Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kartoittaa teemahaastattelun avulla tehostetun palveluasumisen yksikön asukkaiden mielipiteitä hyvän elämän edel-lytyksistä ja toiveita niiden toteuttamiseksi. Tavoitteena oli tulosten perusteella yhteis-työssä henkilökunnan kanssa laatia uusia toimintatapoja ja käytäntöjä yksikön arkeen.
Aineisto analysoitiin laadullista sisällönanalyysiä käyttäen ja tuloksista esille nousi viisi tärkeää elementtiä tehostetun palveluasumisen asukkaiden hyvinvoinnin kannalta: har-rastukset, viihtyminen hoivakodissa, hengellisyys, hoitajien riittävä aika sekä asukkaiden omaiset ja läheiset. Tulosten pohjalta yhdessä yksikön henkilökunnan kanssa ideoitiin harraste- ja viriketoiminnan viikko-ohjelman käyttöönotto. Viikko-ohjelman suunnittelun tueksi laadittiin tutkimuksellisen kehittämistyön tekijän toimesta harraste- ja viriketoimin-nan vuosikello.
Tuloksissa esille noussut hengellisyys ja sen tärkeys ikäihmisille tulee ilmi myös aiem-missa tutkimuksissa. Uskonnolla ja uskonnollisuudella on todettu olevan positiivinen vai-kutus iäkkääseen väestöön. Tutkimukset, jotka tarkastelevat uskontoa ja hengellisyyttä selviytymismekanismina, ovat havainneet niillä olevan merkittäviä positiivisia vaikutuksia vanhuksiin. (Qian ym. 2020: 103.) Tutusta kotiympäristöstä ja läheisten luota pois joutu-minen yhdistettynä oman toimintakyvyn heikkenemiseen voi aiheuttaa hoivakodissa asu-ville vanhuksille mielialaongelmia, kuten masennusta ja ahdistusta. Uskonnon ja hengel-lisyyden on todettu lievittävän näitä merkittävästi. (Ghotbabadi & Alizadeg 2018: 20.)
Aiemmassa tutkimuksessa on todettu hoitohenkilökunnan, sen toiminnan ja työtehtäviin käyttämän ajan merkityksen olevan suuri ympärivuorokautisessa hoivassa asuvien ikäih-misten elämänlaadun suhteen. Tärkeäksi koetaan annetun ajan laatu, ei niinkään määrä.
On todettu, että hoitajilta liikenevä arjen aktiviteetteihin ja harrastuksiin liittyvä aika ei ole riittävää. Tämän vaikutusta vanhusten elämänlaatuun on pohdittu, olisiko koettu elämän-laatu parempi, mikäli hoitajilta riittäisi enemmän aikaa olla vanhusten kanssa? (Räsänen 2017: 116, 125, 127.) Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tulokset asukkaiden mieli-piteistä hoitajien ajan ajoittaisesta riittämättömyydestä vahvistavat myös aiempaa tutki-musta. Asukkaiden toive oli saada enemmän hoitajien aikaa välittömään hoitotyöhön käytetyn ajan lisäksi, vaikka pienissäkin määrin. Ratkaisevaa ei siis tässäkään ole käy-tetyn ajan määrä, vaan sen laatu.
Tässä tutkimuksellisessa kehittämistyössä esille noussut omaisten ja läheisten merki-tystä ikäihmisen elämässä vahvistaa aiempaa tutkimustulosta. Vanhuksen siirtyessä ym-pärivuorokautiseen hoivaan tämän läheisten ja hoivayksikön yhteistyön välillä voi olla monia esteitä. Näitä ovat muun muassa perheenjäsenten pelot ja epäröinti, muutoksen tuoma vastustus, riittämätön viestintä perheiden ja hoivakodin henkilökunnan välillä, sekä erilaiset rajoittavat säännöt. Näiden esteiden voittamiseksi asukkaiden perheenjä-seniä ja läheisiä tulisi ajatella myös asiakkaina, jotta heidän osallisuutensa asukkaiden päivittäiseen elämään helpottuisi. (McGarry Logue 2003: 24.) Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksissa omaisten ja läheisten merkitystä saattoi varsin voimakkaasti lisätä haastatteluiden aikaan valloillaan ollut Covid19-pandemia ja sen aiheuttama vie-railukielto, joka rajoitti merkittävästi asukkaiden kanssakäymistä omaisten kanssa.
