4 POHDINTA
4.3 Jatkotutkimushaasteet ja käytännön sovellukset
Tässä tutkimuksessa havaittiin, että ammatillinen toimijuus on positiivisesti yh-teydessä affektiiviseen muutokseen sitoutumiseen. Lisäksi tutkimuksessa tutkit-tavissa organisaatioissa vastaajat kokivat ammatillisen toimijuuden ja muutok-seen sitoutumisen eri tavalla, mikä vahvistaa Vähäsantasen ja kumppaneiden (2019) ymmärrystä ammatillisen toimijuuden kontekstisidonnaisuudesta. Laa-jemman ja tarkemman toimialaa, työn luonnetta ja sisältöä koskevan tarkastelun
saavuttamiseksi, jatkossa tutkimusta olisi tarpeen laajentaa useampaan organi-saatioon. Tutkimuksessa ei myöskään selvitetty sitä, millaisissa tilanteissa am-matillinen toimijuus vahvistaa affektiivista muutokseen sitoutumista. Muutos, affektiivinen muutokseen sitoutuminen sekä ammatillinen toimijuus ovat muut-tuvia ilmiöitä (Pyyny, 2018; Vähäsantanen ym., 2017). Tutkimus toteutettiin poi-kittaistutkimuksena, mutta jatkossa esimerkiksi pitkittäistutkimuksella olisi mahdollista saada lisätietoa ammatillisen toimijuuden ja affektiivisen muutok-seen sitoutumisen kokemuksien muutoksesta tai pysyvyydestä organisaa-tiomuutoksen edetessä. Tutkittavat yritykset olivat eri vaiheissa muutosproses-sia, mikä saattaa vaikuttaa vastaajien näkemykseen muutoksesta.
Ammatillinen toimijuus ja affektiivinen muutokseen sitoutuminen ovat hy-vin monisyisiä, kuten ihmistieteissä yleensäkin. Tutkimuksessa selvitettiin am-matillisen toimijuuden ja muutokseen sitoutumisen yhteyttä, eikä esimerkiksi or-ganisaatiorakenteen vaikutusta muutokseen sitoutumisessa tai toimijuudessa.
Tämän tutkimuksen tulosten perusteella ammatillisen toimijuuden ja affektiivi-sen muutokseen sitoutumiaffektiivi-sen kokemiaffektiivi-sen välillä on eroja teknisellä ja sosiaa-lialalla. Ammatillisen toimijuuden ja affektiivisen muutokseen sitoutumisen tut-kimista olisi syytä laajentaa rakenteellisesti erilaisiin organisaatioihin, sekä sel-vittää johtuuko alojen väliset erot esimerkiksi erilaisista organisaation raken-teista tai toimintatavoista, ja millaiset toimintatavat ja rakenteet edistävät amma-tillisen toimijuuden ja affektiivisen muutokseen sitoutumisen kehittymistä. Esi-miehet kokivat henkilöstöä vahvempaa affektiivista muutokseen sitoutumista, ja esimiesaseman ja johtamismallien yhdistäminen muutokseen sitoutumisen tut-kimiseen voisi tuottaa tarkempaa näkemystä siitä, miten organisaatiorakenne ja johtamistavat vaikuttavat muutokseen sitoutumiseen. Molempiin ilmiöihin liit-tyy työn autonomia, joten tutkiminen esimerkiksi matalahierarkkisissa organi-saatioissa saattaisi tuoda uusia näkökulmia.
L
ÄHTEETAllen, N. J. & Meyer, J. P. (1996). Affective, Continuance, and Normative
Commitment to the Organization: An Examination of Construct Validity.
Journal of vocational behavior, 49(3), s. 252-276.
doi:10.1006/jvbe.1996.0043
Angle, H. & Perry, J. L (1981). An Empirical Assessment of Organizational Commitment and Organizational Effectiveness. Administrative Science Quarterly, 26(1). doi:10.2307/2392596
Bandura, A. (1989). Human Agency in Social Cognitive Theory. American Psychologist 44(9), s. 1175–1184. doi:10.1037/0003-066X.44.9.1175
Bandura, A. (1997). Self-efficacy: The Exercise of Control. New York: Freeman cop.
