Tätä tutkimusta varten tehdyssä kirjallisuuskatsauksessa oli jo nähtävissä, että vanhusten hoitotyöstä akuuttihoidossa ei löydy tutkimusta läheskään siinä määrin kuin pitkäaikaishoi-dosta. Vanhuksia hoidetaan eniten perusterveydenhuollossa ja terveyskeskusten vuodeosas-toilla. Tarvittaisiin siis juuri lyhytaikaiseen tai akuuttihoitoon kohdistuvaa sekä laadullista että määrällistä tutkimusta vanhusten hoidosta ja jatkotutkimushaasteeksi ehdotan seuraavia:
1) Kotiutumisprosessia tulisi vanhusten akuutissa hoitotyössä edelleen kehittää. Tule-vaisuudessa voitaisiin selvittää kuinka paljon toimintakykyä mittaavia mittareita käytetään kotiutumisen suunnittelussa ja miten ne vaikuttavat vanhuksen kotiutumi-sen onnistumiseen.
2) Työssä esiintyy paljon ristiriitatilanteita niin potilaiden kuin omaistenkin taholta. Tu-levaisuudessa olisi tärkeää sekä hoidon laadun että työhyvinvoinnin kannalta tutkia, onko hoitohenkilökunnalla tarvittavaa osaamista tällaisten tilanteiden kohtaamiseen ja millä lailla heitä siinä tuetaan.
3) Vanhusten akuuttihoito perustuu lääketieteellisesti arvioituun terveydentilaan ja klii-nistä osaamista tarvitaan monilta erikoisaloilta. Pohjakoulutuksen jälkeen saadun työelämälähtöisen koulutuksen merkitys on suuri. Tutkimusta tämän koulutuksen vaikuttavuudesta hoidon laatuun tarvitaan.
4) Sairaanhoitajakoulutus on viimeisien kahdenkymmenen vuoden aikana muuttunut merkittävästi ja ammatissa työskentelee erilaisen pohjakoulutuksen saaneita sairaan-hoitajia. Koulutustaustan ja työvuosien merkityksestä sairaanhoitajien kokemuksiin hyvästä hoidosta voitaisiin tehdä vertailevaa määrällistä tutkimusta.
Me emme voi mitään menneisyydelle, emme edes nykyhetkelle.
Nykyisyys oli jo, vain tulevaisuuteen
voimme vaikuttaa.
Eero Paloheimo 2002
LÄHTEET
Aiken L, Sloane D, Bryneel L, van den Heede K, Griffiths P, Busse R, Diomidous M, Kin-nunen J, Kozka M, Lesaffre E, McHugh M, Moreno-Casbas M-T, Rafferty A-M, Schwen-dimann R, Scott A, Tishelman C, van Achterberg T & Sermeus W. 2014. Nurse staffing and education and hospital mortality in nine European countries: a retrospective observational study. The Lancet. Early Online Publication, 26, February. doi:10.1016/S0140-6736(13)62631-8.
Andersson I & Lindgren N. 2013. Perceptions of nursing care quality, in acute hospital set-tings measured by the Karen instruments. Journal of Nursing Management 21 (1), 87–93.
Backman K, Paasivaara L, Voutiainen P & Isola A. 2002. Hyvän hoitotyön erityispiirteet ikäihmisen hoidossa – gerontologisen hoitotyön haaste. Teoksessa Voutilainen P, Vaarama M, Backman K, Paasivaara L, Eloniemi-Sulkava U & Finne-Soveri H. (toim.) Ikäihmisen hyvä hoito ja palvelu. Opas laatuun. Stakes. Oppaita 49. Gummerus, Saarijärvi, 70–76.
Barba B, Hu J & Efird J. 2012. Quality geriatric care as perceived by nurses in long-term and acute care settings. Journal of Clinical Nursing 21 (5-6), 833–840.
Beer C, Horner B, Almeida O, Scherer S, Lautenschlager N, Bretland N, Flett P, Schaper F
& Flicker L. 2009. Current experinces and educational preferences of general practioners and staff caring for people with dementia living in residential facilities. BMC Geriatrics, 36(9), doi:10.1186/1471-2318-9-36.