Kellyn ym. (2019) poikittaistutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia kuin tässä tutki-muksellisessa kehittämistyössä tulokseksi noussut asukkaiden viihtyminen hoivako-dissa. Poikittaistutkimuksessa irlantilaiset ikäihmiset nostivat merkittävään asemaan asukaslähtöisen hoivakulttuurin ja erityisesti hoivakodin viihtyvyyden. Se, että he kokivat itsensä tervetulleiksi ja että asuinympäristö oli kodinomainen, lisäsi hyvinvointia ja elä-mänlaatua. (Kelly ym. 2019: 554.)
Aiemmassa tutkimuksessa ikäihmisten on todettu kaipaavan arkeensa mielekästä teke-mistä, joka antaa merkityksellisyyden ja tarpeellisuuden tunteen. Arjen yksitoikkoisuuden ja tapahtumattomuuden katkaiseminen ja tulevan odottaminen lisäävät psyykkistä hyvin-vointia ja parantavat ikäihmisten elämänlaatua. Arjen virikkeiden järjestäminen paitsi li-sää elämänlaatua, myös edesauttaa toimintakyvyn ylläpitämisessä. (Räsänen 2019:
120, 125.) Tässä tutkimuksellisessa kehittämistyössä yhdeksi merkittäväksi tulokseksi nousi harrastusten ja askareiden merkitys hyvän elämänlaadun mahdollistajana niin psyykkisestä kuin fyysisestäkin näkökulmasta. Tämäkin tulos vahvistaa aiempaa tutki-musta.
8 Pohdinta
8.1 Luotettavuus ja eettisyys
Tutkimuksellisen kehittämistyön eettisyys huomioitiin hakemalla sille tutkimuslupaa kau-pungin perusturvajohtajalta maaliskuussa 2020 (Liite 1). Teemahaastatteluihin osallistu-ville asukkaille kerrottiin suullisesti yksinkertaistettuna seikat, jotka olivat nähtävillä myös tutkimuksellisen kehittämistyön tiedotteessa, kuten tutkimukseen osallistumisen vapaa-ehtoisuus ja mahdollisuus vetäytyä pois missä vaiheessa tahansa (Liite 3). Ennen haas-tattelun alkamista osallistujat allekirjoittivat suostumuslomakkeen (Liite 4). Tutkimuksel-lista kehittämistyötä tehtäessä noudatettiin EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (GDPR) in-formanttien henkilötietojen käsittelyn suhteen. Anonymiteetti turvattiin tutkimuksellisen kehittämistyön kaikissa vaiheissa.
Haastateltavaksi valitut henkilöt eli informantit valittiin sen mukaan, että he asuvat vaki-tuisesti tehostetun palveluasumisen yksikössä ja heillä on tutkimuskysymysten kannalta oleellista tietoa ja mielipiteitä kerrottavanaan. Haastatteluaineiston laatua ja luotetta-vuutta lisäsi virheettömästi toimineet tallennuslaitteet, hyvin kuuluneet tallenteet sekä välittömästi tehty litterointi.
Kehittämistyön luotettavuutta lisää se, että suhteellisen pienestä haastateltujen mää-rästä huolimatta aineistossa tapahtui saturaatiota varsin pian. Kanasen (2012) mukaan saturaatio, eli kyllääntymispiste aineistossa saavutetaan silloin, kun vastaukset alkavat toistamaan itseään (Kananen 2012: 174). Jo haastatteluiden aikana huomattiin samojen teemojen nousevan esille ja tämä näkemys vahvistui aineistoa myöhemmin tarkastelta-essa ja analysoitatarkastelta-essa.
