Tämän tutkimuksen tulokset antoivat uutta tietoa isän työssäkäynnin yhteydestä isän ja lapsen väliseen suhteeseen sekä isien tyytyväisyydestä omaan vanhem-muuteensa. Lisätutkimuksille on kuitenkin vielä tarvetta, vaikka tutkimuksessa täydennettiin joitakin isyyden tutkimuksen aukkoja. Tässä tutkimuksessa isän työssäkäynnille ja isän ja lapsen väliselle suhteelle ei löytynyt tilastollisesti mer-kitsevää yhteyttä. Aihetta on tarkasteltu aiemmin äidin näkökulmasta (Roeters, van der Lippe & Kluwer 2010) ja nyt isän näkökulmasta, mutta esimerkiksi lap-sen näkökulma olisi mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe. Kuinka lapset kokevat sen, kun isä on usein töissä ja näkyisikö tämä esimerkiksi isän ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa?
Lisäksi isän ja lapsen välisen suhteen tarkastelussa olisi mielenkiintoista va-kioida isän pitämän perhevapaan pituus. Aiemmassa tutkimuksessa on havaittu isän pitämän vapaan olevan yhteydessä suhteen kehityksen kanssa (Lammi-Tas-kula 2004). Olisiko perhevapaan pituuden tarkastelu mahdollisesti antanut eri-laisen tuloksen isän työssäkäynnin ja isän ja lapsen välisen suhteen yhteydestä?
Tarkasteltaessa isän tyytyväisyyttä omaan vanhemmuuteensa selvisi, että isät ovat varsin tyytyväisiä omaan vanhemmuuteensa. Kuitenkin etäisät olivat hieman tyytymättömämpiä kuin ydin- ja uusperheisät. Jatkossa olisi mielenkiin-toista selvittää, mistä nämä erot johtuvat. Onko eron taustalla esimerkiksi etäisän vähäisempi yhteinen aika lapsen kanssa vai jokin muu syy? Nämä ovat ajankoh-taisia ja tärkeitä aiheita, joista olisi hyvä saada lisää tietoa. Jatkotutkimukset tar-joaisivat arvokasta lisätietoa esimerkiksi hallituksen tekemien perhevapaauudis-tuksien tekemisen tueksi, jotta uudistukset palvelisivat mahdollisimman monia perheitä.
LÄHTEET
Aalto, I. 2004. Perinteisestä uuteen? Isyyden muutoskertomusta purkamassa.
Teoksessa I. Aalto & J. Kolehmainen (toim.) Isä kirja. Tampere: Vastapaino.
65–88.
Aalto, I. 2010. Katsaus isyyden historiaan sääty-yhteiskunnasta nykyaikaan.
Teoksessa J. Mykkänen & I. Aalto (toim.) Isyyden ihanteet, arki ja kokemukset: Raportti isyyden tutkimuksesta Suomessa.
Nuorisontutkimusverkosto. Nuorisontutkimusseura. Verkkojulkaisuja 34.
ISBN: 978-952-5464-79-5 Luettu 16.11.2017
Antila, J. 2005. Veteen piirretty viiva? Työn ja yksityiselämän välisen rajapinnan tarkastelua. Helsinki: Työministeriö.
Brown, B. V., Michelsen, E. A., Halle, T. G. & Moore, K. A. 2001. Fathers´Activities with Their Kids. Child trends research brief. Washinton DC: Child Trends.
https://eric.ed.gov/?id=ED454954 Luettu 10.1.2018
Bygren, M. & Duvander, A-Z. 2006. Parents´ Workplace Situation and Fathers´
Parental Leave Use. Journal of Marriage and Family 68 (2), 363–372.
DOI: 10.1111/j.1741-3737.2006.00258.x
Cassidy, M. L. & Warren, B. O. 1992. Attitudes toward gender roles in the family:
A comparison of women and men in dual and single earner families.
https://eric.ed.gov/?id=ED359442 Luettu 16.11.2017
Condon J. 2006. What about dad? - psychosocial and mental health issues for new fathers. Australian Family Physician, 35(9), 690–2.
https://www.racgp.org.au/afpbackissues/2006/200609/20060906con don.pdf
Dolan, A. 2013. ‘I’ve Learnt What a Dad Should Do’: The Interaction of Masculine and Fathering Identities among Men Who Attended a ‘Dads Only’ Parenting Programme. Sosiology 48(4), 812–828.
DOI: 10.1177/0038038513511872
Duvander, A-Z., Ferrarini, T. & Johansson, M. 2015. Familjepolitik för alla? En ESO-rapport om föräldrapenning och jämställhet. Rapport till
Expertgruppen för studier i offentlig ekonimi 2015:5. Stockholm.
