On esitetty, että lasten ja nuorten sopeutumiseen saattaa vaikuttaa yksittäisten kasvatustyylien sijasta niiden yhdistelmät (Aunola & Nurmi, 2004, 2005; Gray & Steinberg, 1999). Esimerkiksi äidin korkean psykologisen kontrollin ja alhaisen lämpimyyden yhdistelmän on todettu pienillä lapsilla ennustavan lisääntynyttä lapsen sisäistä ja ulkoista ongelmakäyttäytymistä (Aunola &
Nurmi, 2005). Yhtenä jatkotutkimushaasteena onkin kasvatustyylien sekä koulu-uupumuksen ja
kouluinnokkuuden välisten yhteyksien tutkiminen nuorilla siten, että otetaan huomioon kasvatus-tyylien erilaiset yhdistelmät.
Koulu-uupumusta ja kouluinnokkuutta selittävät useat eri tekijät, ja kasvatustyylit ovat vain eräs mahdollinen selittävä tekijä. Kasvatustyylien merkitys voisi olla keskeisempi, jos otettaisiin huomioon myös muita nuorten psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, kuten ystävyyssuh-teiden merkitys. Vähäisempään koulu-uupumukseen onkin ollut yhteydessä sosiaalinen tuki, varsinkin ystäviltä (Jacobs & Dodd, 2003). Jatkossa olisi hyvä ottaa huomioon myös nuorten temperamentin vaikutus, sillä on mahdollista, että kasvatustyylit vaikuttavat nuorten koulu-uupumukseen eri tavoin riippuen nuoren temperamentista. Viitteitä ainakin on, että lapsen (10-12 v.) temperamentin ja vanhemman kasvatustyylin interaktio on yhteydessä masennusoireisiin (Oldehinkel, Veenstra, Ormel, de Winter, & Verhulst, 2006). On myös osoitettu, että nuoren negatiivinen temperamentti (mm. hermostuu helposti) on yhteydessä korkeampaan koulu-uupumukseen (Jacobs & Dodd, 2003). Lisäksi vanhempien antama roolimalli voi olla merkittäväm-pi kuin vanhemmerkittäväm-pien kasvatustyyli nuoren kokeman koulu-uupumuksen kannalta. Jos vanhemmat raportoivat työuupumuksesta, on suurempi todennäköisyys, että nuorikin kokee koulu-uupumusta kuin sellaisessa tilanteessa, jossa vanhemmat eivät raportoi työuupumuksesta (Salmela-Aro, Tynkkynen & Vuori, 2011). Jatkossa voisikin tutkia samanaikaisesti kasvatustyylejä ja vanhempien työuupumusta suhteessa nuorten koulu-uupumukseen. Voi myös olla, että vanhempien työuupumus vaikuttaa heidän tyyliinsä toimia vanhempana. Mahdollisesti kodin ilmapiiri on kireä ja vanhemmat ovat vähemmän vastaanottavaisia ja lämpimiä, jos he kärsivät työuupumuksesta.
Tutkimuksessamme kaikkein vahvimmat yhteydet löytyivät nuoren arvioiman äidin ja isän lämpimyyden ja koulu-uupumuksen välillä. Tutkimus siis osoitti, että erityisesti nuoren kokemalla vanhempien lämmöllä ja tuella, on merkitystä nuorten uupumuksen kannalta. Koska koulu-uupumuksella on kielteisiä seurauksia nuoren elämään muun muassa unihäiriöiden ja opintojen viivästymisen muodossa, on siihen puuttuminen tärkeää. Nuorten kouluun liittyvän stressin vähentämiseksi voitaisiin tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään esimerkiksi tiivistämällä koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Opettajat voisivat olla vanhempien tukena murrosikäisen nuoren ymmärtämisessä. Vanhempia olisi hyvä kannustaa lämpimyyttä ja valvontaa korostavaan kasvatustyyliin. Kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi ja koulukuraattori voisivat tukea sekä opettajia että vanhempia kasvatustehtävässä.
