Jatkotutkimusmahdolllisuudet

Tutkimuksen tekeminen uudella, vielä vähän tutkitulla alueella saa aikaan sen, että tutkimusta tehdessään ymmärtää, miten paljon eri asioita ja näkökulmia voisi valittujen lisäksi tutkia.

Tätä tutkimusta tehtiin osana LUT Yliopiston tutkimushanketta. Tämän tutkimuksen ensimmäisen haastattelukierroksen aineiston pohjalta kirjoitettiin tämän tutkielman lisäksi luottamusta käsittelevään kirjaan kirjaluku, jossa toimin kolmantena kirjoittajana.

Ensimmäisen haastatteluaineiston pohjalta kirjoitetaan parhaillaan myös konferenssipaperia, jossa en ole mukana kirjoittamassa, mutta jonka tämän tutkimuksen aineisto mahdollisti.

Tämän tutkimuksen ja sen aineiston hyödyntämisen jälkeen tässä tutkimuksessa ja edellä esitetyissä julkaisuissa näen tekoälyn ja luottamuksen tutkimisen saralla useita jatkotutkimusmahdollisuuksia. Ensimmäisenä haluaisin saada tutkia luottamuksen rakentumista ja kohteita sekä teknologista omaksumista eli tätä samaa tutkimusasetelmaa oikeilla käyttäjillä. Tutkia, miten asiakkaat ottavat käyttöönsä puheohjatun käyttöliittymän, mihin he luottavat käyttäessään palvelua ja mikä saa heidät jatkamaan palvelun käyttöä. Myös vertaileva tutkimus erilaisista tekoälyä hyödyntävistä palveluista, VUI / chatbotti, ja luottamuksen rakentumisesta niitä kohtaan, sekä niiden teknologisesta omaksumisesta olisi antoisaa.

Johdon ja kehittäjien välisen luottamuksen tutkiminen informaatioasymmetrian näkökulmasta olisi myös mielenkiintoista ja toisi lisää ymmärrystä siitä, miten luottamus rakentuu organisaatioissa, kun kyseessä on uusi teknologinen alue. Data, joka tämän tutkimuksen tulosten valossa oli kriittinen luottamukseen vaikuttava tekijä, tarjoaa myös useita jatkotutkimusmahdollisuuksia. Miten luottamusta voitaisiin vahvistaa organisaatioiden välillä, jotta dataan liittyviä riskejä voitaisiin hallita paremmin?

LÄHTEET:

Andrews, Rhys., Jilke, Sebastian & Van De Walle (2014): Economic strain and perceptions of social cohesion in Europe: Does institutional trust matter?

European Journal of Political Research 53, 559–579.

Bachmann, R. (2006): Trust and/or power: towards a sociological theory of organizational relationships. Handbook of Trust Research, 2006, 393-408. Edited Reinhard Bachmann and Akbar Zaheer, 2006, Published by Edward Elgar Publishing Limited, UK.

Bahrammirzaee, A. (2010): A comparative survey of artificial intelligence applications in finance: artificial neural networks, expert system and hybrid intelligent systems. Neural Comput & Applic 19:1165–1195.

Baxter, P. & Jack, S. (2008): Qualitative case study methodology: Study design and implementation for novice researchers. The Qualitative Report, 13(4), 544-559.

Bierhoff, H-W. & Vornefeld, B. (2004): Analyse & Kritik 26, 48–62.

Cresswell, J. W. (2007): Qualitative inquiry and research design: choosing among five approaches. Thousand Oaks, CA, US: Sage Publications, Inc.

Davis, F., Bagozzi, R. P. & Warshaw, P. R. (1989): User acceptance of computer technology: A comparsion of two theoretical models. Management Science 35(8), 982-1003.

Dimitriadis, S. & Kyretzis, N. (2008): Does trust in the bank build trust in its technology-based channels? Journal of Financial Services Marketing 13(1), 28-38.

