4 ELINKAARIKUSTANNUSTEN JA -TUOTTOJEN LASKENTAMENE-
7.4 Johtopäätökset elinkaarikustannusmallista
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli rakentaa käyttökelpoinen ja yksinkertainen työkalu koneiden elinkaarikustannuksia varten. Mallin antamat tulokset ovat tässä vaiheessa suuntaa antavia, koska todellista vertailua eri investointivaihtoehtojen kesken ei saatu mallinnettua. Malli kuitenkin havainnollistaa elinkaarilaskennan hyödyt, jos verrataan nykytilanteeseen, jossa investointeja verrataan suurelta osin pelkästään takaisinmaksuajan tai hankintahinnan perusteella.
Työn aikana esille tulleet muut Excel-mallit käsittelivät tuotteiden, koneen toi-minnon tai tietyn kustannusluokan tarkkoja elinkaarikustannuksia. Tuotteiden elinkaarilaskentamallit sisälsivät myös suunnittelu- ja kehityskustannukset. Tässä työssä malli rakennettiin koskemaan pelkästään käyttäjälle aiheutuvia
kustannuk-sia. Koneen toimintojen elinkaarikustannusmalleissa laskenta perustui esimerkiksi pelkän valaistuksen aiheuttamien elinkaarikustannusten laskentaan. Tietyn kus-tannusluokan, kuten kunnossapitokustannusten laskentaan kehitetyt mallit laskivat jonkin tarkoin määritellyn kaavan avulla kyseisen kustannusluokan elinkaarikus-tannukset. Työssä kehitetty malli on omistamisen kokonaiskustannusten laskemi-sen kannalta kattava ja yksinkertainen, mutta vaatii käyttäjältä kriittisyyttä ja tie-tämystä syöttämiään arvoja kohden.
Tutkimuksen tavoitteena oli etsiä vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin:
Pääkysymys:
Millainen on käyttökelpoinen koneen elinkaarikustannuslaskentamalli?
Osatutkimuskysymykset:
Mitä ovat kone- ja laiteinvestointilaskelmien elinkaarikustannukset ja – tuotot?
Millainen on itse mallin logiikka ja rakenne?
Mitä hyötyjä elinkaarikustannusmallista on uusien koneiden investointi-prosessille?
Työn teoriaosassa selvitettiin keskeiset koneiden ja laitteiden elinkaarikustannuk-sia ja -tuottoja synnyttävät komponentit. Työn empiirisessä osassa rakennettuun malliin sisällytettiin elinkaarikustannukset, kun taas elinkaarituottoja käsiteltiin teoriaosassa mallin jatkokehityksen kannalta.
Työssä rakennettiin toimiva elinkaarikustannusmalli, joka sopii yrityksen tämän hetkiseen tilanteeseen. Ominaisuuksiltaan mallin tuli olla selkeä ja helppokäyttöi-nen, lisäksi tulokset on saatava nopeasti ja niiden on oltava myös hyvin
tulkitta-vissa. Tässä työssä rakennettu malli vastaa vaadittuihin ominaisuuksiin. Kohdeyri-tyksessä voidaan nyt tehdä kattavampia vertailuja eri investointivaihtoehtojen välillä.
Mallin logiikka on selkeä ja käyttö on ohjeistettu niin, että käyttäjä pystyy itsenäi-sesti tekemään laskennan. Laskenta on loogiitsenäi-sesti jaoteltu eri laskentataulukoille niin, että käyttäjä ei hämäänny eri kustannusluokista. Myös kaaviot ja niiden tuot-tama informaatio on yksinkertaista ja selkeää.
Työssä esitettyjen esimerkkimallinnusten avulla saadaan hyvä kokonaiskuva elin-kaarilaskennan hyödystä koneiden investointiprosessille. Mallinnuksella saadaan karsittua toteuttamiskelvottomat vaihtoehdot pois sekä vertailtua eri teknologioilla toteutettujen koneiden elinkaarikustannuksia. Laskennan tulos on myös hyvä do-kumentti esitettäväksi investoinneista päättävälle taholle. Tuloksista saadaan myös suuntaa tuleville vuosille syntyvistä isommista kustannuseristä, jotka voivat olla vaikkapa päivityksiä tai jokin isompi huoltotoimenpide.
