9 POHDINTA
9.3 Jatkotutkimustarpeet
Tutkimus vahvistaa aiemmissa energiajuomatutkimuksissa havaittuja päihdeyhteyksiä nuorten energiajuomien käytössä. Kuitenkin tässä tutkimuksessa energiajuomien käyttöä lähestyttiin ainoastaan havainnoimalla Youtuben energiajuomien testausvideoita, jonka perusteella energiajuomien ja päihteiden yhteydestä ei voida tehdä laajempia johtopäätöksiä.
Toistaiseksi nuorten energiajuomien käytön ja päihteiden väliselle yhteydelle löytyy kirjallisuudesta pääasiassa fysiologisia selityksiä, jotka kulminoituvat kofeiinin vaikutuksiin (Tennant & Detels 1976; Bernstein ym. 2002; Kristjansson ym. 2013; Miyake & Marmorstein 2015). Sen sijaan mahdollisista sosiokulttuuristen ja -psykologisten tekijöiden vaikutuksista yhteyden selittämisessä ei tämän tutkimuksen kirjallisuuskatsauksessa löydetty mainintoja.
Kuitenkin aikaisemmin havaitut sosiaaliset ulottuvuudet ja tekijät nuorten energiajuomien käytön taustalla (Stead ym. 2011; Bunting ym. 2013; Costa ym. 2014) perustelevat lisätutkimustarpeen kohdistamista sosiaalisiin tekijöihin energiajuomien päihdeliitännäisyyksien tutkimisessa. Lisää tietoa tarvittaisiin myös kokemushakuisuudesta, josta on vielä ristiriitaista tutkimustietoa, mutta joka voisi selittää energiajuomien ja päihteiden välistä yhteyttä (Miyake & Marmorstein 2015; Azagba ym. 2014; Emond ym. 2014).
67
Lasten ja nuorten energiajuomien käytön yleisyydestä ja määrästä on toistaiseksi maltillisesti tutkimuksia, joiden vertailukelpoisuutta heikentävät vaihtelevat kyselymittarit. Lisäksi käyttöä on ryhdytty seuraamaan Suomessa säännöllisesti vasta viime vuosina. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyssä sitä on kysytty vuodesta 2015 (THL 2015).
Ajankohtaista ja luotettavaa seurantatietoa käytön yleisyydestä tarvitaan terveyden edistämisen toimintaan päätöksenteon tueksi muun muassa energiajuomien myynnin rajoittamista koskevaan keskusteluun lapsivaikutusten arviointia varten. Kuitenkin Suomessa muun muassa elintarvikkeiden turvallisuudesta vastaava Elintarviketurvallisuusvirasto Evira (Evira 2016) tukeutuu nuorten energiajuomaperäisen kofeiinialtistuksen arvioinnissa 12 vuotta vanhan STRIP-tutkimuksen (Meltzer ym. 2008) tuloksiin.
Energiajuomatutkimusten maltillinen määrä, niiden vertailukelvollisuuden puutteet sekä energiajuomien kaupallisten tahojen voimakkuus myös päätöksenteossa vaikeuttavat nuorten energiajuomien käytön ennaltaehkäisyä. Lisäksi energiajuomien valmistajien ja tutkimustahojen välillä ilmenee joitakin erimielisyyksiä energiajuomien käytön haitallisuudesta. Esimerkiksi Euroopan johtavista energiajuomavalmistajien edustajista koostuva Energy Drinks Europe -organisaatio esittää sivuillaan lasten ja nuorten voivan käyttää turvallisesti energiajuomia 1–2 tölkillistä päivässä (EDE 2017). Sen sijaan energiajuomien tutkimuskirjallisuudesta käy ilmi, että jo yksi päivittäinen annos on riittävä aiheuttamaan riippuvuutta ja sitä kautta myös haittaoireita lapsille ja nuorille (Huhtinen & Rimpelä 2013).
Jatkossa huomio tulisi suunnata energiajuomien liikakäyttäjien identifiointiin alkoholin ennaltaehkäisytoimien tehokkaammaksi kohdentamiseksi (Emond ym. 2014). Potentiaalinen kohderyhmä ovat yläkouluikäiset pojat, jotka käyttävät muita nuoria enemmän energiajuomia (Huhtinen & Rimpelä 2013). Pojat ovat kuitenkin kaikissa ikäryhmissä tyttöjä todennäköisemmin energiajuomien käyttäjiä, jolloin myös energiajuomien merkittävät terveyshaitat kasaantuvat pääasiassa pojille (Huhtinen & Rimpelä 2013; Seifert ym. 2011;
Zucconi ym. 2013; Azagba ym. 2014; Emond ym. 2014; Flotta ym. 2014; Kumar ym. 2014;
Schwartz ym. 2015; Nowak ym. 2015).
