Tässä tutkimuksessa otoskoko oli sen verran pieni, että olisi mielenkiintoista toteuttaa samanlainen tutkimus hieman laajemmassa mittakaavassa.
Päätelmieni mukaan tutkimukseeni valikoitui sattumalta pääasiassa oppimisorientoituneita oppilaita, jotka usein nähdään perinteisinä ”kympin tyttöinä”, joiden kohdalla miltei kaikki tuntuu sujuvan moitteettomasti.
Mielestäni erityisen kiinnostavaa ja tärkeää on pohtia, miten tutkimustulokseni olisivat poikenneet, jos haastateltaviksi olisikin sattunut menestys- tai suoritusorientoituneita koulumenestyjiä. Aikaisempi tutkimus antaa aihetta epäillä, että tällöin myös haastateltavieni itsetunnon taso olisi ollut huomattavasti matalampi. Tästä osoituksena ovat muun muassa Tuominen-Soinin (2008, 261) tutkimukset jotka paljastavat, että sekä menestys- että suoritusorientoituneilla oppilailla on usein huonompi itsetunto ja enemmän masentuneisuutta ja riittämättömyyden tunteita.
Oman tutkimukseni aineisto kerättiin kahdesta keskisuomalaisesta koulusta, joten olisi kiinnostava tietää, onko nuorten itsetunnossa alueellisia eroja. Opetushallituksen viisitoista vuotta sitten teettämän osatutkimuksen mukaan yhdeksäsluokkalaisten itsetunnossa ei havaittu merkittäviä alueellisia
eroja, kun taas kuudesluokkalaisten käsitykset ja arvostukset itsestä vaihtelivat asuinpaikan mukaisesti (Scheinin 1999, 181; Scheinin 2000, 173).
Uskoisin, että koulussa hyvin menestyvien tyttöjen käsityksistä itsestään voisi saada entistä paremman kuvan, mikäli heidän itsetuntoaan tarkasteltaisiin suhteessa koulussa heikommin menestyviin tyttöihin. Yleinen virhekäsitys on, että koulussa hyvin menestyvät oppilaat ovat ongelmattomia ja kaikinpuolin menestyviä ja tasapainoisia yksilöitä. Todellisuudessa itsetuntoa ei kuitenkaan voi huomata, eikä sillä ole mitään tekemistä ihmisen aseman tai menestyksen kanssa. (Keltikangas-Järvinen 2006, 100.) Arvioidessani koulussa hyvin menestyvien tyttöjen itsetuntoa jäin pohtimaan, millainen nuorten tyttöjen itsetunto yleensä on.
Lisäksi olisi kiinnostavaa tutkia, millaista positiivista palautetta heikommin suoriutuvat oppilaat saavat opettajiltaan. Oman tutkimukseni tulokset osoittavat, että opettajien antama itsetuntoa vahvistava myönteinen palaute on pääasiassa koulusuorituksiin liittyvää kehumista. Suorituksista riippumatonta palautetta oppilaat savat moninkertaisesti vähemmän. Jäävätkö heikommin koulussa menestyvät oppilaat ilman itsetuntoa tukevaa myönteistä palautetta, koska heidän suorituksensa eivät ole erinomaisia tai edes tyydyttäviä? Tuntevatko koulussa huonosti pärjäävät oppilaat itsensä arvottomiksi tai huonoiksi ihmisiksi, koska he eivät mahdollisesta yrityksestä huolimatta menesty?
Omassa tutkimuksessani keskityin 9.-luokkalaisten nuorten itsetuntoon ja hyvinvointiin, mutta olisi mielenkiintoista laajentaa tutkimusta myös alakoulun puolelle. Mielestäni erityisen tärkeää olisi selvittää alakoulun loppuvaiheessa olevien oppilaiden käsityksiä itsestään ja heidän toiveistaan kasvattajien toiminnalle. Pidän tätä kohderyhmää merkityksellisenä siitä syystä, että aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että pojilla itsetunnon kannalta haasteellisin vaihe on yleensä viidennen kouluvuoden keväällä, kun taas tytöillä itsetunnon kanssa kamppailu jatkuu vielä kuudennella luokalla (Laine 2005, 36). Toisaalta esimerkiksi Opetushallituksen teettämä osatutkimus osoittaa, että kuudesluokkalaisten suomalaislasten mielikuva omasta
kognitiivisesta minäkäsityksestä ja itsetunnosta on keskimäärin enemmän myönteinen kun kielteinen (Scheinin 1999, 181).