Bandura, A. (2006). Toward a psychology of human agency. Perspectives on Psychological Science, 1(2), s. 164–178. doi:10.1111/j.1745-
6916.2006.00011.x
Beck, K. J. (2001). We Studied, Should We Study, and Can We Study the Development of Commitment? Methodological Issues and the
Developmental Study of Work-related Commitment. Human Resource Management Review 11(3), s. 257–278. doi:10.1016/S1053-4822(00)00051-6 Billett, S. & Pavlova, M. (2005). Learning through Working Life: Self and Individuals'
Agentic Action. International journal of lifelong education, 24(3), s. 195-211.
doi: 10.1080/02601370500134891
Cohen, J. (1988). Statistical power analysis for the behavioral sciences (2. painos) Hillsdale, N.J.: Lawrence Erlbaum.
Collin, K., Auvinen, T., Herranen, S., Paloniemi, S., Riivari, E., Sintonen, T. &
Lemmetty, S. (2017). Johtajuutta vai johtajattomuutta?: Johtamisen merkitys luovuudelle informaatioteknologian organisaatioissa.
Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Collin, K., Lemmetty, S., Herranen, S., Auvinen, T., Riivari, E. & Paloniemi, S.
(2018). Professional agency and creativity in information technology
work. Teoksessa M. Goller & S. Paloniemi, Agency at work: An agentic perspective on professional learning and development. Dordrecht: Springer.
Day, C. & Kington, A. (2008). Identity, well-being and effectiveness: The emo-tional contexts of teaching. Pedagogy, culture & society, 16(1), s. 7-23.
doi:10.1080/14681360701877743
Elias, S. M. (2009). Employee Commitment in Times of Change: Assessing the Importance of Attitudes Toward Organizational Change. Journal of Management, Vol. 35(1), s. 37–55. doi:10.1177/0149206307308910 Elo, A.-L., & Feldt, T. (2015). Työhyvinvoinnin edistäminen ja kehittäminen.
Teoksessa U. T. Kinnunen, Työ Leipälajina: Työhyvinvoinnin Psykologiset Perusteet. Jyväskylä: PS-Kustannus.
Eteläpelto, A., Heiskanen, T. & Collin, K. (2011). Vallan ja toimijuuden monisäikeisyys. Teoksessa A. Eteläpelto, T. Heiskanen & K. Collin (toim.) Valta ja toimijuus aikuiskasvatuksessa, s. 9–30. Helsinki:
Kansanvalistusseura : Aikuiskasvatuksen tutkimusseura.
Eteläpelto, A., Hökkä, P., Paloniemi, S. & Vähäsantanen, K. (2014a).
Ammatillisen toimijuuden ja työssä oppimisen vahvistaminen: hankeen taustaa ja lähtökohtia. Teoksessa P. Hökkä, S. Paloniemi, K.
Vähäsantanen, S. Herranen, M. Manninen & A. Eletäpelto (toim.) Ammatillisen toimijuuden ja työssä oppimisen vahvistaminen - Luovia voimavaroja työhön!, s. 17–31. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Eteläpelto, A., Vähäsantanen, K., Hökkä, P. & Paloniemi, S. (2013). What is agency? Conceptualizing professional agency at work. Educational Research Review, 10, s. 45–65. doi:10.1016/j.edurev.2013.05.001 Eteläpelto, A., Vähäsantanen, K., Hökkä, P. & Paloniemi, S. (2014b). Miten
käsitteellistää ammatillista toimijuutta työssä? Aikuiskasvatus 34(3), s.
202–214.
Eteläpelto, A., Vähäsantanen, K., Hökkä, P. & Paloniemi, S. (2017). Tutkimus- ja kehittämishankkeen tausta ja lähtökohdat. Teoksessa K, Vähäsantanen., Paloniemi, S., Hökkä, P. & Eteläpelto, A. (toim.) Ammatillinen toimijuus.
Rakenne, mittari ja tuki, s. 5–14. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Fedor, D., Caldwell, S. & Herold, D. (2006). The effects of organizational
changes on employee commitment: A multilevel investigation. Personell Psychology 59(1), s. 1–29. doi:10.1111/j.1744-6570.2006.00852.x
Geldenhuys, M., Taba, K. & Venter, C. M. (2014). Meaningful work, work engagement and organisational commitment: Original research.