Boltz M, Capezuti E, Bowar-Ferres S, Norman R, Secic M, Hongsoo , Fairchild S, Mezey M & Fulmer T. 2008. Hospital nurses perception of the geriatric nurse practice environ-ment. Journal of Nursing Scholarship 40(3), 282–289.
Boltz M, Capezuti E & Shabbat N. 2011. Nursing staff perceptions of physical function in hospitalized older adults. Applied Nursing Research 24 (4), 215–222.
Burhans L & Alligood M. 2010. Quality nursing care in the words of nurses. Journal of Ad-vanced Nursing 66(8), 1689–1697.
Burns N & Grove S. 2009. The Practice of Nursing Research. Appraisal, synthesis and gen-eration of Evidence. 6th edition. Saunders Elsevier. Missouri.
Bryon E, Gasmans C, de Casterle B. 2010. Involvement of hospital nurses in care decisions related to administration of artificial nutrition or hydration (ANH) in patients with dementia.
International Journal of Nursing Studies 47 (9), 1105–1116.
Cowdell F. 2010. Care of older people with dementia in an acute hospital setting. Nursing Standard 24(23), 42–48.
Dicks S, Chaplin R, Hood C 2013. Factors affecting care on acute hospital wards. Nursing Older People 1(21), 18-23.
Dwyer D. 2011. Experiences of registered nurses as managers and leaders in residential aged care facilities: a systematic review. International Journal of Evidence-Based Healthcare. 9 (4), 388-411.
Dwyer L-L, Andershed B, Nordenfelt L & Ternestedt B-M. 2009. Dignity as experienced by nursing home staff. International Journal of Older People Nursing 4 (3), 185–193.
Edvardsson D, Nilsson A, Fetherstonhaugh, D, Nay R & Crowe S. 2013. The personcentred care of older people with cognitive impairment in acute care scale (POPAC). Journal of Nursing Management 21 (1), 79–86.
Elo S & Kyngäs H. 2008. The qualitative content analysis process. Journal of Advanced Nursing 62 (1), 107-115.
Ericson-Lidman E, Nordberg A, Persson B, Stranberg G 2013. Healthcare personnels expe-riences of situations in municipal elderly care that generate troubled conscience. Scan-dinavian Journal of Nursing Sciences 27 (2), 215–223.
Erikson K, Leino-Kilpi H & Vehviläinen-Julkunen K. 2008. Hoitotiede ja tiede-etiikka.
Hoitotiede 20 (6), 295–303.
Finne-Soveri H. 2002. Hyvä lääketieteellinen hoito. Teoksessa Voutilainen P, Vaarama M, Backman K, Paasivaara L, Eloniemi-Sulkava U & Finne-Soveri H. (toim.) Ikäihmisen hyvä hoito ja palvelu. Opas laatuun. Stakes. Oppaita 49. Gummerus. Saarijärvi. 65–70.
Fjelltun A-M, Henriksen N, Norberg A, Gilje F & Normann H. 2008. Nurses and careers appraisals of workload in care of frail elderly awaiting nursing home placement. Scandina-vian Journal of Caring Sciences 23 (1), 57–66.
Fox M, Sidani S, Persaud M, Tredunno D, Maimets I, Brooks D, O’Brian K 2013. Effec-tiveness of Acute Geriatric Unit Care Using Acute Care for Elders Components: A System-atic Review and Meta-Analysis. Journal of the American Geriatrics Society 60(12), 2237–
2245.
Geronomiliitto 2013. Geronomin osaaminen. http://www.suomengeronomiliitto.fi/ Luettu 20.3.2014.
Graneheim U-H & Lundman B. 2004. Qualitative content analysis in nursing research: con-cepts, procedures and measures to achieve trustworthiness. Nurse Education Today 24 (2), 105–112.
Habjanic A. 2009. Quality of institutional elderly care in Slovenia. Faculty of medicine, In-stitute of Health Sciences, Nursing Science, university of Oulu. Faculty of Health Sciences,
university of Maribor. Akateeminen väitöskirja. Acta Universitatis Ouluensis D Medica 1021. Oulu University Press. Oulu.