Koska poikien itsetunnon määrää pääasiassa oma suoriutuminen ja kyvykkyys (AAUW 1992; Lawrence 2006, 38; Raevuori ym. 2007, 1628–1629), olisi kiintoisaa selvittää erityisesti koulussa heikommin menestyvien poikien itsetuntoa. Omassa tutkimuksessani halusin keskittyä yläkouluikäisten tyttöjen itsetunnon tutkimiseen siitä syystä, että murrosiässä tyttöjen tilanne itsetunnon kannalta on yleensä haastavampi kuin poikien (Carlson ym. 2000, 44; Ornstein 1995, 20; Raevuori ym. 2007, 1629; Sotelo 2000, 732). Toiseksi halusin rajata tutkimuksen koulussa hyvin menestyviin tyttöihin, koska tutkimusten mukaan tytöillä suoritukset eivät ole niin suoraan yhteydessä itsetuntoon kuin pojilla, tyttö voi menestyä koulussa erinomaisesti, vaikka hänen itsetuntonsa olisi huono (Keltikangas-Järvinen 2006, 113). Olisi kuitenkin mielenkiintoista tutkia, ovatko koulussa huonosti pärjäävät pojat itsetunnoltaan murentuneita, koska heidän suorituksensa ja kyvykkyytensä eivät nosta heidän itsearvostuksen ja minäpätevyyden tunnettaan?
Oppilaiden itsetunnon tutkimisen ohella olisi myös merktyksellistä tutkia opettajien itsetuntoa, sillä aikaisempi tutkimus osoittaa, että opettajan itsetunnolla on suuri merkitys sille, millainen itsetunnon tukija hän pystyy olemaan. Esimerkiksi jos opettaja ei arvosta itseään, hänen on miltei mahdotonta edistää myöskään oppilaidensa itsetuntoa (Lawrence 2006, 155).
Tutkimustulokseni osoittavat, että opettaja voi vaikuttaa omalla toiminnallaan oppilaiden itsetuntoon sekä myönteisesti että kielteisesti. Mielenkiintoista olisi tietää, kuinka tietoisia nämä opettajien toimintatavat ovat. Ajattelevatko opettajat tietoisesti tukevansa oppilaidensa itsetuntoa? Kiintoisaa olisi tutkia, millaisia valmiuksia esimerkiksi opettajankoulutus antaa opettajille itsetunnon tukemista ajatellen.
LÄHTEET
Aalberg, V. & Siimes, M. 1999. Lapsesta aikuiseksi. Nuorten kypsyminen naiseksi tai mieheksi. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Nemo.
Aapola, S. & Kaarninen, M. 2003. Näkökulmia suomalaisen nuoruuden ja nuorison historiaan. Teoksessa Aapola, S. & Kaarninen, M. (toim.) Nuoruuden vuosisata. Suomalaisen nuorison historia. Helsinki:
Suomalaisen kirjallisuuden seura, 9–31.
AAUW = American Association of University Women. 1992. The AAUW Report: How schools shortchange girls. A study of major findings and education. Washington, D.C: AAUW Educational Foundation.
http://www.aauw.org/files/2013/02/how-schools-shortchange-girls-executive-summary.pdf Luettu 20.2.2015
Aho, S. 1996. Lapsen minäkäsitys ja itsetunto. Helsinki: Oy Edita Ab.
Aho, S. 2004. Minä. Teoksessa Aho, S. & Laine, K. Minä ja muut. Kasvaminen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. 1.−3.painos. Helsinki: Otava, 16–67.
Aineistonhallinnan käsikirja. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto http://www.fsd.uta.fi/aineistonhallinta/fi/ Luettu 22.4.2015.
Aro, T., Järviluoma, E., Mäntylä, M., Mäntynen, H., Määttä, S. & Paananen, M.
2014. Kummi 11. Oppilaan minäkuva ja luottamus omiin kykyihin.
Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti.
Baldwin, S. & Hoffmann, J. 2002. The dynamics of self-esteem: a growth-curve analysis. Journal of youth and adolescence 31 (2), 101–113.
http://link.springer.com/article/10.1023%2FA%3A1014065825598 Luettu 9.9.2015.