Dogson, M. (1993): Learning, trust and technological collaboration. First Published January 1, 1993 Research Article. [Viitattu 1.7.2019]. Saatavilla https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/001872679304600106

Eskola, J. (2001a): Laadullisen tutkimuksen juhannustaiat. Laadullisen tutkimuksen analyysi vaihe vaiheelta. Teoksessa Juhani Aaltola & Raine Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS-kustannus, 133-157.

Eskola, J. & Suoranta J. (1998): Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 8. painos.

Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä 2008.

EY tutkimus: Suomi Euroopan kärkeä tekoälyn hyödyntämisessä – silti yli puolet yrityksistä vasta suunnittelee tai pilotoi tekoälyn käyttöä. [verkkodokumentti].

[Viitattu 30.10.2018]. Saatavilla https://www.ey.com/fi/fi/newsroom/news-

releases/20181026--tiedote---tutkimus---suomi-euroopan-karkea-tekoalyn- hyodyntamisessa---silti-yli-puolet-yrityksista-vasta-suunnittelee-tai-pilotoi-

tekoalyn-kayttoa?utm_campaign=53fd843a6ac376fd25000012&utm_content=5bd2fe7ba4f 95e000100b6aa&utm_medium=smarpshare&utm_source=twitter

Farmer, L. (2008): Handbook of Research on Computer Mediated Communication.

California State University, USA. DOI: 10.4018/978-1-59904-863-5.ch002

Fulmer, C. A. & Gelfand, M. J. (2012): At What Level (and in Whom) We Trust:

Trust Across Multiple Organizational Levels. Journal of Management 38(4), 1167-1230.

Gao, S. & Krogstie, J. (2016): Encyclopedia of E-Commerce Development, Implementation, and Management. Norwegian University of Science and Technology. DOI: 10.4018/978-1-4666-9787-4.ch106.

Hirsjärvi, R., Remes, P. & Sajavaara P. (2009): Tutki ja kirjoita. 15. uudistettu painos. Hämeenlinna: Kariston Kirjapaino Oy 2009.

Järvinen, R. A. (2014): Consumer trust in banking relationships in Europe.

International Journal of Bank Marketing 32(6), 551-566.

Lewicki, R. J. & Bunker, B. B. (1996): Developing and maintaining trust in work relationships. In: Bachman R. & Zheer A. (eds.) Landmark papers on Trust, 2.

Cheltenham UK: Edward Elgar, 388–413

Lipiec, M. (2017): Chatbots Magazine. What we learned designing a chatbot for banking. [Viitattu 31.7.2019]. Saatavilla https://chatbotsmagazine.com/what-we-learned-designing-a-chatbot-for-banking-2dd2c51d7c2c

Lindblom, C. E. (1959):The science of 'muddling through'. Public Administration Review, 19, 79–88.

Luhmann, N. (1993): Risk: A Sociological Theory. Berlin, New York: Walter de Gruyter.

Markkinointi ja mainonta (2018): Reaktorin ja Helsingin yliopiston tekoälyhaaste keräsi hurjan suosion. Viitattu 10.9.2018. https://www.marmai.fi/uutiset/reaktorin-ja-helsingin-yliopiston-tekoalyhaaste-kerasi-hurjan-suosion-6739536

Mayer, R. C., Davis, J. H., & Schoorman, F. D. (1995): An integration model of organizational trust Academy of Management. The Academy of Management Review 20(3), 709-734.

McKnight, D.E., Cummings, L.L. & Chervany, N.L. (1998): Initial trust formation in new organizational relationships. Academy of Management. The Academy of Management Review 23(3), 473-490.

Metsämuuronen, J. (2006): Laadullisen tutkimuksen käsikirja. Jyväskylä:

Gummerus Kirjapaino Oy

Rousseau, D., Sitkin, S., Burt, R. & Camerer, C. (1998). Not So Different After All:

A CrossDiscipline View of Trust. Academy of Management Review 23(3), 393-404.

Rowley, J. (2012). Conducting research interviews. Management Research Review, 35(3/4), 260– 271.

Salonen, T. (2008): Filosofian sanat ja konseptit. 4. uudistettu painos. Lapin yliopistokustannus, Rovaniemi.