8 YHTEENVETO
Tutkimuksen kohdeyritys on elintarvikeyrityksen tytäryhtiö, joka vastaa yhtiön teknisistä toiminnoista ja investoinneista. Koneinvestoinneille on usein tähän asti laskettu takaisinmaksuaika ja vertailtu hankintahintoja. Kyseiset menetelmät eivät aina esitä investoinnin hyvyyttä yksiselitteisesti. Tutkimuksen tavoite oli kehittää kohdeyrityksen käyttöön käyttökelpoinen Microsoft Excel-elinkaarikustannuslaskentamalli koneinvestointivaihtoehtojen vertailuun. Mallin avulla yritys voi vertailla eri koneinvestointivaihtoehtojen paremmuutta elinkaari-kustannusten avulla. Lisäksi tutkimuksen teoreettisessa kirjallisuusselvityksessä selvitettiin mallin jatkokehityksen kannalta elinkaarituottoja, joiden avulla kehite-tystä elinkaarikustannusmallista saataisiin kokonaisvaltaisempi.
Tutkimuksessa keskityttiin koneiden ja laitteiden elinkaarikustannuksiin ja -tuottoihin. Tutkimus koostuu teoreettisesta kirjallisuusselvityksestä ja empiirises-tä, pääsiassa kvantitatiivisesta tapaustutkimuksesta. Teoreettisena aineistona käy-tettiin investointi- ja elinkaarilaskentaan liittyviä artikkeleita, kirjoja ja opinnäyt-teitä. Empiirinen aineisto on osittain kohdeyrityksen edustajilta saatua kvalitatii-vista tietoa sekä konetoimittajilta saatua kvantitatiikvalitatii-vista tietoa. Kvantitatiiviset tiedot ovat myös osittain suuntaa antavia, mutta eivät todellista tilannetta vastaa-via. Aineiston perusteella luotiin malli, jonka toimintaa tarkasteltiin myöhemmin laskelmien avulla. Työn tutkimusote on konstruktiivinen.
Tuloksena tässä tutkimuksessa saatiin käyttökelpoinen elinkaarikustannusmalli, joka soveltuu kohdeyrityksen käyttöön. Haasteina ovat mallin ylläpito ja tulevai-suuteen ennustettavien kustannusten tarkkuuden arviointi. Tietojen syöttäminen malliin on helppoa, mutta jos mallia aletaan muuttaa, vaatii se käyttäjältä Excelin sujuvaa käyttöä.
LÄHTEET
Atria Oyj. 2015a. [yrityksen www-sivuilta]. [viitattu 10.4.2015]. Saatavissa:
http://www.atriagroup.com/atria-konserni/Sivut/default.aspx
Atria Oyj. 2015b. [yrityksen www-sivuilta]. [viitattu 10.4.2015]. Saatavissa:
http://www.atriagroup.com/atria-konserni/AtriaSuomi/Sivut/default.aspx
Atria Oyj. 2015c. [yrityksen www-sivuilta]. [viitattu 10.4.2015]. Saatavissa:
http://www.atriagroup.com/atria-konserni/AtriaSuomi/tytaryhtiot/Sivut/default.aspx
Asiedu, Y., Gu, P. 1998. Product life cycle cost analysis: state of art review. In-ternational Journal of Productivity Research. Vol. 36, nro 4, s. 883–908.
Barringer, H. P. 1998. Life Cycle Cost and Good Practices. NPRA Maintenance Conference. San Antonio, Texas. 38 s.
Blank, L. T., Tarquin, A. J. 1998. Engineering Economy. 4. pianos. El Paso, Tex-as, WCB / McGraw-Hill Companies Inc. 724 s.
Breadley, R., Myers, S., Allen, F. 2006. Principles of Corporate Finance. 8th Edi-tion. New York, McGraw-Hill Companies Inc. 1028 s.
