Vaikka tutkielman tavoitteisiin ei kuulunut sähköisten taloushallinnon järjestelmien yleisen hyödyntämisen tarkasteleminen, kävi tutkimusta tehtäessä monesti ilmi, että sähköinen taloushallinto ei ole suomalaisille pk-yrityksille vielä normi. Etenkin tilitoimistojen ja ohjelmistotalon edustajia haastatellessa kävi selväksi, etteivät läheskään kaikki yritysasiakkaat hyödynnä sähköisiä järjestelmiä ja –palveluja.
Toisten mielestä tämä johtuu asiakkaasta ja joidenkin mielestä tilitoimistosta - selityksiä on monia. Tämän tutkielman tulosten valossa perinteisen paperisen taloushallinnon tekeminen tuntuu silkalta ajan, rahan, ympäristön, osaamisen ja monen muun resurssin tuhlaamiselta. Lisäksi järjestelmien yhteiskunnalle tuoma
kollektiivinen hyöty jää tavoittamatta, mikäli yritykset esimerkiksi lähettävät ja vastaanottavat edelleen paperisia laskuja. Tällöin rakenteinen tieto ja sen tuomat automaation hyödyt jäävät tavoittamatta heti tiedon syöttämisvaiheessa. Jatkossa olisikin mielekästä tutkia lisää sitä, miksi sähköistä taloushallintoa ei hyödynnetä suomalaisissa pk-yrityksissä laajemmin.
Toinen tutkielmaa tehdessä esiin tullut, jo varsin tutkittu aihe on tilitoimistojen liiketoiminnan tulevaisuus. Tilitoimistot hyödyntävät sähköisiä taloushallinnon järjestelmiä päivittäin asiakasyritystensä taloushallinnon toteuttamisessa. Tällä hetkellä on kuitenkin olemassa vielä paljon tilitoimistoja ja asiakasyrityksiä, jotka eivät hyödynnä sähköisä palveluita ja tämä ylläpitää tilitoimistojen tarvetta manuaalisen työn tekemiselle. Voivatko järjestelmät ja niihin mahdollisesti integroitava tekoäly korvata kirjanpitäjän tekemät kirjaukset täysin? Mikä tulee olemaan kirjanpitäjän rooli tulevaisuuden tilitoimistossa? Näitä kysymyksiä tulisi mielestäni tarkastella hieman pidemmällä aikajänteellä, sillä tällä hetkellä taloushallinnon sähköinen muoto ja automaatio eivät ole läheskään täydessä käytössä, vaan tulevaisuudessa on paljon potentiaalia tehokkuuden kasvattamiselle.
LÄHTEET
Aleem, A. & Sprott, C. R. (2013) Let me in the cloud: analysis of the benefit and risk assessment of cloud platform. Journal of Financial Crime , Vol. 20, n. 1, p. 6-24.
Andrews, J. (2002) The Virtual Controller. CA Magazine, ProQuest. Vol 135, n. 8, p. 41.
Anttila, P. (2000) Tutkimisen taito ja tiedon hankinta. 3. P. Jyväskylä. Gummerus Baldvinsdottir, G., Burns, J., Nørreklit, H. & Scapens, R. (2010) Professional accounting media: accountants handing over control to the system, Qualitative Research in Accounting & Management, Vol. 7, Issue: 3, p. 395-414.
Benlian, A. & Hess, T. (2011) Opportunities and risks of software-as-a-system:
findings from a survey of IT executives. Decision Support Systems, Vol 52, n. 1, p.
232-246.
Birkett, W. P., Barbera, M. R., Chua, W. F., Fatseas, V. A., Luckett, P. F. and Macmullen, J. S. (1992) Cost Management in Small Manufacturing Enterprises, Australian Centre for Management Accounting Development, UNSW, Sydney.
Chenhall, R. (2003) Management Control Systems Design Within Its Organizational Context: Findings From Contingency-based Research and Directions For The Future. Accounting Organizations and Society. Vol. 27, n. 4/5, p. 305-345.
