Tässä kvalitatiivisin menetelmin suoritetussa tutkimuksessa tutkin neljän eteläkarjalaisen kunnan aineetonta pääomaa ja aineettoman pääoman kehittämisen haasteita näissä kunnissa. Tutkimukseen kunnat valittiin kun-ta- ja palvelurakenneuudistuslaissa säädetyn velvoitteen rajaamana. Kun-ta- ja palvelurakenneuudistus laissa määrätään, minkä kaupunkiseutujen tuli tehdä yhteinen kaupunkiseutusuunnitelma laissa määrättyjen kuntien kanssa. Etelä-Karjalassa tämä velvoite käsitti Lappeenrannan, Joutsenon, Lemin ja Taipalsaaren kunnat. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mikä on näiden neljän eteläkarjalaisen kunnan aineettoman pääoman tila ja mitkä on aineettoman pääoman kehittämisen haasteet näissä kunnissa.
Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi asetin tutkimuskysymyksiksi: mikä on aineettoman pääoman tila Etelä-Karjalan kunnissa ja millaista aineetonta pääomaa Etelä-Karjalan kunnissa on. Jotta aineettoman pääoman kehit-tämisen haasteet Etelä-Karjalan kunnissa selviäisivät, asetin tutkimusky-symykseksi myös: mitkä ovat aineettoman pääoman kehittämisen haas-teet kunnissa.
Tutkimuksen empiirisessä osassa analysoin kuntien aineettoman pää-oman raportit, joita olivat Lappeenrannan, Lemin ja Taipalsaaren kunnan henkilöstökertomukset ja Joutsenon kunnan henkilöstöraportti. Analysoin-nin suoritin kirjallisuusanalyysinä henkilöstötilinpäätösmallia viitekehykse-nä käyttäen. Tämän lisäksi suoritin empiiriseviitekehykse-nä tutkimuksena puolistruktu-roidun haastattelun kuntien johtaville virkamiehille sekä luottamushenkilö-johdolle. Haastatteluun valittiin kahdeksan henkilöä siten, että jokaisesta kunnasta haastateltiin kunnan tai kaupungin johtaja sekä hallituksen pu-heenjohtaja. Haastatellut henkilöt kuuluivat kaupunkiseutusuunnitelmaa työstävään ohjaus- tai valmisteluryhmään.
Haastatteluaineiston analysoin laadullisen tutkimuksen analysointimene-telmiä käyttäen siten, että ensin teemoittelin aineiston aineettoman pää-oman osa-alueiden kokonaisuuksiin, joita on inhimillinen pääoma, rakenne pääoma ja suhdepääoma. Jokaiseen osa-alueeseen sisältyvät osa-aluetta kuvaavat käsitteet ryhmittelin ja tyypittelin aineettoman pääoman osa-alueita ilmentäviin ominaisuuksiin. Näitä ominaisuuksia olivat inhimillisessä pääomaan liittyvät osaaminen, koulutus ja tieto. Rakennepääomaan liitty-vät arvot ja kulttuuri, työilmapiiri, prosessit ja järjestelmät ja dokumentoitu tieto. Suhdepääomaa ilmentävät suhteet asiakkaisiin sidosryhmiin, joita kuvaan tutkimuksessa kunnan sisäisellä ja ulkoisella yhteistyöllä sekä kun-nan maineella ja brandeilla.
Aineettoman pääoman merkitys kasvaa kuntien lisääntyvän ja yhä kove-nevan kilpailun ja kuntatalouden haasteiden lisääntyessä ja vaikeutuessa.
Aineetonta pääomaa kunnissa oli inhimilliseen pääomaan kuuluvat osaa-minen, jota on henkilöstön ja yksilöiden osaaosaa-minen, tieto ja koulutus. Ra-kennepääomaan kuuluivat kuntien erilaiset prosessit ja tietojärjestelmät, kuten intranet ja kehityskeskustelut ja kunnan arvot ja organisaatiokulttuu-ri. Suhdepääomaan kuuluivat suhteet asiakkaisiin ja sidosryhmiin, jota ku-vaamaan käytän tässä tutkimuksessani kunnan sisäistä ja ulkoista yhteis-työtä, jonka merkitystä korostettiin jokaisessa kunnassa. Suhdepääomaan kuuluu myös kuntien maine, jota tutkittiin säännöllisin väliajoin joka kun-nassa.