Bandura, A. 1997. Self-efficacy. The exercise of control. 9. painos. New York:
W.H. Freeman and Company.
Baumeister, R., Campbell, J., Krueger, J. & Vohs, K. 2003. Does high self-esteem cause better performance, interpersonal success, happiness, or healthier lifestyles? Psychological science in the public interest 4 (1), 1–44.
http://www.psychologicalscience.org/journals/pspi/pdf/pspi411.pdf Luettu 31.3.2015.
Bhatti, B., Derezotes, D., Kim, S-O. & Specht, H. 1989. The association between child maltreatment and self-esteem. Teoksessa Mecca, A., Smelser, N. &
Vasconcellos, J. (toim.) The social importance of self-esteem. California:
University of California Press, 24–71.
Bogdan, R. & Biklen, S. 2007. Qualitative research for education. An introduction Theories and Methods. 5. painos. Boston: Pearson Educational Group.
Burns, R. 1982. Self-concept development and education. London: Holt, Rinehart and Winston.
Cacciatore, R., Korteniemi-Poikela, E. & Huovinen, M. 2008. Miten tuen lapsen ja nuoren itsetuntoa? Helsinki: WSOY.
Canfield, J. & Wells, H. 1976. 100 ways to enhance self-concept in the classroom.
A handbook for teachers and parents. New Jersey: Prentice-Hall.
Carlson, C., Uppal, S. & Prosser, E. 2000. Ethnic differences in processes contributing to the self-esteem of early adolescent girls. Journal of Early Adolescence 20 (1), 44–67. http://jea.sagepub.com/content/20/1/44.short Luettu 10.6.2015
Christians, C. 2011. Ethics and politics in qualitative research. Teoksessa Denzin, N. & Lincoln, Y. (toim.) The Sage Handbook of qualitative research 4. Los Angeles: Sage Publications, 61–80.
Coopersmith, S. 1967. The Antecedents of self-esteem. San Francisco: Freeman
& Co.
Denzin, N. & Lincoln, Y. 2011. Introduction. The discipline and practice of qualitative research. Teoksessa Denzin, N.K. & Lincoln, Y.S. (toim.) The Sage Handbook of qualitative research 4. Los Angeles: Sage Publications, 1–25.
Dunderfelt, T. 2011. Elämänkaaripsykologia – Lapsen kasvusta yksilön henkiseen kehitykseen. Uudistettu painos. Helsinki: WSOY.
Elliot, A., McGregor, H. & Gable, S. 1999. Achievement goals, study strategies, and exam performance: A meditational analysis. Journal of Educational Psychology 91 (3), 549-563.
https://labs.psych.ucsb.edu/gable/shelly/sites/labs.psych.ucsb.edu.gabl e.shelly/files/pubs/elliot_et_al._1999.pdf Luettu 19.8.2015
Emler, N. 2001. Self-esteem. The costs and causes of low self-worth. Joseph Rowntree Foundation.
http://www.jrf.org.uk/sites/files/jrf/1859352510.pdf Luettu 9.9.2015.
Erol, R. & Orth, U. 2011. Self-esteem development from 14 to 30 years: a longitudinal study. Journal of Personality and Social Psychology 101 (3),
607–619. http://www.apa.org/pubs/journals/releases/psp-101-3-607.pdf Luettu 17.8.2015.
Eskola, J. 2001. Laadullisen tutkimuksen juhannustaiat. Laadullisen aineiston analyysi vaihe vaiheelta. Teoksessa Aaltola, J. & Valli, R. (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2: näkökulmia aloittelevalla tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS-kustannus, 133–157.
Eskola, J. & Suoranta, J. 1999.Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 3.painos.
Tampere: Vastapaino.
Eskola, J. & Vastamäki, J. 2001. Teemahaastattelu: opit ja opetukset. Teoksessa Aaltola, J. & Valli, R. (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1: metodin valinta ja aineistonkeruu: vinkkejä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä: PS-kustannus, 24–42.
Gecas, V. 1982. The self-concept. Annual Review of sociology 8, 1–33.
https://campus.fsu.edu/bbcswebdav/institution/academic/social_scienc es/sociology/Reading%20Lists/Social%20Psych%20Prelim%20Readings/
III.%20Self%20and%20Identity/1982%20Gecas%20-%20The%20Self-Concept.pdf Luettu 20.8.2015.