Canada, J. R., Sullivan, W. G., White, J. A. 1996. Capital investment analysis for engineering and management. 2. painos. Prentice Hall. Upper Saddle River, New Jersey. 566 s.
Cluch, P., Baumann, H. 2004. The life cycle costing (LCC) approach: a conceptu-al discussion of its usefulness for environmentconceptu-al decision-making. Building and environment. Vol. 39, s. 571–580.
Drury, C. 2004. Management and Cost Accounting. 6th Edition. London, Thom-son. 1280 s.
Embelmsvåg, J. 2001. Activity-Based life cycle costing. Managerial Auditing Journal. Vol. 16, nro 1. s. 17–27.
Eurostat. 2015. Electricity and natural gas price statistics. [verkkodokumentti].
[viitattu 8.4.2015]. Saatavissa: http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Electricity_and_natural_gas_price_statistics
Fabrucky, W., Blanchard, B. 1991. Life Cycle Cost and Economic Analysis. Eng-lewood Cliffs, New Jersey, Prentice Hall. 384 s.
Ghauri, P., Grønhaug, K. 2010. Research Methods in Business Studies. Neljäs painos. Harlow, Pearson Education Limited. 265 s.
Harrison, A. G. 2000. A typology of school science models. International Journal of Science Education. Vol. 22, nro 9, s. 1011–1026.
Hirsjärvi, S., Remes, P., Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. 15. painos. Hämeen-linna, Kariston Kirjapaino Oy. 464 s.
Jyrkkiö, E., Riistama, V. 1991. Laskentatoimi päätöksenteon apuna. Espoo, Wei-lin+Göös. 334 s.
Järviö, J., Lehtiö, T. 2012. Kunnossapito. 5. uudistettu painos. Helsinki, KP-Media Oy. 288 s.
Kasanen, E., Lukka, K., Siitonen, A. 1991. Konstruktiivinen tutkimusote liiketa-loustieteessä. Liiketaloudellinen aikakauskirja. Vol. 40, nro 3, s. 301–329.
Kirjanpitolautakunta. 2007. Yleisohje suunnitelman mukaisista poistoista – 16.10.2007. [verkkodokumentti]. [viitattu 27.2.2015]. Saatavissa:
http://ktm.elinar.fi/ktm/fin/kirjanpi.nsf/all/751B9F97EE8F7B2BC22573790048A F8E
Kärri, T., Sinkkonen, T., Tynninen, L., Marttonen, S. 2011. Elinjaksoajattelua konehankintoihin ja kunnossapitovelan torjuntaan. Promaint. Vol 25, nro7, s. 14–
17.
Laine, H. S. 2010. Tehokas kunnossapito. 1. painos. Kerava, KP-Media Oy. 275 s.
Lindholm, A., Suomala, P. 2005. Present and Future of Life Cycle Costing: Ref-lections from Finnish Companies. The Finnish Journal of Business Economics.
Vol 2. s. 282–292.
Lukka, K., Kasanen, E. 1993. Yleistettävyyden ongelma liiketaloustieteessä. Lii-ketaloudellinen aikakauskirja. Vol. 41, nro 4, s. 348–381.
Markeset, T., Kumar, U. 2001. R&M and Risk-Analysis Tools in Product Design, to Reduce Life-Cycle Cost and Improve Attractiveness. Proceedings Annual Reli-ability and MaintainReli-ability Symposium. Philadelphia, USA. s. 116–122.
Maskell, B., Baggaley, B., Grasso, L. 2011. Practical Lean Accounting: A proven System for measuring and managing the Lean Enterprise. 2th edition. CRC Press.
428 s.
Mieskonen, J. 1988. Joustava konepaja-automaatio investointina. Helsinki, Su-omen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahasto. 81 s.
Moore, J. H., Weatherford, L. R. 2001. Decision Modeling with Microsoft Ex-cel.Kuudespainos.Upper Saddle River, Prentice Hall, Inc. 693 s.
Neilimo, K., Uusi-Rauva, E. 2005. Johdon laskentatoimi. 6. uudistettu painos.