68
Koska energiajuomien käyttö on yhteydessä päihteiden käyttöön ja erilaisiin riskikäyttäytymisen muotoihin (mm. Miller 2008a; 2008b; Flotta ym. 2014), voisi käytön ehkäisemisellä olla moniulotteisia vaikutuksia poikien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja sukupuolten välisen terveyden tasa-arvon edistämisessä. Esimerkiksi WHO:n koululaistutkimuksessa (2016) poikien havaittiin omaavan tyttöjä heikommat elintavat sekä käyttävän useammin alkoholia ja tupakkatuotteita kuin tytöt (WHO 2016). Myös Zucconin ym.
(2013) tutkimuksessa terveyden kannalta riskialttiin energiajuomien liikakäytön todettiin olevan yleisempää poikien keskuudessa. Liiallisen käytön syvempi tutkiminen esimerkiksi laadullisella tutkimusotteella voisi olla hedelmällistä ja lisätä ymmärrystä poikien energiajuomien käytöstä.
69 LÄHTEET
Aalto-Setälä, T., Marttunen, M. & Pelkonen, M. 2003. Nuorten päihdehäiriöiden varhaistunnistaminen. Tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikuisille.
Kansanterveyslaitos, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto HUS/HYKS, Peijaksen sairaala, psykiatrian tulosyksikkö, Nuorisopsykiatrian vastuualue. Viitattu 23.3.2018.https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/78216/paihdehairiot.pdf?sequ ence
Aarnio, A. & Multisilta, J. 2011. Facebook ja Youtube – ne on meidän juttu! Kansallinen tutkimus lasten ja nuorten sosiaalisen median ja verkkopalveluiden käytöstä 2011.
Helsingin yliopisto, CICERO Learning.
http://www.cicero.fi/files/Cicero/LastenjanuortensomeCICERO2012.pdf
Ahluwalia, N. & Herrick, K. 2015. Caffeine Intake from Food and Beverage Sources and Trends among Children and Adolescents in the United States: Review of National Quantitative Studies from 1999 to 2011. Advances in Nutrition (6) 1, 102–111.
https://doi.org/10.3945/an.114.007401
Allen, A. Nguyen, B., Nagalla, R., Jensen, J. 2012. Social media and the IUD — a YouTube content analysis. Contraception (86), 3, 316. Berelson, B. 1952. Content analysis in communications research. New York: Free Press
AMA. 2013. American Medical Association. AMA adopts new policies on second day of voting at annual meeting. Paper presented at: American Medical Association Annual Meeting;
National Harbor, MD.
Arria AM, O’Brien MC. 2011. The “high” risk of energy drinks. JAMA. 305(6), 600–601.
doi:10.1001/jama.2011.109
70
Babu, K., Church, R., Lewander, W. 2008. Energy drinks: the new eye-opener for adolescents.
Clinical Pediatric Emergency Medicine 9, 35–42.
Benko, C., Farias, A., Farias, L. et al. 2011. Potential link between caffeine consumption and pediatric depression: a case-control study. BMC Pediatrics (11), 73. doi: 10.1186/1471-2431-11-73.
Bere, E., Glomnes, E., te Velde, S. & Klepp, K–I. 2007. Determinants of adolescents’ soft drink consumption. Public Health Nutrition 11, 49–56.
Bichler, A., Swenson, A., Harris, M. 2006. A combination of caffeine and taurine has no effect on short term memory but induces changes in heart rate and mean arterial blood pressure. Amino Acids 31 (4), 471–6.
Boyle M, Castillo VD. 2006. Monster on the loose. Fortune 154, 116–122.
Bruner, J. 1986. Actual minds, possible words. Cambridge, MA: Harvard University Press.
Ludden, A. & Wolfson, A. 2010. Understanding adolescent caffeine use: connecting use patterns with expectancies, reasons, and sleep. Health Education & Behavior 37, 330–
342.
Bunting, H., Baggett, A. & Grigor, J. 2013. Research report Adolescent and young adult perceptions of caffeinated energy drinks. A qualitative approach. Appetite 65, 132–138.