Laadullisen tutkimuksen luotettavuutta Hirsjärven ym. 2016 mukaan lisää se, että rapor-tissa tutkija kuvaa tarkasti kaikkia tutkimuksen vaiheita (Hirsjärvi ym. 2016: 232). Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä parantaa se, että työn eri osiot on pyritty kuvaamaan raportissa mahdollisimman tarkkaan ja yksityiskohtaisesti.
Tässä käytettiin apuna työn edistymisen aikana pidettyä tutkimuspäiväkirjaa, johon kir-joitettiin havaintoja, ajatuksia ja esiin nousseita kysymyksiä prosessin eri vaiheissa.
8.2 Kehittämistyön tuotoksen tarkastelu
Kehittämistyön tuloksena yhteistyönä henkilökunnan kanssa syntyi viikko-ohjelma, johon suunnitellaan erilaisia virkistys- ja aktiviteettihetkiä. Viikko-ohjelman rinnalle laadittu vi-rike- ja harrastetoiminnan vuosikello on tukemassa ja muistuttamassa eri vuodenaikojen, juhlapyhien ym. tarjoamista mahdollisuuksista harrastetoimintaan. Tämä vastaa moniin asukkaiden ilmaisemiin toiveisiin ja tarpeisiin, kuten esimerkiksi asukkaiden hoitajilta saamaan aikaan muutenkin kuin välittömän hoitotyön yhteydessä. Viikko-ohjelma myös mahdollistaa monipuolisiin harrasteisiin osallistumisen, mikä nousi esille yhtenä asukkai-den toiveena hyvän arjen elementtejä kysyttäessä. Yhteisöllisyys oli haastatelluille tär-keää, joten yhteiset harrastetuokiot vastaavat myös asukkaiden tarpeisiin. Asukkaiden hengelliset tarpeet tullaan huomioimaan seurakunnan työntekijöiden vierailujen muo-dossa, mikä suunnitellaan myös viikko-ohjelmaan. Asukkaiden omaisten mukaan otta-mista yksikön arkeen vaikeuttaa vallitseva Covid19-pandemia ja tähän olisi tarpeen löy-tää vielä toimiva ratkaisu.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tuotoksen toteuttaminen ja sen tuoman muutoksen on-nistuminen on jatkossa henkilökunnan käsissä. Räsänen (2019) mainitsee tutkimukses-saan yhdeksi ympärivuorokautisen hoivan virike- ja harrastetoiminnan vähäisen toteut-tamisen syyksi henkilökunnan asenteen (Räsänen 2019: 125). Tämä pitää varmasti paikkaansa. Tarvitaan voimakas tahtotila ja halua tehdä parhaansa vanhusten elämän-laadun kohentamiseksi. Pienillä teoilla voidaan saada aikaan merkittäviä muutoksia ja parannusta niin tehostetun palveluasumisen yksikön asukkaiden elämänlaadussa ja tyy-tyväisyydessä, kuin myös henkilökunnan työhyvinvoinnissa. Tässä kohtaa eräs haasta-telluista oli oikeassa todetessaan: ” Sillon mulla on hyvä olla ku teilläki on hyvä olla”.
Tämä lausahdus pätee varmasti toisinkin päin. On siis henkilökunnan käsissä, tuleeko kehittämistyön tuotoksena laadittu viikko-ohjelma aktiiviseen käyttöön, vai jääkö se yh-tenä monista papereista tietokoneen tiedostojen syövereihin.
