• Ei tuloksia

5. Pohdinta

5.2 Jatkotutkimusideat

Jatkotutkimusideana olisi mielenkiintoista lisätä tutkimukseen myös oppilaiden kokemukset ja se, miten he kokevat oppimisympäristöjen vaikutuksen oppimi-seen. Siihen voisi myös lisätä sen, että kokevatko oppilaat mahdollisuuksia vai-kuttaa oppimisympäristöihin. Olisi mielenkiintoista saada kokemuksia sekä yleis-opetuksen oppilailta, että erityisyleis-opetuksen puolelta. Useimmissa oppimisympä-ristö tutkimuksissa opettajat ovat keskiössä, vaikka oppimisympäoppimisympä-ristö vaikuttaa olennaisesti oppilaisiin.

Toisaalta minua kiinnostaisi myös toteuttaa tulevaisuudessa jokin oppimisympä-ristö kokeilu. Olisi mielenkiintoista toteuttaa empiirisenä tutkimuksena esimerkiksi opettamassani luokassa jokin oppimisympäristön kokeilu. Haluaisin tietää, millai-sia vaikutukmillai-sia niillä on oppimiseen sekä motivaatioon. Olisi mielenkiintoista olla mukana suunnittelemassa tällaista oppimisympäristö kokeilussa, jossa voisi tut-kia näitä asioita.

Tässä tutkimuksessa ilmeni, että koulun iällä on väliä oppimisympäristössä. Uu-sissa kouluissa mahdollisuudet ovat valtavat. Tutkimuksen kohteena voisikin myös olla nämä uudet koulut sekä monitoimiset ja muuttuvat tilat, ja onko niillä yhteyttä parempaan oppimiseen ja oppimistuloksiin tai motivaatioon. Vertailevaa tutkimusta voisi myös tehdä, että mikä ero on perinteisiin tiloihin.

Resursseilla ja johdon tuella oli erityisen tärkeä vaikutus tässä tutkimuksessa.

Olisi mielenkiintoista syventää tätä tietoutta ja tutkia esimerkiksi sitä, miten reh-torit kokevat oppimisympäristöt ja mikä heidän suhteensa on siihen. Toisaalta heidän kokemuksiinsa vaikuttavat korkeammalta tulevat päätöksen ja koulutuk-seen satsatut resurssit. Tämä antaisi tutkimukselle mielenkiintoisen kulman.

Oppimisympäristöjä voidaan tutkia uudelleen ja uudelleen. Aina löytyy jokin nä-kökulma, mistä lähteä tutkimaan ilmiötä. Tämä kertonee ilmiön laajuudesta. Itse näen tärkeänä kaikessa oppimisympäristöjen tutkimisessa, että ne vievät ope-tusta ja opettamista sekä oppilaiden hyvinvointia ja viihtyvyyttä eteenpäin. Mie-lestäni kaiken tutkimuksen lähtökohtana on tarkoitus parantaa koulua.

LÄHTEET

Aaltola, J. & Valli R., 2001. Ikkunoita tutkimusmetodeihin. 1, Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä: PS-kustannus.

Ahvenainen, O., Ikonen, O. & Koro, J., 2001. Johdatus erityiskasvatuksen käy-täntöön. Helsinki: WSOY.

Alasuutari, P., 2011. Laadullinen tutkimus. 2.0. Tampere: Vastapaino.

Björklid, P., 2005. Lärande och fysisk miljö. Kalmar: Lenanders grafiska AB. Saa-tavilla www-muodossa: http://libris.kb.se/bib/9853773 (Luettu 17.10.2018.) Cohen, D.K., Raudenbush, S.V & Loewnber Ball, D. 2003. Resources, Instruction and Research. Educational Evaluation and Policy Analysis. 25 (2), 119–142.

Elmasry, S.K., 2007. Integration patterns of learning technology. Dissertation submitted to the faculty of Virginia Polytechnic Institute and State 170 University in partial fulfillment of the requirements for the degree of Doctor of Philosophy in architecture design and research integration patterns of learning technologies (dissertation), 31–33.

Eskola, J. & Suoranta, J., 1996. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Rovaniemi:

Lapin yliopisto.

Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L., 1999. Tutkiva oppiminen: älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. Porvoo; Helsinki; Juva: WSOY.