Burgess, J. & Green, J. 2009. Youtube: Online Video and Participatory Culture. Cambridge:
Polity Press.
Burr, V. 1995. An introduction to Social Constructionist. London: Routledge.
71
Chase, S. 2005. Narrative inquiry. Multiple lenses, approaches, voices. Teoksessa N. Denzin &
Y. Lincoln (toim.), The Sage handbook of qualitative research. Thousand Oaks: Sage.
s. 651–679.
Choi, J., Ford, E., Gao, X. & Choi, H. 2008. Sugar-sweetened soft drinks, diet soft drinks, and serum uric acid level: The third national health and nutrition examination survey.
Arthritis & Rheumatism 59, 109–116. doi:10.1002/art.23245
Colan, S., Lipshultz, S. & Lowe, A. et al. 2007. Epidemiology and cause-specific outcome of hypertrophic cardiomyopathy in children: findings from the pediatric cardiomyopathy registry. Circulation 115 (6), 773–781.
Costa, B., Hayley, A. & Miller, P. 2014. Young adolescents’ perceptions, patterns, and contexts of energy drink use. A focus group study. Appetite 80, 183–9.
Czarniawska, B. 1997. Narrating the Organization. Dramas of Institutional Identity. The Chicago: University of Chicago Press.
Czarniawska, B. 1998. A Narrative Approach to Organization Studies. Qualitative Research Methods Series 43. A Sage University Paper. Sage.
EDE. 2017. Energy drinks and kids. Energy Drinks Europe. Viitattu 22.2.2017.
http://www.energydrinkseurope.org/energy-drinks-and-kids/
Kirjallinen kysymys 286/2009 vp. Eduskunnan valtiopäiväasiakirjat. Viitattu 19.11.2013.https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/kk_286+2009.pdf
Kirjallinen kysymys 422/2011 vp. Eduskunnan valtiopäiväasiakirjat. Viitattu 19.11.2013.https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/kk_422+2011.pdf Elintarvikelaki 23/2006. §1.
72
Emond, J., Gilbert-Diamond, D., Tanski, S., Sargent, J. 2014. J Energy drink consumption and the risk of alcohol use disorder among a national sample of adolescents and young adults. Pediatr. 165 (6), 1194–200. doi: 10.1016/j.jpeds.2014.08.050.
Evira. 2016. Usein kysyttyä energiajuomista. 31.3.2016. Viitattu 18.3.2017.
https://www.evira.fi/elintarvikkeet/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikeryhmat/energiajuomat/usein-kysyttya/
Evira. 2016b. Energiajuomien piristävät yhdisteet. 6.7.2016. Viitattu 18.3.2017.
https://www.evira.fi/elintarvikkeet/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikeryhmat/energiajuomat/energiajuomien-piristavat-yhdisteet/
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N: o 1169/2011. Asetus elintarviketietojen antamisesta kuluttajille. 25.10.2011. http://data.europa.eu/eli/reg/2011/1169/oj
Fairclough, N. 1995. Miten media puhuu? Suom. Blom, V., Hazard, K. Tampere: Vastapaino.
Foucault, M. 1982. The Archaeology of Knowledge. Tavistock Publications, London.
(Alkuteos: L’archéologie du savoir, 1969).
Flotta, D., Micò, R., Nobile, C., Pileggi, C., Bianco, A., Pavia, M. 2014. Consumption of energy drinks, alcohol, and alcohol-mixed energy drinks among Italian adolescents. Alcohol Clin Exp Res. 38 (6), 1654–61. doi: 10.1111/acer.12394.
Fusaro, VA., Daniels, J., Duda, M., DeLuca, TF., D'Angelo, O., Tamburello, J., Maniscalco, J.
& Wall, DP. 2014. The Potential of Accelerating Early Detection of Autism through Content Analysis of YouTube Videos. PLOS ONE 9 (4), e93533.
Gallimberti, L., Buja, A., Chindamo, S. ym. 2013. Energy drink consumption in children and early adolescents. European Journal of Pediatrics 172, 1335–40.
73
Goldfarb, M., Tellier, C., Thanassoulis, G. 2014. Review of published cases of adverse cardiovascular events after ingestion of energy drinks. American Journal of Cardiology.
113 (1), 168–72. doi: 10.1016/j.amjcard.2013.08.058.