Christensen, C. (1997) The innovator’s dilemma. When new technology cause great firms to fail. Harvard business press – Boston, Massachussetts.
Cho, V. & Chan, A. (2013) An integrative framefork of comparing SaaS adoption for core and non-core business operations: an empirical study on Hong Kong industries. Information systems frontiers, p. 1-16
Davenport, T.H. (1998) Putting the enterprise into the enterprise system, Harvard Business Review, Vol. 76, n. 4, p. 121-31.
Fiedler, F. E. (1964) A contingency model of leadership effectiveness. In L.
Berkowitz (ed.), Advances in experimental social psychology. New York:
Academic Press. Vol. 1, p. 149-190.
Fiedler, F. E. (1967) Theory of leadership effectiveness. New York: Mc Graw-Hill.
Fiedler, F. E. & Garcia, J. E. (1987) New Approaches to leadership: Cognitive resources and organizational performance. New York: John Wiley.
Garengo, P. & Bititci. (2007) Towards a contingency approach to performance measurement: an empirical study in Scottish SMEs. International Journal of Operations & Production management. Vol. 27. n. 8, p 802-825.
Hernandez-ortega, B & Jimenez-matinez, J. (2013), Performance of e-incoiving in Spanish firms. Information systems and eBusiness Management. Vol 11, n. 3, p.
457-480.
Huotari, M (2016) Lohkoketjujen vallankumous. Ekonomi 11/12, 2016. p. 11-16.
Hsueh-Ju, C., Shaio, Y., An-An, C & Fu-Chuan, P. (2012) The ERP system impact on the role of accountants. Industrial Management & Data Systems, Vol. 112, n. 1, p. 83-101.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2007) Tutki ja Kirjoita. 13. Painos.
Keuruu, Otavan Kirjapaino.
Järvenpää, M., Länsiluoto, A., Partanen, V. & Pellinen J. (2015) Talousohjaus ja kustannuslaskenta. 2-3. Painos. Helsinki. Sanoma Pro Oy.
Järvinen, Risto & Prepula, Eero & Riistama, Veijo & Tuokko, Yrjö (2000) Kir-janpito ja tilinpäätös – uuden kirKir-janpitolain mukaan. Porvoo. WSOY.
Kale, E. (2000) Implementing SAP/R3 – The Guide of Business and Technology, Managers, SAMS Publishing, London.
Kim, W., Lee, J.H., Hong, C., Han, C., Lee, H. & Jang, B. (2012) An innovative method for data and software integration in SaaS. Computers & Mathematics with Applications. Vol. 64, n. 5, p. 1252–1258.
Lahti, S. & Salminen, T. (2008) Kohti digitaalista taloushallintoa – sähköiset talouden prosessit käytännössä. Helsinki. WSOYpro.
Lahti, S. & Salminen, T. (2014) Digitaalinen taloushallinto. 1. Painos. Helsinki, Sanoma Pro Oy.
Lekkas, Dimitrios & Lambrinoudakis, Costas (2006) Outsourcing digital signatures:
a solution to key management burden, Information Management & Computer Security. Vol. 14, n. 5, p.436-449.
Lätti, Markku. (2000) Paperiton kirjanpito ja verkkolaskutus – Puitteet valmiina vuonna 2000. Tilisanomat 2/2000, 34 – 39.
Maguire, S., Ojiako, U. and Said, A. (2010) ERP implementation in Omantel: a case study, Industrial Management & Data Systems, Vol. 110 n. 1, p. 78-92.
Malmi, T. & Brown, T. (2008) Management Control Systems As A Package – Opportunities, Challenges and Research Directions. Management Accounting Research. Vol. 19. p. 287-300.
Martins, R., Oliveira, T. & Thomas M.A. (2016) An empirical analysis to assess the determinants of SaaS diffusion in firms. Computer in Human Behavior. Vol. 62. p.