8.3 Jatkotutkimusehdotukset
Tutkimuksellisen kehittämistyön tuotoksena käyttöönotettu harraste- ja viriketoiminnan viikko-ohjelma sai asukkailta positiivista palautetta heti ensimmäisen viikon jälkeen. Tä-män perusteella mielenkiintoisena jatkotutkimusehdotuksena nousee luonnollisesti esille nyt aikaansaadun muutoksen vaikutus yksikön asukkaiden hyvinvointiin ja tyytyväisyy-teen. Uusien toimintatapojen oltua käytössä jonkin aikaa olisi aiheellista haastatella
asukkaita uudelleen ja kartoittaa heidän näkemyksensä muutoksen vaikutuksesta yksi-kön arkeen ja heidän viihtyvyyteensä.
Myös henkilökunnan kokemus ja mielipiteet uusien toimintatapojen vaikutuksesta esi-merkiksi asukkaiden lisääntyneestä hyvinvoinnista johtavaan parantuneeseen työhyvin-vointiin olisivat tutkimuksen arvoisia. Kehittämistyötä olisi hyvä jatkaa myös kohti toimi-vaa omahoitajajärjestelmää, joka entisestään lisäisi asukaslähtöisyyttä. Tämänhetkisen kehittämisen myötä tapahtuvan ryhmämuotoisen harraste- ja viriketoiminnan lisäksi tar-peellista olisi yksilöllisen, kahdenkeskeisen kohtaamisen mahdollistuminen ja tässä hyvä toimintatapa olisi omahoitajuus.
Lähteet
Burack, Orah & Reinhardt, Joann & Weiner, Audrey 2012. Person-centered care and elder choice: a look at implementation and sustainability. Clinical Gerontologist 35(5):
390–403. Saatavana (vaatii kirjautumisen): <http://web.b.ebscohost.com.ezproxy.met-
ropolia.fi/ehost/pdfviewer/pdfviewer?vid=13&sid=d60575e0-cd30-4d03-a2a3-9264a9ae3227%40pdc-v-sessmgr04>. Luettu 11.10.2019.
Finne-Soveri, Harriet 2016. Ikääntyneiden pitkäaikaishoito. Teoksessa Tilvis, Reijo & Pit-kälä, Kaisu & Strandberg, Timo & Sulkava, Raimo & Viitanen, Matti (toim.) 2016. Geriat-ria. 3. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Ghotbabadi, Samira Sedaghat & Alizadeh, Kobra Haji 2018.
The Effectiveness of Spiritual-Religion Psychotherapy on Mental Distress (Depression, Anxiety and Stress) In the Elderly Living In Nursing Homes. Spirituality & Medical Ethics Journal 5(1): 20–25. Saatavana (vaatii kirjautumisen):
<http://web.b.ebscohost.com.ezproxy.metropolia.fi/ehost/pdfviewer/pdfvie-wer?vid=7&sid=fd3d50ba-3bc0-4ea8-ab71-8b748ad7a025%40sessionmgr101>. Luettu 119.2020.
Hirsjärvi, Sirkka & Hurme, Helena 2011. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Gaudeamus Oy.
Hirsjärvi, Sirkka & Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula 2016. Tutki ja kirjoita. 21. painos.
Helsinki: Tammi.
Kananen, Jorma 2012. Kehittämistutkimus opinnäytetyönä. Kehittämistutkimuksen kir-joittamisen käytännön opas. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 134. Jyväskylä:
Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Kelly, Fiona & Reidy, Mary & Denieffe, Suzanne & Madden, Catherine 2019. Older adults´ views on their person-centred care setting in Ireland. British Journal of Nursing
28(9): 552–557. Saatavana (vaatii kirjautumisen):
<http://web.b.ebscohost.com.ezproxy.metropolia.fi/ehost/pdfviewer/pdfvie-wer?vid=20&sid=d60575e0-cd30-4d03-a2a3-9264a9ae3227%40pdc-v-sessmgr04>.
Luettu 11.10.2019.