Gunja, N. & Brown, J. 2012. Energy drinks: health risks and toxicity. The Medical Journal of Australia 196 (1), 46-9.
Hafekost, K., Mitrou, F., Lawrence, D., & Zubrick, S. R. 2011. Sugar Sweetened Beverage Consumption by Australian Children: Implications for Public Health Strategy. BMC Public Health 11 (1), 950. doi:10.1186/1471-2458-11-950
Hakala, S. & Vesa, J. 2013. Verkkokeskustelut ja sisällön erittely. Teoksessa Laaksonen, S-M., Matikainen, J. & Tikka, M. (toim.). Otteita verkosta: Verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmät. Tampere: Vastapaino. s. 216–244.
Hebden, L., Hector, D., Hardy, L. L., & King, L. 2013. A Fizzy Environment: Availability and Consumption of Sugar-sweetened Beverages among School Students. Preventive Medicine 56 (6), 416-418. doi:10.1016/j.ypmed.2013.02.017
Heckman, M., A., Sherry, K., Gonzales de Mejia, E. Energy drinks: an assesment of their market size, consumer demographics, ingredient profile, functionality, and regulations in the United States. Comprehensive Reviews in Food Science and Food Safety 9, 303–
317.
Heikkinen, H. 2001. Narratiivinen tutkimus – todellisuus kertomuksena. Teoksessa Aaltola, J.
& Valli, R. (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin, 116–132. Jyväskylä: PS-kustannus.
Heikkinen, H. 2015. Narratiivinen tutkimus – Todellisuus kertomuksena. Teoksessa Raine, R.
& Aaltola, J. (toim.). Ikkunoita tutkimusmetodeihin: 2, Näkökulmia aloittelevalle
74
tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin 4. uudistettu painos, 150–151.
Hermes, J. 1998. Cultural citizenship and popular fiction. Teoksessa Brants, K., Hermes, J., van Zoonen, L. (toim.). The media in question. Popular cultures and public interests.
London: Sage 157–167.
Hoflander, J. 2011. A Red Bull Instead of a Cigarette: Should the FDA. Regulate Energy Drinks? Valparaiso University Law Review, 689–740.
Huhtinen, H. & Rimpelä, A. 2013. Nuorison energiajuomien käyttö ja kofeiiniin liittyvät oireet.
Suomen Lääkärilehti 39 (68), 2451–2455a
Hussin, M., Frazier, SJ., Thompson, K. 2011. Fat stigmatization on YouTube: A content analysis. Body Image 8, 90–92.
Hyde, A., Linksvayer, M., Kanarinka, Mandiberg, M., Peirano, M., Tarka, S., Taylor, A., Toner, A., Zer-Aviv, M. 2012. What is collaboration anyway? Teoksessa The Social media reader Mandiberg, M. (toim). New York University press, 53–67.
Hänninen, V. 2010. Narratiivisen tutkimuksen käytäntöjä. Teoksessa Aaltola, J. & Valli, R.
(toim.). Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. 3. painos. Jyväskylä: PS-Kustannus: s. 160–
178.
Ikonen, J. 2009. Mitä yhteistä on vitsillä ja uutisella? Komiikka todellisuuden tuottamisen tapana ja journalismin välineenä. Teoreettista erittelyä. Journalistiikan lisensiaatintyö.
Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Image. 2012. Pärinähälytys. Niklas Thesslund. 20.12.2012. Viitattu 6.10.2015.
http://www.image.fi/image-lehti/parinahalytys
75
Jaatinen, J. 2000. Viattomuuden tarinoita. Nuoret päihdekulttuurin kuvaajina. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes, Raportteja 251. Helsinki. ISBN 951-33-0977-0
James, J. E., Kristjansson, A., L. & Sigfusdottir, I. D. 2011. Adolescent substance use, sleep, and academic achievement. Evidence of harm due to caffeine. Journal of Adolescence 34, 665–673.
Jokinen, A. & Juhila, K. 1999. Diskurssianalyyttisen tutkimuksen kartta. Teoksessa A. Jokinen, K. Juhila & E. Suoninen (toim.). Diskurssianalyysi liikkeessä. Tampere: Vastapaino, 54-97.Jokinen, A. & Juhila, K. 2016. Diskurssianalyyttisen tutkimuksen kartta.
Teoksessa Jokinen, A. Juhila, K. & Suoninen, E. (toim.). Diskurssianalyysi. Teoriat, peruskäsitteet ja käyttö. 3. Painos. Tampere: Vastapaino.
