Korkeila, M., Bogl, L., Westerterp, K., Yki-Järvinen, H., Kaprio, J. & Rissanen, A. 2010. Inaccuracies in food and physical activity diaries of obese subjects:
Complementary evidence from doubly labeled water and co-twin assessments. International Journal of Obesity 34 (3), 437-45. doi:10.1038/ijo.2009.251.
Pischon, T., Boeing, H., Hoffmann, K., Bergmann, M., Schulze, M. B., Overvad, K., Halkjaer, J. ym. 2008. General and abdominal adiposity and risk of death in Europe. New England Journal of Medicine 359 (20), 2105-2120.
Rekisteritutkimuskeskus ReTKi. 2018. Rekisteritutkimus. Viitattu 3.12.2018.
https://rekisteritutkimus.wordpress.com/rekisteritutkimus/.
Roberts, H., Denison, H., Martin, H., Patel, H., Syddall, H., Cooper, C. & Sayer, A. 2011. A review of the measurement of grip strength in clinical and epidemiological studies:
Towards a standardised approach. Age And Ageing 40 (4), 423-429.
doi:10.1093/ageing/afr051.
Savolainen-Peltonen, H., Tikkanen, M. J. & Mikkola, T. 2016. Naisen rasvakudoksen endokrinologiaa – steroidihormonimetabolian yhteys rintasyöpään. Suomen lääkärilehti 71 (23), 1687-1693.
Schelling, S., Munsch, S., Meyer, A. H., Newark, P., Biedert, E. & Margraf, J. 2009. Increasing the motivation for physical activity in obese patients. International Journal of Eating Disorders 42 (2), 130-138. doi:10.1002/eat.20595.
60
Shaw, K., Gennat, H, O'Rourke, P., Del Mar, C. 2006. Exercise for overweight or obesity. The Cochrane Database of Systematic Reviews 2006, Issue 4, CD003817. DOI:
10.1002/14651858.CD003817.pub3.
Slootmaker, S. M., Schuit, A. J., Chinapaw, M. J., Seidell, J. C., & van Mechelen, W. 2009.
Disagreement in physical activity assessed by accelerometer and self-report in subgroups of age, gender, education and weight status. The International Journal of
Behavioral Nutrition and Physical Activity (6) 17.
doi:http://dx.doi.org.ezproxy.jyu.fi/10.1186/1479-5868-6-17.
Stegen, S., Derave, W., Calders, P., Van Laethem, C. & Pattyn, P. 2011. Physical Fitness in Morbidly Obese Patients: Effect of Gastric Bypass Surgery and Exercise Training. Obesity Surgery 21 (1), 61-70. doi:10.1007/s11695-009-0045-y.
Stenholm, S., Punakallio, A. & Valkeinen, H. 2013. Käden puristusvoima. TOIMIA-mittarit.
Viitattu 7.5.2020. https://www.terveysportti.fi/dtk/tmi/koti.
Swift, D. L., Mcgee, J. E., Earnest, C. P., Carlisle, E., Nygard, M. & Johannsen, N. M. 2018.
The Effects of Exercise and Physical Activity on Weight Loss and Maintenance. Progress in Cardiovascular Diseases 61 (2), 206-213.
doi:10.1016/j.pcad.2018.07.014.
Tchkonia, T., Thomou, T., Zhu, Y., Karagiannides, I., Pothoulakis, C., Jensen, M. & Kirkland, J. 2013. Mechanisms and Metabolic Implications of Regional Differences among Fat Depots. Cell Metabolism 17 (5), 644-656. doi:10.1016/j.cmet.2013.03.008.
Thorogood, A., Mottillo, S., Shimony, A., Filion, K., Joseph, L., Genest, J., Eisenberg, M. ym.
2011. Isolated Aerobic Exercise and Weight Loss: A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials. The American Journal of Medicine 124 (8), 747.
THL. 2013. Lihavuus laskuun: Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta: Kansallinen lihavuusohjelma 2012-2015. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
THL. 2018. Lihavuuden kustannukset. Viitattu 13.11.2019. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-
kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kansallinen-lihavuusohjelma-20122015/lihavuus-lukuina/lihavuus-tulee-kalliiksi.
THL. 2019. Lihavuuden yleisyys ei Suomessa. Viitattu 19.3.2020. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-
kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kansallinen-lihavuusohjelma-2012-2015/lihavuus-lukuina/lihavuuden-yleisyys-suomessa.
61
Timperio, A., Salmon, J. & Crawford, D. 2003. Validity and reliability of a physical activity recall instrument among overweight and non-overweight men and women. Journal of Science and Medicine in Sport 6 (4), 477-491. doi:10.1016/S1440-2440(03)80273-6.