Happonen, H., 1998. Fyysisten erityisopetusympäristöjen historiallinen, typologi-nen ja arvioitu tila Suomessa. Joensuu: Joensuun yliopisto.

Hirvonen, M., Burns, E., Gregula, M., Happo, I., Holappa, S., Honkanen, E., Ilola, H., Junkkari, M., Kepanen, P., Koukari, M., Lehtonen, P., Nivalainen, K., Nuutila, L., Peuna, K., Pynnönen, P., Raudasoja, A., Rentola, L., Torikka, A. & Uusinoka, S., 2015. Yhdessä toimien ja erilaisuutta arvostaen: ammatilliset opettajakorkea-koulut erityisopetusta kehittämässä. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Hämäläinen, K., 2002. Oppilaitoksen johtaminen. Helsinki: WSOY.

Hämäläinen, K., 1986. Koulun johtaja ja koulun kehittäminen. Helsinki; Vantaa:

Suomen kaupunkiliitto: Kunnallispaino.

Ikonen, O., Virtanen, P., Fadjukoff, P., Jylhä, I., Krogerus, A., Launonen, L., Lämsä, A., Miettinen, K., Murto, P., Niemistö, R., Numminen, U., Pirilä-Tarkiai-nen, H., Rönty, L., Rönty, S., Seppälä, H. & Turja, L., 2007. Erilainen oppija: yh-teiseen kouluun: kokemuksia yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden kehittämisestä.

Jyväskylä: PS-kustannus.

Järvilehto, L., Eskelinen, P. & Kiviaho, M., 2014. Hauskan oppimisen vallanku-mous. Jyväskylä: PS-kustannus.

Kattilakoski, R., 2018. Koulun toimintakulttuuri avautuvissa oppimistiloissa. Et-nografinen tutkimus uuteen koulurakennukseen muuttamisesta. Jyväskylä: Jy-väskylä University Printing House. Saatavana www-muodossa:

https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/58031/978-951-39-7440-4_v%C3%A4it%C3%B6s08062018%20.pdf?sequence=1&isAllowed=y (Luettu 21.11.2018)

Kautto-Knape, E., 2012. Oppilasta lamaannuttava kouluvuorovaikutus: aineisto-perustainen teoria. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Saatavana www-muodossa:

https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/38122/9789513947798.pdf?se-quence=1 (Luettu 1.10.2018.)

Kiviniemi, K., 2010. Laadullinen tutkimus prosessina. Teoksessa Juhani Aaltola

& Raine Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä:

PS-kustannus, 70 – 85.

Kotila, H. & MÄKI, K., 2014. Toimiva oppimisympäristö: opas kehittelyyn ja arvi-ointiin. Helsinki: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.

Kuula, A., 2013. Tutkimusetiikka. Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. Tam-pere: Vastapaino.

Kuusikorpi, M., 2012. Tulevaisuuden fyysinen oppimisympäristö. Käyttäjälähtöi-nen muunneltava ja joustava opetustila. Kasvatustieteen väitöskirja. Turku: Turun Yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Opettajankoulutuslaitos, Rauman yk-sikkö.

Kyllönen, M., 2011. Tulevaisuuden koulu ja johtaminen: skenaariot 2020-luvulla.

Tampere: Tampere University Press.

Laine, T., 2010. Miten kokemusta voidaan tutkia? Fenomenologinen näkökulma.

Teoksessa Juhani Aaltola & Raine Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin II.

Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyy-simenetelmiin. Jyväskylä: PS-kustannus, 28 – 45.

Lakkala, S., 2008. Inklusiivinen opettajuus: toimintatutkimus opettajankoulutuk-sessa. Rovaniemi: Lapin yliopisto.

Manninen, J., 2007. Oppimista tukevat ympäristöt: johdatus oppimisympäristö-ajatteluun. Helsinki: Opetushallitus.

Manninen, J. & Pesonen, S., 1997. Uudet oppimisympäristöt. Aikuiskasvatus 4/97.

Meisalo, V., Sutinen, E. & Tarhio, J., 2003. Modernit oppimisympäristöt. Helsinki:

Tietosanoma.

