9 POHDINTA
9.6 Jatkotutkimusehdotuksia
Koulutuksen ja työelämän kohtaamista tulisi tutkia jatkossa vielä enemmän. Erityisen mielen-kiintoista olisi saada lisää tietoa nykyisten liikunnan- ja terveystiedonopettajien ajatuksista liittyen koulutuksen kehittämiseen. Eroavatko miesten ja naisten kehittämisajatukset ja lisä-koulutustoiveet toisistaan ja nouseeko tuoreilta opettajilta esiin sellaisia ajatuksia, joita ei kou-lutuksessa ole ehditty vielä ottaa huomioon. Lisäksi olisi mielenkiintoista selvittää, mitä
asioi-79
ta liikunnan- ja terveystiedonopettajat pitävät tällä hetkellä suurimpina haasteina ja millaisiksi he odottavat haasteiden muuttuvan tulevaisuudessa. Koulumaailma elää jatkuvasti tietynlai-sessa murrostilassa ja koulutusta pitää kehittää koko ajan, mikä vaatii käytännössä tietynlaista ennustamista tulevaisuuden muutoksista, haasteista ja tarpeista.
Verratessa Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n teettämän työolobarometrin (Länsikallio &
Ilves, 2016) tuloksiin, tämän tutkimuksen tulokset liikunnan- ja terveystiedonopettajien työ-kykyvystä eivät eroa kaikkien opettajien työtyö-kykyvystä. Työolobarometrista on kuitenkin hai-vattavissa huolestuttavaa työkyvyn laskua opettajilla yleensä. Opettajien ollessa ennen työky-vyltään keskimäärin muita aloja työkykyisempiä, oli tässä tutkimuksessa tulos keskimääräistä heikompi. Jatkossa tuleekin puuttua opettajien työoloihin ja niiden kehittämiseen työkyvyn turvaamiseksi. Olisi myös mielenkiintoista tutkia mistä opettajien työkyvyn lasku johtuu.
Olisi myös mielenkiintoista vertailla laajemmin muiden opettajien kesken työkykyä kuormit-tavia ja edistäviä tekijöitä, jolloin voitaisiin helpommin edistää koko työyhteisön työkykyä.
Lisäksi olisi mielenkiintoista vertailla eri aineiden opettajilla esiintyviä sairauksia ja vertailla heidän sairauspoissaolojen määrää. Tällöin voitaisiin saada kuva siitä, onko jonkun aineen opettaminen kuormittavampaa kuin muiden. Liikunnan- ja terveystiedonopettajien suhteen olisi mielenkiintoista selvittää voidaanko tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrää vähentää ja millaisia toimenpiteitä se vaatisi. Tärkeää olisi myös selvittää, johtuvatko tuki- ja liikuntaelin-vammat pelkästään fyysisestä työstä vai onko taustalla lisäksi oman hyvinvoinnin ja oman kunnon ylläpitämisen laiminlyöntiä.
80 10 LÄHTEET
Alasoini, T., Järvensivu, A. & Mäkitalo, J. (2012) Suomen työelämä vuonna 2030: miten ja miksi se on toisennäköinen kuin tällä hetkellä? TEM raportteja 14/2012. Työ- ja elin-keinoministeriö, Työllisyys- ja yrittäjyysosasto.
http://www.tem.fi/ fi les/33103/TEMrap_14_2012.pdf
Alkula, T., Pöntinen, S. & Ylöstalo, P. 2002. Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät.
Juva: WSOY.
Capel, S. & Katene, W. 2000. Secondary PGCE students' perceptions of their subject knowledge. European Physical Education Review 6 (1), 46–70.
Cohen, L., Manion, L. & Morrison, K. 2000. Research Methods in Education. Fifth edition.
London: RoutledgeFalmer.
De Zwart B.C.H., Frings-Dresen M.H.W. & Van Duivenbooden J.C. 2002. Test-retest relia-bility of the work arelia-bility index questionnaire. Occupational Medicine 52 (4), 177–181.
Dowling, F. 2011. Are PE teacher identities fit for postmodern schools or are they clinging to modernist notions of professionalism? A case study of Norwegian PE teacher students' emerging professional identities. Sport, Education and Society 16 (2), 201–222.
Ehrnrooth, J. 1990. Intuitio ja analyysi. Teoksessa K. Mäkelä (toim.) Kvalitatiivisen aineiston analyysi ja tulkinta. Helsinki: Painokaari Oy. 30–41.