Suhdepääoman merkitys oli juuri tutkimuksen tekohetkellä Etelä-Karjalan kunnissa merkittävä. Kuntien välisen yhteistyön lisääminen tai laajemmin kuntien liittäminen yhdeksi kunnaksi työssäkäyntialueittain on kunta- ja palvelurakenneuudistuksenkin tavoite. Etelä-Karjalassa toteutuu vuoden 2009 alussa kuntaliitos Joutsenon ja Lappeenrannan kaupunkien välillä ja toinen merkittävä yhteistyöprosessi on maakunnallisen terveys- ja sosiaa-lipiirin perustaminen myös vuoden 2009 alussa. Kuntien yhteistyökyky,
kuntien sisäinen ja ulkoinen yhteistyö asettavat uusia vaatimuksia henki-löstön osaamiselle, koulutukselle ja henkilöominaisuuksille, jotka ovat in-himillisen pääoman liittyviä aineettoman pääoman piirteitä. Kunnan maine ja imago työnantajana ovat tekijöitä, jotka myös kuuluvat suhdepääomaan ja ovat tärkeitä niin uuden henkilöstön rekrytoinnissa kuin henkilöstön työssä viihtyvyydenkin kannalta.
Kehityskeskustelut on yleinen rakennepääomaan kuuluva prosessi kun-nissa. Aineettoman pääoman kehittämiseksi näitä kehityskeskustelun kal-taisia operatiivisia työkaluja tulisikin aidosti käyttää kunnissa osaamisen kehittämiseen. Myös kuntien intranetin kehittäminen siten, että se palvelisi päätöksenvalmistelussa myös kunnan strategista johtoa eli luottamushen-kilöitä, voisi olla yksi tärkeä kehittämiskohde kunnissa. Valtuustokauden alussa luottamushenkilöiden tutustuttaminen ja perehtyminen kuntaor-ganisaation toimintaa olisi luontevaa intranetin tai siihen verrattavan kun-nan sisäisen tietoliikenneverkon avulla. Päätöksentekoon valmisteleva tieto olisi näin kunnan intranettiin koottuna kaikkien päätöksentekoon osal-listuvien ja muutoin sitä tarvitsevien haettavissa joustavasti silloin, kun se luottamustoimen hoitamiseen oman työn ohella parhaiten sopii. Proses-seina myös erilaisten laatujärjestelmien ja suorituskykymittaristojen laa-jempi käyttöönotto kunnissa toimisi paitsi johtamisvälineinä myös kunnan toiminnan hallinnan ja kehittämisen välineenä.
Arvot ja organisaatiokulttuuri kuuluvat aineettoman pääoman osa-alueista rakennepääomaan. Kunnissa määritellyt arvot nähtiin päämäärinä, jotka ohjaavat kunnan perustehtävän suorittamista siten, että yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus kuntalaisten palveluissa toteutuisi. Arvot rakentuivat ja muodostuivat myös kunnassa käytännön asioiden kautta ja arkisen toi-minnan sisällä. Organisaatiokulttuurilla käsitetään tässä tutkimuksessa myös organisaation johtamismenetelmiä ja – kulttuuria. Taipalsaaren kun-nan henkilöstökertomuksessa kerrotaan yksityiskohtaisen tarkasti kunkun-nan
palkkausjärjestelmästä, johon työntekijä voi listatuilla ominaisuuksilla vai-kuttaa. Tätä voidaan pitää rakennepääomaan kuuluvana johtamismene-telmänä ja sellaisena avoimuutena, jonka voisi olettaa vaikuttavan positii-visesti henkilöstön työpanokseen. Tutkimuksissa on todettu palkinnan ole-van tärkeä tekijä henkilöstön motivaation, tavoitteiden saavuttamisen ja tuloksellisuuden kannalta.