Tomas, Ž., Škarić‐Jurić, T., Zajc Petranović, M., Jalšovec, M., Rajić Šikanjić, P. & Smolej Narančić, N. 2019. Waist to height ratio is the anthropometric index that most appropriately mirrors the lifestyle and psychological risk factors of obesity. Nutrition &
Dietetics 76 (5), 539-545. doi:10.1111/1747-0080.12520.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2002. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki:
Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Uudistettu laitos.
Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Turku, R. 2015. Motivaatio ja painonhallinta. Teoksessa K. Pietiläinen, P. Mustajoki & P. Borg (toim.) Lihavuus. 1. painos. Helsinki: Duodecim, 111-116.
UKK-instituutti. Liikuntapiirakka aikuisille. Viitattu 1.4.2019. www.ukkinstituutti.fi.
Uusitupa, M. 2012. Lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän ehkäisy.
Teoksessa Aantaa, R., Aro, A., Mutanen, M. & Uusitupa, M. 2012. Ravitsemustiede. 4.
uud. p. Helsinki: Duodecim, 306-309.
Uusitupa, M. 2012. Lihavuus. Teoksessa Aantaa, R., Aro, A., Mutanen, M. & Uusitupa, M.
2012. Ravitsemustiede. 4. painos. Helsinki: Duodecim, 347-367.
Valtonen, M., Tuovinen, M., Perhonen, M., Lyytinen, T., Elomaa, T., Kataja, V., Laukkanen, J. & Kujala, U. 2018. Näyttöön perustuvat liikuntahoidot käytäntöön. Potilaan lääkärilehti: 35/2018.
Verheggen, R. J. H. M., Maessen, M. F. H., Green, D. J., Hermus, A. R. M. M., Hopman, M.
T. E. & Thijssen, D. H. T. 2016. A systematic review and meta‐analysis on the effects of exercise training versus hypocaloric diet: Distinct effects on body weight and visceral adipose tissue. Obesity Reviews 17 (8), 664-690. doi:10.1111/obr.12406.
Vissers, D., Hens, W., Taeymans, J., Baeyens, J., Poortmans, J. & Van Gaal, L. 2013. The Effect of Exercise on Visceral Adipose Tissue in Overweight Adults: A Systematic Review and Meta-Analysis.(Research Article)(Report). PLoS ONE 8 (2), e56415.
doi:10.1371/journal.pone.0056415.
Washburn, R. A., Szabo, A. N., Lambourne, K., Willis, E. A., Ptomey, L. T., Honas, J. J., Donnelly, J. E. ym. 2014. Does the Method of Weight Loss Effect Long-Term Changes
62
in Weight, Body Composition or Chronic Disease Risk Factors in Overweight or Obese Adults? A Systematic Review. (Research Article). PLoS ONE 9 (10).
doi:10.1371/journal.pone.0109849.
Weinheimer, E. M., Sands, L. P. & Campbell, W. W. 2010. A systematic review of the separate and combined effects of energy restriction and exercise on fat‐free mass in middle‐aged and older adults: Implications for sarcopenic obesity. Nutrition Reviews 68 (7), 375-388. doi:10.1111/j.1753-4887.2010.00298.x.
Wewege, M., Berg, R., Ward, R. E. & Keech, A. 2017. The effects of high‐intensity interval training vs. moderate‐intensity continuous training on body composition in overweight and obese adults: A systematic review and meta‐analysis. Obesity Reviews, 18 (6), 635-646. doi:10.1111/obr.12532.
Winnick, J. J., Sherman, W. M., Habash, D. L., Stout, M. B., Failla, M. L., Belury, M. A. &
Schuster, D. P. 2008. Short-term aerobic exercise training in obese humans with type 2 diabetes mellitus improves whole-body insulin sensitivity through gains in peripheral, not hepatic insulin sensitivity. The Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism 93 (3), 771-778.
World Health Organization. 2018. Obesity. Viitattu 11.10.2018.
http://www.who.int/topics/obesity/en/.
Ylimäki, E. 2015. Ohjausintervention vaikuttavuus elintapoihin ja elintapamuutokseen sitoutumiseen. Oulun yliopisto. Acta Universitatis Ouluensis. D, Medica, 1285.
Zhu, S., Wang, Z., Heshka, S., Park, Y., Heo, M., Faith, M. & Heymsfield, S. 2002. Waist circumference cutoff-points based on the relationship with obesity-associated risk factors in the Third National Health and Nutrition Examination Survey. American Journal Of Clinical Nutrition 75 (2), 365S.