Eskola, J. & Suoranta, J. 2008. Johdastus laadulliseen tutkimukseen. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
81
Gadamer, H-G. 2005. Hermeneutiikka. Ymmärtäminen tieteissä ja filosofiassa. Suomentanut ja valikoinut Ismo Nikander. Tampere: Vastapaino
Graham, G. 2001. Continuing to develop as a teacher. Teaching children physical education, becoming a master teacher. 2nd ed. Champaing, IL: Human kinetics. 193–203.
Green, K., Smith, A. & Roberts, K. 2005. Young people and lifelong participation in sport and physical activity. Leisure Studies 24 (1), 27–43.
Grönfors, M. 1982. Kvalitatiiviset kenttätyömenetelmät. Juva: WSOY.
Haaparanta, L. & Niiniluoto, I. 1998. Johdatus tieteelliseen ajatteluun. 6. korjattu painos 1991. Helsinki: Helsingin yliopiston Filosofian laitos.
Harmanen, S. 2014. Liikunnanopettajakoulutuksen kehittämisen haasteet. Lajiosaamisesta liikunnalliseen elämäntapaan ja kasvatusajatteluun. Jyväskylän yliopisto. Liikunta-kasvatuksen laitos. Pro gradu –tutkielma.
Heikinaro-Johansson, P. 2001. Liikuntakasvatus 2000-luvun koulussa: Enemmän vapautta, vastuuta ja haasteita. Liikunta & Tiede 38 (1), 4–9.
Heikinaro-Johansson, P. 2005. Liikunnanopettajakoulutus tunnistaa huomisen haasteet. Lii-kunta & Tiede 42 (3), 5–9.
Heikinaro-Johansson, P. & Hirvensalo, M. 2007. Liikunnanopetuksen suunnittelu. Teoksessa P. Heikinaro-Johansson & T. Huovinen (toim.) Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan.
2. uudistettu painos. Helsinki: WSOY. 94–133.
Heikkinen, H. L. T., Aho, J. & Korhonen, H. 2015. Ope ei saa oppia. Opettajankoulutuksen jatkumon kehittäminen. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos.
82
Heikkinen, H.L.T., Jokinen, H., Tynjälä, P. & Välijärvi, J. 2008. Mistä tukea uudelle opetta- jalle? Kolme mentorointimallia vertailussa. Kasvatus 39 (3), 205-217
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2001. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö.
Helsinki: Yliopistopaino.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2008. Tutki ja kirjoita. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2016. Tutki ja kirjoita. Porvoo: Bookwell Oy.
Hirvensalo, M. &. Numminen, P. 1997. Liikunnanopettajan työ: Monen roolin summa. Lii-kunta & Tiede 34 (2), 48–51.
Hirvensalo, M. & Palomäki, S. 2003. Liikunnanopettajakoulutuksen valinta. Teoksessa P.
Räihä, J. Kari & J. Hyvärinen. Rutiinivalinnoista laadukkaisiin valintastrategioihin.
Vuoden 2002 opettajakoulutuksen valintaseminaarin loppuraportti. Jyväskylä: Jy-väskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 77, 229–241.
Huhtiniemi, M. 2011. Vaikuttavia valmiuksia Liikunnalta. Vuosina 2001–2005 valmistunei-den liikunnanopettajien työnkuva, koulutuksesta saadut valmiudet sekä koulutustyyty-väisyys. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteiden laitos. Pro gradu –tutkielma.
Huotari, P. 2004. Kaikki kunnossa? – Suomalaisten koululaisten fyysinen kunto vuosina 1976 ja 2001. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 162. Jyväskylä: LIKES.
Huovinen, T. & Rintala, P. 2013. Yksilön huomioiminen liikuntapedagogiikassa. Teoksessa T. Jaakkola, J. Liukkonen & A. Sääkslahti (toim.) Liikuntapedagogiikka. Jyväskylä:
PS-kustannus, 382–394.
83
Husman, P. & Husman, K. 2004. Työpaikkatasoinen työkykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta.
Teoksessa T. Kauppinen, R. Hanhela, P. Heikkilä, S. Lehtinen, K. Lindström, J. Toik-kanen & A. Tossavainen (toim.) Työ ja terveys Suomessa 2003. Vammala: Vammalan Kirjapaino Oy, 316–335.
Hämäläinen, A. & Sarkkila, M. 2003. Häiriökäyttäytyminen liikuntatunnilla – liikunnan-opettajan valmiudet ja toiminta. Liikuntapedagogiikan pro gradu –tutkielma. Jy-väskylän yliopisto.
Ilmarinen, J. 1995. Työkykyä edistävät ja heikentävät tekijät. Teoksessa E. Matikainen, T.