Helsinki, Edita Prima Oy. 312 s.
Park, C. S. 2007. Contemporary Engineering Economics. New York, John Wiley
& Sons. 740 s.
Partanen, J., Viljainen, S., Lassila, J., Honkapuro, S., Tahvanainen, K., Karjalai-nen, S. 2008. Sähkömarkkinat - opetusmoniste. [verkkodokumentti]. [viitattu 1.3.2015]. Saatavissa: https://noppa.aalto.fi/noppa/kurssi/s-18.3153/materiaali/S-18_3153_sahkomarkkinat_-_moniste.pdf
Pietiläinen, K., Mieskonen, J. 1994. Joustavat valmistusjärjestelmät 1990-luvulla – lastuava työstö. Espoo, VTT. 54 s.
Pike, R., Neale, B. 2003. Corporate Finance and Investment – desisions and stra-tegies. Essex, Pretience Hall. 883 s.
Rebitzer, G., Ekvall, T., Frischknecht, R., Hunkeler, D., Norssit, G., Rydberg, T., Schmidt, W. P., Suh, S. Weidema B. P., Pennington, D. W. 2004. Life-Cycle As-sesment: Part 1: Framework, goal and scope denition, inventory analysis and ap-plications. Environmental International. Vol. 30, s. 701–720.
Riikonen, E. 1996. Käynnissäpidon johtaminen ja talous. Loviisa, Painoyhmä Oy.
224 s.
Riistamaa, V., Jyrkkiö; E. 1999 Operatiivinen laskentatoimi. Johdatus perustei-siin ja hyväksikäyttöön. 16. painos. Porvoo, WSOY.
Rosqvist, T. 2001. Simulation and Multi-Attribute Modelling of Life Cycle Profit.
Journal of Multicriteria Analysis. Vol 10, s. 205–218.
Salmi, T., Järvenpää, M. 2000. Laskentatoimen case-tutkimus ja nomoteettinen tutkimusajattelu sulassa sovussa. Liiketaloudellinen aikakauskirja. Vol. 49, nro 2, s. 263–275.
Suomen Teollisuusmerkintä Oy internetsivut. 2015. Videojet 1510 mustesuihku-kirjoittimen esite. [verkkodokumentti]. [viitattu 2.4.2015]. Saatavissa:
http://www.teollisuusmerkinta.fi/file/Videojet1510.pdf
Taipale, V. 1998. Osajärjestelmän vaikutus prosessijärjestelmän elinjaksotuot-toon. Espoo, VTT. 52 s.
United Nations. 2009. United Nations Framework Convention for Climate Chan-ge. Tool to determine the remaining lifetime of equipment. [verkkodokumentti].
[viitattu 1.3.2015]. Saatavissa:
http://cdm.unfccc.int/methodologies/PAmethodologies/tools/am-tool-10-v1.pdf
Uusi-Rauva, E., Haverila, M., Kouri, I., Miettinen, A. 2003. Teollisuustalous. 4.
pianos. Tampere, Tammer-Paino. 438 s.
Varian, H. R. 1994. How to Build an Economic Model in Your Spare Time. An essay for Passion and Craft: Economists at Work, edited by Michael Szengerg, University of Michigan Press, 1997. UC Berkeley. 17 s.
Woodward, D. 1997. Life Cycle Costing - theory, information acquisition and application. Internation Journal of Project Management. Vol 15, No. 6, s. 335–
344.
LIITTEET
Liite I. Esimerkkimallinnus pakkauskoneinvestoinnista.
Tämän investoinnin tiedot eivät ole todellisia, vaan tarkoituksena on esittää elin-kaarilaskennan hyöty pelkän hankintahinnan tarkkailun sijaan. Pakkauskoneiden tarkoitus on pakata valmista tuotetta pakettiin, mutta hieman eri tavalla. Pakkaus-kone I käyttää valmiita pakettiaihiota tuotteiden pakkaamiseen ja pakkausPakkaus-kone II taasen työstää pakettiaihion muovirullalta tulevasta materiaalista. Konetoimittajil-ta saatujen laskelmien mukaan pakkauskone I kykenee samaan pakkausmäärään kuin pakkauskone II, jos niitä investoidaan kaksi kappaletta.
