Tässä tutkimuksessa selvitettiin keinotekoisen sisäänsoiton vaikutusta akustisen teräskie-lisen kitaran sointiominaisuuksiin. Tutkimuksessa mitattiin kitaran kielien sointia sekä kaikukopan värähtelyominaisuuksia ennen ja jälkeen keinotekoisen sisäänsoiton. Ana-lyysissä vertailtiin käsitellyn kitaran mittausäänitysnäytteitä sekä käsitellyn ja kontrolli-kitaran mittausäänitysnäytteitä toisiinsa ja pyrittiin osoittamaan eroja, jotka voitaisiin tul-kita aiheutuneiksi keinotekoisesta sisäänsoitosta.
Kitaran kielien intensiteetin ja soinnin vaimenemisen, sekä harmonisen osaäänessarjan analysoinnin tuloksena voidaan tehdä se johtopäätös, että keinotekoinen sisäänsoitto on saattanut vaikuttaa käsitellyn kitaran sointiominaisuuksiin, ja että tietyt harmoniset osa-äänekset näyttävät voimistuneen. Näistä muutoksista on tutkimusaineistossa viitteitä lä-hinnä A-kitaran G- ja E-kielen kuparilankaherätteisissä sointinäytteissä.
Selkeimpiä viitteitä soinnin muutoksista saatiin vertailemalla harmonisten osaäänesten suhteellisia vaimenemisaikoja. Yksittäisten näytteiden vertailulla ei voida luotettavasti osoittaa muutosta keinotekoisesti sisäänsoitetun A-kitaran sointiominaisuuksissa. Kuiten-kin eri näytteitä eri tavoilla vertailemalla saatiin johdonmukaisesti viitteitä E- ja G-kielien 2. harmonisen osaääneksen voimistumisesta suhteessa 1. ja 3. osaäänekseen. Tätä havain-toja voidaankin pitää tutkimuksen tärkeimpänä tuloksena. Näyteaineistoa tulisi kuitenkin analysoida perinpohjaisemmin tuloksen varmistamiseksi.
Toinen tärkeä havainto oli sonogrammeissa näkyvä A-kitaran G-kielen harmonisten osa-äänesten muutokset mm. vaimenemisajoissa ja katkonaisuudessa. Havaintoa vahvisti se, että B-kitaralla vastaavia muutoksia ei havaittu.
52 Aikaisempaan tutkimukseen verrattuna oleellista lisäarvoa toivat A-kitaran 17.3 ennen ja jälkeen kielten vaihdon tuotetut näytteet. Vertailu oli koko tutkimuksen hedelmällisintä antia, sillä kahden viikon ajan keinotekoisesti sisäänsoitettujen kielien ja uusien kielien välillä oli helposti osoitettavissa eroja. Läheisesti tähän tutkimukseen vertautuvassa Cle-mensin (2014) tutkimuksessa ei käsitelty tätä näkökulmaa. Tämäkin aineiston osa-alue vaatisi osakseen lisää analyysia, jotta saisimme tarkemman kuvan eroista äskettäin vaih-dettujen uusien kielien soinnissa.
Tämän tutkimuksen perusteella yksittäisten kuparilankaherätteisten kielien sointinäyttei-den analysoiminen intensiteettikuvaajien ja spektrogrammien perusteella sopii hyvin yleiseksi lähestymistavaksi kun analysoidaan kitaran sointia tietyllä hetkellä. Kuvaajien avulla saadaan luotettavaa tietoa esimerkiksi transientin amplitudista ja harmonisten osa-äänesten vaimenemisesta. Useamman eri aikoina tuotetun näytteen vertaileminen muu-toksen osoittamiseksi voi kuitenkin olla ongelmallista. Jo kahden perättäisen kuparilan-kaherätteisen näytteen välillä voi olla merkittäviä eroavaisuuksia johtuen mittausasetel-maan liittyvistä muuttujista. Tutkimusasetelma vaatisi kuparilankaherätteelle tarkemmin toistettavissa olevaa toteutustapaa. Tähän tarkoitukseen on kehitetty sähkömekaanisia laitteita (esim. Smit ym. 2010). Tutkimisen arvoinen vaihtoehto mekaaniselle herätteelle voisi olla esimerkiksi tarkasti kohdistettu korkeapainen ilmasuihku, tai sähkömagneetti-sesti herätetty kieli (vrt. ”ebow” eräänlainen sähkömagneettinen ”jousi” kitaralle).
Lopuksi tahdon kiittää vaimoani Petraa korvaamattomasta tuesta tutkielman kirjoittami-sen aikana. Myös pojillemme Amille, Eelikselle, Jesperille ja Nooalle kunniamaininta!
Erityiset kiitokset työn ohjaajalle Kai Lassfolkille kannustavasta otteesta ja tarkkanäköi-sestä kommentoinnista. Avusta tutkielman käytännöllisen osan toteuttamisessa ja ana-lyysin kommentoinnista suuri kiitos Henna Tahvanaiselle ja muille tutkimusryhmän jä-senille. Kiitos myös Kitarapaja Oy:lle tutkimusaineiston toimittamisesta.
53 LÄHTEET
Achard, Ken 1990. History and development of the american guitar. Westport, USA. The Bold Strummer Ltd.
Boersma, Paul; Weenink, David 2015. Doing phonetics by computer.
http://www.praat.org/ viitattu 28.9.2015.