Harter, S. 2012. The construction of the self. New York: The Guilford press.
Havighurst, R. 1982. Developmental tasks and education. 3. painos. New York:
Longman.
Henkilötietolaki. 22.4.1999/523. Luku 7 § 33.
Hermanson, E. 2012. Erilaiset temperamentit: Itsetunto syntyy hyväksytyksi tulemisen tunteesta. Kustannus Oy Duodecim.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kot003 03 Luettu 4.3.2015.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2014. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Gaudeamus.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. 15. uudistettu painos. Helsinki: Tammi.
James, W. 1983. The principles of Psychology. Cambridge, MA: Harvard University Press.
Kalliopuska, M. 1997. Itsetunto. 5.painos. Tampere: Kirjayhtymä.
Kalliopuska, M., Heikurainen, E. & Larsio, M. 1997. Arvostan itseäni. Vantaa:
Psykologiatutkimus Mirja Kalliopuska.
Keltikangas-Järvinen, L. 1995. Hyvä itsetunto. 4.painos. Helsinki: WSOY.
Keltikangas-Järvinen, L. 2006a. Temperamentti ja koulumenestys. Helsinki:
WSOY.
Keltikangas-Järvinen, L. 2006b. Tunne itsesi, suomalainen. 6.painos. Helsinki:
WSOY.
Kitano, H. 1989. Alcohol and drug use and self-esteem: a sociocultural
perspective. Teoksessa Mecca, A., Smelser, N.J. & Vasconcellos, J. (toim.) The social importance of self-esteem. California: University of California Press, 294–326.
Koivusilta, L. & Rimpelä, A. 2000. Nuoruusiässä luodaan terveyden perusta.
Teoksessa Heikkinen, E. & Tuomi, J. (toim.) Suomalainen elämänkulku.
Helsinki: Tammi, 155–172.
Koppinen, M-L., Korpinen, E. & Pollari, J. 1994. Arviointi oppimisen tukena.
Helsinki: WSOY.
Korpinen, E. 1990. Peruskoululaisen minäkäsitys: The self-concept of
comprehensive school pupils. Jyväskylä: Kasvatustieteen tutkimuslaitos.
Kuula, A. 2011. Tutkimusetiikka. Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys.
Tampere: Vastapaino.
Kvale, S. 1996. Interviews. An introduction to qualitative research interviewing.
London vai California: SAGE Publications.
Kvale, S. 2007. Doing interviews. London: SAGE Publications, Ltd.
http://dx.doi.org.ezproxy.jyu.fi/10.4135/9781849208963 Luettu 2.4.2015.
Kyngäs, H. & Vanhanen, L. 1999. Sisällön analyysi. Hoitotiede 11 (1), 3-11.
Laine, K. 2005. Minä, me ja muut sosiaalisissa verkostoissa. Helsinki: Otava.
Laine, T. 2001. Miten kokemusta voidaan tutkia? Fenomenologinen näkökulma.
Teoksessa Aaltola, J. & Valli, R. (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2:
näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS-kustannus, 26–43.
Latvala, E. & Vanhanen-Nuutinen, L. 2001. Laadullisen hoitotieteellisen tutkimuksen perusprosessi: sisällönanalyysi. Teoksessa Janhonen, S. &
Nikkonen, M. (toim.) Laadulliset menetelmät hoitotieteessä. Helsinki:
WSOY, 21–43.
Lawrence, D. 2006. Enhancing self-esteem in the classroom. 3. painos. London:
SAGE Publications Ltd.
http://knowledge.sagepub.com.ezproxy.jyu.fi/view/enhancing-self-esteem-in-the-classroom-3e/SAGE.xml Luettu 31.3.2015.
Lehtinen, V. 2000. Mielenterveyttä ikä kaikki. Teoksessa Heikkinen, E. &
Tuomi, J. (toim.) Suomalainen elämänkulku. Helsinki: Tammi, 235–253.
Lummelahti, L. 2004. Tavoitteena vahva itsetunto. Teoksessa Pihlaja, P. &
Viitala, R. (toim.) Erityiskasvatus varhaislapsuudessa. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 34–41.