Haho A. 2006. Hoitamisen olemus. Hoitotyön historiasta, teoriasta ja tulkinnasta hoitamista kuvaaviin teoreettisiin väittämiin. Lääketieteellinen tiedekunta. Hoitotieteen ja terveyshal-linnon laitos, Humanistinen tiedekunta. Historian laitos. Oulun yliopisto. Akateeminen väi-töskirja. Acta Universitatis Ouluensis. D Medica 898. Oulu University Press. Oulu.
Hirsjärvi S & Hurme H. 2004. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö.
Yliopistopaino. Helsinki.
Holloway I & Wheeler S. 2010. Qualitative research in nursing and healthcare. 3rd ed.
Wiley-Blackwell. Chichester, West Sussex.
Hudelson P, Kleopas A & Kolly V. 2008. What is quality and how is it achieved? Praction-ers views vPraction-ersus quality models. Quality and Safety of the Health Care 17 (1), 31–36.
Hunter S & Levett-Jones T. 2010. The practice of nurses working with older people in long term care: an Australian perspective. Journal of Clinical Nursing 19 (3-4), 527–536.
Häggström E, Mamhidir A-G & Kihlgren A. 2010. Caregivers strong commitment to their relationship with older people. International Journal of Nursing Practice 16 (2), 99–105.
Janhonen S & Nikkonen M. 2001. Laadulliset tutkimusmenetelmät hoitotieteessä. WSOY.
Juva.
Johnstone M & Kanitsaki O. 2009. Population ageing and the politics of demographic alarmism: implications for the nursing profession. Australian Journal of Advanced Nursing 26(3), 86–92.
Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K. 2009. Tutkimus hoitotieteessä. 1. painos.
WSOYPro. Helsinki.
Kansanterveyslaki 99/1972. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1972/19720066 Luettu 26.3.2014.
Karlsson I, Ekman S-L & Fagerberg I. 2009. A difficult mission to work as a nurse in a res-idential care home – some registered nurses’ experiences of their work situation. Scan-dinavian Journal of Caring Sciences 23 (2), 265–273.
KASTE 2012. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2012–2015. So-siaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:20.
Kuivalainen S. 2007. Hoitamisen laatuun vaikuttaminen vanhusten pitkäaikaishoidossa hoi-tajien kokemana. Tampereen yliopisto. Hoitotieteen laitos. Pro gradu-tutkielma. Tampere.
Kuntaliitto 2006. Ikäpolitiikka kunnissa. Strategia johtamisen tukena. Suomen kuntaliitto.
Helsinki.
Kuurila E. 2004. Hoidon laatu perusterveydenhuollossa. Kyselytutkimus Ihmisläheinen hoi-to –mittarilla. Kuopion yliopishoi-to. Hoihoi-totieteen laihoi-tos. Pro Gradu –tutkielma. Kuopio.
Kvist T, Vehviläinen-Julkunen K & Jokela V. 2007. Do organizational factors explain the quality of care? Journal of Nursing Care Quality 22(4), 365–370.
Kvist T & Vehviläinen-Julkunen K. 2008. Ihmisläheinen hoito –mittarin kehittäminen ja innovatiivinen käyttö. Hoitotiede 20 (6), 377-387.
Kvist T, Mäntynen R, Turunen H, Partanen P, Miettinen M, Wolf GA, Vehviläinen-
Julkunen K. 2013. How magnetic are Finnish hospitals measured by transformational lead-ership and empirical quality outcomes? Journal of Nursing Management 21(1), 152–64.
Kylmä J & Juvakka T. 2012. Laadullinen terveystutkimus. 1.-2. painos. Edita. Helsinki.
Kääriäinen M & Lahtinen M. 2006. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus tutkimustiedon jäsentäjänä. Hoitotiede 18 (1), 37–45.