LÄHTEET
Airila A., Hakanen J., Punakallio A., Lusa S., & Luukkonen R. (2012). Is work engagement related to work ability beyond working conditions and lifestyle factors? International Archives of
Occupational and Environmental Health, 85, 915-925
Almeida, D. M., Wethington, E,. & Chandlre, A .L. (1999). Daily transmission of tensions between marital dyads and parent-child dyads. Journal of Marriage and the Family, 61, 49-61.
Aunola, K. (2005). Kasvatus ja vanhemmuus: Tutkimuksen traditiot ja haasteet. Psykologia 04/05, 356-369.
Aunola, K., & Nurmi, J-E. (2004). Maternal affection moderates the impact of psychological control on a child’s mathematical performance. Developmental Psychology, 40, 965-978.
Aunola, K., & Nurmi, J-E. (2005). The role of parenting styles in children’s problem behavior.
Child Development, 76, 1144-1159.
Aunola, K., Nurmi J.-E., Onatsu-Arvilommi, T., & Pulkkinen, L. (1999). The role of parents’ self-esteem, mastery orientation and social background in their parenting style. Scandinavian Journal of Psychology, 40, 307-317.
Aunola, K., Tolvanen, A., Viljaranta, J., & Nurmi, J-E. (painossa). Psychological control in daily parent–child interactions increases children’s negative emotions. Journal of Family Psychology.
Barber, B. K. (1994). Association between parental psychological and behavioral control and youth internalized and externalized behaviors. Child Development, 65, 1120-1136.
Barber, B. K. (1996). Parental psychological control: Revisiting a neglected construct. Child Development, 67, 326-3319.
Barber, B. K. (2002). Reintroducing parental psychological control. Teoksessa B. K. Barber (toim.).
Intrusive parenting. How psychological control affects children and adolescents (s. 3-13).
Washington, DC: American Psychological Association.
Baumrind, D. (1966). Effects of authoritative parental control on child behavior. Child Develop-ment, 37, 887-907.
Baumrind, D. (1991). The influence of parenting styles on adolescent competence and substance use. Journal of Early Adolescence, 11, 56-95.
Berndt, T. J., & Miller, K. E. (1990). Expectancies, values, and achievement in junior high school.
Journal of Educational Psychology, 82, 319–326.
Bond, L., Butler, H., Thomas, L., Carlin, J., Glover, S., Bowes, G., & Patton, G. (2007). Social and school connectedness in early secondary as predictors of late teenage substance use, mental health, and academic outcomes. Journal of Adolescent Health, 40, 357.e9-357.e18.
Browne, D. T., Odueyungbo, A., Thabane, L., Byrne, C., & Smart, L. A. (2010). Parenting-by-gender interactions in child psychopathology: Attempting to address inconsistencies with a Canadian national database. Child and Adolescent Psychiatry and Mental Health, 4:5.
Carter, M., McGee, R., Taylor, B., & Williams, S. (2007). Health outcomes in adolescence:
Associations with family, friends and school engagement. Journal of Adolescence, 30, 51-62.
Chen, X., Liu, M., & Li, D. (2000). Parental warmth, control, and indulgence and their relations to adjustment in Chinese children: A longitudinal study. Journal of Family Psychology, 14, 401-419.
Cuffe, S.P., McKeown, R.E., Addy, C.L., & Garrison, C.Z. (2005). Family and psychosocial risk factors in a longitudinal epidemiological study of adolescents. Journal of the
American academy of child and adolescent psychiatry, 44, 121-129.
Darling, N., & Steinberg, L. (1993). Parenting style as context: An integrative model. Psychological Bulletin, 128, 487-496.
Deci, E. L., & Ryan, R. M. 2000. The “What” and “Why” of goal pursuits: Human needs and the self-determination of behavior. Psychological Inquiry, 11, 227-268.
Demuth, S., & Brown, S. L. (2004). Family structure, family processes, and adolescent
delinquency: The significance of parental absence versus parental gender. Journal of research in crime and delinquency, 41, 58-81.
DeVore, E. R., & Ginsburg, K. R. (2005). The protective effects of good parenting on adolescents.
Current Opinion in Pediatrics, 17, 460–465.