Aineettoman pääoman kehittämiseen on jokaisella aineettoman pääoman osa-alueella tärkeä merkitys. Henkilöstötilinpäätös raporttimallissa kuva-taan aineettoman pääoman kolmesta osa-alueesta lähinnä inhimillistä pääomaa eli osaamista ja henkilöominaisuuksia. Suhde ja rakennepää-oman jäädessä miltei huomiotta on vaikea kuvata tietopäärakennepää-oman dynaa-mista ulottuvuutta prosessoimatta arvon luodynaa-mista. Henkilöstötilinpäätöksen tulee kuitenkin aineettoman pääoman dynaamisen luonteen, uudistumis-kyvyn ja kehittämisen kannalta olla tulevaisuuteen suuntautunutta ja pyrkiä liittämään tiedot prosesseja, asiakkaita ja toimintaympäristön kehitystä kuvaaviin tunnuslukuihin. Rakennepääomalla on organisaation aineetto-man pääoaineetto-man hyödyntämisessä tärkeä merkitys. Ilaineetto-man rakennepääomaa tieto olisi vain yksilön inhimillistä pääomaa eikä kodifioitua organisaation tietämystä. Lisäksi henkilöstötilinpäätöksen liittäminen kuntaorganisaation muuhun strategiatyöskentelyyn (talous, asiakaskunnan palvelutarpeet ja tyytyväisyys) ja henkilöstöpolitiikkaan auttaisi poimimaan oikeat asiat, joita mitata ja samalla voitaisiin arvioida tavoitteiden saavuttamista. Pääsään-töisesti tutkittujen Etelä-Karjalan kuntien henkilöstökertomukset on nyt vain henkilöstön voimavarojen mittaus- ja raportointityyppistä tiedon tuot-tamista.
Aineettoman pääoman uudistumiskyvyllä ulottuvuudella tarkoitetaan sitä, miten organisaatio kykenee tuottamaan, käyttämään ja kehittämään ainee-tonta pääomaansa. Siihen sisältyy arvon luomisen prosessi, toiminta ja muutoskyky. Organisaation uudistumiskyvyn mittaaminen mahdollistetaan
kartoittamalla henkilöstön osaaminen esimerkiksi osaamismatriisilla tai suoritetuilla kehityskeskusteluilla, joissa henkilölle asetetut taito- ja oppi-mistavoitteet arvioidaan. Näillä toimilla voitaisiin uudistumiskykyä mitata, jolloin kuntien aineettoman pääoman raportteihin saataisiin sisällytettyä hieman enemmin tietopääoman dynaamista ulottuvuuttakin. Uudistumis-kykyä ilmentäisi myös se, kun henkilöstökertomuksiin pyrittäisiin liittämään tiedot prosesseja, asiakkaita ja toimintaympäristön kehitystä niitä kuvaavin tunnusluvuin. Kunnan henkilöstösuunnitelmat ja niihin kuuluva tavoitteelli-nen rekrytointi, uusien työntekijöiden ja osaamisen hankkimitavoitteelli-nen tulevai-suuden haasteet huomioiden, olisi myös yksi tapa ilmaista kunnan haluk-kuutta uudistua. Kunta- ja palvelurakenneuudistuslaissa todetaan henki-löstön viiden vuoden irtisanomissuojasta mahdollisessa kuntaliitoksessa ja tämä asettaa kunnille erittäin kovan haasteen ainakin uudistumiskyvyn näkökulmasta. Myös suoritetut asiakastyytyväisyyskyselyt eri palvelusek-toreilla voisi ilmaista organisaation kykyä toimia muuttuvassa toimintaym-päristössä ja kuvaisivat näin aineettomien resurssien kehittymistä ja uudis-tumiskykyä.
Kuntien henkilöstökertomuksia kehittämällä, huomioimalla nyt niistä puut-tuvat osa-alueet, jotka aineettoman pääoman ilmaisemiseen ja kehittämis-tarpeiden huomioimiseen tulisi olla, voisi sillä kuvata kunnan koosta riip-pumatta kunnan aineetonta pääomaa varsin kattavasti liittämällä sen osaksi henkilöstötilinpäätöstä. Tämä olisi kunnalta hyvä panostus, jolla vastataan toimintaympäristön muutostarpeisiin ja henkilöstön johtamis-haasteisiin. Sen avulla myös kuvattaisiin kunnan toiminnan tehokkuutta ja tuottavuutta aineettoman pääoman näkökulmasta. Lisäksi se olisi signaali siitä, että kunta haluaa saavuttaa strategiset tavoitteensa ja menestyä kuntien välisessä kilpailussa. Alueellista kilpailukykyä tutkittaessa on to-dettu, että uusia yrityksiä syntyy pääsääntöisesti yliopistokaupungeissa, joihin tietointensiiviset yritykset hakeutuvat osaavan ja koulutetun työvoi-man toivossa Seudullisen osaamistason nostaminen tuo yrityksiä ja
työ-paikkoja alueelle ja alueella toimivat laadukkaat palvelut ja viihtyisä asuin-ympäristö houkuttelevat osaavia työntekijöitä.
