Energiamurros tarkoittaa energiasektorin kokonaisvaltaista muutosta, jossa siirrytään uuteen tuotantotapaan ja energiajärjestelmään. Merkittävin muutosta ajava tekijä on pyr-kimys torjua ilmastonmuutos. Suomessa on ryhdytty vähentämään kasvihuonekaasu-päästöjä voimakkaasti, ja vuoden 2019 hallitusohjelman tavoitteena on hiilineutraali Suomi 2035. Energiasektori tuottaa suurimman osan päästöistä, minkä vuoksi merkittä-viin päästövähennyksiin voidaan päästä vain muuttamalla nykyistä tuotantoa ja energia-järjestelmää. Yhteiskunnan sähköistäminen tulee kasvattamaan sähkönkulutusta todella merkittävästi, mistä johtuen yhteiskunnan päästöt tulevat olemaan voimakkaasti riippu-vaisia puhtaasti tuotetusta sähköstä.
Energiamurros näkyy uusiutuvien energialähteiden käytön kasvuna, kun taas fossiilisten polttoaineiden hyödyntäminen vähenee selkeästi. Tulevaisuuden energiantuotanto Suo-messa tulee todennäköisesti perustumaan pääosin uusiutuviin energialähteisiin ja ydin-voimaan. Uusiutuvilla energialähteillä ja ydinvoimalla voidaan tuottaa puhdasta sähköä yhteiskunnan tarpeisiin. Ydinvoima voidaan nähdä tällä hetkellä parempana vaihtoeh-tona kuin fossiiliset polttoaineet. Käytössä ja rakenteilla olevia ydinvoimaloita on järke-vää hyödyntää niiden suunnitellun käyttöiän ajan tai kunnes pelkillä uusiutuvilla energia-lähteillä pystytään tuottamaan riittävästi energiaa.
Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen puhtaammilla energialähteillä on haastavaa fos-siilisten polttoaineiden hyvien puolien ja vakiintuneen aseman vuoksi. Ne ovat halpoja, niitä käyttävät voimalat ovat toimivuudeltaan huippuluokka, niitä varten on todella kattava infrastruktuuri ja nykyinen yhteiskunta on käytännössä rakennettu osittain niiden eh-doilla. Lisäksi fossiilisia polttoaineita tuetaan taloudellisesti. Tämän vuoksi energian hin-nassa pitäisi huomioida sen aiheuttamat vahingot ympäristölle ja ihmisten terveydelle.
Siirtyminen puhtaampaan energiajärjestelmään on tuskin mahdollista ilman voimakasta hintaohjausta, jolla puhtaasta energiasta tehdään myös taloudellisesti kannattavampaa kuin fossiilisista polttoaineista. Siirtyminen puhtaaseen energiaan perustuvaan yhteis-kuntaan tulee olemaan kallis, mutta muutos on välttämätön: nykyinen energiajärjestelmä ei ole kestävä eikä sillä voida torjua ilmastonmuutosta. Energiajärjestelmä tulee muuttu-maan, joten Suomen on järkevämpää olla edelläkävijä kuin yrittää hidastaa muutosta ja pysyä vanhassa vakiintuneessa järjestelmässä. Lisäksi uusiutuviin energialähteisiin pe-rustuva järjestelmä kasvattaa energiaomavaraisuutta, koska fossiiliset polttoaineet han-kitaan Suomeen pääasiassa ulkomailta.
Energiamurros vaikuttaa myös kiinteistöihin ja kuluttajiin. Siirtyminen uusiutuviin ener-gialähteisiin tarkoittaa myös siirtymistä vahvasti säästä riippuvaisiin enerener-gialähteisiin.
Tästä seuraa, että esimerkiksi useaa uusiutuvaa energialähdettä käyttävät järjestelmät eli hybriditekniikat sekä energian varastointi ovat avainasemassa uudessa energiajärjes-telmässä. Kiinteistöihin voi nykyään hankkia erilaisia uusiutuvaa energiaa hyödyntäviä järjestelmiä halvemmalla kuin koskaan. Järjestelmät voidaan jopa integroida rakennus-osiin. Uusia energiaratkaisuja on järkevää hankkia esimerkiksi taloyhtiöihin suurempien remonttien yhteydessä. Tulevaisuudessa juuri hybridiratkaisut tulevat yleistymään, kun uusiutuvaa energiaa hyödynnetään kattamaan osa kulutuksesta. Kun tuotanto ylittää ku-lutuksen, energiaa on mahdollista varastoida myöhempään käyttöön tai myydä jakelu-verkkoon. Tästä seuraa, että energian hajautettu tuotanto kasvattaa merkitystään, kun yhä suurempi osa energiasta tuotetaan tiheämpään sijoitetuissa pienemmissä yksi-köissä. Tällä hetkellä yleinen käytäntö on hankkia esimerkiksi aurinkopaneeleita tai läm-pöpumppu perinteisen energiaratkaisun rinnalle. Tekniikan kehittyessä ja energiamur-roksen edetessä uusiutuvan energian osuus tulee jatkuvasti kasvamaan.
Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen puhtaammalla energialla on todella kunnianhi-moinen tavoite, ja Suomen tapauksessa hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 tekee siitä yhä kunnianhimoisemman. Uusiutuvan energian potentiaali yhdessä ydinvoiman kanssa on todettu merkittäväksi. Tarvittavat teknologiat ja ratkaisut fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen ovat jo olemassa. Ihmisten asenteet ja terveyden arvostaminen yhdessä hallitusohjelman tavoitteiden kanssa tukevat energiamurrosta. Uusiutuvien energialäh-teiden asemaa tulee tukea lisää politiikan ja hintaohjailun keinoin, jotta ne olisivat myös taloudellisesti kannattavin vaihtoehto tulevaisuudessa.
LÄHTEET
Energiateollisuus ry (2021a). Miksi vesivoima? Verkkosivu. Saatavissa (viitattu 22.4.2021):
https://energia.fi/energiasta/vastuullisuus/miksi_vesivoima
Energiateollisuus ry (2021b). Energiamaailma. Polttoaineet. Verkkosivu. Saatavissa (viitattu 22.4.2021): https://energiamaailma.fi/energiasta/energiantuotanto/polttoaineet/
Energiateollisuus ry (2021c). Energiamaailma. Uusi energiajärjestelmä. Verkkosivu. Saata-vissa (viitattu 22.4.2021): https://energiamaailma.fi/energiasta/energiantuotanto/uusi-energiajar-jestelma/
Euroopan komissio (2021a). Ilmastonmuutoksen seuraukset. Verkkosivu. Saatavissa (viitattu 22.2.2021): https://ec.europa.eu/clima/change/consequences_fi
Europan komissio (2021b). Ilmastonmuutoksen syyt. Verkkosivu. Saatavissa (viitattu 22.2.2021): https://ec.europa.eu/clima/change/causes_fi
Fortum. Mikä ihmeen energiamurros? Verkkosivu. Saatavissa (viitattu 13.2.2021):
https://www.fortum.fi/tietoa-meista/uutishuone/tietopaketit-medialle/mika-ihmeen-energiamurros Hyysalo, S., Marttila, T., Temmes, A., Lovio, R., Kivimaa, P., Auvinen, K., Pyhälammi, A., Lukka-rinen, J. & Peljo, J. (2017). Uusia näkymiä energiamurroksen Suomeen: Murrosareenan tuottamia kunnianhimoisia energia- ja ilmastotoimia vuosille 2018–2030. Aalto-yliopisto. Helsinki. 98 p. Saa-tavissa (viitattu 20.4.2021): https://media.sitra.fi/2017/11/28154522/Uusia_nakymia_energiamur-roksen_Suomeen.pdf
Jaaranen, M. (2014). Asuinkerrostalon lämmöntuottojärjestelmän optimointi elinkaarikustannus-ten perusteella hyödynnettäessä lämpöpumpulla useita lämmönlähteitä. Diplomityö. Lappeenran-nan teknillinen yliopisto. 109 p. Saatavissa (viitattu 20.4.2021): https://lutpub.lut.fi/bitstream/han-dle/10024/99042/Diplomity%C3%B6_Matti%20Jaaranen.pdf?sequence=2&isAllowed=y Korhonen, A-K. (2018). Hybridiratkaisujen lisäarvo energiaratkaisuja toimittavan yrityksen asiak-kaille. Diplomityö. Tampereen teknillinen yliopisto. 112 p. Saatavissa (viitattu 22.4.2021):
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/123456789/26565/Korhonen.pdf?sequence=4&isAllowed=y Lukkarinen, J., Marttila, T., Saarikoski, H., Auvinen, K., Faehnle, M., Hyysalo, S., Kangas, H-L., Lähteenoja, S., Peltonen, L. & Salo, M. (2020). Taloyhtiöistä tulevaisuuden energiatuottajia – Muutospolut vuoteen 2035 ja murrosareena tiedon yhteistuotannon menetelmänä. Suomen ym-päristökeskus. Aalto-yliopisto. Itä-Suomen yliopisto. Jyväskylän yliopisto, School of Resource Wisdom. 56 p. Saatavissa (viitattu 20.4.2021): https://helda.helsinki.fi/bitstream/han-dle/10138/319597/SYKEra_39_2020_Kansalaisenergiantuotanto.pdf?sequence=5&isAllowed=y
Maa- ja metsätalousministeriö (2021). Puun energiakäyttö. Verkkosivu. Saatavissa (viitattu 24.4.2021): https://mmm.fi/metsat/puun-kaytto/puun-energiakaytto
Motiva (2019). Oma energiantuotanto ja energian varastointi. Verkkosivu. Saatavissa (viitattu 24.4.2021): https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/taloyhtiot/taloautomaatio_suurissa_asuinra-kennuksissa/taloautomaation_tuomat_hyodyt/oma_energiantuotanto_ja_energian_varastointi
Motiva (2020). Lämpöpumput. Verkkosivu. Saatavissa (Viitattu 26.4.2021): https://www.mo-tiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/lampopumput
Ollus, S-E. (2020). Ydinvoima on oleellinen osa energiamurrosta. Fortum. Päivitetty 2.4.2020.