Finkelstein, J-A. (2001). Maternal psychological control and adolescent adjustment: Moderating effects of gender and ethnicity. Doctoral dissertation. Northwestern University, Evanston, Illinois.
Fredricks, J. A., Blumenfeld, P. C., & Paris, A. H. (2004). School engagement: Potential of the concept, state of the evidence. Review of Educational Research, 74, 59-109.
Golembiewski, R. (1989). A note on Leiter's study: Highlighting two models of burnout. Group &
Organization Management, 14, 5−13.
Gray, M. R., & Steinberg, L. (1999). Unpacking authoritative parenting: Reassessing a multidimen-sional construct. Journal of Marriage and Family, 61, 574-587.
Hakanen J., & Lindbohm M-L. (2008). Work engagement among breast cancer survivors and their referents. The importance of optimism and social resources at work. Journal of Cancer Survivor-ship, 2, 283-295.
Hakanen J., & Schaufeli W. (2012). Do burnout and work engagement predict depressive symptoms and life satisfaction? A three-wave seven-year prospective study. Journal of Affective disorders, 141, 415-424.
Hallberg U., & Schaufeli W. (2006). “Same same” but different? Can work engagement be discriminated from job involvement and organizational commitment. European Psychologist, 11, 119-127.
Hilton, J.M., Desrochers, S., & Devall, E.L. (2001). Comparison of role demands, relationships, and child functioning in single-mother, single-father, and intact families. Journal of divorce and
remarriage, 35, 29-56.
Holden, G. W., & Miller, P. C. (1999). Enduring and different: A meta-analysis of the similarity of parents’ child rearing. Psychological Bulletin, 125, 223-254.
Hyun-Jeong, K., Arnold, D. H., Fisher, P. H., & Zeljo, A. (2005). Parenting and preschoolers’
symptoms as a function of child gender and SES. Child & Family Behavior Therapy, 27, 23-41.
Iacovides, A., Fountoulakis, K. N., Kaprinis, S., & Kaprinis, G. (2003). The relationship between job stress, burnout and clinical depression. Journal of Affective Disorders, 75, 209–221.
Jacobs, S. R., & Dodd, D. K. (2003). Student burnout as a function of personality, social support, and work load. Journal of College Student Development, 44, 291-303.
Jose, P. E., & Ratcliffe, V. (2004). Stressor frequency and perceived intensity as predictors of internalizing symptoms: Gender and age differences in adolescence. New Zealand Journal of Psychology, 33, 145–154.
Kerr, M., & Stattin, H. (2000). What parents know, how they know it, and several forms of adolescent adjustment: Further support for a reinterpretation of monitoring. Developmental Psychology, 36, 366-380.
Kerr, M., Stattin, H., Biesecker, G., & Ferrer-Wreder, L. (2003). Relationships with parents and peers in adolescence. Teoksessa R. M. Lerner, M. A. Easterbrooks & J. Mistry (toim.), Handbook of psychology: Developmental Psychology, Vol 6 (s. 395-419). New York: Wiley.
Kervinen, S., & Aunola, K. (2013). Vanhempien kasvatustyylien yhteys lasten koulussa käyttämiin työskentelytapoihin. Psykologia 48, 4-15.
Kiuru, N., Aunola, K., Nurmi, J-E., Leskinen, E., & Salmela-Aro, K. (2008). Peer group influence and selection in adolescents’ school burnout: A longitudinal study. Merril-Palmer Quarterly, 54, 23-55.
Kupari, P., Vettenranta, J., & Nissinen, K. (2012). Oppijalähtöistä pedagogiikkaa etsimässä.
Kahdeksannen luokan matematiikan luonnontieteiden osaaminen. Kansainvälinen TIMMS -tutkimus Suomessa. Jyväskylän yliopistopaino.
Kämppi, K., Välimaa, R., Ojala, K., Tynjälä, J., Haapasalo, I., Villbrg, J., & Kannas, L. (2012).
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja pohjoismaissa 1994-2010 - WHO-koululaistutkimus (HBSC-Study). Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy.
Laird, R. D., Pettit, G. S., Bates, J. E., & Dodge, K. A. (2003). Parents monitoring-relevant
knowledge and adolescents delinquent behavior: Evidence of correlated developmental changes and reciprocal influences. Child Development, 74, 752-768.