Aro, R. Kalimo, J. Ilmarinen & I. Torstila (toim.) Hyvä työkyky: Työkyvyn ylläpidon malleja ja keinoja. Helsinki: Työterveyslaitos: Eläkevakuutusosakeyhtiö Ilmarinen, 31–46.
Ilmarinen, J., Gould, R., Järvikoski, A. & Järvisalo, J. 2006. Työkyvyn moninaisuus. Teok-sessa R. Gould, J. Ilmarinen, J. Järvisalo & S. Koskinen (toim.) Työkyvyn ulottu-vuudet. Terveys 2000 – tutkimuksen tuloksia. Helsinki: Hakapaino Oy, 17–34.
Jaakkola, T., Liukkonen, J. & Sääkslahti, A. 2013. Johdatus liikuntapedagogiikkaan. Teok-sessa T. Jaakkola, J. Liukkonen & A. Sääkslahti (toim.) Liikuntapedagogiikka.
Jyväskylä: PS-Kustannus, 17–27.
Jokinen, H. & Sarja, A. 2006. Mentorointi uusien opettajien tueksi. Teoksessa A. R.
Nummenmaa & J. Välijärvi (toim.) Opettajan työ ja oppiminen. Jyväskylä: Yli-opistopaino, 183–198.
Jyväskylän yliopisto. 2012. Eettiset periaatteet. Viitattu 21.8.2017
https://www.jyu.fi/hallinto/strategia/periaatteet/eettiset_periaatteet
Jyväskylän yliopisto. 2016. Liikuntapedagogiikan opiskelu. Viitattu 2.4.2017.
http://www.jyu.fi/sport/laitokset/liikunta/opiskelu_vanha/lpe_kuvaus.
84
Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos. Opettajan pedagogiset opinnot aineenopettajik-si haluaville. Opetusohjelma lv. 2016–2017. Viitattu 2.4.2017.
https://www.jyu.fi/edu/laitokset/okl/Aiko/Opetusohjelmat/kuvaus-opettajanpedagogi sista-opinnoista-lv-2016-17.
Kalaja, T. 2012. Liikunnan aineenopettajakoulutuksen opiskelijavalinnat muutoksessa.
Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Studies in Sport, Physical Education and Health 181.
Karasek, R. & Theorell, T. 1990. Healthy work: Stress, poductivity and the reconstruction of working life. NY: Basic Books.
Kari, J. 2011. Urheilu-uralta opettajaksi opiskelemaan - Neljä kilpaurheilijamiestä lii-kuntakokemustensa tulkitsijoina luokanopettajaopintojensa alussa. Liikunta & Tiede 48 (6), 46–54.
Kinnunen, U. & Feldt, T. 2005. Stressi työelämässä. Teoksessa U. Kinnunen, T. Feldt & S.
Mauno (toim.) Työ leipälajina. Keuruu: PS-kustannus, 13–35.
Kinnunen, U., Parkatti, T. & Rasku, A. 1993. Ikääntyvä opettaja – työ, hyvinvointi ja terveys.
Jyväskylän yliopisto. Työelämän tutkimusyksikkö. Helsinki: Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto, 16–20.
Kiviniemi, K. 2000. Opettajan työtodellisuus haasteena opettajankoulutukselle. Opettajan ja opettajankouluttajien käsityksiä opettajan työstä, opettajuuden muuttumisesta sekä opettajankoulutuksen kehittämishaasteita. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (Opepro) selvitys 14. Helsinki: Opetushallitus.
Klemola, U. 2009. Opettajaksi opiskelevien vuorovaikutustaitojen kehittäminen liikunnan- aineenopettajankoulutuksessa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Studies in Sport, Physical Education and Health 131.
85
Klemola, U., Heikinaro-Johansson, P. & O ́Sullivan, M. 2013. Physical education student teachers' perceptions of applying knowledge and skills about emotional understanding studied in PETE in a one-year teaching practicum. Physical Education and Sport Pe-dagogy 18 (1), 28–41.
Kohonen, V. & Kaikkonen, P. 1998. Uudistuva opettajuus muutosten ja vaatimusten ristipai-neessa. Teoksessa H. Niemi (toim.) Opettaja modernin murroksessa. Jyväskylä:
Atena, 130–143.
Korppoo, L. 2003. Työyhteisö työkyvyn tukena. Teoksessa M. Antti-Poika, K-P. Martimo &
K. Husman (toim.) Työterveyshuolto. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, 148- 154.
Koskinen, S., Lundqvist, A. & Ristiluoma, N. 2012. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ter-veys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitok-sen raportti. Viitattu 12.4.2014.
