5. POHDINTA
5.3 Jatkotutkimustarpeita
Tässä työssä keskityin Hallidayn kieliteorian mukaan eksperientaalisen merkityksen toteuttamisen yhteen piirteeseen, verbien käyttöön. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista tarkastella semanttista dementiaa sairastavien henkilöiden muiden kielen metafunktioiden toteuttamisen piirteitä. Erityisen kiinnostavaa olisi tarkastella, säilyykö interpersonaalinen kielenkäyttö sairastumisen edetessä, vaikka maailman esittämiseen tarvittava sanasto hiipuisikin, kuten afasiassa näyttää säilyvän (ks. Korpijaakko-Huuhka, 2003). Tästä on jo viitteitä aikaisempien semanttista dementiaa koskevienkin tutkimusten perusteella: Wong tutkimusryhmineen (2009) huomasi, että
semanttista dementiaa sairastavalla tutkimushenkilöllä säilyneet automaattiset kielelliset ja ei-kielelliset taidot auttoivat henkilöä kommunikoimaan. Lisäksi verbien kautta interpersonaalista kielen käyttöä voisi tutkia esimerkiksi yhden tästä tutkimuksesta esiin nousseen seikan kautta:
kenen puheeseen tai kognitioon henkilöt verbeillä viittaavat, ja tapahtuuko siinä muutosta. Tässä tutkimuksessa Toivo viittasi lähes yksinomaan omaan puheeseensa ja kognitioon, Jussi myös toisten ihmisten.
Kuten semanttista dementiaa sairastavilla henkilöillä on ennenkin huomattu, tämän tutkimuksen Jussi ja Toivo käyttivät paljon yleisverbejä puheessaan. Verbin laadun muutosta ajan myötä ei nyt tässä työssä tutkittu yksityiskohtaisesti. Se olisi hyvä jatkotutkimusaihe ja antaisi lisää syvyyttä sanaston monimuotoisuuden tutkimukseen. Ajan myötä tutkimushenkilöiden olla-verbin käyttö väheni, mutta yleisverbien käyttö kokonaisuudessaan pysyi kutakuinkin samana. Laadun muutosta voisikin tutkia keskittymällä yleisverbeihin. Olla-verbin lisäksi tutkimushenkilöiden puheessa esiintyi paljon tekemistä ilmaisevia yleisverbejä kuten tulla, mennäja tehdä. Olisi mielenkiintoista selvittää, näkyykö runsaasti käytettyjen yleisverbien kautta tutkimushenkilöiden kyvyssä kuvata maailmaa muutosta ajan myötä. Jatkossa pitempi kuin kahden vuoden seuranta-aika voisi tuoda muutoksia esiin selvemmin, koska aiemmissa tutkimuksissa on huomattu, että kielelliset taidot heikkenevät rajustikin semanttista dementiaa sairastavilla henkilöillä ajan kuluessa (esim. Hodges, 2007, Neary, ym., 1998; Wong ym., 2009).
Semanttista dementiaa sairastavien henkilöiden substantiivisanastoa on tutkittu enemmän kuin verbisanastoa. Tämän tutkimuksen aineisto antaisi mahdollisuuden keskittyä verbisanaston lisäksi myös substantiivi- ja pronominisanastoon. Tutkimushenkilöt suosivat puheessaan tarkkamerkityksisiä substantiiveja yleisempiä substantiivisanoja ja substantiiveja yleisempiä pronomineja. Usein tutkimushenkilöiden käyttämien pronominien viittauskohdetta on hankalaa tai mahdotonta tunnistaa ja kuulijan on hankala seurata puhetta. Pronominien käytön on huomattu aiemmin olevan yleistä sujuvaa afasiaa sairastavilla henkilöillä (Korpijaakko-Huuhka, 2003).
Lisäksi tutkimushenkilöiden puheessa esiintyi ilmauksia, joista oli vaikea päätellä, oliko kyseessä partikkeli vai verbiprosessi. Vaikuttaa siltä, että tällaisia tilanteita oli reilusti enemmän toisella kuin ensimmäisellä tutkimuskerralla (ja täytyy se olla että sanotaan semmosesa ajasa; ja se aijaa tietokoneelle sitten). Pidemmässä seurannassa näiden esiintyvyyden muutosta ja vaikutusta puheen ymmärrettävyyteen olisi siis tarpeen tutkia.