Kuntakentän yhä monimutkaistuessa ja muuttuessa yhteistyövelvoitteiden puristuksessa se asettaa uusia haasteita etenkin johtajuudelle. Vanhat menetelmät eivät enää toimi muuttuvassa ympäristössä, vaan johtajuus-kulttuurinkin on muututtava enemmin aikansa kuvan mukaiseksi. Kuntien seudullisen yhteistyön lisääntyessä ja kuntaliitosten ollessa yhä todennä-köisempiä on johtamiskulttuurin muututtava enemmin verkostojohtamisek-si, jolloin inhimilliseen pääomaan kuuluvat neuvottelu-, kommunikointi- ja visiointitaidot ovat tärkeitä. Verkostojohtamisessa huomioidaan ihmisten johtamisen taito, jota varsinkin pienissä kunnissa tutkimukseni mukaan peräänkuulutettiin. Kuntien ollessa yhä enemmin riippuvaisempia osaami-sesta ja toimintaympäristöjen muuttuessa dynaamisemmiksi on johtajuu-denkin oltava mahdollistavaa, jaettua ja kompleksista.
Dynaaminen toimintaympäristö asettaa vaatimuksia myös johtajan ominai-suuksille, jolloin tärkeäksi nousee taito, kyky ja rohkeus elää jatkuvassa epävarmuudessa ja nähdä uusia mahdollisuuksia, mutta myös kyvykkyys tulkita jatkuvasti muuttuvia tilanteita. Aineettoman pääoman johtamisen on todettu olevan prosessi ja yhteyksien verkosto, jota ei ole helppo kontrol-loida. Kunta- ja palvelurakenneuudistuslain velvoittaessa kuntia lisäänty-vään yhteistyöhön ja uusien kuntaliitosten myötä kuntaorganisaatiot kas-vavat tai ilman kuntaliitoksiakin kuntien välisen yhteistyön merkitys kasvaa tulevaisuudessa ja tämä vaatii toimivia prosesseja ja perinteisen johtami-sen kyseenalaistamista kaikissa kunnissa. Aineettoman pääoman johta-minen onkin tulevaisuudessa merkittävä haaste kunnille, sillä toimintaym-päristön muutoshaasteisiin vastataan uudistamalla ja kehittämällä ainee-tonta pääomaa dynaamisesti.
Uusien kuntaliitosten myötä saattaisi olla mielenkiintoista tutkia kuntaliitos-ten vaikutusta kunnan aineettoman pääoman kehitykseen. Maakunnassa myös sosiaali- ja terveyspiiri tuo muutoksia kuntien toimintatapoihin ja pii-rin henkilöstövaikutukset ovat koko maakuntaa ravistavia. Niin kuntaliitok-sen kuin sosiaali- ja terveyspiirinkin toteutusprosessien vaikutukset kunti-en osaamisekunti-en olisi jatkotutkimukskunti-ena mielkunti-enkiintoista toteuttaa. Toisaalta tutkimuksen toistaminen kolmen vuoden päästä antaisi uutta tietoa kuntien aineettoman pääoman kehittymistä lyhyellä aikajänteellä.
LÄHDELUETTELO
Ahonen, G.1998. Henkilöstötilinpäätös – yrityksen ikkuna menestykselli-seen tulevaisuuteen. Gummerus Kirjapaino. Jyväskylä.
Aaltonen, M. & Wilenius, M. 2002. Osaamisen ennakointi – pidemmälle tulevaisuuteen, syvemmälle osaamiseen. Johtamistaito. Helsinki: Edita.