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90832/Rap068_2012_netti.pdf?sequenc e=1
Kovač, M., Leskošek, B., Hadžić, V. & Jurak, G. 2013. Occupational health problems among Slovenian physical education teachers. Kinesiology 45(1), 92–100.
Koivisto, L. 2013. Luokanopettajan työssä jaksaminen. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulu-tuslaitos. Pro gradu –tutkielma.
Kujala, T. 2013. Kertomuksia koululiikunnasta – suorittamisesta yhdenvertaisuuteen. Liikunta
& Tiede 50 (1), 45–51.
Kujala, V., Väärälä, M., Ek, E., Tammelin, T., Remes, J. & Laitinen, J. 2002. Nuorten työssä- käyvien työkykyindeksi. Työ ja ihminen. 16 (4), 308–322.
86
Laakso, L. 1998. Edelläkävijä katsoo tulevaisuuteen. Liikunta & Tiede 36 (1), 36–39.
Laakso, L. 2004. Suomalainen liikunnanopettajakoulutus kestää vertailun. Liikunta & Tiede 41 (4), 11–13.
Laakso, L. 2007. Johdatus liikuntapedagogiikkaan ja liikuntakasvatukseen. Teoksessa P.
Heikinaro-Johansson & T. Huovinen (toim.) Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. 2.
uudistettu painos. Helsinki: WSOY, 16–24.
Laine, T. 2004. Huomisen opettajat. Luokanopettajakoulutus ammatillisen identiteetin raken-tajana. Tampereen yliopisto. Acta Universitatis Tamperensis 1016.
Laine, T. 2010. Miten kokemusta voidaan tutkia? Fenomenologinen näkökulma. Teoksessa J.
Aaltola & R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. 3.painos. Jy-väskylä: PS-kustannus, 28–45.
Laitinen, K. 2001. Naisliikunnanopettajien kokemuksia työstä ja työtyytyväisyydestä. Jyväs-kylän yliopisto. Liikuntakasvatuksen laitos. Pro gradu –tutkielma.
Lehtinen, R. 2006. Kuuden naisliikunnanopettajan kokemuksia työssä jaksamisesta. Jyväsky-län yliopisto. Liikuntatieteiden laitos. Pro gradu –tutkielma.
Lehto, S. 2017. Opetuksen eriyttäminen yläkoulun liikuntatunneilla: Liikunnanopettajan sekä motorisesti heikon ja passiivisesti toimintaan osallistuvan oppilaan näkemyksiä. Jy-väskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu –tutkielma.
Liikuntatieteiden laitoksen laatukäsikirja. Hyväksytty henkilökunnan kokouksessa 28.1.2008.
Viitattu 2.4.2017.
https://www.jyu.fi/sport/laitokset/liikunta/laatukasikirjan_rakenne/yleis
87
Liikuntatieteellisen tiedekunnan opinto-opas 2014–2017. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.
Lindholm, T. 2014. Hyvinvoiva liikunnanopettaja +50vuotiaana. Keski-ikäisen liikunnanopet-tajan työssä jaksaminen ja selviytymiskeinot. Jyväskylän yliopisto. Liikuntakasva-tuksen laitos. Pro gradu –tutkielma.
Liukkonen, J. & Jaakkola, T. 2017. Liikuntamotivaatio elinikäisen liikuntaharrastuksen edel-lytyksenä. Teoksessa T. Jaakkola, J. Liukkonen & A. Sääkslahti (toim.) Liikuntapeda-gogiikka. Jyväskylä: PS-kustannus, 130–146.
Louhevaara, V. 1995. Liikunta työkyvyn tukena. Teoksessa O. Korhonen, R. Kukkonen, V.
Louhevaara & J. Smolander (toim.) Liikunnasta työkykyä ja hyvinvointia – periaattei-ta. Helsinki: Painatuskeskus Oy, 14–18.
Länsikallio, R. & Ilves, V. 2016. Opetusalan työolobarometri 2016. OAJ:n julkaisusarja 4:2016.
McKenzie, T. 2007. The preparation of physical educators: A public health perspective. Quest 59 (4), 346–357.
Metsämuuronen, J. 2005. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä 3. Jyväskylä:
Gummerus Kirjapaino Oy.
Metsämuuronen, J. 2006. Laadullisen tutkimuksen perusteet. Teoksessa J. Metsämuuronen (toim.) Laadullisen tutkimuksen käsikirja. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, 81–
148.
Metsämuuronen, J. 2008. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä 2. Vaajakoski:
Gummerus Kirjapaino Oy.