Vaikka semanttista dementiaa sairastavilla henkilöillä puheen syntaktisten piirteiden on todettu säilyvän suhteellisen hyvin (esim. Neary ym., 1996), tämän tutkimuksen tutkimushenkilöillä ilmeni
paljon keskenjääviä lauserakenteita, jotka eivät kuljeta puheenaihetta eteenpäin. Aiemmin afasiatutkimuksessa on havaittu, että sananlöytämisen vaikeus hajoittaa lauserakenteet ja teemat (Edwards ja Bastiaanse, 1998). On mahdollista, että myös semanttisen dementian edetessä sanaston hajoaminen heijastuu puheen syntaktisiin piirteisiin. Helasvuo, Klippi ja Laakso (2001) tutkivat suomalaisten afaattisten puhujien kieliopillisia ongelmia. Kieliopillisten rakenteiden ja sanajärjestyksen analysointi oli välillä vaikeaa, koska toisinaan lauserakenne oli häiriintynyt sananlöytämisen vaikeuden vuoksi eikä johtunut aina syntaktisesta vaikeudesta. Lisäksi tutkijat huomasivat, että tutkimushenkilöiden kieliopilliset ongelmat eivät esiintynyt aina systemaattisesti ja ne saattoivat olla riippuvaisia kontekstista. Esimerkiksi tutkimushenkilöt, joilla on brocan afasia tuottivat kieliopillisia rakenteita toisinaan oikein ja toisinaan virheellisesti. Semanttista dementiaa sairastavien henkilöiden kohdalla voisi tutkia myös tätä, koska tämän tutkimuksen henkilöiden lauseet ovat paremmin rakentuneita puhuttaessa tutuista aiheista kuin vieraista aiheista esimerkiksi kuvasta kerrottaessa. Lisäksi heillä tutuista aiheista puhuttaessa sanat tuntuvat tulevan heille mieleen helpommin eikä puhetta katkovia sanahakujaksoja ilmene niin paljon kuin kuvasta kerrottaessa.
Tässä työssä tutkin verbien käyttöä keskustelu- ja kuvastakerrontatilanteissa toisin kuin useimmissa aikaisemmissa semanttista dementiaa sairastavien henkilöiden sanastoa käsittelevissä tutkimuksissa, joissa on käytetty lähinnä nimentätehtäviä (ks. Wong, Anand, Chapman, Rackley & Zientz, 2009).
Nimentätehtävien avulla on saatu tietoa siitä miten sairaus vaikuttaa sanojen merkitysten häviämiseen. Nimentätutkimuksista saatua tietoa täydentämään tarvitaan kuitenkin semanttista dementiaa sairastavien henkilöiden kielen käytön tutkimusta luonnollisessa kielenkäytön kontekstissa (Bird ym. 2000). Näin voidaan myös saada selville, pätevätkö nimentätutkimusten tulokset luonnollisissa puhetilanteissa. Semanttista dementiaa sairastavien henkilöiden kielenkäytön tutkimuksessa on suositeltu käytettävän keskustelupuhetta, jotta tutkimushenkilön kielelliset taidot ja kommunikointitaidot tulevat esiin mahdollisimman kokonaisvaltaisesti (Wong ym., 2009).
Tutkimalla luonnollisia puhetilanteita saadaan tietoa henkilöiden kommunikointikyvystä:
esimerkiksi siitä, miten puhuja kykenee käyttämään sanoja ja lauseita laajempien asiakokonaisuuksien ilmaisemiseksi sekä miten puhuja käyttää ilmeitä ja eleitä. Tässä tutkimuksessa nimentätestien tuloksia olisi kannattanut hyödyntää täydentämään keskustelutilanteita tarkastelemalla saadun tiedon täydentämiseksi.
Neurolingvistisessä tutkimuksessa eri sairaustyypit on perinteisesti pyritty erottelemaan toisistaan aivovaurion sijainnin ja vauriomekanismien eroilla sekä erilaisten kielen käytön ja kommunikoinnin yhteydessä ilmenevien oireiden perusteella (Korpijaakko-Huuhka 2003; 20-21). Etenevän
dementoivan sairauden ja paikallisen aivovaurion aiheuttamissa afasioissa on eri syntymekanismi (ks. Korpijaakko-Huuhka & Kiesiläinen, 2003; 231-234). Afasiassa häiriö on paikallinen ja sen on huomattu aiheuttavan suhteellisen selkeitä oireita. Dementiassa häiriö taas on laajempi ja etenevä.