McClure, A., Tanski, S., Kingsbury, J., Gerrard, M. & Sargent, J. 2010.
Characteristics associated with low self-esteem among U.S. adolescents.
Academic Pediatrics 10 (4), 238–244.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2914631/ Luettu 10.3.2015.
Metsämuuronen, J. 2008. Laadullisen tutkimuksen perusteet. 3. uudistettu painos. Helsinki: International Methelp Ky.
Miller, D. & Moran, T. 2012. Self-esteem: A guide for teachers. London: SAGE Publications Ltd.
http://dx.doi.org.ezproxy.jyu.fi/10.4135/9781446250969 Luettu 18.3.2015 Moksnes, U., Moljord, I., Espnes, G. & Byrne, D. 2010. The association between
stress and emotional states in adolescents: The role of gender and self-esteem. Personality and Individual Differences 49 (5), 430−435.
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0191886910002060 Luettu 14.2.2015.
Mruk, C. 2006. Self-esteem research, theory and practice: Toward a positive psychology of self-esteem. 3. painos. New York, USA: Springer Publishing Company.
http://site.ebrary.com.ezproxy.jyu.fi/lib/jyvaskyla/detail.action?docID=
10171372 Luettu 28.4.2015.
Mäkinen, O. 2006. Tutkimusetiikan abc. Helsinki: Tammi.
Niemi, P. 2008. Itsetunnon rakennuspalikoita. Hämeenlinna: Päivä Osakeyhtiö.
Nieminen, L. 2010. Lasten ja nuorten tutkimus: oikeudellinen tarkastelu.
Teoksessa Lagström, H., Pösö, T., Rutanen, N. & Vehkalahti, K. (toim.) Lasten ja nuorten tutkimuksen etiikka. Helsinki: Nuorisotutkimusseura ry, 25–42.
Nurmi, J-E., Ahonen, T., Lyytinen, H., Pulkkinen, L. & Ruoppila, I. 2014.
Ihmisen psykologinen kehitys. 5.painos. Jyväskylä: PS-kustannus.
Nurmi, J-E. & Salmela-Aro. 2000. Ihmisen psykologinen kehitys ja
elämänkulku. Teoksessa Heikkinen, E. & Tuomi, J. (toim.) Suomalainen elämänkulku. Helsinki: Tammi, 86–98.
Opetushallitus. 2015a. Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet. Helsinki:
Opetushallitus.
http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkint ojen_perusteet Luettu 11.3.2015
Opetushallitus. 2015b. Perusopetus. Helsinki: Opetushallitus.
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus Luettu 24.2.2015.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2015. Koulutusjärjestelmä. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö.
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutusjaerjestelmae/?lang=fi Luettu 24.2.2015.
Ornstein, P. 1995. Schoolgirls: Young women, self-esteem and the confidence gap. New York: Anchor Books.
https://www.google.fi/books?hl=fi&lr=&id=SoN-dZU- pXgC&oi=fnd&pg=PR11&dq=schoolgirls:+young-women,+self- esteem+and+the+confidence+gap&ots=R0wDz2VJHS&sig=Lc-qddVJgwFM_w2k__psFRPpXZk&redir_esc=y#v=onepage&q&f=false Luettu 31.3.2015.
Patton, M. 2002. Qualitative research & evaluation methods. 3.painos.
California: SAGE Publications.
Pekrun, R., Elliot, A. & Maier, M. 2006. Achievement goals and discrete achievement emotions: A theoretical model and prospective test. Journal of Educational Psychology 98 (3), 583–597.
http://www.psych.rochester.edu/research/apav/publications/documen ts/2006_PekrunElliotMaier_Achievementgoalsanddiscreteachievementem otions.pdf Luettu 9.9.2015
Pervin, L. 2003. The science of personality.New York: Oxford university press.
POPS 2004 = Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 2004. Helsinki:
Opetushallitus.
POPS 2014 = Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 2014. Helsinki:
Opetushallitus.
Raevuori, A., Dick, D., Keski-Rahkonen, A., Pulkkinen, L., Rose, R., Rissanen, A., Kaprio, J., Viken, R. & Silventoinen, K. 2007. Genetic and
environmental factors affecting self-esteem from age 14 to 17: a longitudinal study of Finnish twins. Psychological Medicine 37 (11), 1625−1633. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2084483/
Luettu 1.4.2015.
