7 POHDINTA
7.3 Jatkotutkimushaasteet
Tutkimusprosessi ei lopu koskaan siihen, kun tutkimusongelmaan on vastattu, vaan tutkimuksessa saadut vastaukset herättävät pohtimaan uusia kysymyksiä
ja tutkimusongelmia (Alasuutari 2007, 278). Tämä tutkimus antaa tietoa luon-teenvahvuuksien tuesta kouluhyvinvoinnille ja siitä, mitä luonteenvahvuuksia kuudesluokkalaiset nimeävät itselleen ja millaisena oppilaat kokevat luonteen-vahvuuksien nimeämisen. Oppilaiden kouluhyvinvoinnin tutkiminen on tär-keää, sillä oppilaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen on perusope-tuksen keskeinen arvo (POPS 2014, 15). Tutkimus on vahvistanut tietoa luonteen-vahvuuksien merkityksestä ja korostaa omalta osaltaan luonteenluonteen-vahvuuksien tärkeyttä opetuksen välineenä oppilaiden kouluhyvinvoinnin tukemisessa.
Tässä tutkimuksessa oppilaat nimesivät pääasiassa sellaisia luonteenvah-vuuksia, jotka ajattelemme melko konkreettisina. Luonteenvahvuuksia ei erik-seen esitelty haastattelutilanteessa oppilaalle ja tulevaisuudessa olisikin mielen-kiintoista tutkia mitä luonteenvahvuuksia oppilaat nimeävät, jos ensin toteute-taan interventio vahvuuksista. Olisi kiinnostavaa tietää muuttuisivatko lasten käsitykset luonteenvahvuuksistaan, jos niihin sisältyviä piirteitä käsiteltäisiin en-sin. Lisäksi valinnat perustuivat oppilaiden subjektiivisiin käsityksiin luonteen-vahvuuksistaan ja olisikin kiinnostavaa tutkia olisivatko opettaja valinnut oppi-laille samat vahvuudet.
Tässä tutkimuksessa oppilaiden kokemukset luonteenvahvuuksien nimeä-misestä jakautuivat neutraaleihin, positiivisiin ja negatiivisiin. Tulevaisuudessa olisi hyödyllistä selvittää minkä takia toisille luonteenvahvuuksien nimeäminen on vaikeampaa ja toisille helpompaa. Pohdimme, johtuvatko erot oppilaiden yk-silöllistä piirteistä vai ovatko toiset oppilaat saaneet esimerkiksi enemmän pa-lautetta ja tukea vahvuuksien tunnistamiseen ja nimeämiseen. Tulevaisuudessa olisi hyvä tutkia lisää oppilaiden kouluhyvinvointia ja luonteenvahvuuksia.
Luonteenvahvuuksien ja kouluhyvinvoinnin välistä yhteyttä voisi tutkia myös kvantitatiivisella tutkimusotteella selvittäen esimerkiksi millaisia vaikutuksia luonteenvahvuuksien nimeämisellä on oppilaiden kouluhyvinvointiin. Myös op-pilaiden tutkiminen eri kouluvaiheissa toisi uutta näkökulmaa tutkimukselle.
Tutkimuksen kautta saadaan tukea positiivisen pedagogiikan käytännöille, joi-den on havaittu kehittävän sekä oppilaijoi-den oppimista että hyvinvointia.
LÄHTEET
Aho, S. & Laine, K. 2002. Minä ja muut. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy.
Ahtola, A. 2016. Koulu hyvinvoinnin rakentajana. Teoksessa Ahtola, A. (toim.) Psyykkinen hyvinvointi ja oppiminen. Jyväskylä: PS-kustannus. 12–21 Alasuutari, M. 2005. Mikä rakentaa vuorovaikutusta lapsen haastattelussa?
Te-oksessa J. Ruusuvuori & L. Tiittula (toim.) Haastattelu: Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus. Tampere: Vastapaino, 145–162.
Alasuutari, P. 2007. Laadullinen tutkimus. 3. uudistettu painos. Tampere: Vas-tapaino.
Alasuutari, P. 2011. Laadullinen tutkimus 2.0. Tampere: Vastapaino.
Allardt, E. 1976. Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Porvoo: WSOY.
Anttila, P. 2005. Ilmaisu, teos, tekeminen ja tutkiva toiminta. Artefakta 16. Ha-mina: AKATIIMI.
Braun, V. & Clarke, V. 2006. Using thematic analysis in psychology. Qualitative Research in Psychology 3 (2), 77–101.
Brinkmann, S. 2013. Qualitative interviewing. New York: Oxford University Press.