Dementian kielellinen ja kognitiivinen oireisto on laajempi kuin afasiaan liittyvä. Tämän tutkimuksen tulokset ja kirjallisuudessa esitetyt havainnot herättävät kuitenkin kysymyksiä, miksi etiologiasta riippumatta semanttiseen dementiaan, sujuvaan afasiaan ja Alzheimerin tautiin liittyy samankaltaisia kielen piirteitä: sananlöytämisen vaikeus, lauserakenteiden hajanaisuus, sanaston köyhtyminen ja yksipuolistuminen sekä vuorovaikutustaitojen säilyminen. Teoreettisesti onkin mielenkiintoista jäädä seuraamaan, miten tuleva tutkimus kenties muuttaa käsityksiämme kielen tietotoimintojen aivostollisesta organisaatiosta – miten selittyvät eri syistä johtuvien kielellisten oireiden samankaltaisuudet ja mitkä tekijät johtavat siihen, että ne kenties jatkossakin voidaan erottaa toisistaan.
LÄHTEET
Armstrong, E. (2001). Connecting lexical patterns of verb usage with discourse meanings in aphasia.Aphasiology 15, 1029-1045.
Armstrong, E. (2005). Language disorder: A functional linguistic perspective.Clinical Linguistics & Phonetics19, 137-153.
Bastiaanse, R., Edwards, S. & Kiss, K. 1996. Fluent aphasia in three languages:
aspects of spontaneous speech.Aphasiology 10, 6, 561— 575.
Bastiaanse, R. & Jonkers, R. 1998. Verb retrieval in action naming and
spontaneous speech in agrammatic and anomic aphasia.Aphasiology12, 11, 951—
969.
Bier, N., Macoir, J., Cagnon, L., Van der Linden, M., Louveaux, S. & Desrosiers, J.
(2009). Known, lost and recovered: Efficacy of formal-semantic therapy and spaced-retrieval method in a case of semantic dementia.Aphasiology 23 (2), 210-235.
Bird, H., Lambon Ralph, M.A., Patterson, K., Hodges, J.R. 2000. The rise and fall of
freguency and imageability: noun and verb production in semantic dementia.Brain and Language 73, 17-49.
Breedin, S.D., Saffran, E.M., Coslett, H.B. (1994). Reversall of the concreteness effect in a patient with semantic dementia.Cognitive Neuropsychology,11, 617-660 Edwards, S. & Bastiaanse, R. (1998). Diversity in the lexical and syntactic abilities
of fluent aphasic speakers.Aphasiology12, 2, 99— 117.
Eggins, S. (1994).An introduction to systemic functional liguistics. Pinter, London.
Erkinjuntti, T. & Huovinen, M. (2008).Kun muisti pettää. Porvoo: WSOY
Erkinjuntti, T. (2006). Dementian käsite. T. Erkinjuntti, K. Alhainen, J. Rinne & H.
Soininen (toim.),Muistihäiriöt ja dementia. (s. 93-97). Hämeenlinna:
Karisto Oy.
Erkinjuntti, T. & Pirttilä, T. (2006). Vaskulaariset dementiat. T. Erkinjuntti, K.
Alhainen, J. Rinne & H. Soininen (toim.),Muistihäiriöt ja dementia. (s. 146-162).
Hämeenlinna: Karisto Oy.
Erkinjuntti, T., Alhainen, K., Frey, H., Helkala, H-L, Hervonen, A., Hietanen, M., Juva,
K., Kivelä, S-L, Koponen, H., Koivisto, K., Majamaa, K., Myllylä, V., Pirttilä, T., Reinikainen, K.J., Riekkinen P., Riekkinen P. Jr., Rinne, J., Saarela, T., Soininen, H., Viramo, P. Muistihäiriöt ja dementia.Suomen lääkärilehti 29/98 vsk 51.
http://www.gernet.fi/artikkelit/index.html, luettu 30.04.2008 Hakulinen, A. (2004). Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit. A.
Hakulinen, M. Vilkuna, R. Korhonen, V. Koivisto,
T.R. Heinonen, I. Alho,Iso Suomen kielioppi (s. 825-862). Hämeenlinna: Karisto Oy.