19-33.
Merchant, K.A. & Otley, D.T. (2007) A review of the literature on control and accountability. In: Chapman, C.S., Hopwood, A.G., Shields, M.D. (eds.) Handbook of Management Accounting Research. Elsevier, Amsterdam, The Netherlands.
Vol. 2, p. 785-802.
Miles, R.W. & Snow, C.C. (1978) Organization Strategy, Structure and Process.
McGraw-Hill, New York, NY.
Metsämuuronen, J. (2006) Laadullisen tutkimuksen käsikirja. 1. painos. Jyväskylä.
Gummerus.
Metsämuuronen, J. (2007) Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä.
Vaajakoski. Gummerus.
Nandan, R. (2010) Management Accounting Needs of SMEs and the Role of Professional Accountants: A Renewed Research Agenda. Journal of Applied Management Accounting Research; Clayton North. Vol. 8, n.1, p. 65-77.
Otley, D. (2016a) The Contingency Theory of Management Accounting and Control: 1984-2014. Management Accounting Research. (ScienceDirect, Elsevier).
Vol. 31, p. 45-62.
Otley, D. (1980b) The contingency theory of management accounting:
Achievement and prognosis. Accounting, Organizations and Society. Vol. 5, p.
413–428.
Penttinen, E. (2008) Electronic invoicing initiatives in Finland and in the European Union – taking the steps towards the real-time economy. Helsinki. Helsingin Kauppakorkeakoulu.
Penttinen, E. (2010) Electronic Invoicing as a Platform foe Exchanging Accounting Information – The Electronic Accounting Reference Concept. Helsinki. Helsingin kauppakorkeakoulu.
Porter, M.E. (1980) Competitive Strategy. The free press. New York, NY
Reid, G. & Smith, J. (2000) The Impact Of Contingencies On Managerial Accounting System Development. Management Accounting Research. Vol. 11, n.
4, p. 427-450.
Sarmad, A., Farouk, M. & Zahir, I. (2011) Organisational, technical and data quality factors in CRM adoption – SMEs perspective, Industrial Marketing Management. Vol. 40, n. 3, p. 376-383.
Suarez, F.F., Cusumano, M.A. & Kahl, S.J. (2013) Services and the business models of product firms: an empirical analysis of the software industry.
Management Science. Vol. 59, n. 2, p. 420-435.
Suomen Standardisoimisliitto. (2013) Automaatio. Osa 3: Tietoturvallisuus. 1.
painos. SFS. Helsinki
Suunta tilitoimistossa, tilitoimistojen oma lehti. (2017) Erikoisnumero sidosryhmille, Vol. 1/2017. 19.1.
Wendland, O. (2013) Process Improvements for Accounting – A systematic Approach. Finance Bundling and Finance Transformation. p. 167-188.
Internet lähteet
Business Wire. (2005) Smart Online Releases Accounting Application; Platform Now Includes Fully Integrated Secure Small BusinessAccounting Application.
ABI/INFORM Collection. (2016?) [verkkodokumentti]. [viitattu 10.10.2016].
https://ezproxy.cc.lut.fi/docview/445353504?accountid=27292
Eurostat. (2016) Cloud computing - statistics on the use by enterprises.
[Verkkodokumentti]. [Viitattu 30.4.2017]. http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Cloud_computing_-_statistics_on_the_use_by_enterprises Kauppalehti. (2016) Heeros listautuu First Nothiin. [verkkodokumentti]. [viitattu 5.11.2016]. http://www.kauppalehti.fi/uutiset/heeros-listautuu-first-northiin/YutDnQrm
Koch, B., Billentis. (2016) E-Invoicing / E-Billing International Market Overview &
Forecast Electronic Invoicing Billing. [verkkodokumentti]. [viitattu 14.10.2016].
http://www.billentis.com/einvoicing_ebilling_market_overview_2016.pdf
Maventa. (2016) Verkkolaskutusformaatit. [verkkodokumentti]. [viitattu 12.10.2016]. http://maventa.com/verkkolaskutus/asiakaspalvelu/formaatit/
Nakamoto, S. (2008) Bitcoin: A peer-to-peer Electronic Cash System.