Reasoner, R. 1994. Building self-esteem in the elementary schools. Palo Alto:
Consulting Psychologists Press.
Rose, J. & Perski, A. 2010. Ylitunnollisuus. Eroon suorittamisen pakosta.
Helsinki: Minerva.
Rosenberg, M. 1965. Society and the adolescent self-image. Princeton, NJ:
Princeton University Press.
Rosenberg, M., Schooler, C., Schoenbach, C. & Rosenberg, F. 1995. Global self-esteem and specific self-self-esteem: different concepts, different outcomes.
American Sociological Review 60 (1), 141–156.
http://www.jstor.org.ezproxy.jyu.fi/stable/2096350?origin=crossref&seq
=11#page_scan_tab_contents Luettu 1.4.2015.
Rubin, H. & Rubin, I. 2005. Qualitative interviewing. The art of hearing data. 2.
painos. London: SAGE Publications.
Ruusuvuori, J. & Tiittula, L. 2005. Tutkimushaastattelu ja vuorovaikutus.
Teoksessa Ruusuvuori, J. & Tiittula, L. (toim.) Haastattelu. Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus. Tampere: Vastapaino, 22–56.
Sajaniemi, N., Suhonen, E., Nislin, M. & Mäkelä, J. 2015. Stressin säätely.
Kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin. Jyväskylä: PS-kustannus.
Salmela-Aro, K. & Tuominen-Soini, H. 2013. Koulu-uupumuksesta innostukseen? Teoksessa Reivinen, J. & Vähäkylä, L. (toim.) Ketä kiinnostaa? Lasten ja nuorten hyvinvointi ja syrjäytyminen. Helsinki:
Gaudeamus, 242–254.
Salmivalli, C. 1999. Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä. Helsinki: Gaudeamus.
Schaffer, H. 2006. Key concepts in developmental psychology. Los Angeles:
SAGE.
Scheinin, P. 1999. Kouluun liittyvä minäkäsitys ja itsetunto. Teoksessa Hautamäki, J., Arinen, P., Bergholm, B., Hautamäki, A., Kupiainen, S., Kuusela, J., Lehto, J., Niemivirta, M. & Scheinin, P. Oppimaan oppiminen ala-asteilla. Helsinki: Opetushallitus, Oppimistulosten arviointi 3/1999, 157–184.
Scheinin, P. 2000. Itsetunto sekä itseä ja koulua koskevat käsitykset. Teoksessa Hautamäki, J., Arinen, P., Hautamäki, A., Ikonen-Varila, M., Kupiainen, S., Lindblom, B., Niemivirta, M., Rantanen, P., Ruuth, M. & Scheinin, P.
Oppimaan oppiminen yläasteella. Helsinki: Opetushallitus, Oppimistulosten arviointi 7/2000, 151–176.
Scheinin, P. & Niemivirta, M. 2000. Itsetunto, syrjäytymisuhka ja koulun toimintakulttuuri. Helsinki: Opetushallitus.
Sinkkonen, J. 2008. Nuoruusiän monet haasteet. Teoksessa Karppinen, S., Ruokonen, I. & Uusikylä, K. (toim.) Nuoret ja taide – ilolla ja innolla, uhmalla ja uholla- Kirjoituksia murrosikäisten taito- ja taidekasvatuksesta.
Helsinki: Finn Lectura, 23–28.
Sinkkonen, M. 2005. Naisen itsetunto. 2. painos. Helsinki: Kirjapaja Oy.
Sotelo, M. 2000. Sex differences in self-concept in Spanish secondary school students. Psychological Reports 87(3), 731–734.
http://www.amsciepub.com/doi/abs/10.2466/pr0.2000.87.3.731?journal Code=pr0 Luettu 17.8.2015
Suomen perustuslaki. 11.6. 1999/731. Luku 6 § 3.
Suomen virallinen tilasto (SVT): Koulutukseen hakeutuminen. 2013.
Liitetaulukko 1. Peruskoulun 9.luokan päättäneiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin 2005–2013. Helsinki: Tilastokeskus.
http://www.stat.fi/til/khak/2013/khak_2013_2015-02-12_tau_001_fi.html Luettu 24.2.2015.