88
Miilunpalo, S. 1995. Terveellisten elintapojen kehittäminen työyhteisössä. Teoksessa E. Ma-tikainen, T. Aro, R. Kalimo, J. Ilmarinen & I. Torstila (toim.) Hyvä työkyky:
Työkyvyn ylläpidon malleja ja keinoja. Helsinki: Työterveyslaitos: Eläkevakuu- tusosakeyhtiö Ilmarinen, 221–231.
Mikkonen, O. 2009. Ääniä kentältä – Liikunnanopettajien arvioita lajididaktisesta koulutuk-sesta ja sen kehittämisestä. Jyväskylän yliopisto. Liikuntakasvatuksen laitos. Pro gradu –tutkielma.
Mäkelä, K. & Hirvensalo, M. 2015. Work Ability of Finnish Physical Education Teachers.
The Physical Educator 72 (Special Issue), 379–393.
Mäkelä, K., Hirvensalo, M., Palomäki, S., Herva, H. & Laakso, L. 2012. Liikunnanopettajaksi vuosina 1984-2004 valmistuneiden työtyytyväisyys. Liikunta & Tiede 49 (1), 67–74.
Niemi, H. & Tirri, K. 1997. Valmiudet opettajan ammattiin opettajien ja opettajakouluttajien arvioimina. Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen julkaisuja A:10.
Nikkola, T. 2011. Oppimisen esteet ja mahdollisuudet ryhmässä. Syyllisyyden kehittyminen syntipukki-ilmiöksi opiskeluryhmässä ohjaajan tulkitsemana. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Studies in Education, Psychology and Social Research 422.
Nummela, J. 2004. Liikunnanopettajan toimenkuva: liikunnanopettajan koulutuksen antamat valmiudet eri työtehtäviin. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteiden laitos. Pro gradu – tutkielma.
Nummenmaa, L. 2010. Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. Hämeenlinna: Kariston Kirjapaino Oy.
Numminen, P. & Laakso, L. 2008. Liikunnan opetusprosessin A, B, C. Jyväskylän yliopisto.
Liikuntakasvatuksen julkaisuja 5. 8. Painos. Jyväskylä: Kopijyvä Oy.
89
Nupponen, H., Herva, H. Koponen, J. &. Laakso, L. 2000. Liikunnanopettajaksi vuosina 1993–1996 valmistuneiden nykyinen työ, työ- ja koulutustyytyväisyys. Liikunnan-opettaja 4–5, 13–16.
Onnismaa, J. 2010. Opettajien työhyvinvointi. Katsaus opettajien työhyvinvointitutkimuksiin 2004–2009. Opetushallituksen raportit ja selvitykset 2010:1.
Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 2014:96.
Opetushallitus 2016. OPS 2016. Liikunnan tukimateriaali. Viitattu 6.4.2017.
http://www.edu.fi/download/166299_ops2016_liikunnan_tukimateriaalit.pdf
Opetusministeriö. 2007. Opettajankoulutus 2020. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:44.
OVTES 2014-2016. Kuntatyönantajat. Viitattu 13.4.2017
http://flash.kuntatyonantajat.fi/ovtes-2014-2016/html/files/assets/basic-html /page8.ht ml
Paajanen, S. 2016. Liikunnanopetuksen ongelma- ja ristiriitatilanteet sekä opettajien mene-telmät niiden kohtaamiseen. Miesopettajien kokemuksia tunne- ja vuorovaikutustai-tojen käytöstä ongelmanratkaisutilanteissa. Jyväskylän yliopisto. Liikuntakasvatuksen laitos. Opettajankoulutuslaitos. Pro gradu –tutkielma.
Palomäki, S. 2009. Opettajaksi opiskelevien pedagoginen ajattelu ja ammatillinen kehittymi-nen liikunnanopettajakoulutuksessa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Studies in Sport, Physical Education and Health 142.
90
Peltomäki, P., Viluksela, M.,Hiltunen, M-L., Kauppinen, T.,Lamberg, M., Mikkola, J. ym.
2002. Tyky-barometri. Työkykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta suomalaisilla työ- paikoilla vuonna 2001. Helsinki. Työterveyslaitos. Sosiaali- ja terveysministeriö.
Penttinen, S. 2003. Liikunta on myös osa oppilashuoltotyötä. Liikunnanopettaja 3, 44.
Pesonen, J. 2011. Opettajat oppijoina. Toimintatutkimus liikunnanopettajien pätevöittä-miskoulutuksen käynnistämisestä ja kehittämisestä. Jyväskylä: Jyväskylän yli-opisto. Studies in Sport, Physical Education and Health 165.
Pietilä, L. & Pietilä T. 2011. Liikunnan- ja terveystiedonopettajien työkyky ja työtyytyväi-syys. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteiden laitos. Pro gradu –tutkielma.