Christensen, Ove; Vistisen, Bo 1980. Simple model for low-frequency guitar function.
The Journal of the Acoustical Society of America. No. 3: 766–768.
Clemens, Bruce; Kadis, J; Clemens, D.; Pollak, E.; Clark, P.; Groves, J. 2014. Effect of Vibration Treatment on Guitar Tone: A Comparative Study. Savart Journal 22.
Floyd, R. M. 1916. Method of and means for increasing the resonance of sound-modify-ing wooden bodies. US. Pat. No. 1197116 A, 5.9.1916
http://www.google.com/patents/US579605 viitattu 1.4.2015.
Flydal, M. H. 1923. Machine for the purpose of breaking in or seasoning violins US. Pat.
No. 1467576 A, 11.9.1923 http://www.google.com/patents/US1467576 viitattu 14.4.2015.
Gura, Philip F. 2003. C. F. Martin and his guitars. University of North Carolina Press.
Hikaru Akahoshi, Hikaru; Chen, Shuoye; Obatay, Eiichi 2015. Effects of
continuous vibration on the dynamic viscoelastic properties of wood.
von Hornbostel, Erich; Sachs, Curt 1961. Classification of Musical Instruments: Trans-lated from the Original German by Anthony Baines and Klaus P. Wachs-mann. The Galpin Society Journal 14: 3–29.
Hsieh, Andrew 2004. Cremona revisited: The science of violin making. Engineering &
Science 22: 28–35.
Hutchins, Carleen Maley 1998. A Measurable Effect of Long-term Playing on Violin Family Instruments, Catgut Acoustical Society, Journal 3: 38–40.
Hutchins, Carleen Maley; Rodgers, Oliver 1992. Methods of changing the frequency spacing (delta) between the A1 and B1 modes of the violin. Catgut Acoustic.
Society, Journal 2, No. 1.
Hutchins, Carleen Maley 1989. A measurable controlling factor in the Tone and Playing qualities of Violins. Catgut Acoustical Society, Journal 1, No. 4.
Inta, Ra; Smith, John; Wolfe, Joe 2005. Measurement of the effect on violins of ageing and playing. Acoustics Australia Journal 33.
54 Jahnel, Franz 2000. Manual of Guitar Technology. The History and Technology of
Plucked String Instruments. Westport, USA. The Bold Strummer Ltd.
Jansson, Erik 2002. Acoustics for violin and guitar makers. 4. painos. Kungliga tekniska högskolan, Stockholm. http://www.speech.kth.se/music/acviguit4/
Viitattu 15.4.2015.
Jansson, Erik; Niewczyk, Benedykt; Fryden, Lars 1997. “On the body resonance C3 and its relation to the violin construction,” J. Catgut Acoust. Soc., vol. 3, pp. 9–
14.
Johnston, Richard; Boak, Dick 2008. Martin Guitars: A History. Hal Leonard Corpora-tion. Milwaukee, USA.
Lassfolk, Kai 2013. Fourier-muunnos ja spektrianalyysikuvaajien
tulkinta musiikintutkimuksessa, osa 1. Musiikin suunta 1/2013 s. 57–64.
Lassfolk, Kai; Uimonen, Jaska 2008. Spectutils, an audio signal analysis and visualization toolkit for GNU Octave. Proc. of the 11th Int. Conference on Digital Audio Effects (DAFx-08).
Otto, Jacob Augustus 1817. Ueber den Bau und die Erhaltung der Geige und aller Bo-geninstrumente. Halle.
Otto, Jacob Augustus 1828. A Treatise on the Structure and Preservation of the Violin and all other bow-instruments
Pierce, B. N. 1897. Apparatus for Perfecting Tones of Musical Instruments US. Pat. No.
579605, 30.3.1897 http://www.google.com/patents/US579605 viitattu 14.4.2015
Pollens, Stewart 2013. Anthony Stradivari, The Celebrated Violin Maker. Francois-Jo-seph Fetis 1864. Mineola, New York, USA. Dover Publications. Inc.
Rossing, Thomas D. 2010. The Science of String Instruments. New York, USA. Springer Science+Business Media LLC.
Schweitzer, E. O. 1931. Method of treating acoustical members and the article produced thereby. US. Pat. No. 1836089 A. 15.12.1931.
http://www.google.com/patents/US1836089 viitattu 14.4.2015
Smit, Thorsten; Türckheim, Friedrich; Mores, Robert 2010. A highly accurate plucking mechanism for acoustical measurements of stringed instruments. JASA Ex-press Letters: 4.
Sobue N.; Okayasu S. 1992. Effects of Continuous Vibration on Dynamic Viscoelasticity of Wood. Journals of the Soc. Mat. Sci., Japan, 41:164–169.
55 ToneRite Play-In Accelerator Results
http://collingsforum.com/eve/forums/a/tpc/f/94760485/m/941101681%20 Viitattu 1.4.2015.
Turckheim, Friedrich; Thorsten, Smit; Hahne, Carolin; Mores, Robert 2010. Novel im-pulse response measurement method for stringed instruments. Proceedings of 20th International Congress on Acoustics, ICA.
Woodhouse, J. 2004. Plucked Guitar Transients: Comparison of
Measurements and Synthesis. Acta Acustica Vol. 90:945–965.