9. JOHTOPÄÄTÖKSET
Tässä työssä tutkittiin GSM-päätelaitteiden vaikutusta verkon laatutasoon. Päätelait
teiden suorituskyvyn eroja ja niistä aiheutunutta haittaa GSM-verkolle selvitettiin sekä teoreettisesti että käytännön mittauksin.
Koveneva kilpailu matkapuhelinmarkkinoilla on saanut aikaan sen, että laitevalmista
jat tekevät tuotekehityksessä kompromisseja mm. päätelaitteen koon, painon, ominai
suuksien, hinnan ja toimivuuden suhteen. Lopputulos on tuote, jonka tarkoitus on houkutella ostajaa ominaisuuksillaan paremmin kuin kilpailijan tuotteet. Usein laite toimii hyvin kotona ja työpaikalla, mutta esimerkiksi kesämökillä toimintavarmuus saattaa olla ratkaisevasti heikompi. Tyytymättömyys johtaa usein asiakasvalitukseen.
Operaattori koijaa asian rakentamalla lisää tukiasemia, mikä on kallis ratkaisu. Ta
voitteena tulisi olla taattu päätelaitteen suorituskyky, joka ei riipu laitetyypistä.
Tyyppihyväksynnän riittämättömyys päätelaitteiden suorituskyvyn takaajana on ai
heuttanut huolta. Päätelaitteen omaan antenniin ei testauksessa kiinnitetä lainkaan huomiota, mikä jättää laitteen suorituskyvyn osittain pelkän arvailun varaan. Lopul
linen tuomio voi huonolle antennille tulla vasta loppukäyttäjältä. Lisäksi tyyppihy- väksyntätestaus on kevenemässä.
Päätelaitteiden vaikutus radioverkon laatutasoon riippuu ratkaisevasti radiosignaalin etenemisympäristöstä. Häiriörajoitteisessa kaupunkiverkossa huonompikin antenni toimii riittävän hyvin ja vain akun lyhyestä käyttöajasta voi päätellä jotakin päätelait
teen suorituskyvystä. Kohinarajoitteisessa verkossa, esimerkiksi metrossa, voi RF- suorituskyvyltään huono päätelaite katkoa puheluja. Ylimääräiset vaimennukset päätelaitteen lähetyksessä ja vastaanotossa saattavat tällaisessa ympäristössä estää puhelun onnistumisen.
Työssä suunniteltiin omaa päätelaitetestausta GSM-verkossa. Toteutus ei onnistunut olemassa olevilla työkaluilla, mutta yhtenä tämän työn tuloksena voidaan lopullista mittausmäärittelyä silti pitää. Määritelty testaus toimivilla työkaluilla toteutettuna antaa arvokasta tietoa päätelaitteiden suorituskyvyn eroista.
Diplomityössä kehitelty päätelaitteiden laatutilastointitutkimus osoittautui käyttökel
poiseksi menetelmäksi selvittää laitetyyppien puhelumääriä ja katkenneiden puhelu
jen määriä. Jotta päätelaitetyyppien suorituskykyä voidaan vertailla luotettavasti, tarvitaan vielä menetelmän kehittämistä. Työn puitteissa saadut tulokset ovat kui
tenkin lupaavia. Korrelaatiota muihin esitettyihin testeihin oli vaikea havaita, koska mittaustavat olivat niin erilaisia ja tuloksia eri mittauksista oli vain rajallisesti.
Päätelaitetyyppien välillä havaittiin sekä laboratoriossa tehdyissä antenniinittauksissa että oikeassa GSM-verkossa tehdyissä puhelun katkeamismäärien tarkasteluissa huomattavia suorituskyvyn eroja. Laboratoriossa mitattu käyttäjän kehon aiheuttama vaimennus erosi jopa 10 dB ja oikeassa verkossa katkenneiden puhelujen määrä saattoi olla kaksinkertainen laitetyypistä riippuen.
Mahdollisia jatkotutkimuksen kohteita ovat suunnitellun päätelaitemittauksen toteut
taminen sekä laatutilastointitutkimuksen kehittäminen vastaamaan radioverkon suunnittelun tarpeita. Päätelaitteiden vaikutus radioverkon toimintaan on erittäin ajankohtainen tutkimuskohde nyt, kun matkapuhelinten käyttö koko ajan lisääntyy ja uusia tuotteita tulee markkinoille nopeassa tahdissa. Tärkeää on pysyä ajan tasalla uusien päätelaitetyyppien suhteen seuraamalla tyyppihyväksyntämenettelyn muutok
sen edistymistä sekä kehittämällä mittaustapoja. Jatkossakin on voitava luottaa sii
hen, että GSM-verkko ja -päätelaite toimivat varmasti yhteen.
63
LÄHDELUETTELO
[1] Matkaviestinsanasto. Tekniikan sanastokeskus, TSK 19. Helsinki 1993.
128 s.
[2] Penttinen, Jyrki. NMT-puhelinkannan laatumuutosten huomioonottami
nen radioverkkosuunnittelussa. Diplomityö, Teknillinen korkeakoulu, Sähkötekniikan osasto, 1994. 87 s.