Laird, R. D., Pettit, G. S., Bates, J. E., & Dodge, K. A. (2008). Parents monitoring knowledge attenuates the link between antisocial friends and adolescent delinquent behavior. Journal of Abnormal Child Psychology, 36, 299-310.
Lee, R., & Ashforth, B. (1993). A further examination of managerial burnout: Toward an integrated model. Journal of Organizational Behavior, 14, 3−20.
Leinonen, J. (2004). Vanhemmuus lapsen kasvuympäristön osana. Psykologia, 39, 176-195.
Leiter, M., & Maslach, C. (1988). The impact of interpersonal environment on burnout and organizational commitment. Journal of Organizational Behavior, 9, 297−308.
Loukas, A. (2009). Examining temporal associations between perceived maternal psychological control and early adolescent internalizing problems. Journal of Abnormal Child Psychology, 37, 113-1122.
Maccoby, E. E. (1984). Socialization and developmental change. Child Development. 55, 317-328.
Maccoby, E. E., & Martin, J. A. (1983). Socialization in the context of the family: Parent-child interaction. Teoksessa P. H. Mussen (Sarjan toim.) & E. M. Hetherington (Vol. Toim.), Handbook
of child psychology: Vol. 4. Socialization, personality, and social development (4. painos, s. 1-101).
New York: Wiley.
Maslach, C., Schaufeli, W. B., & Leiter, M. P. (2001). Job burnout. Annual Review of Psychology, 52, 397-442.
McKee, L., Roland, E., Coffelt, N., Olson A. L., Forehand, R., Massari, C., Jones, D., Gaffney, C.
A., & Zens, M. S. (2007). Harsh discipline and child problem behaviors: The roles of positive parenting and gender. Journal of Family Violence, 22, 187-196.
McLeod, B. D., Wood, J. J., & Weisz, J. R. (2006). Examining the assosiation between parenting and childhood anxiety: A meta-analysis. Clinical Psychology Review, 27, 155-172.
McShane, K. E., & Hastings, P. D. (2009). The new friends vignettes: Measuring parental
psychological control that confers fisk for anxious adjusment in preschoolers. International Journal of Behavioral Development, 33, 481-495.
Nurmi, J.-E., & Salmela-Aro, K. (2002). Goal construction, re-construction, and depressive symptoms in a life-span context: The transition from school to work. Journal of Personality, 70, 385-420.
Oldehinkel, A. J., Veenstra, R., Ormel, J., de Winter, A. F., & Verhulst, F. C. (2006). Temperament, parenting, and depressive symptoms in a population sample of preadolescents. Journal of Child Psychology and Psychiatry, 47, 684-695
Operario, D., Tschann, J., Flores, E., & Bridges, M. (2006). Brief report: Associations of parental warmth, peer support and gender with adolescent emotional distress. Journal of Adolescence, 29, 299-305.
Piko, B. F., & Bala ́zs, M. A. (2012). Control or involvement? Relationships between authoritative parenting style and adolescent depressive symptomatology. European Child & Adolescent
Psychiatry, 21, 149-155.
Parker, P. D., & Salmela-Aro, K. (2011). Developmental processes in school burnout: A
comparison of major developmental models. Learning and Educational Differences, 21, 244-248.
Pomerantz, E. M., Altermatt, E. R., & Saxon, J. L. (2002). Making the grade but feeling distressed:
Gender differences in academic performance and internal distress. Journal of Educational Psychology, 94, 396–404.
Ramelow, D., Klinger, D., Currie, D., Freeman, J., Damian, L., Negru, O., Samdal, O. Rasmussen, M., & Felder-Puig, R. (2012). Social context. Social determinants of health and well-being among young people. Teoksessa C. Currie., C. Zanotti, A. Morgan., D. Currie, M. de Looz, C. Roberts, O.
Samdal, O. Smith, & V. Barnekow (toim.), Health Behavior in School-aged Children (HBSC) study: International report from the 2009/2010 survey. World Health Organization.