Jokinen, A., Juhila, K. & Suoninen, E. (toim.). 2016. Diskurssianalyysi: Teoriat, peruskäsitteet ja käyttö. Tampere: Vastapaino, 1.
Jokinen, A. & Juhila, K. 2016. Diskurssianalyyttisen tutkimuksen kartta. Teoksessa Jokinen, A., Juhila, K. & Suoninen, E. (toim.). Diskurssianalyysi: Teoriat, peruskäsitteet ja käyttö. Tampere: Vastapaino, 273–282
Keelan, J., Pavri-Garcia, V., Tomlinson, G., Wilson, K. 2007. YouTube as a Source of Information on Immunization: A Content Analysis. JAMA 298 (21), 2482–2484.
Keijzers G., Tack C., De Galan B., Smiths P. 2002. Caffeine Can Decrease Insulin Sensitivity in Humans. Diabetes Care 25 (2), 364–9.
Kim, K., Peak, H-J., Jordan, L. 2010. A Content Analysis of Smoking Fetish Videos on YouTube: Regulatory Implications for Tobacco Control. Health Communication 25, 97–106.
76
Koivusalo, M. & Ollila, E. 2013. Euroopan unioni ja kansallinen terveyspolitiikka. Teoksessa Sihto, M., Palosuo, H., Topo, P., Vuorenkoski, L. & Leppo, K. (toim.).
Terveyspolitiikan perusta ja käytännöt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Teema 17/2013. s. 390–413. (verkkojulkaisu). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-814-8.
Krippendorff, K. 2004. Content Analysis. An Introduction to Its Methodology. 2. painos.
California: SAGE Publications.
Kristjansson, A., Sigfusdottir, I., Mann, M. & James, J. 2014. Caffeinated sugar-sweetened beverages and common physical complaints in Icelandic children aged 10-12 years.
Preventive Medicine 58, 40–4.
Kumar, G., Park, S. & Onufrak S. 2014. Association between reported screening and counseling about energy drinks and energy drink intake among U.S. adolescents. Patient Education and Counseling 94 (2), 250–4. doi: 10.1016/j.pec.2013.09.026
Kurtz, A., Leong, J., Anand, M., Dargush, A., Shah, S. 2013. Effects of caffeinated versus decaffeinated energy shots on blood pressure and heart rate in healthy young volunteers.
Pharmacotherapy: The Journal of Human Pharmacology & Drug Therapy 33 (8),779–
86.
Kuula, A. 2014. Tutkimusetiikka: Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. 3. painos Vastapaino.
ISBN:9789517683104
Kyngäs, H. & Vanhanen, L. 1999. Sisällönanalyysi. Hoitotiede 11(1), 3–12.
Kylmäkoski, M., Pylkkänen, S. & Viitanen, R. (toim.). 2010. Yhteisöllisyys verkossa.
Teoksessa Yhteisöllisiä näkökulmia Nuorten ehkäisevään päihdetyöhön. Humanistinen ammattikorkeakoulu Sarja C. Oppimateriaaleja 23, 178–183.
77
Kääntä, L. & Haddington, P. 2011. Kieli, keho ja vuorovaikutus: Multimodaalinen näkökulma sosiaaliseen toimintaan. Vantaa: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Laaksonen, S-M., Matikainen, J. & Tikka, M. 2013. Tutkimusotteita verkosta. Teoksessa Laaksonen, S-M., Matikainen, J. & Tikka, M. (toim.). Otteita verkosta: Verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmät. Tampere: Vastapaino, 9–33.
Labov, W. & Waletzky, J. 1967. Narrative analysis. Teoksessa Helm, J. (toim.) 1997. Essays on the verbal and visual arts. Seattle: University of Washington Press,12–44.
Labov, W. 1972. Language in the Inner City. Studies in the Black English Vernacular.
Universty of Pennsylvania Press: Philadelphia.
Larson, N., DeWolfe, J., Story, M., Neumark-Sztainer, D. 2014. Adolescent consumption of sports and energy drinks: Linkages to higher physical activity, unhealthy beverage patterns, cigarette smoking and screen media use. Journal of Nutrition Education and Behavior 46 (3), 181–187.
