Digitalisaatio ja teknologian räjähdysmäinen kehitys ovat mahdollistaneet uu-sien liiketoimintamallien luomisen käyttäen Internetiä alustanaan. Näissä liike-toimintamalleissa keskiössä ovat henkilötiedot ja joidenkin yritysten liiketoi-minta perustuukin täysin henkilötietojen keräämiseen ja käsittelyyn. Sen lisäksi, että henkilötietojen keräämiseltä ja käsittelyltä on yhä vaikeampi välttyä, myös yhteydeltä Internetiin on nykyään vaikea välttyä ja omaa yksityisyyttään on yhä vaikeampi suojata, kun henkilötietoja kerätään myös laitetasolla. Mitä tuotteita katseltiin tai tilattiin ja mihin käyttäjät reagoivat esimerkiksi tykkäyksin tai pa-lautetta jättämällä ovat rahanarvoista tietoa esimerkiksi myyjille ja mainostajille.
Käyttäjien henkilötietoja kerätään hyvin laajasti eri digitaalisista palveluista ku-ten verkkosivuilta ja esimerkiksi sosiaalisesta mediasta ja peleistä (Sitra, 2020).
Smith (1993) mukaan tietosuojan merkitys ja kuluttajien huoli omista hen-kilötietojen käsittelystä ovat olleet jyrkässä kasvussa 90-luvun alusta lähtien, kun henkilötiedot ovat toimineet kaupankäynnin maksuvälineenä. Henkilötietojen kerääminen ja hyödyntäminen mullisti tavan käydä kauppaa kuluttajien kanssa, jonka myötä uudet liiketoimintamallit lähtivät nopeaan kasvuun. Tietosuojan huono taso ja sen myötä tapahtuneiden julkisten tapahtumien myötä huoli omista henkilötiedoista herätti kuluttajat vaatimaan valtiotason puuttumista yk-sityisten organisaatioiden toimintaan. (Milberg, Smith & Burke, 2000.) Tietosuo-jalla pyritään varmistamaan luonnollisten henkilöiden yksityisyys ja riittävä suoja henkilötietojen keräämisen ja käsittelyn yhteydessä. Yksi suurimmista muutoksista henkilötietojen käsittelyyn ja yksityisyyden suojaan liittyen on EU:n yleinen tietosuoja-asetus, joka on ollut 25.5.2018 lähtien sovellettavaa lainsäädän-töä jokaisessa unionin jäsenvaltiossa. Tietosuoja-asetusta sovelletaan myös EU:n ulkopuolella, jos käsittelyn piiriin kuuluu EU:n kansalaisen henkilötietoja.
Tietosuoja-asetus korvasi aiemmin voimassa olleen henkilötietodirektiivin (95/46/EY), joka oli ollut voimassa vuodesta 1995. Suomessa direktiivin perus-teella on säädetty Henkilötietolaki (523/1999), joka kumottiin 1.1.2019 Tietosuo-jalailla (1050/2018). Direktiivin tarkoitukset turvata sisämarkkinoiden toiminta ja taata yksilön perusoikeudet ja suojata yksilöä ovat edelleen keskiössä yleisessä tietosuoja-asetuksessakin, mutta teknologian kehitys oli ajanut direktiivistä ohi
eikä se taannut enää riittävää yksityisyyden suojaa nykyisen alustatalouden ai-kakaudella. Tietosuoja-asetuksen yhtenä tarkoituksena oli palauttaa kansalaisten luottamus palveluntarjoajiin ja kehittää sisämarkkinatoimintaa sekä yhtenäistää EU:n tietosuojalainsäädäntöä.
Yhtenä muutoksena tietosuoja-asetus velvoittaa muun muassa julkishallin-non organisaatioita ja viranomaisia, pois lukien lainkäyttötehtäviään hoitava tuomioistuin, nimittämään tietosuojavastaavan. Tietosuojavastaava toimii orga-nisaation ensisijaisena neuvonantajana ja yhteyshenkilönä henkilötietojen käsit-telyyn liittyvissä kysymyksissä sekä valvoo tietosuojan toteutumista. Tietosuoja-vastaava on nimitettävä myös yksityisen sektorin organisaatioihin, joissa esimer-kiksi henkilötietojen käsittely on luonteeltaan tai laajuudeltaan säännöllistä tai se käsittelyn piirissä on erityisryhmiin kuuluvia arkaluonteisia henkilötietoja.
Tietosuoja-asetuksen voimaantulon myötä jokaiseen kuntaorganisaatioon on viimeistään tullut velvoite nimittää tietosuojavastaava. Monissa kunnissa tie-tosuojavastaavan tehtävässä on ollut nimetty henkilö jo ennen tietosuoja-asetuk-sen voimaantuloa johtuen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan erityislainsäädän-nöstä, jonka mukaan potilastietoja käsitellessä organisaation on tullut nimittää tietosuojavastaava. Organisaatiot, joilla on ollut nimetty tietosuojavastaava jo aiemmin ovat muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoajat, Kela ja aptee-kit (Kuntaliitto 2018).
Tietosuojavastaavan aseman ja tehtävien suorittamisen mahdollistamiseksi on asetuksessa asetettu erilaisia velvoitteita. Nimitettävältä tietosuoja-vastaavalta edellytetään esimerkiksi vahvaa tietosuojalainsäädännön tuntemista, jotta tehtävistä suoriutuminen on mahdollista. Tietosuoja-asetus ei kuitenkaan yksiselitteisesti velvoita tai ohjeista millaista osaamista tietosuojavastaavalla tu-lisi olla, joka asettaa omat haasteensa esimerkiksi kuntaorganisaatioille. Tieto-suojavastaavalla tulisi olla riittävät resurssit toteuttaa työtehtäviään, mutta näitä resursseja ei ole määritelty tai ohjeistettu selkeästi. Riittävien resurssien määrit-täminen ja tarjoaminen tietosuojavastaaville jää näin rekisterinpitäjien ja henki-lötietojen käsittelijöiden vastuulle.