Roberts, G. C., Block, J. H., & Block, J. (1984). Continuity and Change in Parents’ Child-Rearing Practices. Child Development, 55, 586-597.
Rohner R. P., & Britner P. A. (2002). Worldwide mental health correlates of parental acceptance-rejection: Review of cross-cultural and intracultural evidence. Cross-Cultural Research, 36, 16-47.
Rork, K. E., & Morris T. L. (2009). Influence of parenting factors on childhood social anxiety:
Direct observational of parental warmth and control. Child & Family Behavior Therapy, 31, 220-235.
Salmela-Aro, K., Kiuru, N., & Nurmi, J-E. (2008a). The role of educational track in adolescents’
school burnout: A longitudinal study. British Journal of Educational Psychology, 78, 663-689.
Salmela-Aro, K., Kiuru, N., Pietikäinen, M., & Jokela, J. (2008b). Does school matter? The role of school context for school burnout. European Psychologist, 13, 1-13.
Salmela-Aro, K. (2009a). Opiskelu-uupumus mittari SBI-9 yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiske-lijoille. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön tutkimuksia 46.
Salmela-Aro, K., Kiuru, N., Leskinen, E., & Nurmi, J-K. (2009b). School Burnout Inventory (SBI) reliability and validity. European Journal of Psychological Assessment, 25, 48-57.
Salmela-Aro, K., & Nurmi, J-E. (1997). Goal contents, well-being, and life context during transition to university: A longitudinal study. International Journal of Behavioral Development, 20, 471-491.
Salmela-Aro, K. & Näätänen, P. (2005). Nuorten koulu-uupumusmittari BBI-10. Helsinki: Edita.
Salmela-Aro, K., Savolainen, H., & Holopainen, L. (2009c). Depressive symptoms and school burnout during adolescence: Evidence from two cross-lagged longitudinal studies. Journal of Youth Adolescence, 38, 1316-1327.
Salmela-Aro, K., & Tynkkynen, L. (2012). Gendered pathways in school burnout among adolescence. Journal of Adolescence, 35, 929-939.
Salmela-Aro, K., Tynkkynen, L., & Vuori, J. (2011). Parents' work burnout and adolescents' schoolburnout: Are they shared? European Journal of Developmental Psychology, 8, 215-227.
Salmela-Aro, K., & Upadaya, K. (2012). The Schoolwork Engagement Inventory, energy, dedication and absorption. European Journal of Psychological Assessment, 28, 60-67.
Scaefer, E. S. (1965). A configurational analysis of children’s reports of parent behavior. Journal of consulting Psychology, 29, 552-557.
Schaufeli, W. B., Martinez, I. M., Marques Pinto, A. M., Salanova, M., & Bakker, A. B. (2002).
Burnout and engagement in university students: A cross-national study. Journal of Cross-Cultural Psychology, 33, 464–481.
Shin H., Lee J., Kim B., & Lee S. M. (2012). Students perceptions of parental bonding styles and their academic burnout. Asia Pacific Education Review, 13, 509-517.
Taris, T., Le Blanc, P., Schaufeli, W., & Schreurs, P. (2005). Are there causal relationships between the dimensions of the Maslach Burnout Inventory? A review and two longitudinal tests. Work &
Stress, 19, 238−255.
Tilastokeskus. (2012). Koulutukseen hakeutuminen. [Viitattu 12.1.2013]. Saatavissa http://www.stat.fi/til/kou.html.
Tynkkynen, L., Vuori, J., & Salmela-Aro, K. (2012). The role of psychological control, socioeco-nomic status and academic achievement in parents' educational aspirations for their adolescent children. European Journal of Developmental Psychology, 9, 695-710.
Vasalampi, K., Nurmi, J-K., & Salmela-Aro, K. (2010). Sisäisen motivaation ja hyvinvoinnin rooli onnistuneessa koulutussiirtymässä. Psykologia 45 (05-06).
Välijärvi, J. (2012). Suomalainen koulu oppimisen mahdollistajana ja kannustajana. Teoksessa S.
Sulkunen & J. Välijärvi (toim.), PISA09. Kestääkö osaamisen pohja? Opetus- ja kulttuuriministeri-ön julkaisuja 2012:12.