Andriessen, D. 2004. Making sense of intellectual capital: designing a method for the valuation of intangibles. Amsterdam:Elsevier.
Augier, M & Teece, D. 2005. An Economics Perspective on Intellectual Capita. Teoksessa Marr, B. (toim.) Perspectives on intellectual capital.
Amsterdam: Elsevier Butterworth- Heinemann.
Blomqvist, K. 2002. Partnering in the dynamic environment: the role of trust in asymmetric technology partnership formation, Acta Universitatis Lappeenrantaensis 122
Blomqvist K., Levy J. 2006. Collaboration Capability – A Focal Concept in Collaborative Knowledge Creation and Innovation in Networks, in Interna-tional Journal of Management Concepts and Philosophy.
Bonfour, A., Edvinsson, L. 2005 A Public Policy Perspective on Intellectual Capital. Teoksessa Marr, B. (toim.) Perspectives on intellectual capital.
Amsterdam: Elsevier Butterworth- Heinemann.
Bontis N,. 1998. Intellectual capital: an exploratory study that develops measures and models. Management Decision, 36, 2, 64-76.
Bontis, N., Serenko,A. 2007. The moderating role of human capital man-agement practices on employee capabilities . Journal of Knowledge Man-agement vol:11 iss:3 pg:31
Bounfour, A., Edvinsson,L.,2005 (toim.) Intellectual capital for communi-ties, nations, regions and cities. Amsterdam : Elsevier Butterworth-Heinemann.
Dalkir, K. 2005. Knowledge management in theory and practice. Boston:
Elsevier Butterworth Heinemann.
Edvinsson, L 1997. Developing Intellectual Capital at Skandia. Long Ran-ge Planning, 30, 3, 366-373.
Eskola, J., Suoranta, J. 2005.Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Jyväs-kylä:Gummerus
Hansen, M.T., Nohria N. How to Build Collaborative Advantage, MIT Sloan Management Review (Fall 2004) 22-30.
Hillebrand B., Biemans W. 2004. Links between Internal and External Co-operation in Product Development: An Exploratory Study. Journal of Prod-uct Innovation Management 110-122.
Hong, J., Ståhle, P. 2005. The Co-evolution of Knowledge and Compe-tence Management, paper to be appeared in International Journal of Man-agement Concepts and Philosophy, 1(2), 129-145.
Huotari. M-L, Hurme,P., Valkonen, T. 2005. Viestinnästä tietoon, Tiedon luominen työyhteisössä Wsoy, Porvoo.
Johanson, U. 2005. A Human Resource Perspective on Intellectual Capi-tal. Teoksessa Marr, B. (toim.) Perspectives on intellectual capiCapi-tal. Am-sterdam: Elsevier Butterworth- Heinemann.
Joutsenon kaupunki. 2006a. Henkilöstöraportti 2006.
Joutsenon kaupunki 2006b. Joutsenon kaupungin strategia [verkkodoku-mentti] [Viitattu 10.12.2008] Saatavissa http://www.joutseno.fi/ LiiteTiedos-toNayta. asb?DokumenttiID=1278&TauluNimi= TiedoteKappale&Nakyma ID=15&KappaleID=693
Keskinen, S. 2005. Alaistaito. Kunnallisalan kehittämissäätiön Polemia-sarjan julkaisu nro 59. Vammala: Vammalan Kirjapaino
Koskinen, I.,Alasuutari.P, Peltonen, T., 2005. Laadulliset menetelmät kauppatieteissä. Jyväskylä: Vastapaino.
Kuntalaki 17.3.1995/365.
Kunta- ja palvelurakenneuudistus laki. 9.2.2007/169
Kunnallinen työmarkkinalaitos. 2004. Kunta-alan henkilöstöraporttisuosi-tus, yleiskirje 10/2004. [verkkodokumentti] [viitattu 9.2.2008] Saatavissa:
http://www.kuntatyonantajat.fi /modules/page/showpage~id~ A604C8E088 444DF7A9D26D4BC408EC2A~tabletarget~data_1~MENU_2_activeclicke d~BB164CF51D19474F941927C40F0AEC30~MENU_2_open~true~pid~8 B60AF21C5D84180893AA248FC4CF060~layout~kt2006.asp
Kuntaliitto Kunnat.net 2008 [verkkodokumentti]. [viitattu 22.2.2008].