Brdar, I. & Kashdan, T.B. 2010. Character strengths and well-being in Croatia:
An empirical investigation of structure and correlates. Journal of Research in Personality, 44 (1), 151–154.
Denzin, N. & Lincoln, Y. 2011. Handbook of qualitative research. United States of America: SAGE Publications.
Diener, E. 1984. Subjective well-being. Psychological Bulletin, 95 (3), 542-560.
Duckworth, A. & Seligman, M. 2005. Self-discipline outdoes IQ in predicting ac-ademic performance of adolescents. Psychological science, 16 (12), 939–
944.
Eskola, J., & Suoranta, J. 2014. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 8. Painos.
Tampere: Vastapaino.
Geldhof, G., Bowers, E., Boyd, M., Mueller, M., Napolitano, C., Schmid, K., Ler-ner, J. & LerLer-ner, R. 2013. Creation of short and very short measures of the Five C´s of Positive Youth Devolpment. Journal of Research on Adoles-cence, 24 (1), 163–176.
Haapasalo, I., Välimaa, R. & Kannas, L. 2010. How Comprehensive School Stu-dents Perceive their Psychosocial School Environment. Scandinavian Jour-nal of EducatioJour-nal Research, 133–150.
Harinen, P. & Halme, J. 2012. Hyvä, paha koulu: Kouluhyvinvointia hakemassa.
Helsinki: Unigrafia Oy.
Helavirta, S. 2007. Lasten tutkimushaastattelu: Metodologista herkistymistä, joustoa ja tasapainottelua. Yhteiskuntapolitiikka-YP 72:6. Helsinki: Stakes, 629–640.
Hirvihuhta, H. & Litovaara, A. 2009. Ratkaisun taito. Helsinki: Kustannusosake-yhtiö Tammi.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2014. Tutkimushaastattelu – Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Gaudeamus.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. 21 painos. Hel-sinki: Tammi.
Hoffren, J. & Rättö, H. 2011. Hyvinvoinnin mittarit. Teoksessa Juho Saari (toim.) Hyvinvointi: Suomalaisen yhteiskunnan perusta. Helsinki: Gaudeamus, 219–239.
Hotulainen, R., Lappalainen, K. & Sointu, E. 2015. Lasten ja nuorten vahvuuk-sien tunnistaminen. Teoksessa Uusitalo-Malmivaara, L. (toim.) Positiivisen psykologian voima. Jyväskylä: PS-kustannus, 264–280.
Huebner, E. S. & Gilman, R. 2006. Students who like and dislike school. Applied Research in Quality of Life 1 (2), 139–150.
Huusko, M. & Paloniemi, S. 2006. Fenomenografia laadullisena tutkimussuun-tauksena kasvatustieteissä. Kasvatus 37 (2), 162–173.
Janhunen, K-M. 2013. Kouluhyvinvointi nuorten tulkitsemana. Väitöskirja. Pub-lications of the University of Eastern Finland: Itä-Suomen yliopisto.
Kern, M. L., Waters, L. E., Adler, A. & White, M. A. 2015. A multidimensional approach to measuring well-being in students: Application of the PERMA framework. The Journal of Positive Psychology 10 (3), 262–271.
Keyes, C. 2006. Subjective well-being in mental health and human development research worldwide: An introduction. Social Indicators Research 77, 1–10.
Kiviniemi, K. 2018. Laadullinen tutkimus prosessina. Teoksessa R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle 69 tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. 5. uudis-tettu ja täydennetty painos. Jyväskylä: PS-kustannus, 73–87.
Kumpulainen, K., Mikkola, A., Rajala A., Hilppö, J. & Lipponen, L. 2015. Positii-visen pedagogiikan jäljillä. Teoksessa Uusitalo-Malmivaara, L. (toim.) Po-sitiivisen psykologian voima. Jyväskylä: PS-kustannus, 224-242.
Konu, A. 2002. Oppilaiden hyvinvointi koulussa. Tampere: Tampereen yliopis-topaino Oy Juvenes Print.
Kämppi, K., Välimaa, R., Ojala, K., Tynjälä, J., Haapasalo, I. & Kannas, L. 2012.
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suo-messa ja Pohjoismaissa 1994-2010: WHO-Koululaistutkimus (HBSC-Study). Tampere: Juvenes Print - Tampereen yliopistopaino Oy.
Kämppi, K., Välimaa, R., Tynjälä, J., Haapasalo, I., Villberg., J. & Kannas, L.
2008. Peruskoulun 5., 7. ja 9. luokan oppilaiden koulukokemukset ja ko-ettu terveys. WHO-Koululaistutkimuksen trendejä vuosina 1994–2006.