Richards, K.A.R., Templin, T.J. & Lux Gaudreault, K. 2013. Understanding the realities of school life: Recommendations for the preparation of physical education teachers.
Quest 65 (4), 442–457.
Riihijärvi, J. 2009. Tietojenkäsittelytieteiden koulutuksen työelämävastaavuus. Oulu: Oulun yliopisto. Luonnontieteellinen tiedekunta. Acta Universitatis Ouluensis. A Scientiae Rerum Naturalium 522.
Sahlberg, P. 1996. Kuka auttaisi opettajaa? Postmoderni näkökulma opetuksen muutokseen yhden kehittämisprojektin valossa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Studies in Educa-tion, Psychology and Social Research 119.
Salin, K. 2017. Henkilökohtainen tiedonanto Liikunnan ja terveystiedon opettajat ry:n jäsen-rekisterin perusteella. 26.10.2017. Jyväskylä.
Salin, K., Huhtiniemi, M. & Hirvensalo, M. 2017. Liikunnanopettajan työ ja työtyytyväi-syys. Teoksessa T. Jaakkola, J. Liukkonen & A. Sääkslahti (toim.) Liikuntapedago-giikka. Jyväskylä: PS-kustannus, 564–581.
91
Salminen, P. 2013. Liikunnanopettajien työssä viihtyminen, Laadullinen tapaustutkimus kuu-den liikunnanopettajan kokemuksista. Jyväskylän yliopisto. Liikuntakasvatuksen lai-tos. Pro gradu – tutkielma.
Sandmark, H. 2000. Musculoskeletal dysfunction in physical education teachers. Environ-mental Medicine 57 (10), 673–677.
Similä, V. & Simola, V. 2013. Vuosina 2009–2012 valmistuneiden liikunnanopettajien työ-tyytyväisyys ja suuntautuminen työmarkkinoille. Jyväskylän yliopisto. Liikuntakasva-tuksen laitos. Pro gradu –tutkielma.
Smolander, J. 1995. Liikunnan järjestäminen työyhteisössä. Teoksessa O. Korhonen, R. Kuk-konen, V. Louhevaara & J. Smolander (toim.) Liikunnasta työkykyä ja hyvinvointia – periaatteita. Helsinki: Painatuskeskus Oy, 97–106.
Telama, R. 1999. Liikuntakasvatus ja muuttuva maailma: Asema rakentuu vastuusta ja laa-dukkaasta opetuksesta. Liikunta ja tiede 6, 44–47.
Telama, R. 2013. Saatesanat. Teoksessa T. Jaakkola, J. Liukkonen & A. Sääkslahti (toim.) Liikuntapedagogiikka. Jyväskylä: PS-Kustannus, 10–11.
Trinkuniene, L. & Kardeliene, L. 2013. Occupational difficulties at work of physical educa-tion teachers. Ugdymas Kûno Kultûra 2 (88), 88–95.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2006. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Jyväskylä: Gum-merus Kirjapaino Oy.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2009. Humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja käyttäyty-mistieteellisen tutkimuksen eettiset periaatteet ja ehdotus eettisen ennakkoarvioinnin järjestämiseksi. Viitattu 21.8.2017.
http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/eettisetperiaatteet.pdf
92
Tynjälä, P. & Heikkinen, H. 2011. Beginning teachers’ transition to working life: Theoretical perspectives and best practices. Zeitschrift für Erziehungswissenshaft 14 (1), 11–33.
Valli, R. 2010. Kyselylomaketutkimus. Teoksessa J. Aaltola & R. Valli (toim.) Ikkunoita tut-kimusmetodeihin. Jyväskylä: PS-Kustannus, 103–127.
Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 1039/2013.
Valtioneuvoksen periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista. 2009. Viitattu 13.4.2017.
http://80.248.162.139/export/sites/default/OPM/Liikunta/liikuntapolitiikka/linjaukset_
ohjelmat_ja_hankkeet/liitteet/OPM_suunnitelma_toimenpideohjelmaksi.pdf
Varstala, V. 1996. Opettajan toiminta ja oppilaiden fyysinen aktiivisuus liikuntatunneilla.
Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Studies in Sport, Physical Education and Health 45.
Vilkka, H. 2005. Tutki ja kehitä. Helsinki: Tammi.
Vuori, K. 2014. Erityistä tukea tarvitseva oppilas yleisopetuksen liikuntaryhmässä. Jy-väskylän yliopisto. Liikuntakasvatuksen laitos. Pro gradu –tutkielma.