Saatavissa: http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path= 1;29;348;
4827;50631
Lappeenrannan kaupunki. 2006. Henkilöstökertomus. [Verkkodokumentti]
[Viitattu 6.11.2007] Saatavissa: http://www.lappeenranta.fi/?deptid = 11667 )
Lappeenrannan kaupunki. 2005. Lappeenranta 2008 strategia. [Verkko-dokumentti] [Viitattu 10.12.2007] Saatavissa http://www.lappeenranta.fi/
includes/file_download.asp?deptid=13780&fileid=2474&file= Lappeenran-ta%20Strategia%2005-08%20pieni.pdf&pdf=1
Lappeenrannan kaupunki. 2008. Lappeenrannan kaupunginvaltuuston päätöspöytäkirja 18.2.2008.
Lehtonen, V-M. 2007. Henkilöstöjohtamisen tehostaminen valtionhallin-nossa henkilöstötilinpäätösinformaation avulla: empiirinen tutkimus Suo-men valtionhallinnossa tuotettavan henkilöstötilinpäätösinformaation ar-vosta johtamisessa. Väitöskirja Helsingfors Svenska handelshögskolan.
Helsinki: Edita Prima.
Lemin kunta. 2006a. Lemin kunnan strategia. [Verkkodokumentti] [Viitattu 2.11.2008] Saatavilla http://www.lemi.fi/kunta/talous/strategia.pdf.
Lemin kunta. 2006b. Tasekirja.
Lemin kunta. 2008. Talousarvio 2008.
Lesser, E. 2000 Leveraging Social Capital in Organization. Teoksessa Lesser, E. (toim.) Knowledge and Social Capital. Elsevier Butterworth-Heinemann.
Luukkanen, S. Lemin kunnanjohtaja. Haastattelu 23.1.2008.
Lönnqvist, A., Kujansivu, P., Antola, J. 2005. Aineettoman pääoman joh-taminen. Oitmäki. JTO-palvelut.
Mourtisen, J., Bukh, P.,Marr, B. 2005. A Reporting Perspective on Intellec-tual Capital. Teoksessa Marr, B. (toim.) Perspectives on intellecIntellec-tual capi-tal. Amsterdam: Elsevier Butterworth- Heinemann.
Miles, Raymond E., Snow, Charles C., ja Miles, G. 2000. TheFuture.org in Long Range Planning, 33, 300-321.
Nahapiet,J., Ghoshal, S. 2000 Social Capital, Intellectual Capital and the Organizational Advantage Teoksessa Lesser, E. (toim.) Knowledge and Social Capital. Elsevier Butterworth- Heinemann.
Newell, S., Robertson, M. Scarbrough, H., Swan, J 2002. Managing knowledge work . Houndmills : Palgrave Macmillan ,
Nonaka, I. & Takeuchi, H. (1995). The knowledge-creating company. Ox-ford University Press, New York.
Nyholm, I. 2005. Kuntademokratian vihreä kirja. Kunnallisen demokratian kehittämishankkeen I väliraportti. [viitattu 9.2.2008] Saatavilla http://www.
intermin.fi/intermin/biblio. nsf/E412BC49AC227425C2256FA10030197E /$file/022005.pdf
Peppard, J. 2005. An Information Systems Perspective on Intellectual Capital. Teoksessa Marr, B. (toim.) Perspectives on intellectual capital.
Amsterdam: Elsevier Butterworth- Heinemann.
Pöyhönen, A. 2005. Exploring the dynamic dimension of IC: Renewal ca-pability, knowledge assets and production of sustained competitive
advan-tage. A Paper presented at the 2005 PMA IC Symposium: Management and Measurement of Intangible Assets and Intellectual Capital: Multidisci-plinary Insights. New York, 15-16 December 2005.