Svartsjö, R. & Hellsten, E. 2004. Lapsen varhaisen psyykkisen kehityksen erityispiirteet. Teoksessa Pihlaja, P. & Viitala, R. (toim.) Erityiskasvatus varhaislapsuudessa. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 12–33.
Syrjälä, L., Ahonen, S., Syrjäläinen, E. & Saari, S. 1995. Laadullisen tutkimuksen työtapoja. Helsinki: Kirjayhtymä Oy.
Tamminen, T. 2004. Psyykkinen kehitys eri ikäkausina. Teoksessa Moilanen, I., Räsänen, E., Tamminen, T., Almqvist, F., Piha, J. & Kumpulainen, K.
(toim.) Lasten- ja nuorisopsykiatria. 3. uudistettu painos. Helsinki:
Kustannus Oy Duodecim, 37–49.
THL = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2013. Kouluterveyskyselyn tulokset.
https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/vaestotutkimukset/kouluterveyskysely/tulokset Luettu 1.3.2015.
Tiittula, L. & Ruusuvuori, J. 2005. Johdanto. Teoksessa Ruusuvuori, J. & Tiittula, L. (toim.) Haastattelu. Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus. Tampere:
Vastapaino, 9–21.
Toivakka, S. & Maasola, M. 2012. Itsetunto kohdalleen! Harjoituksia itsetuntemuksen ja vuorovaikutustaitojen oppimiseen. 2. painos.
Jyväskylä: PS-kustannus.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2006. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 4.
painos. Helsinki: Tammi.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 5.
painos. Helsinki: Tammi.
Tuominen-Soini, H. 2012. Student motivation and well-being: Achievement goal orientation profiles, temporal stability, and academic and socio-emotional outcomes. Studies in Educational Sciences 245. University of Helsinki, Institute of Behavioural Sciences. Helsinki: Unigrafia.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37422/studentm.pdf?s equence=1 Luettu 19.5.2015.
Tuominen-Soini, H. 2014. Onko nuorilla kaikki hyvin, jos koulussa menee hyvin? Teoksessa Uusitalo-Malmivaara, L. (toim.) Positiivisen psykologian voima. Jyväskylä: PS-kustannus, 243–263.
Tuominen-Soini, H., Salmela-Aro, K. & Niemivirta, M. 2008. Achievement goal orientations and subjective analysis. Learning and instruction 18, 151–266.
http://www.helsinki.fi/~niemivir/Tuominen-Soini,%20Salmela-Aro%20&%20Niemivirta%20in%20L&I08 Luettu 30.9.2015.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012–2014.
Tutkimuseettisenneuvottelukunnan laatimat eettiset periaatteet.
http://www.tenk.fi/fi/eettinen-ennakkoarviointi-ihmistieteiss%C3%A4/periaatteet. Luettu 22.4.2015.
Uusikylä, K. 1994. Lahjakkaiden kasvatus. Helsinki: WSOY.
Uusikylä, K. 1998. Apua! Lapsihan on älykäs! Teoksessa Malin, A. & Männikkö, K. (toim.) Älykkyys, valoa ja varjoja. Jyväskylä: Atena Kustannus Oy, 66–
81.
Uusikylä, K. 2006. Hyvä, paha opettaja. Helsinki: Minerva Uusikylä, K. 2008. Naislahjakkuus. Jyväskylä: PS-kustannus.
Valli, R. 2010. Kyselylomaketutkimus. Teoksessa Aaltola, J.& Valli, R. (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. Metodin valinta ja aineistonkeruu:
Virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. 3. uudistettu ja täydennetty painos. Juva:
Bookwell Oy, 103–127.
Varto, J. 1992. Laadullisen tutkimuksen metodologia. Helsinki: Kirjayhtymä.
Vasalampi, K. 2012. Appraisals of education-related goals during educational transitions in late adolescence: consequences for academic well-being and goal attainment. Jyväskylä, Finland: University of Jyväskylä. Jyväskylä studies in education, psychology and social research, 445.
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/39935/978-951-39-4853-5.pdf?sequence=1 Luettu 2.3.2015.
Vuorinen, R. 1998. Minän synty ja kehitys. 2., uudistettu painos. Helsinki:
WSOY.
YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista. 1989. 12 artikla. Suomen Unicef.
http://www.lskl.fi/files/206/LOS_sopimus.pdf Luettu 2.9.2015.
LIITTEET