Laitoshoito n.d. Sosiaali- ja terveysministeriö. Vastuualueet. Saatavana osoitteessa: <
https://stm.fi/laitoshoito>. Luettu 14.3.2020.
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveys-palveluista 2012/980. Annettu Helsingissä 28.12.2012. Saatavana osoitteessa: <
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980#L3P14a>. Luettu 14.3.2020.
Lumme-Sandt, Kirsi 2005. Vanhan ihmisen kohtaaminen haastattelutilanteessa. Teok-sessa: Ruusuvuori, Johanna & Tiittula, Liisa (toim.) 2005. Haastattelu. Tutkimus, tilan-teet ja vuorovaikutus. Helsinki: Gummerus Kirjapaino Oy.
McGarry Logue, Rebecca 2003. Maintaining family connectedness in long-term care: an advanced practice approach to family-centered nursing homes. Journal of Gerontologi-cal Nursing 29(6): 24-56. Saatavana (vaatii kirjautumisen):
<http://web.a.ebscohost.com.ezproxy.metropolia.fi/ehost/pdfviewer/pdfvie-wer?vid=11&sid=50339066-b23f-4799-92bc-36e512528e41%40sessionmgr4008>. Lu-ettu 11.9.2020.
Mielikäinen, Lasse & Kuronen, Raija 2019. Kotihoito ja sosiaalihuollon laitos- ja asumis-palvelut 2018. Tilastoraportti 41/2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavana:
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138808/Tr41_19.pdf?sequence=5&isAllo-wed=y. Luettu 11.2.2020.
Nosraty, Lily 2018. Successful aging among the oldest old. Väitöskirjatutkimus. Tam-pere: Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta.
Robinson, Sherry & Rosher, Richard 2006. Tangling with the barriers to culture change.
Creating a resident-centered nursing home environment. Journal of Gerontologigal Nur-sing 32(10): 19–27. Saatavana (vaatii kirjautumisen): <
http://web.b.ebscohost.com.ezproxy.metropolia.fi/ehost/pdfviewer/pdfvie-wer?vid=11&sid=d60575e0-cd30-4d03-a2a3-9264a9ae3227%40pdc-v-sessmgr04>.
Luettu 11.10.2019.
Räsänen, Riitta 2017. Hoitajien työajan merkitys asiakkaiden elämänlaadulle vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa. Gerontologia, 31(2), 116-132. Saatavana osoitteessa:
<http://docplayer.fi/48545962-Hoitajien-tyoajan-merkitys-asiakkaiden-elamanlaadulle-vanhusten-ymparivuorokautisessa-hoidossa.html>. Luettu 11.10.2020.
Scalzi, Cynthia & Evans, Lois & Hostvedt, Kathryn 2006. Barriers and enablers to chan-ging organizational culture in nursing homes. Nursing Administration Quarterly 30(4):
368–372.
Sinervo, Timo & Taimio, Heikki 2011. Ikäihmisten asumispalveluiden järjestäminen. Ter-veyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 9/2011. Saatavana osoitteessa: <https://thl.fi/do-cuments/10531/95613/Raportti%202011%209.pdf>. Luettu 18.9.2020.
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. Annettu Helsingissä 20.12.2014. Saatavana osoitteessa
<http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141301#Pidp446850512>. Luettu 14.9.2019.
Sosiaali- ja terveysministeriö 2017. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017–2019. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:6.
Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavana osoitteessa: < http://julkaisut.valtio- neuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80132/06_2017_Laatusuositusjulkaisu_fi_kan-silla.pdf?sequence=1&isAllowed=y>. Luettu 14.9.2019.
Sosiaali- ja terveysministeriö 2020. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020-2023. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020: 29.
Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavana osoitteessa: < https://julkaisut.valtio- neuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162455/STM_2020_29_J.pdf?sequence=1&isAllo-wed=y>. Luettu 11.10.2020.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2018. Kotihoito ja sosiaalihuollon laitos- ja asumispal-velut 2017. Tilastoraportti 41/2018. Saatavana osoitteessa: < http://www.jul-kari.fi/bitstream/handle/10024/137296/Tr41_18_korjattu_sv.pdf?sequence=5&isAllowed=y>. Lu-ettu 14.9.2019.