Okko, A. Lemin kunnanhallituksen puheenjohtaja. Haastattelu 22.1.2008 Raunio, M. 2001. Kaupunkiseutu myytävänä – imagot ja profiloituminen kaupunkiseudun markkinointiprosessina. Teoksessa Sotarauta, M. , Mus-tikkamäki, N. (toim.) Alueiden kilpailukyvyn kahdeksan elementtiä. Actanro 137. Helsinki: Suomen kuntaliitto
Roos, G. 2005 An Epistemology Perspective on Intellectual Capital. Teok-sesssa Marr, B. (toim.) Perspectives on intellectual capital Amsterdam:
Elsevier Butterworth- Heinemann.
Sanchez, R. 2004. Understanding competence-based management: Iden-tifying and managing five modes of competence, Journal of Business re-search, 57, 518-532
Sisäasiainministeriö [verkkodokumentti] [viitattu 9.12.2007] Saatavilla http://www.intermin.fi/intermin/home.nsf/pages/785B3D519901D0DFC225 6FA200418C2C
Spender, J-C., Marr, B. 2005 A Knowledge-Based Perspective on Intellec-tual Capital. Teoksessa Marr, B. (toim.) Perspectives on intellecIntellec-tual capi-tal. Amsterdam: Elsevier Butterworth- Heinemann.
Smedlund, A., Pöyhönen, A. 2005. Intellectual Capital Creation in Re-gions: A Knowledge System Approach. Teoksessa Bonfour, A. and Ed-vinsson, L. (toim.) Intellectual Capital for Communities. Nations, Regions and Cities. Butterworth-Heinemann.USA.
Sotarauta, M. 1996 Kohti epäselvyyden hallintaa. Pehmeä strategia 2000-luvun alun suunnittelun lähtökohtana. Tulevaisuuden tutkimusseura. Jy-väskylä: Gummerus kirjapaino.
Sotarauta,M. ja Ståhle,P. 2003. Alueellisen innovaatiotoiminnan tila, mer-kitys ja kehityshaasteet Suomessa. Eduskunnan julkaisu 3/2003. Helsinki:
Edita Prima.
Ståhle, P & Grönroos, M. 2002. Knowledge Management – tietopääoma yrityksen kilpailutekijänä. WSOY. Porvoo.
Ståhle, P & Wilenius, M. 2006. Luova tietopääoma tulevaisuuden kestävä kilpailuetu. Helsinki: Edita Prima.
Ståhle, P &Laento,K 2000. Strateginen kumppanuus – avain uudistumis-kykyyn ja ylivoimaan. Porvoo: WSOY
Ståhle, P., Kyläheiko, K. , Sandström, J. , Virkkunen, V.
2002.Epävarmuus hallintaan – Yrityksen uudistumiskyky ja vaihtoeh-dot. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Taipalsaaren kunta, 2006. Henkilöstökertomus [Verkkodokumentti] [Viitat-tu 20.2.2008] Saatavissa: http://www.taipalsaari.fi/
Tilastokeskus. [Verkkodokumentti] [viitattu 13.3.2008] Saatavissa http://
www.tilastokeskus.fi/ tup/kunnat/kuntatiedot/405.html (/www.lappeenran-ta.fi/?deptid=12047
Teece,D. 2005 An economics perspective on intellectual capital. Teok-sesssa Marr, B. (toim.) Perspectives on intellectual capital Amsterdam:
Elsevier Butterworth- Heinemann.
Työministeriö. 2005. Luova työote – tuottava työ (2005) [Verkkodokument-ti] [viitattu 22.2.08] Työelämälähtöiseen luovuuteen perustuva tuottavuus-strategia. Työministeriö, Työhallinnon julkaisuja 345. (70 s.) Saatavissa:
http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/07_julkaisu/
thj345.pdf
Vahermo, M. (toim.). 2004. Toimiva kunta. Kuntakoulutus Oy Sipoo: Sil-verprint.
Valtioneuvoston kanslia. 2004. Osaava, avautuva ja uudistuva Suomi.
Suomi maailmantaloudessa –selvityksen loppuraportti. Valtioneuvoston julkaisusarja 19/2004. Helsinki: Edita Oyj. Valtioneuvoston kanslia.
Valtionvarainministeriö. [Verkkodokumentti] [viitattu 10.2.2008] Saatavilla http://www.vm.fi/vm/fi/15_kunta_asiat/01_kuntatalous/index.jsp
Viitala, R. 2004. Henkilöstöjohtaminen. Helsinki:Edita Prima Oy.