[verkkodokumentti]. [viitattu 1.12.2016]. https://bitcoin.org/bitcoin.pdf
Procountor. (2016) Uusi kirjanpitolaki säilyttämisen ja arkistoinnin kannalta.
[verkkodokumentti]. [viitattu 6.10.2016]. http://blog.procountor.com/uusi-kirjanpitolaki-sailyttamisen-ja-arkistoinnin-kannalta
Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. (2006a) KvaliMOTV – Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.
[Verkkodokumentti]. Viitattu 10.11.2016.
http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L6_3_2.html
Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. (2006b) KvaliMOTV – Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.
[Verkkodokumentti]. [Viitattu 14.5.2017].
http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L3_3_2.html
Taloushallintoliitto. (2016a) Toimialan liikevaihto jatkoi kasvuaan vuonna 2016.
[verkkodokumentti]. [viitattu 21.11.2016].
https://taloushallintoliitto.fi/ajankohtaista/toimialan-liikevaihto-jatkoi-kasvuaan-vuonna-2016-30092016
Taloushallintoliitto. (2016b) Taloushallintoliitto edistää rakenteisen tiedon hyödyntämistä. [verkkodokumentti]. [viitattu 27.10.2016].
https://taloushallintoliitto.fi/sites/default/files/dokumentit/page/fields/field_related_at tachments/taltio_7.3.2016_vuokkomakinen_markkuorn.pdf
Taloushallintoliitto. (2016c) Audit trail, aukoton kirjausketju. [verkkodokumentti].
[viitattu 10.10.2016]. https://taloushallintoliitto.fi/kirjanpidon-abc-mita-jokaisen-tulisi-tietaa-kirjanpidosta/paakirjanpito-ja-osakirjanpidot/audit
Taloushallintoliitto. (2016d) Verkkolaskuosoitteisto uusitaan – tapa ja aikataulu
avoin. [verkkodokumentti]. [viitattu 21.11.2016].
https://taloushallintoliitto.fi/ajankohtaista/verkkolaskuosoitteisto-uusitaan-tapa-ja-aikataulu-avoin-07102016
Taloushallintoliitto. (2017e) Taloushallintoliitto edistää eKuittia – pilotti tehty.
[verkkodokumentti]. [viitattu 30.4.2017].
https://taloushallintoliitto.fi/ajankohtaista/taloushallintoliitto-edistaa-ekuittia-pilotti-tehty-05042017
Taltio. (2016) Taltio-hanke edistää rakenteisen tiedon hyödyntämistä.
[verkkodokumentti]. [viitattu 10.11.2016]. http://taltio.net/
Tieke a. (2016) Verkkolaskuformaatit. [verkkodokumentti]. [viitattu 12.10.2016].
http://www.tieke.fi/display/verkkolasku/Verkkolaskuformaatit
Tieke b. (2016) Taloushallinnon ja ohjelmistojen ulkoistaminen tilitoimistolle.
[verkkodokumentti]. [viitattu 13.11.2016].
http://www.tieke.fi/display/taloushallinto/Taloushallinnon+ja+ohjelmistojen+ulkoista minen+tilitoimistolle
Tilastokeskus. (2008) Rakentamisen suhdannekatsaus. [verkkodokumentti].
[viitattu 1.5.2017]. http://tilastokeskus.fi/ajk/tapahtumia/2008-05-29_asrak_suhdanteet.pdf
Tilisanomat a. (2016) Nyt on taloushallinnon ekosysteemien aika!