Kyamk 2014. Opetussuunnitelmat.
http://soleops.kyamk.fi/opsnet/disp/fi/ops_KoulOhjSel/tab/tab/sea?koulohj_id=2569355&ry hmtyyp=1&lukuvuosi Luettu10.3.2014.
Laine J. 2005. Laatua ja luonnollista tehokkuutta? Taloustieteellinen tutkimus vanhusten lai-toshoidosta. STAKES. Tutkimuksia 151. Gummerus. Saarijärvi.
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspal-veluista 980/2012. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980 . Luettu 14.9.2013.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785?search%5Btype%5D=pika&search%5 Bpika%5D=potilaan%20oikeudet. Luettu 16.2.2013.
Laurea 2014. Opetussuunnitelmat.
https://soleops.laurea.fi/opsnet/disp/fi/ops_KoulOhjOps/tab/tab/sea?ryhma_id=3994155&ko ulohj_id=2587578&stack=push. Luettu 10.3.2014.
Leino-Kilpi H, Walta L, Helenius H, Vuorenheimo J & Välimäki M. 1994. Hoidon laadun mittaaminen. Potilaslähtöisen HYVÄ HOITO- mittarin kehittely ja mittarilla saadut tulok-set. Stakes. Raportteja 151. Helsinki.
Lynn J. 2013. Reliable and Sustainable Comprehensive Care for Frail Elderly People. JA-MA 310(18), 1935-1936.
Mattila K. 2005. Suomalaisten terveys.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=suo00052. Luettu 24.2.2014.
McNapney M, Willging P, Fried L & Durso S. 2009. The ‘‘Continuum of Care’’ for Older Adults: Design and Evaluation of an Educational Series. Journal of the American Geriatrics Society 57(6), 1088–1095.OK
Metropolia 2014. Opetussuunnitelmat.
http://opinto-opasops.metropolia.fi/index.php/fi/16183/fi/70320/SXO14S1/year/2014. Luettu 10.3.2014.
Metsämuuronen J. 2011. Laadullisen tutkimuksen käsikirja. e-kirja. International Methelp Oy. Helsinki.
Meyer J & Owen T. 2008. Calling for an international dialogue on quality of life in care homes. International Journal of Older People Nursing 3(4), 290–294.
Millton-Wildey K & O’Brien L. 2010. Care of acutely ill older patients in hospital: clinical decision-making. Journal of Clinical Nursing 19(9-10), 1252–1260.
Millton-Wildey K & O’Brien L. 2011. Nursing care of older patients in hospital: implica-tions for clinical leadership. Australian Journal of Advanced Nursing 28(2), 6–19.
Monthan M. 2011. Hoidon laatu ja hoitohenkilökunnan työhyvinvointi tehostetun palvelu-asumisen yksiköissä. Pro gradu-tutkielma. Terveystieteiden laitos. Jyväskylän yliopisto. Jy-väskylä.
MOT- kielitoimiston sanakirja 2013.
http://mot.kielikone.fi.ezproxy.uef.fi:2048/mot/uef/netmot.exe. Luettu 26.2.2014.
Muurinen S. 2003. Hoitotyö ja hoitohenkilöstön rakenne vanhusten lyhytaikaisessa laitos-hoidossa. Akateeminen väitöskirja. Acta Universitatis Tamperensis 936. Lääketieteellinen tiedekunta. Hoitotieteen laitos. Tampereen yliopistopaino, Juvenes Print. Tampere.
Mölläri K, Saukkonen S-M & Fredrikson S.2012. Perusterveydenhuolto 2012. Tilastora-portti 29/2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki.
Norell M, Ziegert K & Kihlgren A. 2012. Dealing with daily emotions – supportive activi-ties for the elderly in a municipal care settings. International Journal of Quality Studies on Health and Well-being, 7, Doi:10.3042/qhw.v7i0.9510.
Øvretveit J. 1998. Evaluating health interventions. Second edition. Redwood Books. Great Britain.
Pajala S. 2012. Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy. THL.Opas 16. Juvenes Print. Tampereen yliopistopaino Oy, Tampere.