Lenhart, A., Purcell, K., Smith, A. & Zickuhr, K. 2009. Social media & mobile internet use among teens and young adults. Pew Internet & American Life Project. Saatavana
<http://www.pewinternet.org/files/old_media/Files/Reports/2010/PIP_Social_Media_a nd_Young_Adults_Report_Final_with_toplines.pdf>
Lenhart, A., Madden, M., Smith, A., Purcell, K., Zickuhr, K. & Raine, L. 2011. Teens, kindness and cruelty on social network sites. How amerikan teens navigate the new world of
”digital citizenship”. Pew research Centre’s Internet & American Life Project.
Lipshultz, S., Sleeper, L., Towbin, J. et al. 2003. The incidence of pediatric cardiomyopathy in two regions of the united states. The New England Journal of Medicine 348 (17), 1647–
1655
78
Livingstone, S., Òlafsson, K. & Staksrud, E. 2011. Social networking, age and privacy. EU kids online.
http://www.lse.ac.uk/media%40lse/research/EUKidsOnline/EU%20Kids%20Online%
20reports.aspx
Löytönen, T. 2004. Keskusteluja tanssi-instituutioiden arjesta. Acta Scenica 16.
Teatterikorkeakoulu. Helsinki: Yliopistopaino.
Mad Croc. 2018. Mad Croc Energy Gum. What You Need! (Viitattu 19.1.2018).
http://madcroc.com/gum/
Malinauskas, B., Aeby, V., Overton, R., Carpenter-Aeby, T. & Barber-Heidal, K. 2007. A survey of energy drink consumption patterns among college students. Nutrition Journal 6, 35.
Maunu, A. & Simonen, J. 2010. Miksi Suomi juo? Nuoret, humala ja sosiaalisuus. Teoksessa Mäkelä, Pia ym. (toim.). Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968−2008. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Meier, B. 2012. New York Times. Safety Becomes a Concern with High-Caffeine Drinks.http://www.nytimes.com/2012/10/24/business/safety-becomes-a-concern-with-energy-drinks.html?pagewanted=all&_r=1 Available online.
Meltzer, H., Fotland, T., Alexander, J., Elind, E., Hallstrom, H., Lam, H., Liukkonen, K., Petersen, M., Solbergsdottir, E. 2008. Risk assessment of caffeine among children and adolescents in the Nordic countries. Copenhagen, Denmark: Nordic Council of Ministers, TemaNord; 2008.
Miller, K. 2008a. Energy Drinks, Race, and Problem Behaviors among College Students.
Journal of Adolescent Health 43 (5), 490–497.
79
Miller, K. 2008b. Wired: Energy Drinks, Jock Identity, Masculine Norms, and Risk Taking. J Am Coll Health 56 (5), 481–489.
Mitka M. Hearing raises questions on energy drink marketing. JAMA. 2013; 310:1015.
Miyake, E. & Marmorstein, N. 2015. Energy drink consumption and later alcohol use among early adolescents. Addictive Behaviors 43, 60–65.
Mäkelä, J. & Taivalmäki, M-L. 2006. ”Kuka niin on sanonut, et on pakko?”. Tapaustutkimus 8.-luokkalaisten nuorten alkoholin käyttöön liittämistä merkityksistä. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Pro gradu -tutkielma. Viitattu 2.2.2017.
Mäki-Kuutti, A-M. 2012. Terveyskuri television lääkärisarjoissa. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 49 (1), 44–59.
Männistö, S. 2012. Ruoankäytön tutkimusmenetelmät. Kirjassa: Aro, A., Mutanen, M., Uusitupa, M. toim. Ravitsemustiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2012, s. 256–
261
Nehlig, A. 1999. Are we dependent upon coffee and caffeine? A review on human and animal data. Neuroscience Biobehavior Review 23 (4), 563–76.
Nowak, D. & Jasionowski, A. 2015. Analysis of the consumption of caffeinated energy drinks among Polish adolescents. International Journal of Environmental Research and Public Health 12, 7910–21.
O’Brien, M., McCoy, T., Rhodes, S., Wagoner, A. & Wolfson, M. 2008. Caffeinated cocktails.
Energy drink consumption, high-risk drinking, and alcohol-related consequences among college students. Academic Emergency Medicine, 15, 453–460.
80
O’Brien, M., McCoy, T, Egan, K., Goldin, S., Rhodes, S. & Wolfson, M. 2013. Caffeinated Alcohol, Sensation Seeking, and Injury Risk. Journal of Caffeine Research 3(2), 59–66.
http://doi.org/10.1089/jcr.2013.0004
O’Dea, J. 2003. Consumption of nutritional supplements among adolescents. Usage and perceived benefits. Health Education Research 18, 98–107
Oddy, W. & O’Sullivan, T. 2009. Energy drinks for children and adolescents, erring on the side of caution may reduce long term health risks. BMJ 339:b5268.