[verkkodokumentti]. [viitattu 1.12.2016]. http://tilisanomat.fi/kolumni/nyt-taloushallinnon-ekosysteemien-aika
LIITEET
Liite 1. Case yrityksen tilitoimiston asiakkuuspäällikön haastattelu 14.3.2017, Helsinki
Sähköiset järjestelmät:
Verkkolaskutus: Onko yrityksellä X mahdollisuus sekä lähettää, että vastaanottaa verkkolaskuja? Lähetetäänkö laskuja yhä kirjeitse tai sähköpostin välityksellä?
Missä määrin yrityksen X taloushallinto on mielestäsi sähköistetty?
Onko yrittäjällä mahdollisuus käyttää järjestelmää rinnan kirjanpitäjän kanssa (omilla tunnuksillaan)?
Millaiset kanavat (sähköiset) on olemassa yrittäjän ja kirjanpitäjän väliseen kommunikaatioon? Voiko yrittäjä esim. jättää ohjelmistoon kysymyksen jonkin kirjauksen kohdalle ja kirjanpitäjä vastata ohjelmiston välityksellä myöhemmin?
Mitä moduuleja yrityksellä X on käytössään? (Osre, Myre, Kipi, Palkat, matkalaskut etc.)
Onko yrityksen X käyttämä järjestelmä kirjanpitoyrityksen oma ohjelmisto?
Käytetäänkö yrityksen X taloushallinnon toteuttamiseen mobiileja sovelluksia?
kuittiskanneri / tuntikirjanpito / matkalaskut etc.
Onko yrityksen X järjestelmässä integraatiota muihin, jopa kilpailijoiden tarjoamiin järjestelmiin, kuten sähköiseen allekirjoitukseen, toiminnanohjaukseen tai crm-ohjelmisotihin?
Onko tietoturva mielestäsi merkittävä vaara sähköisten järjestelmien hyödyntämisessä yrityksessä X?
Yrityksen X kirjanpito:
Mitkä ovat yrityksen X pääasialliset kirjanpitäjän ammattitaitoa vaativat tehtävät?
(Laskutus, Viranomaisraportointi (verot), (Muistiokirjaukset), Kassanhallinta, Sijoitukset, Tilinpäätös, Osakeyhtiölakiin liittyvä konsultointi – yrityksen hallinto) Mitä edellä mainituista voidaan tällä hetkellä toteuttaa automaattisesti ennalta asetetuilla ehdoilla (esim. kirjaukset), mitä pitää tehdä itse?
Tarjoatteko / tuotatteko yritykselle X lakisääteisen kirjanpidon lisäksi muita raportteja, esim. johdon raportit, kuten projekti tai toimintokohtaiset tuloslaskelmat?
Tarjoatteko yrityksen X talousohjauksen tueksi budjetointiin liittyviä raportteja, kuten erilasisia ennusteita / skenaarioita yrityksen myynneistä ja kustannuksista tai toimialan muutoksista?
Taloushallinnon ammattilaisen työnkuva tulevaisuudessa:
Miten näet taloushallinnon ammattilaisen työn kehittyvän tulevaisuudessa?
Järjestelmät hoitavat jatkossa kirjaamisen / viranomaisraportoinnin, kirjanpitäjistä tulee ongelmanratkaisijoita ja konsultteja? Näppäileminen / kirjaaminen vähenee ja raporttien / järjestelmien tulkinta ja koulutus kasvaa?
Miten näet kirjanpitäjien ammatin vaativan tulevaisuudessa? Tietoteknistä / juridista osaamista pelkän kirjanpidon lisäksi?
Onko kirjanpitäjillä jatkossa roolia yrityksen muissakin funktioissa, kuten myynnissä tai viestinnässä?
Taloushallinnon järjestelmien tulevaisuus:
Mitä uskot, että on automatisoitavissa tulevaisuudessa ja mihin suuntaan järjestelmät ovat menossa?
Mitkä näet olevan viiden vuoden tähtäimellä suurimmat muutostrendit ja vaikuttavatko ne kirjanpitäjän työhön positiivisesti vai negatiivisesti?