Hakulinen, A. (2004). Verbit. A. Hakulinen, M. Vilkuna, R. Korhonen, V. Koivisto,
T.R. Heinonen, I. Alho,Iso Suomen kielioppi (s. 435-484). Hämeenlinna: Karisto Oy.
Halliday, M.A.K. & Matthiessen, C., (2004).An introduction to functional grammar.
Lontoo: Arnold.
Harciarek, M. & Kertesz, A. (2009). Longitudinal study of single.word comprehension in semantic dementia: A comparison with primary progressive aphasia and Alzheimer’s disease.Aphasiology 23, 5, 608-626.
Helasvuo, M..-L., Klippi, A. & Laakso, M. 2001. Grammatical structuring in
Brocas’s and Wernicke’s aphasia in Finnish.Journal of Neurolinguistics 14, 231—
254.
Heredia, C.G., Sage, K., Lambon Ralph, M.A. & Berthier, M.L. 2009. Relearning and retention of verbal labels in a case of semantic dementia.Aphasiology 23, 2, 192-209.
Hodges, J.R., Patterson, K. (2007). Semantic dementia: a unique clinicopathological
syndrome. The Lancet Neurology 6, 11, 1004-1014.
Hollo, K. (2008). Merkitysneuvottelu— puheterapeutin ja dementiapotilaan yhteistyö sanahaussa.
Kandidaatin tutkielma. Tampereen yliopisto.
Huhtamäki-Kuoppala, M. & Koivisto, K. 2006. Potilaan ja omaisen tukeminen. T.
Erkinjuntti, K. Alhainen, J. Rinne & H. Soininen (toim.),Muistihäiriöt ja dementia.
(s. 549-555). Hämeenlinna: Karisto Oy.
Huttunen, J., (2008). Ikä ja dementia.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ldk00280&p_haku=d ementia%20esiintyvyys, luettu 04.01.2009
Kangas, M. (2009). Murenevaa identiteettiä rakentamassa— dementiaa sairastavan henkilön sairastumistarina. Kandidaatin tutkielma. Tampereen yliopisto.
Karjalainen, M., Rantala, L, & Remes, A.M., (2002). Miten frontotemporaalista
degeneraatiota sairastava henkilö kielentää kuvaa?,Puhe ja kieli, 22:2, 51-62.
Karjalainen, M., Rantala, L., ja Remes, A.M. (käsikirjoitus tulossa). How patients with frontotemporal lobar degeneration interpret proverbs. Clinical linguistic study.
Kavé, Leonard, Cupit and Rochon (2007). Structurally well-formed narrative
production in the face of severe conceptual deterioration: A longitudinal case study of a woman with semantic dementia.Journal of Neurolinguistics, 20:2, 161-177
Kim, M. & Thompson, C. K. (2004). Verb deficits in Alzheimer’s disease and
agrammatism: Implications for lexical organization.Brain and Language, 88: 1, 1-20 Korhonen, M. (2006). Fonologinen parafasia ja neologismit vaikeaa Alzheimerin tautia
sairastavan henkilön puheessa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, puhetieteiden laitos.
Korpijaakko-Huuhka, A-M. (2003).Afaattisten puhujien kielellisiä valintoja
sarjakuvatehtävässä. Helsinki: Helsingin yliopiston fonetiikan laitoksen julkaisuja 46.
Korpijaakko-Huuhka, A-M. & Kiesiläinen, A. (2003). Aikuisiän kielelliskognitiiviset häiriöt. K. Launonen & A-M. Korpijaakko-Huuhka (toim.),
Kommunikoinnin häiriöt. Syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita, (s. 225-251). Helsinki: Palmenia.
Kuiri, K. (2004).Semantiikan peruskurssi. Tampere: Tampereen yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitos, suomen kieli.
Laakso, M. & Klippi, A. (2001). Sanojen löytämisen vaikeudesta. Keskustelunanalyysi afasiatutkimuksessa.Kieli 13, Keskustelunanalyysin näkymiä, 89 – 104.
Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.
Mätzig, S., Druks, J., Masterson, J., Vigliocco, G. (2008). Noun and verb differences in picture naming: past studies and new evidence.Cortex, November 2008, 1-21.