Zhang, Qian & Shenkell, Jess & Paasche-Orlow, Sara & Cadge, Wendy & Howard, Eli-zabeth & Bryan Margaret & Morris, John N. 2020. Effect of Chaplaincy Visits in an Elder
Care Setting: A Pilot Analysis of Existing Data. Journal of Health Care Chaplaincy,
26:103–116. Saatavana (vaatii kirjautumisen):
<http://web.a.ebscohost.com.ezproxy.metropolia.fi/ehost/pdfviewer/pdfvie-wer?vid=15&sid=50339066-b23f-4799-92bc-36e512528e41%40sessionmgr4008>. Lu-ettu 11.9.2020.
Tutkimuslupahakemus
Hakijan Paula Kyyrä
tiedot
paula.kyyra@metropolia.fi
Tutkimuksellisen Yliopettaja Kaija Matinheikki-Kokko kehittämistyön Metropolia ammattikorkeakoulu ohjaaja
kaija.matinheikki-kokko@metropolia.fi
Kehittämistyön tekijä
Paula Kyyrä, sairaanhoitaja, Vanhustyö YAMK -opiskelija
Kehittämistyön nimi
Asukas kaiken keskellä. Asukaslähtöisen hoivakulttuurin vahvistaminen tehostetussa palveluasumisessa
Kehittämistyön tausta
Väestön ikääntyessä Suomessa ympärivuorokautisen hoivan tarve lisääntyy. Laitoshoidon paikkoja vähennetään ja korva-taan tehostetun palveluasumisen paikoilla. Vanhainkotien ja vuodeosastojen muuttaminen tehostetun palveluasumisen yk-siköiksi vaatii myös kulttuurimuutoksen medikaalisesta van-huskäsityksestä kohti sosiokulttuurista vanhuskäsitystä.
Kehittämistyön ta-voitteet ja tutkimus- ongelmat
Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena on kartoittaa asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä asioista, jotka edistävät asukaslähtöistä hoivakulttuuria ja asukkaiden hyvinvointia. Ta-voitteena on tiimipalavereissa tulosten perusteella luoda yh-teistyössä henkilökunnan kanssa uusia käytäntöjä ja toiminta-tapoja tehostetun palveluasumisen yksikön päivittäiseen ar-keen. Uusilla käytännöillä saadaan lisättyä kodinomaisuutta, sekä niin henkilökunnan, kuin asukkaidenkin osallisuutta ja hy-vinvointia.
Tutkimuskysymyksiä ovat:
1. Mitkä asiat ovat asukkaille tärkeitä hyvässä arjessa?
2. Miten asukkaat haluavat näitä asioita arjessaan toteu-tettavan?
Kehittämisosion kysymys on:
1. Minkälaisilla asioilla henkilökunta pyrkii vastaamaan asukkaiden toiveisiin hyvän arjen toteutumiseksi?
Kehittämistyön ai-kataulu
Tutkimusluvan hakeminen helmi-maaliskuu 2020 Aineiston keruu maalis-huhtikuu 2020
Aineiston analyysi huhti-toukokuu 2020
Tulosten hyödyntäminen ja henkilökunnan ideariihet kesä 2020
Tutkimuksellisen kehittämistyön raportin kirjoittaminen kesä - syksy 2020
Julkaisu marras-joulukuu 2020
Kehittämistyön budjetti ja rahoitta-jat
Tutkimuksellisesta kehittämistyöstä ei koidu kustannuksia.
Päiväys ja allekir-joitus
Somerolla 23.2.2020 Paula Kyyrä
Tutkimuksellisen kehittämistyön teemahaastattelurunko