Väisänen, M. 2015. Liikunnanopettajaopiskelijoiden tietämys liikunnanopettajan roolista koulun liikunnallistajana. Jyväskylän yliopisto. Liikuntakasvatuksen laitos. Pro gradu –tutkielma.
Wittel, A. (2001) Toward a Network Sociality. Theory, Culture and Society, 18(6) 51–76.
93 LIITTEET
LIITE 1.Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (1039/2013)
9 § Alemman korkeakoulututkinnon rakenne. Alempaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua: 1) perus- ja aineopintoja; 2) viestintä- ja kie-liopintoja; 3) monitieteisiä opintokokonaisuuksia; 4) muita opintoja; 5) asian-tuntijuutta kehittävää harjoittelua.
Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopintojen laajuus on vähintään 25 opintopistettä. Oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuu-den aineopintojen laajuus on yhdessä perusopintojen kanssa vähintään 60 opin-topistettä. Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman aineopintoihin sisältyy vähintään 6 ja enintään 10 opintopis-teen laajuinen opinnäyte.
12 § Ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteet.
Ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on, että tut-kinnon suorittaneella on: 1) pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden hyvä tuntemus ja sivuaineiden perusteiden tuntemus taikka koulutusohjelmaan kuuluvien syventävien opintojen hyvä tuntemus; 2) valmiudet tieteellisen tie-don ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön; 3) valmiudet toimia työelämässä oman alansa vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä; 4) valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen ja elinikäiseen oppi-miseen; 5) hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväli-seen toimintaan ja yhteistyöhön. Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelli-seen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin.
94
13 § Ylempään korkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus. Ylempään korkeakoulututkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä, jollei jäljempänä tässä pykälässä tai 14 §:ssä toisin säädetä. Yliopiston on jär-jestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa.
15 § Ylemmän korkeakoulututkinnon rakenne. Ylempään korkeakoulututkin-toon johtaviin opintoihin voi kuulua: 1) perus- ja aineopintoja sekä syventäviä opintoja; 2) viestintä- ja kieliopintoja; 3) monitieteisiä opintokokonaisuuksia;
4) muita opintoja; 5) asiantuntijuutta syventävää harjoittelua.
Perusopinnoilla ja aineopinnoilla on 9 §:n 3 momentissa tarkoitetut vähim- mäislaajuudet. Syventävien opintojen laajuus on vähintään 60 opintopistettä.
Tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutus ohjelman syventäviin opintoihin sisältyy vähintään 20 ja enintään 40 opinto pisteen laajuinen opinnäyte.
18 § Opettajankoulutuksen tavoitteet. Yliopistoissa järjestettävän opettajankou-lutuksen erityisenä tavoitteena on, että sen suorittaneella on valmiudet itsenäi-seen toimintaan opettajana, ohjaajana ja kasvattajana
95
LIITE 2. Liikuntapedagogiikan kandidaatin ja maisterin tutkintojen opintojen rakenteet. (Lii-kuntatieteellisen tiedekunnan opinto-opas 2014–2017.)
Kandidaatin tutkinto:
Viestintä- ja kieliopinnot 10 op
Liikuntatieteiden yhteiset opinnot 10 op Liikuntapedagogiikan perus- ja aineopinnot 50 op
Yhteiset metodiopinnot 16 op
Kandidaatintutkielma 10 op
Opettajan pedagogiset perusopinnot 25 op Sivuaineopinnot / terveystiedon opinnot 60 op
Maisterin tutkinto:
Liikuntapedagogiikan syventävät opinnot 28 op
Pro gradu –tutkielma 34 op
Opettajan pedagogiset aineopinnot 35 op
Vapaasti valittavat opinnot 22 op
96
LIITE 3. Liikuntapedagogiikan perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot (Liikuntatie-teellisen tiedekunnan opinto-opas 2014–2017)
PERUSOPINNOT
Oppilaasta opettajaksi 1 op
Liikuntataitojen oppimisen ja ohjaamisen peruskurssi 2 op
Liikkumisen havainnoinnin kurssi 6 op
Liikuntadidaktiikan peruskurssi 1 8 op
Liikuntadidaktiikan peruskurssi 2 4 op
Liikuntadidaktiikan peruskurssi, tentti 2 op
Kummikoulu 2 op
AINEOPINNOT
Liikunnan pedagogiikka ja didaktiikka 2: Tutkiva opettaja 3 op Liikunnan pedagogiikka ja didaktiikka 3:
Opetussuunnittelu ja arviointi 1 op
Liikuntadidaktiikan jatkokurssi 1 5 op
Liikuntadidaktiikan jatkokurssi 2 7 op
Yksilöllinen opetus liikuntaryhmässä 2 op
Hyvinvointia tukeva liikunta elämänkulussa 1:
Kasvu, kehitys ja vanheneminen 1 op
Liikuntakulttuurin historia 3 op
Tuki- ja liikuntaelimistön anatomia 2 op
Kuormitusfysiologian perusteet 3 op
Testaamisen peruskurssi 2 op
SYVENTÄVÄT OPINNOT
Liikuntadidaktiikan syventävät kurssit 17 op Kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien syventäminen
TAI Kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien syventäminen 3 op
Liikuntapedagogiikan syventäminen 6 op
Ryhmäohjaus ja HOPS 2 op
97
LIITE 4. Opetusharjoittelu opintojen aikana (Liikuntatieteellisen tiedekunnan opinto-opas 2014–2017)
1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. –5. vuosi
Kouluharjoitteluviikko Tutkiva opettaja (Terveystiedon opet-tajaharjoittelu)