Giddens, A. (1984). The constitution of society: Outline of the theory of structu-ration. Cambridge: Polity Press.
Goller, M. & Harteis, C. (2017). Human agency at work: Towards a clarification and operationalization of the concept. Teoksessa M. Goller & S.
Paloniemi. (toim.) Agency at Work: An agentic perspective on professional learning and development, s. 85–103. Cham, Switzerland: Springer International Publishing AG. DOI: 10.1007/978-3-319-60943-0_5
Herold, D. M. (2007). Beyond Change Management: A Multilevel Investigation of Contextual and Personal Influences On Employees' Commitment to Change. Journal of Applied Psychology 92(4), s. 942–951. doi:10.1037/0021-9010.92.4.942
Herold, D., Fedor, D., Caldwell, S. & Liu, Y. (2008). The Effects of
Transformational and Change Leadership on Employees’ Commitment to a Change: A Multilevel Study. Journal of Applied Psychology ol. 93(2), s.
346–357. doi:10.1037/0021-9010.93.2.346
Herscovitch, L. & Meyer, J. (2002). Commitment to Organizational Change:
Extension of a Three-Component Model. Journal of Applied Psychology Vol.
87(3), s. 474–487. doi:10.1037/0021-9010.87.3.474.
Hitlin, S. & Elder, G. H., Jr. (2007). Time, self, and the curiously abstract concept of agency. San Francisco, Calif.: Sage.
Hulpia, H., Devos, G. & Van Keer, H. (2011). The Relation Between School Leadership From a Distributed Perspective and Teachers’ Organizational Commitment: Examining the Source of the Leadership Function. Educa-tional administration quarterly, 47(5), s. 728-771.
doi:10.1177/0013161X11402065.
Hökkä, P., Ikävalko, H., Paloniemi, S., Vähäsantanen, K. & Nordling, A. (2020) Tunnetoimijuus ja sen tuki työssä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8284-3
Hökkä, P., Vähäsantanen, K. & Saarinen, J. (2011). Toimijuuden tilat ja tunnot - opettajien muuttuva työ koulutusorganisaatiossa. Teoksessa K. Collin, S.
Paloniemi & P. Tynjälä (toim.) Luovuus, oppiminen ja asiantuntijuus, s.
141–159. Helsinki: WSOYpro.
Hökkä, P., Vähäsantanen, K., Paloniemi, S. & Eteläpelto, A. (2017).
Johtamisvalmennuksella toimijuutta esimiestyöhön: Työkaluja
uudistamiseen, kohtaamiseen ja työidentiteettien tukemiseen. Teoksessa K. Vähäsantanen, P. Hökkä, S. Paloniemi, & A. Eteläpelto, Ammatillinen toimijuus: Rakenne, mittari ja tuki (s. 34–48). Jyväskylä: University of Jyväskylä.
Irni, S. (2010). Ageing apparatuses at work : transdisciplinary negotiations of sex, age and materiality. Åbo Akademi University Press.
Jaros, S. (2010). Commitment to Organizational Change: A Critical Review.
Journal of Change Management 10(1), s. 79–108.
doi:10.1080/14697010903549457
Julkunen, R. (2010). Työ - talouden ja minän välissä. Teoksessa A. Eteläpelto, K.
Collin & J. Saarinen, Työ, identiteetti ja oppiminen (s. 18–48). Helsinki:
WSOYpro Oy.
Järvinen, P. (2016). Onnistu Esimiehenä. (12. painos.). Helsinki: Alma Talent.
Jyrkämä, J. (2007). Toimijuus ja toimijatilanteet - aineksia ikääntymisen arjen tutkimiseen. Vanhuus ja sosiaalityö: sosiaalityö avuttomuuden ja toimi-juuden välissä, s. 195-217.
Jyväskylän yliopisto. (2012). Jyväskylän yliopiston eettiset periaatteet.
https://www.jyu.fi/fi/tutkimus/tutkimusetiikka/
tutkimuseettiset-ohjeet.