Saatavissa (viitattu 13.2.2021): https://www.fortum.fi/tietoa-meista/blogi/forthedoers-blogi/ydin-voima-oleellinen-osa-energiamurrosta
Peura, P., Hiltunen, E., Haapanen, A., Auvinen, K., Soukka, R., Törmä, H., Kujala, S., Pohjola, J., Mäkiranta, A., Välisuo, P., Grönman, K., Kumar, R., Rasi, S., Lehtonen, E. & Anttila, P. (2017).
Hajautetun uusiutuvan energian mahdollisuudet ja rajoitteet. Valtioneuvoston kanslia. 109 p. Saa-tavissa (viitattu 20.4.2021): https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160251/Ha-
jautettun_uusituvan_energian_mahdollisuudet_ja_rajoitteet_%28HEMU%29.pdf?se-quence=1&isAllowed=y
Tilastokeskus (2020a). Asumisen energiankulutus 2019. Saatavissa (viitattu 22.3.2021):
http://www.stat.fi/til/asen/2019/asen_2019_2020-11-19_fi.pdf
Tilastokeskus (2020b). Energia. Energian kokonaiskulutus. Tiedot Excel-muodossa. Verkko-sivu. Päivitetty 22.4.2020. Saatavissa (viitattu 12.4.2021):
https://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_energia.html
Tilastokeskus (2020c). Energian hankinta ja kulutus 2019. Saatavissa (viitattu 22.3.2021):
https://www.stat.fi/til/ehk/2019/ehk_2019_2020-12-21_fi.pdf
Tilastokeskus (2020d). Sähkön ja lämmön tuotanto 2019. Saatavissa (viitattu 22.3.2021):
http://www.stat.fi/til/salatuo/2019/salatuo_2019_2020-11-03_fi.pdf
Tilastokeskus (2021a). Energian loppukäyttö. Verkkosivu. Saatavissa (viitattu 12.4.2021):
https://www.stat.fi/meta/kas/energian_loppuk.html
Tilastokeskus (2021b). Fossiiliset polttoaineet. Verkkosivu. Saatavissa (viitattu 22.3.2021):
https://www.stat.fi/meta/kas/fossiiliset_pol.html
Tilastokeskus (2021c). Uusiutuvat energialähteet. Verkkosivu. Saatavissa (viitattu 22.3.2021):
https://www.stat.fi/meta/kas/uusiutuvat_ener.html
Typpö, A. (2019). Energiamurros haastaa liiketoimintamallit. Aalto University Professional De-velopment. Päivitetty 7.10.2019. Saatavissa (viitattu 30.1.2021): https://www.aaltopro.fi/aalto-lea-ders-insight/2019/energiamurros-haastaa-liiketoimintamallit
Työ- ja elinkeinoministeriö (2021a). Energia- ja ilmastostrategia. Verkkosivu. Saatavissa (vii-tattu 9.3.2021): https://tem.fi/energia-ja-ilmastostrategia
Työ- ja elinkeinoministeriö (2020a). Hallituksen ilmasto- ja energiastrategian valmistelu. Saa-tavissa (viitattu 8.3.2021): https://tem.fi/documents/1410877/22928897/Ilmasto-+ja+energiastra- tegian+valmistelu/8eeb865b-eb5c-787e-ef51-5c1d992c71f5/Ilmasto-+ja+energiastrategian+val-mistelu.pdf
Työ- ja elinkeinoministeriö (2021b). Ilmasto- ja energiastrategia. Verkkosivu. Saatavissa (vii-tattu 8.3.2021): https://tem.fi/ilmasto-ja-energiastrategia
Työ- ja elinkeinoministeriö (2021c). Vähähiiliset tiekartat 2035. Verkkosivu. Saatavissa (viitattu 10.3.2021): https://tem.fi/tiekartat
Työ- ja elinkeinoministeriö (2020b). Yhteenveto toimialojen vähähiilitiekartoista. 132 s. Saata-vissa (viitattu 10.3.2021): https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/han-dle/10024/162494/TEM_2020_52.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Vihanninjoki, V. (2015). Hajautettu energiantuotanto Suomessa. Suomen ympäristökeskus SYKE. 61 p. Saatavissa (viitattu 24.4.2021): file:///C:/Users/aleks/Downloads/Hajau-tettu%20energiantuotanto%20Suomessa.pdf
Ympäristöministeriö (2021). Hiilineutraali Suomi 2035. Verkkosivu. Saatavissa (viitattu 8.3.2021): https://ym.fi/hiilineutraalisuomi2035