Helsinki: Opetushallitus.
Lagerspetz, E. 2011. Hyvinvoinnin filosofia. Teoksessa Juho Saari (toim.) Hyvin-vointi: Suomalaisen yhteiskunnan perusta. Gaudeamus: Helsinki Univer-sity Press, 79–105.
Laine, T. 2018. Miten kokemusta voidaan tutkia? Fenomenologinen näkökulma.
Laadullinen tutkimus prosessina. Teoksessa J. Aaltola, R. Valli (toim.) Ik-kunoita tutkimusmetodeihin II. PS-kustannus: Jyväskylä, 29–50.
Lappalainen, K., Hotulainen, R., Kuorelahti, M. & Thuneberg, H. 2008. Vah-vuuksien tunnistaminen ja tukeminen sosio-emotionaalista kompetenssia rakentamassa. Teoksessa K. Lappalainen, M. Kuittinen & M. Meriläinen (toim.) Pedagoginen hyvinvointi. Turku: Kasvatusalan tutkimuksia 41.
Suomen kasvatustieteellinen seura, 111–134.
Lappalainen, K., Savolainen, H., Kuorelahti, M. & Epstein, M. H. 2009. An inter-national assessment of the emotional and behavioral strengths of youth.
Journal of Child and Family Studies, 18 (6), 746–753.
Lappalainen, K. & Sointu, E. 2013. Vahvuuksia tunnistamalla käyttäytymisen ja tunteiden hallintaa koulussa. Itä-Suomen kehittämisverkosto. ISKE-hanke.
Itä-Suomen yliopisto.
Latvala, E. & Vanhanen-Nuutinen, L. 2001. Laadullisen hoitotieteellisen tutki- muksen perusprosessi: sisällönanalyysi. Teoksessa Janhonen, S. & Nikko-nen, M. (toim.) Laadulliset menetelmät hoitotieteessä. Helsinki: WSOY, 21–43.
Leskisenoja, E. 2016. Vuosi koulua, vuosi iloa – PERMA-teoriaan pohjautuvat luokkakäytänteet kouluilon edistäjinä. Rovaniemi: Lapin yliopisto.
Linnakylä, P. & Malin, A. 1997. Oppilaiden profiloituminen kouluviihtyvyyden arvioinnissa. Kasvatus 28 (2), 112–127.
Lipponen, K. 2015. Positiivinen psykologia ja ratkaisukeskeisyys psykoterapi-assa. Teoksessa Uusitalo-Malmivaara, L. (toim.) Positiivisen psykologian voima. Jyväskylä: PS-kustannus, 200-219.
Manninen, S. 2018. Kouluviihtyvyys ja siihen liittyvät tekijät peruskoulussa ja toisen asteen opinnoissa. Jyväskylä: University of Jyväskylä.
Metsämuuronen, J. 2006. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. 4.
painos. Helsinki: International Methelp.
Minkkinen, J. 2015. Lapsen hyvinvointimalli. Lasten emotionaalinen hyvin-vointi ja sosiaaliset suhteet alakoulussa. Tampere: Tampereen Yliopisto-paino Oy.
Moilanen, P. & Räihä, P. 2018. Merkitysrakenteiden tulkinta. Teoksessa Aaltola J. & Valli R. (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Näkökulmia aloitte-levalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetel-miin. Jyväskylä: PS-kustannus, 51–72.
Mok, M. & Flynn, M. 2002. Determinants of Students’ Quality of School Life: a Path Model. Learning Environments Research 5 (3), 275–300.
Morris, I. 2013. Learning to ride elephants. Teaching Happiness and Well-Being in Schools. London: Continuum.
Niemiec, R. 2013. VIA character strengths: Research and practice (The first 10 years). Teoksessa H. H. Knoop & A. Delle Fave (toim.) Well-being and cul-tures: Perspectives on positive psychology. New York: Springer, 11–30.
Niiranen-Linkama, P., & Kuru, T. 2014. Kokemuksellinen hyvinvointi - mitä 65- 74-vuotiaat kertovat hyvinvoinnistaan. Mikkeli: Mikkelin ammattikorkea-koulu.
Ojanen, M. 2009. Positiivista psykologiaa. Tieteessä tapahtuu. 27 (4–5), 79–81.
Ojanen, M. 2014. Positiivinen psykologia. 2. uudistettu painos. Helsinki: Edita.
Opdenakker, M-C. & Van Damme, J. 2000. Effects of Schools, Teaching Staff and Classes on Achievement and Well-Being in Secondary Education: Similari-ties and Differences Between School Outcomes. School Effectiveness and School Improvement (11), 165-196.