Polit D & Beck C. 2012. Nursing research. Generating and Assessing Evidence for Nursing Practice. Ninth Edition. Wolter Kluwer & Lippincott. China.
Ranta S. 2004. Vanhenemismuutosten eteneminen. 75-vuotiaiden henkilöiden atropometris-ten omimaisuuksien, fyysisen toimintakyvyn ja kognitiivisen kyvykkyyden muutokset vii-den ja kymmenen vuovii-den seuranta-aikana. Jyväskylän yliopisto. Studies in sport, Physical education and health 100. Research series. Jyväskylä.
Slättebø Å, Kirkevold M, Andersen B, Pedersen R, Halvorsen K, Nordhaug M & Nortvedt, P. 2010. Clinical priorizations and contextual contrains in nursing homes – a qualitative study. Scandinavian Journal of Caring Sciences 24(3), 533–540.
STM 2009. Toimiva terveyskeskus- toimenpideohjelma.
http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=41254&name=DLFE-4602.pdf.
Luettu 24.2.2013.
STM 2013. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi.
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11.
Smith S, Alexander J 2012. Nursing perception of patient transitions from hospital to home health. Professional Case Management 4(7), 175–185.
Sonkin L, Petäjäkoski-Hult T, Rönkä K & Södergård H. 2001. Seniori 2000. Ikääntyvä Suomi uudelle vuosituhannelle. Sitra. Yliopistopaino. Helsinki.
Stenroos M-L. 2009. Pitkäaikaispotilaiden hyvä hoito ja terveyteen liittyvä elämänlaatu. Pro gradu- tutkielma. Kuopion yliopisto. Hoitotieteen laitos. Kuopio.
Suhonen R, Alikleemola P, Katajisto J & Leino-Kilpi H. 2011. Nurses assessments of indi-vidualized care in long-term care institutions. Journal of Clinical Nursing 21(7-8), 1178–
1188.
Synonyymisanakirja 2013. http://www.synonyymit.fi/hyv%C3%A4. Luettu 26.2.2014.
Taipale V & Vaarama M. 2002. Ikäihmisten hyvä hoito ja palvelu. Opas laatuun. Gumme-rus. Saarijärvi.
Teeri S, Leino-Kilpi H & Välimäki M. 2006. Long-term nursing care of elderly people:
identifying ethically problematic experiences among patients, relatives and nurses in Fin-land. Nursing Ethics 12(2), 116—129.
Terveydenhuoltolaki 1326/2010.
http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2010/20101326?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpi ka%5D=terveydenhuoltolaki. Luettu 3.3.2013.
Tilastokeskus 2009. Katsaukset. Väestöennuste 2009–2060.
http://www.stat.fi/til/vaenn/2009/vaenn_2009_2009-09-30_tie_001_fi.html. Luettu 15.2.2013.
TENK 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa.
Toimituskunta Varantola K, Launis V, Helin M, Spoof S-K & Jäppinen S.
http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf . Luettu 19.11.2013.
Tuomi J & Sarajärvi A 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Kustannusosakeyh-tio Tammi. Helsinki.
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 2014. Tutkimustietojen tiedonhallinnan käsikirja. Kvali-tatiivisen data-tiedoston hallinta. Tampereen yliopisto. Tampere.
http://www.fsd.uta.fi/tiedonhallinta/osa6.html . Luettu 4.3.2014
Ylä-Outinen T. 2012. Ikäihmisten arki. Kotona asuvien ja palvelutaloon muuttaneiden ikäihmisten kertomuksia jokapäiväisestä elämästä. Akateeminen väitöskirja nro 48. Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Kopijyvä. Joensuu.
Wadenstein B, Engholm R, Fahlström G & Hägglund D. 2009. Nursing staff’s description of a good encounter in nursing homes. International Journal of Older People Nursing 4(3), 203–210.
Vaarama M. 2012. Tavoitteena vanhan ihmisen elämänlaatu. Teoksessa Voutilainen P, Vaa-rama M, Backman K, Paasivaara L, Eloniemi-Sulkava U & Finne-Soveri H. (toim.) Ikäih-misten hyvä hoito ja palvelu. Opas laatuun. Stakes. Oppaita 49. Gummerus. Saarijärvi. 11–
18.