Lähtötiedot
Alla olevassa taulukossa A on investointivaihtoehtojen lähtötiedot. Kuten huoma-taan, on pakkauskoneen II hankintahinta 100 000 euroa (150 000 € - 2 * 25 000 €) enemmän, kuin pakkauskoneen I. Kaikki alkuinvestoinnin kustannukset vaihtoeh-dolla II ovat vähintäänkin saman verran tai enemmän kuin vaihtoehvaihtoeh-dolla I. Tosin jäännösarvoa oletetaan vaihtoehdolla II olevan noin 10 000 euroa enemmän. Sei-sokkikustannuksia ei kerry, koska pakkauslinja on täysin uusi investointi.
jatkuu
Liite I jatkoa
Taulukko A. Pakkauskoneinvestoinnin lähtötiedot.
Nimeä investointi: Pakkauskone I Pakkauskone II Hankintahinta/kone (€): 25 000 € 150 000 €
Lukumäärä: 2 1
Laskentakorko (%): 5,0 % 5,0 %
Pitoaika (vuotta): 15 15
Pakkauskone I Pakkauskone II
Asennuskustannukset/kone: 5 000 € 15 000 €
Työkalut: 5 000 € 5 000 €
Koulutus: 2 000 € 2 000 €
Seisokkikustannukset: 0 € 0 €
Varaosavarasto/kone: 8 000 € 12 000 €
Jäännösarvo/kone: 5 000 € 20 000 €
Vuotuiset kunnossapitokustannukset
Vuotuisissa kunnossapitokustannuksissa ei ole huomattavaa eroa, kuten taulukosta B voidaan huomata. Tässäkin on huomattava, että pakkauskoneen I kustannukset on kerrottava kahdella, koska koneita tarvitaan kaksi. Malli ottaa kuitenkin konei-den lukumäärät huomioon lopputuloksissa.
jatkuu
Liite I jatkoa
Taulukko B. Vuotuiset kunnossapitokustannukset.
Pakkauskone I Pakkauskone II
Vuosi 1 4 000 € 10 000 €
Vuosi 2 1 500 € 3 000 €
Vuosi 3 1 500 € 3 000 €
Vuosi 4 1 500 € 3 000 €
Vuosi 5 1 500 € 3 000 €
Vuosi 6 1 500 € 3 000 €
Vuosi 7 1 500 € 3 000 €
Vuosi 8 1 500 € 3 000 €
Vuosi 9 1 500 € 3 000 €
Vuosi 10 1 500 € 3 000 €
Vuosi 11 2 000 € 6 000 €
Vuosi 12 2 000 € 6 000 €
Vuosi 13 2 000 € 6 000 €
Vuosi 14 2 000 € 6 000 €
Palkkakustannukset
Konetoimittajien mukaan molempiin vaihtoehtoihin tulee palkata kaksi henkilöä.
Näiden henkilöiden keskimääräinen vuosipalkka on noin 40 000 euroa. Taulukos-sa C on esitettynä malliin rakennettu yksinkertainen palkkakustannuslaskuri.
Taulukko C. Vuotuiset palkkakustannukset.
Pakkauskone I Pakkauskone II
Työntekijöiden lkm 2 2
Työntekijän vuosipalkka/€ 40 000 € 40 000 €
Yhteensä (NA) -830 373 € -830 373 €
jatkuu
Liite I jatkoa
Vuotuiset käyttökustannukset
Käyttökustannuksia aiheuttavia hyödykkeitä ovat energia, paineilma, jäähdytysve-si, pakkauskaasu ja pakkausmateriaalit. Kyseisten hyödykkeiden hinnat eivät vas-taa todellisuutta. Käyttökustannukset on koottu taulukkoon D ja jokaiselle hyö-dykkeelle malli on laskenut annettujen tietojen perusteella elinkaaren aikaiset kus-tannukset nykyarvossa.