Tietosuoja-asetuksen resitaalissa 97 tarkennetaan, että julkishallinnon orga-nisaatioiden, kuten kuntien tulee nimittää tietosuojavastaavan tehtävään sellai-nen henkilö, jolla on erittäin vahva tietosuojalainsäädännön ymmärrys ja koke-mus käytännöstä. On selvää, että kuntaorganisaatio on haasteellinen ympäristö tietosuojavastaavalle johtuen sen laajasta tietojenkäsittelyn ympäristöstä ja mo-ninaisuudesta. Tämä asettaa tietosuojavastaavan tehtävässä toimivalle monen-laisia osaamisvaatimuksia ja edellyttää kokemusta kuntaorganisaatiossa työs-kentelystä. Tietosuoja-asetus asettaa tietosuojavastaavan asemaa ja nimittämistä koskien vaatimuksia, jotka kuntaorganisaatioiden tulee huomioida tarkasti, jotta tehtävää voidaan hoitaa itsenäisesti ja riippumattomasti sekä työtehtävissä on-nistuen. Tietosuoja-asetus ei kuitenkaan yksiselitteisesti ohjeista sektoreittain re-kisterinpitäjiä ja henkilötietojen käsittelijöitä millaisia asioita heidän tulisi huo-mioida, kun tietosuojavastaava nimitetään.
Kelan Kanta-palvelut on usean vuoden ajan kyselytutkimuksin selvittänyt, miten Reseptikeskuksen asiakasorganisaatiot kuten esimerkiksi apteekit ja
sosi-aali- ja terveydenhuollon toimintayksiköt huolehtivat tietosuojan toteutumi-sesta. Tuorein vuoden 2019 tutkimus toteutettiin yhteistyössä tietosuojavaltuu-tetun toimiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa ja se keskittyy tie-tosuojan hallintaan organisaatiossa. Tutkimuksessa selvisi, että vastaajien edus-tamien organisaatioiden tietosuojan hallinta on suhteellisen hyvällä tasolla, mutta niissä on kuitenkin huomattavasti parannettavaa etenkin tietosuojavastaa-van aseman ja tehtävien määrittämisessä. Tutkimuksessa havaittiin myös, että näissä organisaatioissa tietosuojan toteutumiselle ei ole varattu riittäviä resurs-seja ja joissain ei ole nimitetty lainkaan tietosuojavastaavaa. (Kanta 2019) Tutki-mus antaa viitteitä, että etenkin tietosuojavastaavan tehtävien ja aseman määrit-täminen voi olla haastavaa eri sektorien organisaatioissa. Vaikka tutkimuksessa todetaan tietosuojan hallinnan olevan suhteellisen hyvällä tasolla, siinä ei tutkita tietosuojavastaavien valmiuksia hoitaa tehtäviä, vaikka tehtävää hoitavan henki-lön valmiuksilla voi olla vaikutuksia tietosuojan lopulliseen toteutumiseen.
Kanta-palveluiden kaltaista tutkimusta ei ole tehty kuntien tietosuojavastaaville, mutta yleisellä tasolla tietosuojaan liittyvää kirjallisuutta on verrattain paljon.
Aiemmassa kirjallisuudessa ei kuitenkaan ole kiinnitetty huomiota tietosuoja-vastaaviin tai heidän tehtävien hoidon kannalta keskeisiin tekijöihin kuten osaa-miseen, henkilökohtaisiin valmiuksiin tai organisaation rooliin, jotka vaikuttavat merkittävästi tehtävässä onnistumiseen tahi miten tietosuoja lopulta toteutuu kuntaorganisaatioissa.
Tässä tutkimuksessa tavoitteena on selvittää, miten kuntaorganisaatioissa tietosuojavastaavan tehtävä on organisoitu ja millaista osaamista kuntien tieto-suojavastaavilla tulisi olla, jotta työn tekeminen onnistuneesti olisi mahdollista.
Tutkimuskysymykset ovat määritelty seuraavasti:
• Millaisia työelämätaitoja tietosuojavastaava työssään tarvitsee?
• Miten tietosuojavastaavan rooli tulee organisoida kuntaorganisaatiossa, jotta hän kykenee suorittamaan tehtävät vaatimusten mukaisesti?
Aihe-aluetta esitellään teoreettisessa viitekehyksessä, johon on haettu aineistoa tietosuoja-asetuksesta ja muusta soveltuvasta lainsäädännöstä sekä viranomais-ten ohjeistuksista ja määräyksistä. Lainsäädännön lisäksi aineistoa on kerättyä aihepiirin kirjallisuudesta, joka käsittelee tietosuojan hallintaa ja kehittämistä sekä tietosuojavastaavan roolia ja tehtäviä organisaatioissa. Tutkimusongelmaan ja tutkimuskysymyksiin on pyritty vastaamaan laadullisen tutkimuksen keinoin suorittamalla eri kuntien tietosuojavastaaville teemahaastatteluita. Haastattelui-den vastaukset ja empiirisen osuuHaastattelui-den tutkimustulokset ovat esitelty tutkimuk-sessa myöhemmin.