Valvira 2012. Ikääntyneiden hoito ja hoiva.
http://www.valvira.fi/files/esitteet/Ikaantyneiden_hoito.pdf. Luettu 2.3.2014.
Van Bogaert P, Kowalski C, Weeks S, van Heusden D & Clarke S. 2013. The relationship between nurse practice environment, nurse work characteristics, burnout and job outcome and quality of nursing care: A cross-sectional survey. International Journal of Nursing Stud-ies 50 (12), 1667–1677.
Van Zadelhof E, Verbeek H, Widdershoven G, von Rossum E & Abma T. 2011. Good care in group home living for people with dementia. Experiences of residents, family and nursing staff. Journal of Clinical Nursing 20(17-18), 2490–2500.
WHO 2006. Quality of care. A process for making strategic choices in health systems.
WHO Press. Geneva.
Voutilainen P. 2004. Hoitotyön laatu pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Väitöskirja. Oulun yli-opisto. Stakes. Tutkimuksia142. Helsinki.
Åhlin J, Lidman-Erickson E, Nordberg A, Stranberg G 2013. Care providers experiences of guidelines in daily work at a municipal residential care facility for older people. Scandinavi-an Journal of Nursing Sciences, doi: 10.1111/scs.12065, Submitted 7 May 2013, Accepted 2 July 201
Liitetaulukko 1. Tiedonhaku tietokannoista.
Tietokanta Hakusanat Rajaukset
Haku-tulos
Liitetaulukko 2. Tutkimuksia vanhusten hyvästä hoidosta.
Tekijä (t), vuosi ja maa
Tutkimuksen tarkoitus Aineisto/otos Menetelmä Päätulokset Barba, B, Hu j
& Efird J.
2012, USA
Tutkia sairaanhoitajien tyytyväisyyttä vanhusten-hoidon laatuun akuutti-hoidossa ja pitkäaikais-hoidossa. vaikutti hoidon suunnitteluun ja arviointiin. Hoidon jatkuvuus hoi-topaikkojen välillä oli hyvää. Myös henkilöstön ammatillinen osaamis-taso oli hyvä. Hoidon laatua esti vakituisen henkilöstön vaje, ajan puute, epäpätevä henkilöstö ja ra-han korostaminen. Laadukkaan hoidon esteenä oli myös, että ja kannustimia jotka liitty-vät hoitoon.
Hoitajat kertoivat saavansa uutta tietoa koulutuksista, kirjoista sekä internetin välityksellä. Osastolla tulisi olla selkeä hoitofilosofia, joka perustuu potilaan yksityisyyden kunnioittamiseen ja potilaslähtöi-seen hoitotyöhön. Hoidon tulee olla joustavaa. Hoitohenkilökunnan vaihtuvuus ja kommunikaation puute olivat esteenä hoidolle, sa-moin osaston työmäärän suuri vaih-telu. Johdon asema koettiin tärkeä-nä tavoiteltaessa hyvää hoitoa.
Puutteita hoitajilla oli tiedoissa vanhusten käyttäytymis- ja muisti-sairauden oireista, kommunikoin-nista sekä potilaslähtöisestä hoidos-ta. Moniammatilliseen tiimityös-kentelyyn kaivattiin tukea.
Tekijä (t), vuosi ja maa
Tutkimuksen tarkoitus Aineisto/otos Menetelmä Päätulokset Boltz M,
Selvittää onko organisaa-tion ilmapiirillä ja vanhus-tenhoidon laadulla sairaan-hoitajien mielestä yhteyttä.