Opetushallitus. Opetuhallinnon sanasto.
http://www03.oph.fi/sanasto/sanahakulistaus_e.asp?eng-lanniksi=act&Submit2=Hae (Viitattu 23.2.2020).
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. 1287/2013.
Park, N. & Peterson, C. 2009a. Strengths of character in schools. Teoksessa R.
Gilman, E. S. Huebner & M. J. Furlong (toim.) Handbook of positive psy-chology in schools. New York: Routledge, 65–76.
Park, N. & Peterson, C. 2009b. Character Strengths: Research and Practice, Jour-nal of College and Character 10 (4), 1 –10.
Patton, M. 2002. Qualitative research & evaluation methods. 3. painos. Thou-sand Oaks: Sage Publications.
Perusopetuslaki. 1267/2013.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Helsinki: Opetushallitus.
Peterson C. & Seligman M. 2004. Character Strengths and Virtues: A Handbook and classification. American Psychological Association: Oxford University Press.
Popov, L. 2010. Reilu, reipas ja vastuuntuntoinen. Jyväskylä: PS-kustannus.
Proctor, C., Maltby, J. & Linley, P. A. 2011. Strengths use as a predictor of well-being and healthrelated quality of life. Journal of Happiness Studies, 12 (1), 153–169.
Ruusuvuori, J. & Tiittula, L. 2005. Tutkimushaastattelu ja vuorovaikutus. Teok-sessa J. Ruusuvuori & L. Tiittula (toim.) Haastattelu: Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus. Tampere: Vastapaino, 22–56.
Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. 2006. KvaliMOTV - Menetelmäope-tuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.
https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaopetus/kvali/L2_3_2_3.html. (Vii-tattu 13.2.2020).
Saari, J. 2011a. Hyvinvoinnin kentät. Teoksessa Saari, J. (toim.) Hyvinvointi:
Suomalaisen yhteiskunnan perusta. Helsinki: Gaudeamus, 33–78
Saari, J. 2011b. Johdanto. Teoksessa Saari, J. (toim.) Hyvinvointi: Suomalaisen yhteiskunnan perusta. Helsinki: Gaudeamus, 9–29
Savolainen, A. 2001. Koulu työpaikkana. Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy Juvenes Print.
Scales, P., Benson, P., Leffert, N. & Blyth, D. 2000. Contributions of develop-mental assets to the prediction of thriving among adolescents. Applied Developmental Science 4, 27–46.
Seligman, M. & Csikszentmihalyi, M. 2000. Positive psychology: An introduc-tion. American Psychologist, 55 (1), 5-14.
Seligman, M. 2011. Flourish: A visionary new understanding of happiness and wellbeing. New York: Simon & Schuster.
Seligman, M., Ernst, R., Gillham, J., Reivich, K. & Linkins, M. 2009. Positive edu-cation: positive psychology and classroom intervetions. Oxford Review of Education 35 (3), 293-311.
Sointu, E., Savolainen, H., Lambert, M., Lappalainen, K. & Epstein, M. 2014. Be-havioral and emotional strength-based assessment of Finnish elementary students: Psychometrics of the BERS-2. European Journal of Psychology of Education, 29 (1), 1–19.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Hel-sinki: Tammi.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta TENK. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvot-telukunnan ohje. Helsinki.
Uusitalo-Malmivaara, L. 2015. Positiivinen psykologia - mitä se on? Teoksessa Uusitalo-Malmivaara, L. (toim.) Positiivisen psykologian voima. Jyväs-kylä: PS-kustannus, 18-26.
Uusitalo-Malmivaara, L. & Vuorinen, K. 2016a. Huomaa hyvä! Näin ohjaat lasta ja nuorta löytämään luonteenvahvuutensa. Juva: PS-kustannus.
Uusitalo-Malmivaara, L. & Vuorinen, K. 2016b. Huomaa hyvä! – toimintakortit.
Juva: PS-kustannus.
Uusitalo-Malmivaara, L. & Vuorinen, K. 2017. Huomaa hyvä! Vahvuusvariksen bongausopas. Juva: PS-kustannus.
Vaismoradi, M., Turunen, H. & Bondas, T. 2013. Content analysis and thematic analysis: implications for conducting a qualitive descriptive study. Nurs-ing and Health Sciences 15 (3), 398–405.
Van Woerkom, M., Oerlemans, W. & Bakker, A. B. 2016. Strengths use and work engagement: A weekly diary study. European Journal of Work and Organizational Psychology, 25 (3), 384–397.