Palosuo, H., Sihto, M., Lahelma, E., Lammi-Taskula, J. & Karvonen, S. Sosiaaliset määrittäjät WHO:n ja Suomen terveyspolitiikassa. Raportti 14/2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tampere: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy.
Panimoliitto. 2017. Energiajuomat. http://www.panimoliitto.fi/juomat/energiajuomat/
Peak, H-J., Kim, K., Hove, T. 2010. Content analysis of antismoking videos on YouTube:
message sensation value, message appeals, and their relationships with viewer responses. Health Education Research (25) 6, 1085–1099
Pietikäinen, S. & Mäntynen, A. 2009. Kurssi kohti diskurssia. Tampere: Vastapaino. 13–14, 104–107.
Pietilä, V. 1976. Sisällön erittely. 2. korjattu painos. Helsinki: Gaudeamus.
Pomeranz J., Munsell C. & Harris J. 2013. Energy drinks: an emerging public health hazard for youth. Journal of Public Health Policy 34 (2), 254–271. doi: 10.1057/jphp.2013.6.
Pynnönen, A. 2013. Diskurssianalyysi: Tapa tutkia, tulkita ja olla kriittinen. N:o 379/2013.
Working paper. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu. ISBN 978-951-39-5471-0.
81
Reissig, C., Strain, E., Griffiths, R. 2009. Caffeinated energy drinks—a growing problem. Drug Alcohol Depend 99, 1–10.
Rivas-Arancibia, S., Dorado-Martínez, C., Borgonio-Pérez, G., Hiriart-Urdanivia, M., Verdugo-Diaz, L., Durán-Vázquez, A., Colin-Baranque, L. & Avila-Costa, M. 2000.
Effects of taurine on ozone-induced memory deficits and lipid peroxidation levels in brains of young, mature, and old rats. Environmental Research 82 (1), 7–17.
Rogers, P. 2007. Caffeine, mood and mental performance in everyday life. Nutrition Bulletin 32, 84–89. doi:10.1111/j.1467-3010.2007.00607.x
Routarinne, S. 1998. Kertomuksen rakentaminen. Teoksessa Tainio, L.(toim).
Keskusteluanalyysin perusteet. 2. painos. Tampere: Vastapaino, 138–155.
Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. 2006. KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Viitattu 30.01.2016.
http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/
Saarenheimo, M. 2002. Narrative Approaches in Counseling and Supervision. A Paper presented in the Second International Symposium on Narrative Research: Bridging Reality and Fiction. Oulun Eden 21. –22.3.2002.
Salasuo, M. & Rantala, K. 2002. Huumeiden viihdekäyttö ajankuvana. Teoksessa Kaukonen, O. & Hakkarainen, P. (toim.) 2002. Huumeiden käyttäjä hyvinvointivaltiossa. Helsinki:
Yliopistopaino.
Salokoski, T. & Mustonen, A. 2007. Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin — katsaus tutkimuksiin sekä kansainvälisiin mediakasvatuksen ja -säätelyn käytäntöihin.
Mediakasvatusseuran julkaisuja 2/2007.
82
SAMHSA. 2014.The DAWN Report: Update on Emergency Department Visits Involving Energy Drinks: A Continuing Public Health Concern. . Substance Abuse and Mental Health Services Administration, Center for Behavioral Health Statistics and Quality.
Rockville, MD.
Schwartz, D., Gilstad-Hayden, K., Carroll-Scott, A. Grilo, S., McCaslin, S., Schwartz, M. &
Ickovicsa, J. 2015. Energy Drinks and Youth Self-Reported Hyperactivity/Inattention Symptoms. Academic Pediatrics 15 (3), 297–304. doi: 10.1016/j.acap.2014.11.006
Seifert, S., Schaechter, J., Hershorin, E., Lipshultz, S. 2011. Health Effects of Energy Drinks on Children, Adolescents, and Young Adults. Pediatrics 127 (3), 511–528. DOI:
10.1542/peds.2009–3592
Simon, M., Mosher, J. 2007. Alcohol, Energy Drinks, and Youth: A Dangerous Mix. San Rafael, California: Marin Institute; 2007.