Wilenius, M. 2004. Luovaan talouteen. Kulttuuriosaaminen tulevaisuuden voimavarana. Helsinki: Edita Prima Oy.
Willman, J. Taipalsaaren kunnanjohtaja. Haastattelu 29.1.2008
LIITTEET
LIITE 1
HAASTATTELUKYSYMYKSET Nimi
Asema Ikä Koulutus
Virassaolovuodet / luottamustoimivuodet
Inhimillinen pääoma (osaaminen, koulutus , henkilöominaisuudet, asenne, tieto)
Millaista osaamista tarvitaan, että kunta menestyy?
Löytyykö tarvittava osaaminen omasta kunnastanne?
Miten mahdolliseen osaamisvajeeseen aiotaan kunnassanne vastata?
Millainen merkitys henkilöstön osaamisella on kunnallenne?
Millainen merkitys henkilöstön koulutuksella on kunnallenne?
Millaisin toimin henkilöstön osaamista kunnassanne kehitetään?
Onko kunnassanne luotu käytäntöjä hiljaisen tiedon tunnistamiseksi ja hyödyntämiseksi?
Onko kunnassanne luotu käytäntöjä osaamisen poistumisen varalle tai sen ennakoimiseksi?
Miten kunnassanne tuetaan uusien ideoiden kehittämistä / toteuttamista / innovatiivisuutta?
Rakennepääoma (arvot ja kulttuuri, työilmapiiri, prosessit ja järjestelmät, dokumentoitu tieto, immateriaalioikeudet)
Mikä on arvojen merkitys kunnallenne?
Miten määrittelisitte kuntanne arvot? Mitkä ovat kuntanne toimintaa ohjaa-vat arvot?
Mikä on työilmapiirin merkitys organisaatiossanne?
Millaisena pidätte kuntanne työilmapiiriä?
Miten työilmapiiriä kehitetään?
Miten luonnehtisitte kuntanne johtamiskulttuuria?
Ovatko tieto- ja dokumentointijärjestelmät kunnassanne riittäviä tai hyö-dynnetäänkö niitä riittävästi?
Mitä prosesseja tiedätte kunnassanne olevan? ( esim. rekrytointiprosessi, tuotekehitysprosessi, tilaus-toimitusprosessi, intranet, kehityskeskustelut, projektinseurantajärjestelmä ja suorituskykymittaristo)
Suhdepääoma (Suhteet asiakkaisiin ja sidosryhmiin, maine ja brandi, yh-teis- työsopimukset)
Mitkä tahot ovat kuntanne tärkeimmät yhteistyökumppanit?
Mikä on yhteistyökumppanien merkitys kunnallenne?
Millaista on kuntanne ulkoinen yhteistyö?
Millaista on kuntanne sisäinen yhteistyö? Millaista on kuntanne eri sektori-en välinsektori-en yhteistyö?
Millaisin toimin yhteistyötä kehitetään?
Millaisena pidätte kuntanne imagoa tai mainetta?
Millaisin toimin kuntanne imagoa ja mainetta kehitetään?
Miten arvioitte kuntalaisten asiakastyytyväisyyttä?
Millaisin toimin asiakastyytyväisyyttä kehitetään?
Mikä on merkittävin tulevaisuuden haaste kunnallenne?
Millaisena näette kuntanne vuonna 2015?
LIITE 2
Haastateltavat
Arvela, E. Lappeenrannan kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Haastatte-lu 25.1.2008
Kakkola, R. Joutsenon kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Haastattelu 22.1.2008
Korkiakoski, K. Joutsenon kaupunginjohtaja. Haastattelu 22.1.2008 Luukkanen, S. Lemin kunnanjohtaja. Haastattelu 23.1.2008.
Miettinen, S. Lappeenrannan kaupunginjohtaja. Haastattelu 24.1.2008 Okko, A. Lemin kunnanhallituksen puheenjohtaja. Haastattelu 22.1.2008 Willman, J. Taipalsaaren kunnanjohtaja. Haastattelu 29.1.2008
Westerinen, T. Taipalsaaren kunnanhallituksen puheenjohtaja 17.1.2008