Suurin kustannusero syntyy pakkausmateriaaleissa. Pakkauskoneen I käyttämä valmis pakkausaihio tulisi elinkaaren aikana olemaan huomattavasti kalliimpi vaihtoehto, kuin pakkauskoneen II käyttämä raaka pakkausmateriaali..
Taulukko D. Vuotuiset käyttökustannukset.
Pakkauskone I Pakkauskone II
Energia
Koneen todellinen kW 22 40
Sähkön hinta €/kWh 0,073 € 0,073 €
Käyntiaika vuodessa/h 4000 4000
Yhteensä (NA) -133 358 € -121 234 €
Paineilma
Kulutus m3/h 4 7
Hinta (m3) 0,02 € 0,02 €
Käyntiaika vuodessa/h 4000 4000
Yhteensä (NA) -6 643 € -5 813 €
Jäähdytysvesi
Kulutus m3/h 1 1,5
Hinta (m3) 0,12 € 0,12 €
Käyntiaika vuodessa/h 4000 4000
Yhteensä (NA) -9 964 € -7 473 €
jatkuu
Liite I jatkoa
Pakkauskaasu
Kulutus m3/h 3 5
Hinta (m3) 0,40 € 0,40 €
Käyntiaika vuodessa 4000 4000
Yhteensä (NA) -99 645 € -83 037 €
Pakkausmat. (valmis)
Kulutus vuodessa/kpl 1000000 0
Hinta/yksikkö 0,10 € 0,00 €
Yhteensä (NA) -2 075 932 € 0 €
Pakkausmat. (rulla)
Kulutus vuodessa/rullaa 0 600
Hinta/yksikkö 0,00 € 120,00 €
Yhteensä (NA) 0 € -1 494 671 €
Tuoteinfo-tarra
Kulutus vuodessa/kpl 1000000 1000000
Hinta/yksikkö 0,01 € 0,01 €
Yhteensä (NA) -207 593 € -207 593 €
Elinkaarikustannukset
Kuvassa A on esitettynä pakkauskoneiden elinkaarikustannukset. Kuten nähdään, on pakkauskone I elinkaarikustannuksiltaan kalliimpi vaihtoehto. Tämä johtuu pääasiassa suuremmista käyttökustannuksista ja erityisesti pakkausmateriaalista.
Kuvassa B on vielä eriteltynä vaihtoehtojen kustannusluokat.
jatkuu
Liite I jatkoa
Kuva A. Pakkauskoneiden elinkaarikustannukset.
jatkuu
3 478 332 €
2 967 467 €
0 € 500 000 € 1 000 000 € 1 500 000 € 2 000 000 € 2 500 000 € 3 000 000 € 3 500 000 € 4 000 000 €
Elinkaarikustannukset koneittain
(nykyarvossa)
Liite I jatkoa
Kuva B. Pakkauskoneiden eritellyt kustannusluokat.
Esimerkin tarkoitus nähdään selvästi kuvasta B. Vaikka pakkauskone I onkin al-kuinvestointikustannuksiltaan noin 101 000 euroa halvempi, tulee sen elinkaari-kustannukset olemaan noin 600 000 euroa isommat kuin pakkauskoneen II. Jään-nösarvo pakkauskoneelle I on noin 5 000 euroa ja pakkauskoneelle II noin 9 500
€.
Halvempi alkuinvestointi saattaa houkutella ostajaa, jos elinkaarikustannustark-kailua ei suoriteta. Lisäksi vertailu on tässä tapauksessa tärkeässä asemassa, kun kyseessä on kahdella erilaisella teknologialla toteutetun koneen vertailu.
83 000 €
36 635 €
3 363 507 €
Pakkauskone I
Alkuinvestointi yhteensä:
Kunnossapitokustannukset (NA):
Käyttö-&palkkakustannukset (NA):
184 000 €
42 893 €
2 750 194 €
Pakkauskone II
Alkuinvestointi yhteensä:
Kunnossapitokustannukset (NA):
Käyttö-&palkkakustannukset (NA):
Liite II. Videojet -mustesuihkukirjoittimien kustannusprofiili.