Kanungo, R. N. (1982). Measurement of Job and Work Involvement. Journal of Applied Psychology 67(3), s. 321–349. doi:10.1037/0021-9010.67.3.341
Kerosuo, H. (2014). Kollektiivinen muutostoimijuus: Esimerkkinä
solmutyöskentely rakennusalan kehittämishankkeessa. Aikuiskasvatus : aikuiskasvatustieteellinen aikakauslehti, 34(3), s. 178–191.
Koivula, R. (2013). Muistisairaan ihmisen omaisena terveyskeskuksen pitkäa- kaisosastolla: Tutkimus toimijuudesta. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoin-nin laitos.
Korhonen, H. & Bergman, T. (2019). Johtaja muutoksen ytimessä: Käsikirja uudistumismatkalle. Helsinki: Alma Talent.
Lee, K., Carswell, J. J. & Allen, N. J. (2000). A Meta-Analytic Review of Occupa-tional Commitment: Relations With Person- and Work-Related Variables.
Journal of Applied Psychology, 85(5), s. 799-811. doi:10.1037/0021-9010.85.5.799
Lipponen, L. & Kumpulainen, K. (2011). Acting As Accountable Authors:
Creating Interactional Spaces for Agency Work in Teacher Education. T eaching and teacher education, 27(5), s. 812–819.
doi:10.1016/j.tate.2011.01.001
Macey, W. H. & Schneider, B. (2008). The Meaning of Employee Engagement.
Industrial and Organizational Psychology, 1(1), s. 3-30.
doi:10.1111/j.1754-9434.2007.0002.x
Mahlakaarto, S. (2020). KOEDIGI – toimijuusjohtamisen hanke Eskoon kunta-yhtymä. Loppuraportti. Haettu https://oma.tsr.fi/api/projects/689a170d-2cae-482b-add4-dc6159d8aa26/attachment/4b81cb45-a2e7-45dc-aeb2-9916c68ca0f4.
Metsämuuronen, J. (2011). Tutkimuksen Tekemisen Perusteet Ihmistieteissä: E-kirja Opiskelijalaitos. Helsinki: International Methelp, Booky.fi.
Meyer, J. & Allen, N. (1997). Commitment in the Workplace: Theory, Research, and Application.
Meyer, J. & Allen, N. (1991). A three-component conceptualization of
organizational commitment. Human Resource Management Review, 1(1), s.
61–89. doi:10.1016/1053-4822(91)90011-Z
Meyer, J. P., Stanley, D. J., Herscovitch, L. & Topolnytsky, L. (2002). Affective, Continuance, and Normative Commitment to the Organization: A
Meta-analysis of Antecedents, Correlates, and Consequences. Journal of Vocational Behavior 61(1), s. 20-52. doi:10.1006/jvbe.2001.1842
Meyer, J. & Herscovitch, L. (2001). Commitment in the workplace Toward a general model. Human Resource Management Review 11(3), s. 299–326.
doi:10.1016/S1053-4822(00)00053-X
Mäkikangas, A., Feldt, T. & Kinnunen, U. (2015). Positiivisen psykologian näkökulma työhön ja työhyvinvointiin. Teoksessa U. T. Kinnunen, Työ Leipälajina: Työhyvinvoinnin Psykologiset Perusteet. Jyväskylä:
PS-Kustannus, s. 56–74.
Thomas, J. P., Whitman, D. S. & Viswesvaran, C. (2010). Employee proactivity in organizations: A comparative meta-analysis of emergent proactive constructs. Journal of Occupational and Organizational Psychology, 83(2), s.
275–300. doi:10.1348/096317910X502359
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. (2012). Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen
nevottelukunnan ohje. Haettu
https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf.
Paloniemi, S. & Goller, M. (2017). The Multifaceted Nature of Agency and Professional Learning. Teoksessa M. Goller & S. Paloniemi (toim.), Agency at work : an agentic perspective on professional learning and development, s. 466–478. Cham: Springer.
Pietarinen, J., Pyhältö, K. & Soini, T. (2016). Teacher's professional agency - a re-lational approach to teacher learning. Learning (Abingdon (England)), 2(2), s. 112-129. doi:10.1080/23735082.2016.1181196
Pikkarainen, A. (2020). Ikääntyneiden aikuisten toimijuus kuntoutuksessa. Jy-väskylä: Jyväskylän yliopisto.