ISBN 978-91-38-24368-8 Luettu 15.1.2018
Duxbury, L. & Higgins, C. 2001. Work-Life Balance in the New Millenium: Where Are We? Where Do We Need to Go? CPRN discussion paper.
https://eric.ed.gov/?id=ED465060 Luettu 10.11.2017
Earle, A., Mokomane, Z. & Heymann, J. 2011. International Perspectives on Work-Family Policies: Lessons from the World's Most Competitive
Economies. The Future of Children 21 (2), 191–210. DOI: 10.2307/41289635 Eerola, P. 2009. Lapsikeskeinen isyys – kolme tarinaa nuorten koulutettujen
miesten astumisesta isyyteen. Nuorisontutkimus, 27 (2), 15–28.
https://www.researchgate.net/publication/277831710_
Lapsikeskeisempi_isyys_-_kolme_tarinaa_nuorten_koulutettujen_
miesten_astumisesta_isyyteen Luettu 16.11.2017
Eerola, P. 2014. Nurturing, breadwinning, and upbringing: paternal
responsibilities by Finnish men in early fatherhood. Community, Work and Family 17 (3), 308–324. DOI: 10.1080/13668803.2014.933774 Luettu 26.2.2018 Eerola, P. 2015. Responsible fatherhood: A narrative approach. Jyväskylä:
Jyväskylän yliopisto.
Fagan, C. & Warren, T. 2001. Gender, Employment and Working Time Preferences in Europe. European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions. https://eric.ed.gov/?id=ED472122 Luettu 15.11.2017
Försäkringskassan. 2011. Föräldrapenning. Båda föräldrarnas försäkring?
Socialförsäkringsrapport 2011:13.
https://www.forsakringskassan.se/statistik/barn-familj/foraldrapenning Luettu 16.1.2018
Försäkringskassan. 2013. De jämställda föräldrarna. Vad ökar sannolikheten för ett jämställt föräldrapenninnguttag? Socialförsäkringsrapport 2013:8.
https://www.forsakringskassan.se/statistik/barn-familj/foraldrapenning Luettu 16.1.2018
Försäkringskassan. 2016. Föräldrapenning och yrke. Korta analyser 2016:1.
ISBN: 978-91-7500-391-7 Luettu 15.1.2018
Halme, N. 2009. Isän ja leikki-ikäisen lapsen yhdessäolo: Yhdessäoloa, isänä toimimiseen liittyvää stressiä ja isän tyytyväisyyttä parisuhteessa kuvaavan rakenneyhtälömallin kehittäminen ja arviointi. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Hietamäki, J., Kuusiholma, J., Räikkönen, E., Alasuutari, M., Lammi-Taskula, J., Repo, K., Karila, K., Hautala, P., Kuukka, A., Paananen, M., Ruutiainen, V.
& Eerola, P. 2017. Varhaiskasvatus- ja lastenhoitoratkaisut yksivuotiaiden lasten perheissä: CHILDCARE-kyselytutkimuksen 2016 perustulokset.
Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 24/2017.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-869-2 Luettu 20.1.2018
Hilbrecht, M. J. 2009. Parents, employment, gender and well-being: A time use study. https://crdcn.org/parents-employment-gender-and-well- being-a-time-use-study Luettu 16.11.2017
Hokkanen, T. 2005. Äitinä ja isänä eron jälkeen: Yhteishuoltajavanhemmuus arjen kokemuksena. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Huttunen, J. 2001. Isänä olemisen uudet suunnat: hoiva-isiä, etäi-isiä [i.e. etä-isiä]
ja ero-isiä. Jyväskylä: PS-kustannus.
Infopankki. 2014. https://www.infopankki.fi/fi/elama-suomessa/
tyo-ja-yrittajyys/tyontekijan-oikeudet-ja-velvollisuudet/perhevapaat Luettu 17.4.2018
Isyyslaki. 2015/11. https://www.fin
lex.fi/fi/laki/haku/?search[type]=pika&search[pika]=isyys laki&h=Hae&category[]=ajantasa&category[]=alkup&cate gory[]=smur&category[]=kaannokset&all=on Luettu 15.11.2017
Kekäle, J. 2007. Postmoderni isyys ja uskonnollisuus - tarinallinen näkökulma.
Joensuu: Joensuun yliopisto.