Varto, J. 1992. Laadullisen tutkimuksen metodologia. Helsinki: Kirjayhtymä.
Vuorinen, K., Erikivi, A. & Uusitalo-Malmivaara, L. 2018. A character strength intervention in 11 inclusive Finnish classrooms to promote social partici-pation of students with special educational needs. Journal of Research in Special Educational Needs 19 (1), 45–57.
Wagner, L. & Ruch, W. 2015. Good character at school: positive classroom be-havior mediates the link between character strengths and school achieve-ment. Frontiers in Psychology, 6 (610).
Whitley, J., Rawana, E. P., Pye, M. & Brownlee, K. 2010. Are strengths the solu-tion? An exploration of the relationships among teacher-rated strengths, classroom behaviour, and academic achievement of young students.
McGill Journal of Education, 45 (3), 495–510.
LIITTEET
Liite 1. Suostumuslomake tutkimukseen TUTKIMUSLUPA
Hei oppilaan huoltaja! Olemme luokanopettajaopiskelijoita Jyväskylän yliopistosta ja teemme Pro gradu -tutkielmaa oppilaiden vahvuuksien nimeämiseen ja kouluhyvin-vointiin liittyen. Tutkimusaineisto kerätään oppilaiden yksilöhaastatteluilla. Tarkoituk-senamme on haastatella oppilaita heidän koulupäivänsä aikana. Haastattelu kestää noin 20 minuuttia.
Olemme saaneet tutkimusluvan Jyväskylän kaupungilta, koulun rehtorilta ja luokan-opettajalta. Pyytäisimme teitä palauttamaan tämän lomakkeen luokanopettajalle vii-meistään maanantaina 11.11.2019. Ennen haastatteluja pyydämme myös oppilailta suos-tumuksen haastatteluun. Osallistuminen on oppilaalle vapaaehtoista.
Ohessa on myös tietosuojailmoitus, johon voitte perehtyä.
Mikäli teillä on kysyttävää, olkaa rohkeasti yhteydessä!
Ystävällisin terveisin,
Elli Peltomäki (ellemape@student.jyu.fi) & Johanna Mikkola (jovimikk@student.jyu.fi)
☐ Lapseni saa osallistua edellä kuvattuun tutkimukseen
☐ Lapseni ei saa osallistua edellä kuvattuun tutkimukseen
__________________________________ _____________________________
Huoltajan allekirjoitus Huoltajan nimen selvennys
__________________________________
Tutkittavan (lapsen) nimi
__________________________________ Kiitos yhteistyöstä!
Päiväys
Liite 2. Haastattelurunko
Teema 1 Kokemuksia luonteenvahvuuksista
1. Kerro, mitä sanalla “luonteenvahvuudet” mielestäsi tarkoitetaan?
2. Katso näitä luonteenvahvuuskortteja. Valitse niistä 3-5, jotka ovat mielestäsi si-nun vahvuuksiasi.
3. Kerro näistä valitsemistasi luonteenvahvuuksista.
4. Miksi ajattelet, että nämä ovat vahvuutesi?
5. Millaista on nimetä omia luonteenvahvuuksia?
Teema 2 Luonteenvahvuudet ja kouluhyvinvointi
1. Kerro luokkanne ilmapiiristä ja viihtymisestäsi koulussa.
2. Kerro ajatuksistasi ja suhtautumisestasi kouluun ja koulunkäyntiin.
3. Kerro, onko valitsemillasi luonteenvahvuuksilla vaikutusta siihen, miten viih-dyt ja voit koulussa.
4. Kerro suhteestasi opettajaan ja muihin oppilaisiin.
5. Millaista sinusta on työskennellä ryhmässä?
6. Miten vahvuutesi näkyvät suhteessasi opettajaan ja muihin oppilaisiin?
7. Kerro mitä opettajat odottavat sinulta? Saatko tukea vahvuuksistasi?
8. Millaisena koet kokeisiin valmistautumisen ja kotitehtävien tekemisen?
9. Kerro millaista on työskennellä omatoimisesti/itsenäisesti. Saatko tukea vah-vuuksistasi?
10. Kerro kuinka mielipiteesi otetaan huomioon koulussa.
11. Kerro mahdollisuuksistasi vaikuttaa ja osallistua koulussa sinua itseäsi koske-viin asioihin.
12. Onko vahvuuksista jotain tukea siinä, miten saat oman mielipiteesi esiin/pää-set vaikuttamaan koulussa?
13. Kerro miten valitsemasi luonteenvahvuudet tukevat sinua koulussa.