Standfordin Yliopisto (2018): The Stanford Encyclopedia of Philosophy is copyright

© 2016 by The Metaphysics Research Lab, Center for the Study of Language and Information (CSLI), Stanford University Library of Congress Catalog Data: ISSN 1095-5054. Viitattu 11.10.2018. https://plato.stanford.edu/entries/risk/

Tieteen termipankki (2018): Clean Energy Research:complexity. Viitattu 11.10.2018. http://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Clean Energy Research:complexity.

Tracy, S. J. (2010): Qualitative Quality: Eight “Big-Tent” Criteria for Excellent Qualitative Research. Qualitative Inquiry 16(10), 837–851.

Turing, A.M. (1950): Computing machinery and intelligence. Mind 59(236), 433–

460.

Van der Werff, L., Real, C., & Lynn, T. (2018): Individual trust and the internet. In R. Searle, A. Nienaber, & S. Sitkin (eds.), Trust. Oxford, UK: Routledge.

Vidotto, G., Massida, D., Noventa, S. & Vicentini, M. (2012): Trusting Beliefs: A functional measurement study. Psicológica, 33, 575-590.

Wu, K., Zhao, Y., Zhua, Q., Tan, X. & Zhen, h. (2011). A meta-analysis of the impact of trust on technology acceptance model: Investigation of moderating influence of subject and context type. International Journal of Information Management 31(6), 572-581.

Yin, R. K. (2009): Case study research: design and methods. Thousand Oaks, CA, US: Sage Publications.

Yrjönsuuri, M. (2009): Tiedon rajat. Johdatus tietoteoriaan. Kirjapaja, Helsinki.

Zaidi, D. (2017): Chatbots Magazine. Banking with artificial intelligence. [Viitattu 31.7.2019]. Saatavilla https://chatbotsmagazine.com/banking-with-artificial-intelligence-cb193546c998

LIITTEET

LIITE 1 – Haastateltujen taustatiedot

TeknologiajohtajaArkkitehtiLinqvistikkoProjektijohtajaKäyttäjä 1Käyttäjä 2Käyttäjä 3Käyttäjä 4 Ikä55-6535-4525-3535-4525-3525-3535-4535-45 SukupuoliMMNMNNMN Koulutus DI

"Itse oppinut". Lukion jälkeen muutama vuosi yliopistossa tietojenkäsittelytieteitä. Myöhemmin Standfordin Yliopiston tekoälykursseja FMDIFM

Johtamisen oppisopimus- koulutus Gamman kanssaKTM Kokemus finanssi- sektorilla3-10>15<33-103-10<3<3<3 ICT/ AI kokemus

Tekoäly tuttu jo koulusta 80-luvulta. Vastannut teknologian kehittämisestä useissa yrityksissä. Toiminut myös toimitus johtajana yrityksessä, joka kehitti tekoälyyn perustuvaa robotiikkaa Syvällä ohjelmoinnin ja tekoälyn maailmassa. Tehnyt kotona harrastuksena virtuaalisen assistentin/ robotin, joka toimii puheohjauksella Ei aiempaa ICT tai tekoälosaamista. Pääaineena yleinen kielitiede, minkä kautta 'international phonetic alphabet' tuttu. Tämä auttoi tekoälyn opettamista erityisesti ääntämyksen ohjaamisessa ja muokkaamisessa Yli kymmenen vuoden kokemus IT kehittämisestä, mobiililaitteita, palveluita ja softaa. Syvällä tekoälyn ja koneoppimisen maailmassa. Tämän POC-projektin projektijohtaja Työskentelee palvelumuotoi- lijana. Ensimmäinen inhouse työ. Aiemmin teollisuus- muotoilija Työskentelee tiimissä, jossa teknisen taustan ihmisiä. Aiemmin työskennellyt chatbottien kanssa Kokemusta tekoälyä hyödyntävistä palveluista. Ei tietoa tai kokemusta, mitä tekoälyn taustalla tapahtuu Työskennellyt aiemmin konsultti- yrityksessä, jossa mietittiin miten yritykset voisivat hyödyntää tekoälyä palveluissaan

yt Kä jät tä

LIITE 2 - Aineistoanalyysin Gioia-menetelmän esimerkkejä