Kela. Vanhempainpäivärahaa sai ennätysmäärä isiä. 2016. Tilastokatsaus. Kela.
http://www.kela.fi/documents/10180/1630864/Vanhempainpaivara haa_sai_ennatysmaara_isia.pdf/6de7f6dc-c6f1-4392-a745-c9c930a149c7 Luettu 25.1.2018
Kinnunen, U. & Mauno, S. 2002. Työ ja perhe-elämä vanhempien ja lasten näkökulmasta. Teoksessa A. Rönkä & U. Kinnunen (toim.) Perhe ja
vanhemmuus: Suomalainen perhe-elämä ja sen tukeminen. Jyväskylä: PS- kustannus. 99–118.
Koivisto, M. 2018. Isät kotiin ja äidit töihin - hallitus on kasvattamassa isien osuutta perhevapaista. https://yle.fi/uutiset/3-10004837 Luettu 10.1.2018 Lammi-Taskula, J. 2004. Sukupuolijärjestelmä, vanhempainvapaat ja isät.
Teoksessa I. Aalto & J. Kolehmainen (toim.) Isä kirja. Tampere: Vastapaino.
167–192.
Lammi-Taskula, J. & Salmi, M. 2004. Ulottuvuuksina aika ja elämänvaiheet.
Teoksessa M. Salmi & J. Lammi-Taskula (toim.) Puhelin, mummo vai joustava työaika? Työn ja perheen yhdistämisen arkea. Helsinki: Stakes.
29–57.
Lammi-Taskula, J. & Salmi, M. 2009. Työ, perhe ja hyvinvointi. Teoksessa J.
Lammi-Taskula, S. Karvonen & S. Ahlström (toim.) Lapsiperheiden hyvinvointi 2009. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 38–49.
Lammi-Taskula, J. & Salmi, M. 2013. Perhevapaat ja sukupuolten tasa-arvo.
Teoksessa M. Pietiläinen. Työ, talous ja tasa-arvo. Helsinki: Tilastokeskus.
187–194.
Lewis, C. & Lamb, M. E. 2003. Fathers’ influences on children’s development:
The evidence from two-parent families. European Journal of Psychology of Education 18 (2), 211–228. DOI: 10.1007/BF03173485
Marsiglio, W. & Roy, K. 2012. Nurturing dads : fatherhood initiatives beyond the wallet. New York : Russell Sage Foundation cop.
Macdermid, S.M., Lee, M.D. & Smith, S. 2001. Forward into Yesterday. Families and Work in the 21st Century. Teoksessa J. Kerry (toim.) Minding the time in family experience: Emerging perspectives and issues. Amsterdam: JAI.
59–81.
McDonald, D. 2000. Examining the daily interweave of fathers' work and home experiences. University of Arizona. http://hdl.handle.net/10150/284276 Luettu 23.3.2018
McDonald, D. & Almeida, D. 2004. The Interweave of Fathers’ Daily Work Experiences and Fathering Behaviors. Fathering 2 (3), 235–251.
Mesiäislehto-Soukka, H. 2005. Perheenlisäys isien kokemana – fenomenologinen tutkimus. Oulu: Oulun yliopisto.
Metsämuuronen, J. 2008. Monimuuttujamenetelmien perusteet. Helsinki:
International Methelp.
Miettinen, A. & Rotkirch, A. 2012. Yhteistä aikaa etsimässä: Lapsiperheiden ajankäyttö 2000-luvulla. Perhebarometri 2011. Helsinki: Väestöliitto.
Mikelson, K. S. 2008. He Said, She Said: Comparing Mother and Father Reports of Father Involvement. Journal of Marriage and Family 70 (3), 613–624.
DOI: 10.1111/j.1741-3737.2008.00509.x
Milkie, M. A., Kendig, S. M., Nomaguchi, K. M. & Denny, K. E. 2010. Time With Children´s Well-Being, and Work-Family Balance Among Employed Parents. Journal of Marriage and Family 72 (5), 1329–1343.
DOI: 10.1111/j.1741-3737.2010.00768.x
Mykkänen, J. 2010. Isyyden tutkimus Suomessa 1990–2010. Teoksessa J.
Mykkänen & I. Aalto (toim.) Isyyden ihanteet, arki ja kokemukset: Raportti isyyden tutkimuksesta Suomessa.
Nuorisontutkimusverkosto. Nuorisontutkimusseura. Verkkojulkaisuja 34.
ISBN: 978-952-5464-79-5 Luettu 9.11.2017
Mykkänen, J. 2010. Isäksi tulon tarinat, tunteet ja toimijuus. Jyväskylä:
Jyväskylän yliopisto.
Månsdotter, A., Freflund, P., Hallqvist, J. & Magnusson, C. 2010. Who takes paternity leave? A cohort study on prior social and healt characteristics among fathers in Stockholm. Journal of Public Healt Policy 31 (3), 324-41.