Ohjattu perusharjoit-telu
Kummikoulu Ohjattu syventävä
harjoittelu
98 LIITE 5. Kyselyn saatekirje.
99 LIITE 6. Tutkimuksen mittarina oleva kyselylomake.
Liito ry:n kysely valmistuneille liikunnan- ja terveystiedon opettajille
Valitse ainoastaan yksi vaihtoehto, ellei kysymyksen vastausohjeessa toisin mainita.
1. Sukupuoli:
Mies Nainen Muu
2. Syntymävuosi
3. Koulutus:
LITM
Liikunnanohjaaja KM
Muu, tarkenna
4. Liikuntatieteellisten opintojesi
aloitusvuosi valmistumisvuosi
5. Opetuskiintiö liikunnalla:
Perusopiskelija
Pätevöittämiskoulutus / AKO Liikunnanohjaaja
100 Muu, mikä?
6. Millä kouluasteella toimit tällä hetkellä? (Voit valita useamman) Alakoulu
Yläkoulu Lukio
Ammatillinen oppilaitos Aikuiskoulutus
Korkeakoulu Muu, mikä?
En ole tällä hetkellä työssä, syy:
7. Työskentelypaikkakuntasi koko
<5000 asukasta
5000 – 19 999 asukasta 20 000 – 49 999 asukasta 50 000> asukasta
8. Keskimääräisen työajan jakautuminen h / vko
Todellinen työaikasi viikossa:
Todellisesta työajasta käytät opetukseen yhteensä:
Opetuksesta liikuntaa on:
Opetuksesta terveystietoa on:
Muiden aineiden opetusta on:
Todellisesta työajasta käytät opetuksen ulkopuoliseen työhön yhteensä:
101
Opetuksen ulkopuolisesta työstä opetuksen suunnitteluun kuluu:
Opetuksen ulkopuolisesta työstä opetuksen valmisteluun kuluu:
Opetuksen ulkopuolisesta työstä arviointiin kuluu:
Opetuksen ulkopuolisesta työstä viestintään kuluu:
Muuhun opetuksen ulkopuoliseen työhön kuluu:
9. Työajan jakautuminen viime viikolla h / vko
Todellinen työaikasi viime viikolla:
Todellisesta työajasta käytit opetukseen yhteensä:
Opetuksesta liikuntaa oli:
Opetuksesta terveystietoa oli:
Muiden aineiden opetusta oli:
Todellisesta työajasta käytit opetuksen ulkopuoliseen työhön yhteensä:
Opetuksen ulkopuolisesta työstä opetuksen suunnitteluun kului:
Opetuksen ulkopuolisesta työstä opetuksen valmisteluun kului:
Opetuksen ulkopuolisesta työstä arviointiin kului:
Opetuksen ulkopuolisesta työstä viestintään kului:
Muuhun opetuksen ulkopuoliseen työhön kului:
10. Montako oppilasta kuuluu keskimäärin opetusryhmääsi liikunnassa?
11. Montako oppilasta kuuluu keskimäärin opetusryhmääsi terveystiedossa?
102
12. Nykyinen työsuhteesi laatu? (Voit valita 2 vaihtoehtoa.) Vakituinen
Määräaikainen Täysipäiväinen Osa-aikainen
13. Kuinka monta vuotta olet toiminut liikunnanopettajana?
14. Pro gradu –tutkielmassa tullaan tutkimaan koulutuksen antamia valmiuksia ja kou-lutustyytyväisyyttä tarkemmin. Saako sinuun olla yhteydessä haastattelun merkeissä?
14. Pro gradu –tutkielmassa tullaan tutkimaan koulutuksen antamia valmiuksia ja kou-lutustyytyväisyyttä tarkemmin. Saako sinuun olla yhteydessä haastattelun merkeissä?