Ponteva, K. (2009). Työntekijän Samaistuminen Organisaatioon Ja Vieraantuminen Työstä Organisaatiomuutoksessa: Narratiivinen Analyysi Kilpailuun
Valmistautuvasta Kaupunkiorganisaatiosta. Tampere: Tampere University Press : Taju. Haettu http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-7768-3.pdf
Pyyny, H. (2018). Työssä Sitoutumisen Kokemukset Korkeakoulujen Muutoksissa.
Rovaniemi: Lapin yliopisto. Haettu http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-072-2
Rowden, R. W. (1999). The relationship between charismatic leadership behaviors and organizational commitment. Leadership & Organization Development Journal; Bradford Vol. 21(1), s. 30–35.
doi:10.1108/01437730010310712
Saari, T. (2014). Psykologiset sopimukset ja organisaatioon sitoutuminen tietotyössä.
Tampere: Tampere University Press. Haettu http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9478-9
Saari, T. & Ojala, S. (2011). Ikä, sitoutuminen ja tehtävien haasteet – uskomuksia ja kokemuksia tietotyöstä. Työelämän tutkimus, 9(3).
Saari, T. & Koivunen, T. (2017). Työhön sitoutuminen. Teoksessa P. Pöyriä & T.
Anttila, Työelämän myytit ja todellisuus. Helsinki: Gaudeamus.
Shuck, B. J. (2010). Employee Engagement and HRD: A Seminal Review of the Foundations. Human Resource Development Review 9(1), s. 89–110.
doi:10.1177/1534484309353560
Shum, P., Bove, L. & Auh, S. (2008). Employees' Affective Commitment to Change. European Journal of Marketing 42(11/12), s. 1346–1371.
doi:10.1108/03090560810903709
Silander, T., Rautiainen, M. & Koistiainen, E. (2014). Kuka muu muka muuttaa?
Opettajakoulutuslaitoksen johtajat muutostyön arkkitehteinä. Teoksessa P. Hökkä, S. Paloniemi, K. Vähäsantanen, S. Herranen, M. Manninen &
A. Eteläpelto, Ammatillisen toimijuuden ja työssä oppimisen vahvistaminen - Luovia voimavaroja työhön, s. 151–168. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Siltala, J. (2008). Uuden julkishallinnon (NPM) ristiriidat. Kunnallistieteellinen aikakauskirja, 36(4), 6.
Stenvall, J., Majoinen, K., Syväjärvi, A., Vakkala, H. & Selin, A. (2007): ”Mees romppeines siihen”. Henkilöstövoimavarojen hallinta ja muutoksen joh-taminen kuntafuusioissa. Suomen Kuntaliiton Acta-julkaisusarja nro 191.
Lapin yliopisto. Suomen Kuntaliitto. Työsuojelurahasto. Helsinki.
Sutela, H., Pärnänen, A & Keyriläinen, M. (2019). Digiajan työelämä – Työolo-tutkimuksen tuloksia 1977-2018. Tilastokeskus, Helsinki. Haettu https://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluet-telo/ytym_1977-2018_2019_21473_net.pdf.
Tilastokeskus. (2018). Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2018. Helsinki:
Tilastokeskus. Haettu http://www.stat.fi/tup/
julkaisut/tiedostot/ julkaisuluettelo/yyti_sts_201800 _2018_19722_net.pdf.
Turner Parish, J., Gadwallader, S. & Busch, P. (2008). Want to, need to, ought to:
employee commitment to organizational change. Journal of Organizational Change Management, 21(1), s. 34–52. doi:10.1108/09534810810847020 Tähtinen, J., Laakkonen, E. & Bromberg, M. (2011). Tilastollisen Aineiston
Käsittelyn Ja Tulkinnan Perusteita. Turku: Turun yliopisto.
Valtee, P. (2002). Uhkista Mahdollisuuksiksi: Organisaatiomuutosten Toteuttaminen Työyhteisön Haasteena. Helsinki: Työturvallisuuskeskus.