Organisaation vanhusta huomi-oivilla arvoilla ja johtamistavalla oli suuri merkitys. Se heijastui resurs-sien saatavuuteen, osaston hoito-työn arvoihin ja työyhteisön yhteis-työhön. Johtajan arvomaailma hei-jastui hänen antamaansa tukeen henkilökunnalle, jolloin heidän oli helpompi tehdä vanhusta kunnioit-tavaa näyttöön perustuvaa
Selvittää sairaanhoitajien ja potilaiden mielipiteitä iäk-käiden potilaiden fyysisen toimintakyvyn merki-tyksestä ja sen paran-tamiseen tähtäävistä pyr-kimyksistä
Vanhuksen sairaalaan joutuminen voi olla liikuntakyvyn kannalta riski. He eivät usein halua liikkua, koska pelkäävät. He ovat passiivia ja odottavat, että joku tulee luo.
Omaiset ovat joskus sitä mieltä, että vanhuksen ei tarvitse tehdä mitään ja hoitajan kuuluu tehdä puolesta.
Vanhukselle tulee selittää, miksi omatoimisuus on tärkeää. Heitä pitää kannustaa ja rohkaista. Ajan puute oli estävä tekijä toimintaky-vyn edistämisessä. Fysioterapeutin palvelujen, kävelytukien ja pyörä-tuolien puute esti kuntoutusta.
Tekijä (t), vuosi ja maa
Tutkimuksen tarkoitus Aineisto/otos Menetelmä Päätulokset Bryon E,
Gastmans C &
de Casterle B.
2010, Belgia.
Tutkia miten sairaan-hoitajat ovat mukana hoito-työn päätöksenteossa kos-kien suonenesisäistä nes-teytystä tai ravitsemusta dementiaa sairastaville
Sairaanhoitajien lähtökohtana oli antaa hyvää hoitoa potilaille. Lää-kärin päätös koettiin joskus liian kevyesti tehdyksi. Sairaanhoitajat kokivat, että heillä on potilaasta kokonaisvaltaisempi käsitys ja he toimivat viestinviejänä potilasta koskevissa asioissa. Mikäli he eivät hyväksyneet lääkärin päätöstä, he toivat sen selkeästi esiin. Toisaalta toiset hoitajat jäivät passiivisena seuraamaan tilannetta. Omaisten kanssa keskustelu päätöksestä jäl-keenpäin jäi sairaanhoitajille.
Cowdell F ym.
2010, UK.
Tutkia hoitajien ja iäkkäi-den potilaiiäkkäi-den kokemuksia hoidosta akuutti-hoidossa Havainnointi ja haas-tattelu
Hoitajien kokema hyvän hoidon antaminen oli sidoksissa heidän omiin mielipiteisiinsä, eikä perus-tunut näyttöön. Hyvä hoito koettiin sellaiseksi hoidoksi, jota he toivoi-sivat itsekin saavansa. Toisaalta hoito oli aikataulutettua ja rutiinin omaista. Henkilöstöllä oli huoli kyvystään antaa hyvää hoitoa ja koulutusta kaivattiin lisää. Koulu-tuksessa opittua oli sen sijaan han-kalaa viedä käytäntöön.
Tekijä (t), vuosi ja maa
Tutkimuksen tarkoitus Aineisto/otos Menetelmä Päätulokset Dicks S,
Chap-lin R & Hood C. 2013, UK.
Selvittää positiivisia ja negatiivisia tekijöitä van-husten hoidosta akuutilla osastolla.
n=306 potilasta, yli 65-vuotiaat n=157 hoitajaa 12 osastoa
Laadullinen ja määräl-linen osio
Kyselylomake
Positiiviset: Kävelytukia saatavuus helpottaa hoitoa. Päätöksentekoti-lanteissa helpottaa mikäli tietää millaisia päätöksiä voidaan tehdä ilman lääkärin hyväksyntää. Hoita-jan mielestä oli positiivista jos he pystyivät selittämään hoitoon liitty-vät asiat selkeästi potilaalle ja pys-tyivät tunnistamaan kipua potilailta joilla on vajavainen ilmaisukyky Negatiiviset: Hoitajilla ei ole tar-peeksi aikaa potilaalle tarpeelliselle hoidolle, eikä tarpeeksi aikaan potilaan kanssa keskusteluun. Hen-kilöstömäärään liittyvät seikat on huonosti hoidettu jolloin ei ollut tarpeeksi aikaa esim. taluttaa poti-laita wc:hen ja kävelylle.