DOI: 10.1057/jphp.2010.24
Närvi, J. 2014. Määräaikainen työ, vakituinen vanhemmuus: sukupuolistuneet työurat, perheellistyminen ja vanhempien hoivaratkaisut. Helsinki:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
OECD. 2017. Education at a Glance 2017. OECD Indicators, OECD Publishing, Paris. DOI: 10.1787/eag-2017-en
Paajanen, P. 2006. Päivisin leiväntuoja, iltaisin hoiva-isä: alle 3-vuotiaiden esikoislasten isien näkemyksiä ja kokemuksia isyydestä. Helsinki:
Väestöliitto.
Paquette, D. 2004, Theorizing the Father-Child Relationship: Mechanisms and Developmental Outcomes. Human Development 47 (4), 193–219.
DOI: 10.1159/000078723
Piensoho, T. 2006. Perheestä voimaa kotiin: Työssäkäyvien kokemuksia työn ja perheen tasapainosta. Vantaa: Helsingin yliopisto, koulutus- ja
kehittämiskeskus Palmenia.
Raivio, P. 2017. Miltä kuulostaisi nykyistä pidempi isyysvapaa? Komissio haluaa perhevapaat myös Euroopan isille. https://yle.fi/uutiset/3-9583507 Luettu 12.12.2017
Rantanen, J. 2008. Work-family interface and psychological well-being : a personality and longitudinal perspective. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Reynolds, J. & Alertraris, L. 2007. Work–Family Conflict, Children, and Hour Mismatches in Australia. Journal of Family Issues 28 (6), 749-772.
DOI: 10.1177/0192513X06296634
Ritala-Koskinen, A. 2001. Mikä on lapsen perhe? - Tulkintoja lasten uusperhesuhteista. Helsinki: Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto.
Roeters, A., van der Lippe, T. & Kuwer, E.S. 2010. Work characteristics and parent-child relationship quality: The mediating role of temporal involvement. Journal of Marriage and Family 72 (5), 1317-1328.
DOI: 10.1111/j.1741-3737.2010.00767.x
Salmi, M. & Lammi-Taskula, J. & Närvi, J. 2009. Perhevapaat ja työelämän tasa-arvo. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö: Edita Publishing.
Statistiska Sweden. 2007. Föräldraledighet och arbetslivskarriär. En studie av mammors olika vägar i arbetslivet. Demografiska rapporter 2007:3.
URN:NBN:SE:SCB-2007-BE51ST0703_pdf (pdf) Luettu 15.1.2018
Stewart, S. D. 1999. Disneyland dads, Disneyland moms? How nonresident parents spend time with absent children. Journal of Family Issues 20 (4), 539–556. DOI: 10.1177/019251399020004006
Suhonen, A-S. & Salmi, M. 2004. Kahden kauppa: puolison merkitys. Teoksessa M. Salmi & J. Lammi-Taskula (toim.) Puhelin, mummo vai joustava
työaika? Työn ja perheen yhdistämisen arkea.Helsinki: Stakes. 74–85.
Takala, P. 2005. Uuden isyysvapaan ja isän muiden perhevapaiden käyttö.
Helsinki: Kela.
Tammelin, M. 2009. Working time and family time. Experiences of the dual- earning couples in Finland. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Tilastokeskus. 2016. Naiset ja miehet Suomessa 2016. Helsinki: Tilastokeskus.
Tilastokeskus. 2016.
https://www.stat.fi/til/perh/2015/02/perh_2015_02_2016-11- 25_tau_013_fi.html Luettu 19.4.2018
Vasikkaniemi, T. 2013. Vanhempien työ, työn siirräntä kotiin ja lasten hyvinvointi Kohtaamisia tuulikaapissa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Vogel, C. A., Boller, K., Faerber, J., Shannon, J. D. & Tamis-LeMonda, C. S. 2003.
Understanding Fathering: The Early Head Start Study of Fathers of New borns. Mathematica Policy Research.
https://www.mathematica-mpr.com/our-publications-and-fin
dings/publications/understanding-fathering-the-early-head-start-study- of-fathers-of-newborns Luettu 18.1.2018
Vuori, J. 2001. Äidit, isät ja ammattilaiset. Sukupuoli, toisto ja muunnelmat asiantuntijoiden kirjoituksissa. Tampere: Tampereen yliopisto.
Ylikännö, M. 2009. Isien ajankäytöstä: uuden isyyden esiinmarssi.
Yhteiskuntapolitiikka 74 (2), 121–131.
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201209117582