Vanhalakka-Ruoho, M. (2014). Toimijuus elämänkulussa - ohjaustyön perusta?
Vähäsantanen, K. (2013). Vocational teachers' professional agency in the stream of change. Jyväskylän yliopisto.
Vähäsantanen, K. (2014). Ammatillinen toimijuus työelämän muutosvirrassa.
Aikuiskasvatus, 34(2), s. 129-133. https://doi.org/10.33336/aik.94088 Vähäsantanen, K., Räikkönen, E., Paloniemi, S., Hökkä, P. & Eteläpelto, A.
(2019). A Novel Instrument to Measure the Multidimensional Structure of Professional Agency. Vocations and Learning 12(2), s. 267–295.
doi:10.1007/s12186-018-9210-6
Vähäsantanen, K., & Billett, S. (2008). Negotiating professional identity:
Vocational teachers’ personal strategies in a reform context. In S. Billett, C. Harteis, & A. Eteläpelto (Eds.), Emerging perspectives of workplace learning, s. 35-49. Rotterdam: Sense Publishers.
Vähäsantanen, K., Hökkä, P., Eteläpelto, A. & Rasku-Puttonen, H. (2012).
Opettajien ammatillinen identiteetti, toimijuus ja sitoutuminen väljä- ja tiukkakytkentäisessä koulutusorganisaatiossa. Aikuiskasvatus :
aikuiskasvatustieteellinen aikakauslehti 32.
Vähäsantanen, K., Paloniemi, S., Räikkönen, E., Hökkä, P. & Eteläpelto, A.
(2017). Ammatillisen toimijuuden moniulotteinen rakenne ja
mittarikehittely. Teoksessa K. Vähäsantanen, Hökkä. P, Paloniemi. S, Eteläpelto. A & E. Räikkönen (toim.), Ammatillinen toimijuus. Rakenne, mittari ja tuki, s. 14–33. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Wallin, O. (2012). Hyvinvointityöhön sitoutuminen: Diskurssianalyysi työhön sitoutumisesta perheen, työhyvinvoinnin, ammatillisuuden ja asiakasläh-töisyyden näkökulmista. Tampere: Tampere University Press.
Young, H. R. (2018). Who Are the Most Engaged At Work? A Meta-analysis of Personality and Employee Engagement. Journal of Organizational Behavior 39(10), s. 1330–1346. doi:10.1002/job.2303
L
IITTEETLiite 1. Affektiivisen muutokseen sitoutumisen malli (Herscovitch ja Meyer 2002.)
Väittämät
Uskon tämän muutoksen tärkeyteen Tämä muutos on hyvä strategia
Mielestäni johto on väärässä esittäessään tähän muutokseen tarttumista Tämä muutos palvelee tärkeää tarkoitusta
Asiat olisivat paremmin ilman tätä muutosta Tämä muutos ei ole tarpeellinen
Liite 2. Ammatillisen toimijuuden mittari
Ammatillisen toimijuuden kolme ulottuvuutta (Vähäsantanen ym. 2019).
Ulottuvuudet Väittämät
Vaikuttaminen työssä Mielipiteeni otetaan huomioon yksikössäni Näkemykseni otetaan huomioon työyhteisössä Tulen kuulluksi omaa työtäni koskevissa asioissa Voin osallistua päätöksentekoon yksikössäni Voin osallistua asioiden valmisteluun yksikössäni Voin tehdä omaa työtäni koskevia päätöksiä Työkäytäntöjen kehittäminen Kysyn ja kommentoin aktiivisesti yksikössäni
Tuon aktiivisesti esille omia mielipiteitäni työyhteisössä Teen kehittämisehdotuksia koskien yhteisiä työkäytäntöjä Osallistun yksikköni toiminnan kehittämiseen
Teen aktiivisesti yhteistyötä yksikössäni Kehitän työskentelytapojani
Ammatillisen identiteetin neuvottelu Pystyn toteuttamaan ammatillisia tavoitteita työssäni Voin keskittyä työssäni asioihin, jotka minua kiinnostavat Kokeilen uusia ideoita työssäni
Voin toimia työssäni arvojeni mukaisesti Voin työssäni edistää uraani