[3] ETS 300 607-1. Digital cellular telecommunications system (Phase 2);
Mobile Station (MS) conformance specification; Part 1: Conformance specification (GSM 11.10-1). European Telecommunications Standards Institute, 1997. 1387 s.
[4] TBR 19. European digital cellular telecommunications system (Phase 2);
Attachment requirements for Global System for Mobile communications (GSM) mobile stations; Access, CTR 19. European Telecommunications Standards Institute, 1996. 104 s.
[5] TBR 20. European digital cellular telecommunications system (Phase 2);
Attachment requirements for Global System for Mobile communications (GSM) mobile stations; Telephony, CTR 20. European Telecommunica
tions Standards Institute, 1996. 16 s.
[6] CEC Directive 91/263/EEC (Terminal Equipment Directive). Council directive of 29 April 1991 on the approximation of the laws of the Mem
ber States concerning telecommunications terminal equipment, including the mutual recognition of their conformity, 1991.
[7] CEC Unofficial Preliminary Draft 97/OYYY (COD). Proposal for a Eu
ropean Parliament and Council directive on the approximation of the laws of the Member States concerning connected telecommunications equipment and the mutual recognition of the conformity of equipment,
1997. 23 s.
[8] Donegan, Patrick. Worries About Europe's New Terminal Directive.
Mobile Communications International 1997 July/August, s. 3.
[9] ETS 300 577. Digital cellular telecommunications system (Phase 2); Ra
dio transmission and reception (GSM 05.05). European Telecommunica
tions Standards Institute, 1997. 42 s.
[10] Mouly, Michel & Pautet Marie-Bernadette. The GSM System for Mobile Communications. Ranska 1992, Mouly M. & Pautet M.В. 699 s.
[11] Penttinen, Jyrki. GSM-järjestelmän kuvaus. Telen sisäinen moniste, 1995. 29 s.
[12] ETS 300 574. Digital cellular telecommunications system (Phase 2);
Multiplexing and multiple access on the radio path (GSM 05.02). Euro
pean Telecommunications Standards Institute, 1997. 39 s.
[13] ETS 300 552. European digital cellular telecommunications system (Phase 2); Mobile Station - Base Station System (MS - BSS) interface Channel structures and access capabilities (GSM 04.03).
European Telecommunications Standards Institute, 1997. 15 s.
[14] ETS 300 557. Digital cellular telecommunications system (Phase2);
Mobile radio interface layer 3 specification (GSM 04.08). European Te
lecommunications Standards Institute, 1996. 459 s.
[15] Yrjölä, Seppo. Digitaalisen matkapuhelimen radio-osien suunnittelu, Radiotaajuussuodattimet-luento. Espoo 1994. Teknillinen korkeakoulu, Opetusmoniste S-26.800 S-94. 51 s.
[16] ETS 300 911. Digital cellular telecommunication system (Phase 2+);
Radio subsystem link control (GSM 05.08). European Telecommunica
tions Standards Institute, 1997. 39 s.
[17] Base Station Sub-system Parameters, BSSPAR, GSM/DCS Radio Para
meter Planning Course. Espoo 1997. Nokia Telecommunications, Luen
tomoniste. 83 s.
[18] Lehtola, Antero. Digitaalisen matkapuhelimen radio-osien suunnittelu, Antenniluento. Espoo 1994. Teknillinen korkeakoulu, Opetusmoniste S- 26.800 S-94. 28 s.
[19] Kraus, John D. Antennas, 2. p. Ohio 1988, McGraw-Hill Book Company.
892 s.
[20] Siwiak, Kazimierz. Radiowave Propagation and Antennas for Personal Communications. Lontoo 1995, Artech House. 320 s.
[21] Häggman, Sven-Gustav. Digitaaliset radiopuhelinjärjestelmät. Espoo 1994. Otatieto, Teknillinen korkeakoulu, Opetusmoniste S-72.510 K-94.
48 s.
[22] ETR 364. Digital cellular telecommunication system; Radio network planning aspects (GSM 03.30). European Telecommunications Standards Institute, 1996. 32 s.
[23] Vesterinen, Timo. Solukkoverkon häiriötilanne vesialueilla. Radioteknii
kan erikoistyö, Teknillinen korkeakoulu, Sähkötekniikan osasto, 1996. 23 s.
[24] Parsons, J. D. The Mobile Radio Propagation Channel. Lontoo 1992, Pentech Press. 316 s.
65
[25] Antenna test method performed in scattered field environment. Telia &
Allgon. Ruotsi 1996. 14 s.
[26] Measurement on Antenna Efficiency. Telen sisäinen raportti. 1995. 4 s.
[27] Measurement on Antenna Performance. Telen sisäinen raportti. 1997. 2 s.
[28] Heberling & Schneider & Gehrt. Investigation of the user on the mobile phone in the E-Plus-Network. Saksa 1997, Institut für Mobil- und Satelli
tenfunktechnik (IMST). 21 s.
[29] Cut Off Call Ratios. Telen sisäinen raportti. 1997. 6 s.
[30] MS Antenna Performance. Telen sisäinen raportti. 1996. 2 s.
[31] Weckström, Marja-Leena. Solukkosuunnittelu DCS-1800-matkaviestin- järjestelmässä. Diplomityö, Teknillinen korkeakoulu, Sähkötekniikan
osasto, 1996. 105 s.