Neary, D. MD; Snowden, J. S. PhD; Gustafson, L. MD; Passant, U. MD; Stuss, D. PhD;
Black, S. MD; Freedman, M. MD; Kertesz, A. MD; Robert, P. H. MD, PhD; Albert, M. PhD; Boone, K. PhD; Miller, B. L. MD; Cummings, J. MD; Benson, D. F. (1998).
Frontotemporal lobar degeneration: A consensus on clinical diagnostic criteria.
Neurology, 51, 1546-1554.
Palo, J. & Soinila, S. (2004) Muistihäiriöt ja dementia. Helsingin Uudenmaan Sairaanhoitopiirin www-sivut.
http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,660,548,2718,5928,5938, luettu 30.03.2008 Pekkala, S. (2004).Semantic Fluency in Mild and Moderate Alzheimer’s Disease.
Helsinki: Helsingin yliopiston fonetiikan laitoksen julkaisuja 47.
Pekkala, S., Herkman, J., & Airola, A., (2006). Impaired repetition of pseudowords and words of foreign origin as an indication of phonological difficulties in mild Alzheimer’s disease. Poster presentation at the 34th Meeting of the International Neuropsychological Society, Boston, USA, Feb., 01-04, 2006.
Pekkala, S. (2006). Katsaus Alzheimerin tautiin liittyvistä kielellisistä vaikeuksista.
Puhe ja kieli, 26:3, 141-155.
Pirttilä, T. (2006). Kliininen tutkimus. T. Erkinjuntti, K. Alhainen, J. Rinne & H.
Soininen (toim.),Muistihäiriöt ja dementia. (s. 349-354). Hämeenlinna: Karisto Oy.
Pirttilä, T. & Erkinjuntti, E. (2006). Alzheimerin taudin kliininen kuva ja diagnoosi. T.
Erkinjuntti, K. Alhainen, J. Rinne & H. Soininen (toim.),Muistihäiriöt ja dementia.
(s. 127-145). Hämeenlinna: Karisto Oy.
Rantala, L., Karjalainen, M. & Korpijaakko-Huuhka, A-M. (2008).Phonological
problems in semantic dementia.Esitelmä pidetty konferensissa: The First Nordic Conference of Clinical Linguistics, Joensuu.
Rinne, J. (2006). Lewyn kappale -dementia. T. Erkinjuntti, K. Alhainen, J. Rinne & H.
Soininen (toim.),Muistihäiriöt ja dementia. (s. 163-168). Hämeenlinna: Karisto Oy.
Rinne, J. (2006). Frontotemporaaliset degeneraatiot. T. Erkinjuntti, K. Alhainen, J.
Rinne & H. Soininen (toim.),Muistihäiriöt ja dementia. (s. 169-175). Hämeenlinna:
Karisto Oy.
Seppänen, E.-L. 1997. Vuorovaikutus paperilla. Tainio, L. (toim.),
Keskustelunanalyysin perusteet, 18— 31. Tampere : Vastapaino.
Shore, S. 1992.Aspects of a Systemis-Functional Grammar of Finnish. Väitöskirja.
School of English and Linguistics, Sydney, Macquarie University.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen
Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä. (2006). Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito. Käypä hoito –suositus.
http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=hoi50044, luettu 04.01.2009 Ukkola, J. 2000.Ookko nä: Oulun murteen sanakirja. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY.
Vilkuna, M. (2000).Suomen lauseopin perusteet. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 90.
Viramo, P. & Sulkava, R. (2006). Muistihäiriöiden ja dementian epidemiologia. T.
Erkinjuntti, K. Alhainen, J. Rinne & H. Soininen (toim.),Muistihäiriöt ja dementia.
(s. 23-39). Hämeenlinna: Karisto Oy.
Viramo, P. (2006). Työikäisen muistivaikeuden syy on selvitettävä. Suomen Työterveyslääkäriyhdistys r.y.
http://www.terveysportti.fi/ltk/ltk.naytaartikkeli?p_artikkeli=ttl00354, luettu 04.01.2009
Wessman, J. (2008). Semanttista dementiaa sairastavan potilaan verbien käyttö.
Tapaustutkimus. Kandidaatin tutkielma. Tampereen yliopisto. Humanistinen tiedekunta.
Wong, Anand, Chapman, Rackley and Zientz (2009). When nouns and verbs degrade:
Facilitating communication in semantic dementia.Aphasiology 23 (2), 286-301
LIITE 1: Carl Larssonin vesivärityö (1897)