Mikola, M., 2011. Pedagogista rajankäyntiä koulussa: inkluusioreitit ja yhdessä oppimisen edellytykset. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Nuikkinen, K., 2009. Koulurakennus ja hyvinvointi. Teoriaa ja käyttäjän kokemuk-sia peruskouluarkkitehtuurista. Väitöstutkimus. Kasvatustieteiden laitos, Tampe-reen yliopisto. Tampere: Juvenes Print.

Nuutila, L. & Honkanen, E., 2016. Innostavat digitaaliset oppimisympäristöt - löy-töretkellä osallistavaan oppimiseen ammatillisessa erityisopetuksessa. Ammatti-kasvatuksen Aikakauskirja, vol. 18, no. 3, pp. 49-57.

Opetushallitus, 2016. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 2014. Hel-sinki: Opetushallitus. Saatavilla www-muodossa: http://www.oph.fi/down-load/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf (Lu-ettu: 19.9.2018.)

Paalasmaa, J., 2014. Aktivoi oppilaasi. Jyväskylä: PS-Kustannus.

Peltonen, M. & Ruohtotie, P., 1992. Oppimismotivaatio: teoriaa, tutkimuksia ja esimerkkejä oppimishalukkuudesta. Helsingissä: Otava.

Pennanen, A. & Alava, J., 2007. Koulun johtamisen avaimia. Jyväskylä: PS-kus-tannus.

Perkkiö-Mäkelä, M., Nevala, N., & Laine, V. 2006. Hyvä koulu. Helsinki: Työter-veyslaitos.

Perttula, J., 2000. Kokemuksesta tiedoksi: Fenomenologisen metodin uudelleen muotoilua. Kasvatus 5/2000. Kasvatusopillisen aikakausikirjan 137.vuosikerta.

Jyväskylä: Kirjapaino Oma, 428 – 442.

Perttula, J., 1995. Kokemus psykologisena tutkimuskohteena: johdatus fenome-nologiseen psykologiaan. Tampere: Suomen fenomenologinen instituutti.

Piipari, M., 1998. Avoimet oppimisympäristöt. Teoksessa P. Jyrkiäinen, T. Laine, S. Liukko, V. Toivonen & M. Piipari. Avoimet oppimisympäristöt: Kehittyvät pro-sessit. Hämeenlinnan normaalikoulun julkaisuja nro 6. Tampere: Tampereen Yli-opisto. 3–11.

Piispanen, M., 2008. Hyvä oppimisympäristö: oppilaiden, vanhempien ja opetta-jien hyvyyskäsitysten kohtaaminen peruskoulussa. Kokkola: Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Pugh, G., Mangan, J., & Gray, J. 2011. Do increased resources increase educa-tional attainment during a period of rising expenditure? Evidence from English secondary schools using a dynamic panel analysis. British Educational Research Journal 37(1), 163–189.

Rissanen, K., 1998. Joustavat oppimisympäristöt. Helsinki: Suomen kuntaliitto.

Romina, A., 2014. Student´s perceptions of the condition of their classroom phys-ical learning environment and its impact of their learning and motivation. College Student Journal 48 (4).

Ruohotie, P., 1998. Motivaatio, tahto ja oppiminen. Helsinki: Edita.

Stukaline, Y. 2010. The Management of Integreated Eduactional Environment Resources: the factors to be considered. European Journal of Education.

Tuomi, J.& Sarajärvi, A., 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 5., Hel-sinki: Tammi.

Tynjälä, P., 1999. Oppiminen tiedon rakentamisena: konstruktivistisen oppimis-käsityksen perusteita. Helsinki: Kirjayhtymä.

Uljens, M., 1997a. School didactics and learning. East Sussex: Psychology Press Ltd.

Uljens, M., (red) 1997b. Didaktik. Lund: Studentlitteratur.

Äärelä, T., Määttä, K. & Uusiautti, S. 2015. ”When you feel that your teacher cares, you cuss less at her”. Young prisoners thinking back at their teachers.

Education Sciences & Psychology 35 (3), 77–89.

Äärelä, T., 2016. Caring Teachers' Ten Dos. International Forum of Teaching and Studies, vol. 12, no. 1, pp. 10-20,68.

Wilson, B.,1996. Constructivist learning environments: Case studies in instruc-tional design. Englewood Cliffs, NJ: Educainstruc-tional Technology publications

LIITTEET

Liite 1 Haastattelurunko