Sinebrychoff. 2013. Tietoa energiajuomista. Viitattu 10.10.2013.
http://www.sinebrychoff.fi/juomamme/faktoja/Pages/Tietoaenergiajuomista.asp
Smith, B. & Sparkes, A. 2008. Narrative Constructionist Inquiry. Teoksessa Handbook of Constructionist Reaserch. Holstein, J. A & Gubrium, J.F (toim.). The Guildford Press:
New York, 295–314.
Snickars, B. & Vonderau, P. (toim). 2009. The Youtube Reader. Stockholm: National Library of Sweden.
Stead, M., McDermott, L., MacKintosh, A. M., & Adamson, A. 2011. Why healthy eating is bad for young people’s health. Identity, belonging and food. Social Science and Medicine 72, 1131–1139.
83
Stellefson, M., Chaney, B., Ochipa, K., Chaney, D., Haider, Z. ym. 2014. YouTube as a source of chronic obstructive pulmonary disease patient education: A social media content analysis. Chronic Respiratory Disease 11 (2), 61–71.
Strangelove, M. 2010. Watching Youtube: Extraordinary Videos by Ordinary People. Toronto:
University of Toronto Press.
Sumila, J. & Tikka, M. 2013. Verkko mediaetnografin tutkimuskohteena: Tapauksena uutisen etnografia Youtubessa. Teoksessa Laaksonen, S-M., Matikainen, J. & Tikka, M. (toim.).
Otteita verkosta: Verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmät. Tampere:
Vastapaino, 170–192.
Suoninen, E. 2016. Näkökulma sosiaalisen todellisuuden rakentumiseen. Teoksessa Jokinen, A., Juhila, K. & Suoninen, E. (toim.). Diskurssianalyysi: Teoriat, peruskäsitteet ja käyttö. Tampere: Vastapaino, 233–235.
Suomen Hammaslääkärilehti. 2014. Energianuuska houkuttelee lapsia ja nuoria nuuskan
käyttöön. 1/2014. Viitattu 26.2.2017.
www.hammaslaakariliitto.fi/sites/default/files/mediafiles/.../energianuuska.pdf
Syödään yhdessä – Ruokasuositukset lapsiperheille. 2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Viitattu 11.8.2017. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-599-8
Temple, J. 2009. Caffeine use in children: what we know, what we have left to learn, and why we should worry. Neuroscience Biobehavior Review 33(6),793–806.
Tennant, F. & Detels, R. 1976. Relationship of alcohol, cigarette, and drug abuse in adulthood with alcohol, cigarette and coffee consumption in childhood. Preventive Medicine (5) 1, 70–77.
84
Terry-McElrath, Y., O’Malley, P. & Johnston, L. 2014. Energy Drinks, Soft Drinks, and Substance Use Among United States Secondary School Students. Journal of Addiction Medicine (8), 6–13.
Thomson, B. & Schiess, S. 2010. Risk Profile: Caffeine in Energy Drinks and Energy Shots.
Istitute of Environmental Science & Research Limited. Christchurch Science Centre. A Crown Research Institute. Client Report FW1002.
THL. 2016. Energiajuomat. Päivitetty 6.6.2016. Viitattu 10.1.2017.
https://www.thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/ravitsemus/ravitsemus-ja-terveys/energiajuomat
THL. 2015. Lapsivaikutusten arviointi. (26.3.2015). Viitattu 15.2.2017.
https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/johtamisen_tueksi/miten_arvioida/lapsivaikutusten_arviointi
Tian, Y. 2010. Organ Donation on Web 2.0: Content and Audience Analysis of Organ Donation Videos on YouTube. Health Communication 25, 238–246
Tilastokeskus. 2010. Sosiaalinen media: verkkomedian ja yhteisöpalvelujen käyttö. Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö. 2010, 3. Helsinki:
Tilastokeskus [viitattu: 9.2.2017] ISSN=2341-8699.
http://www.stat.fi/til/sutivi/2010/sutivi_2010_2010-10-26_kat_003_fi.html
Trapp, G., Allen, K. O'Sullivan, T., Robinson, M., Jacoby, P., Oddy, W. 2014. Energy drink consumption is associated with anxiety in Australian young adult males. Depression &
Trapp, G., Allen, K. O'Sullivan, T., Robinson, M., Jacoby, P., Oddy, W. 2014. Energy drink consumption is associated with anxiety in Australian young adult males. Depression &