Dwyer L-L,
Tutkia miten hoitajat koke-vat arvokkuus-käsitteen toiveitaan noudatetaan ja häntä kunnioitetaan. Hänen itsenäisyyten-sä itsenäisyyten-säilyttäminen on tärkeää. Henki-lökohtainen koskemattomuus ja yksityisyys ovat tärkeitä arvoja.
Yhteiset ohjeet, jotka perustuvat arvoihin, helpottavat hoitoa. Ajan puute, rekrytoinnin vaikeudet ja henkilökunnan huonomotivaatio estävät.
Tekijä (t), vuosi ja maa
Tutkimuksen tarkoitus Aineisto/otos Menetelmä Päätulokset omaatuntoa rasittavia tilan-teita vanhustenhoidossa
Vastaajat kuvasivat, että on asioita joita on pakko tehdä jolloin ne vievät aikaa pois potilashoidosta.
Myös tietynlaisten määräysten ja suositusten noudattaminen vie aikaa potilaan kanssa olemiselta. Vanhus-ten, omaisten ja myös kollegoiden suhteen saattaa ilmetä erilaisia vaatimuksia työstä, jotka aiheutta-vat ristiriitaa. Kyvyttömyys helpot-taa kärsimystä, hoitajana yksin jääminen, tiedon puute aiheuttavat huonoa omaatuntoa. Joskus hoitajat kokivat olevansa osallisia sellaises-sa hoidossellaises-sa jonka tajuaa olevan
Tutkia, miten hoitajat ko-kevat työn kuormittavuu-den hoitokotiin odottavien vanhusten kanssa työsken-nellessään.
n=11 sairaanhoita-jaa
n= 11 omaishoita-jaa
Laadullinen ja määräl-linen tutkimus Mittari Haastattelu
Hoitajat kokevat iäkkään potilaan fyysisten tarpeiden tyydyttämisen ja omien toiveiden hoidosta ristiriitai-sina. Arkitodellisuus ja ideaali eivät työssä kohtaa. He hoitivat potilaita rakkaudella ja velvollisuudentuntoi-sina mutta tunsivat samalla, että vastuuta oli liikaa. Joskus jouduttiin vastaamaan yksin hoidosta ilman kollegaa. Työssä kuormittivat huo-no omatunto ja syyllisyyden tun-teet.
Tekijä (t), lähde ja maa
Tutkimuksen tarkoitus Aineisto/otos Menetelmä Päätulokset
Fox M, Sidani
Kuvailla akuutin hoidon mallin implementointia ja selvittää mallin osatekijöi-den toteutumisen vaikutuk-sia hoidon komplikaatioi-hin, toimintakykyyn, sai-raalassa olon kestoon, kotiutuksiin ja kustannuk-siin akuutilla geriatrisella osastolla.
n=32 artikkelia n=6839 potilasta, keski-ikä 81 vuotta
Kirjallisuuskatsaus Vanhusten lääkehoidossa tulee välttää rauhoittavia lääkkeitä. Van-huksen nesteytykseen ja ravitse-mukseen kiinnitettiin huomioita.
Ravitsemustilaa korjattiin tarvitta-essa lisäravinteilla, proteiinilla ja lisäenergialla. Varhainen kuntoutus edistää toipumista ja omaehtoisuut-ta tulee tukea. Yöaikaa pyritään
Selvittää millaista tietoja ja taitoja sairaanhoitajilla on pitkäaikaishoidossa. rutiineis-ta ja suoritrutiineis-tamisesrutiineis-ta. Tiimityön merkitys koettiin suureksi. Työssä puhallettiin yhteen hiileen ja sa-maan tavoitteeseen. Sairaanhoitaji-en mielestä muuta työtä oli jopa enemmän kuin potilastyötä. Hoita-jat kokivat että heidän tuli olla vastuuntuntoisia työssään. Tietojen tarve on lisääntynyt ja eritystaitoja tarvitaan. Lisää tietoa tarvitaan potilaslähtöisestä hoidosta ja näyt-töön perustuvasta hoitotyöstä.