Automaattiset kirjaukset / viranomaisraportointi?
Yrittäjät voivat itse käyttää järjestelmiä tehokkaammin -> tähän liittyvä konsultointi / kouluttaminen?
Myös niin sanottujen päämoduulien siirtäminen mobiiliin ympäristöön?
Suurempi määrä järjestelmäintegraatioita?
Lisää kilpailua ohjelmistokentässä?
Liite 2. Case-yrityksen toimitusjohtajan haastattelu 28.3.2017, Helsinki
TALOUSHALLINTO YRITYKSESSÄ
Yrityksessämme seurataan tuloksen muodostumista tilikauden aikana? Millä aikavälillä?
Yrityksellämme on selkeä tavoitetaso tilikauden tulokselle tai liikevoitolle? Onko lyhyemmän aikavälin tavoitteita?
Mitkä ovat yrityksen X kannalta tärkeimmät taloushallinnon raportit?
Yrityksessänne seurataan säännöllisesti tilikauden aikana taloudellista tilaa kuvaavia tunnuslukuja, kuten kannattavuutta, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta?
Taloudellisilla laskelmilla on merkittävä rooli yrityksennee strategian suunnittelussa?
Yrityksessännee seurataan liiketoiminnan tuloksellisuutta myös tarkemmalla, esimerkiksi projekti, tuote tai muulla vastaavalla tasolla?
Laadittee johdon raportit itse (esimerkiksi budjetointi, tuntisaeuranta, investointilaskelmat) Excelillä tai muulla ohjelmalla taloushallinon järjestelmästä saatavilla luvuilla?
Sähköisen taloushallinnon järjestelmän raportit ovat tärkein yksittäinen tiedonlähde taloudellisen päätöksen teon tueksi?
Tilitoimiston ja yrityksen suhde
Mitä palveluja tilitoimistolle on ulkoistettu ja miksi?
Tuottaako tilitoimisto sisäisiä raportteja (lakisääteisen kirjanpidon lisäksi) päätöksenteon tuoksi?
Saatteko tilitoimistostanne riittävän ajantasaista tietoa yrityksenne taloudesta?
Onko yhteistyö tilitoimiston kanssa helppoa, kuinka usein olette yhteydessä kirjanpitäjäänne, miten kommunikoitte?
Saamme tilitoimistolta neuvoja toimintatapojen kehittämiseksi ja taloushallinnon tehostamiseksi?
Onko teidän tarvinnut harkita tilitoimiston vaihtamista mm. ohjelmiston tai palvelun laadun vuoksi?
Sähköinen taloushallinto
Yrityksen laskut lähetetään ja vastaanotetaan pääosin verkkolaskuina?
Yrityksen kirjanpito tehdään sähköisesti?
Toimiiko yhteisen järjestelmän käyttäminen sujuvasti, onko järjestelmää helppo käyttää?
Sähköisen taloushallinnon myötä emme tarvitse paperisia tositteita?
Sähköinen taloushallinnon järjestelmämme sisältää kirjanpidon perustoimintojen lisäksi myös johdon
laskentatoimen palveluja (esim. budjetointi, tunnuslukuopas, ennusteet) – onko tällaisia tarjolla?
Ovatko taloushallinnon järjestelmä ja tilitoimistopalvelu kustannuksiltaan edullisia?
Saatteko tai saitteko aluksi tilitoimistolta koulutusta järjestelmän käyttämiseen?
Käytättekö taloushallinnon järjestelmiä mobiilisti tabletilla tai älypuhelimella?
Digitalisaation myötä ohjelmisto- ja tilitoimistopalvelut muuttuvat halvemmiksi ja laadukkaammiksi?
Mikä on parasta sähköisessä taloushallinnossa ja hyvässä ohjelmistossa?
Mitä toivotte, että olisi parempaa nykyisessä ohjelmistossanne?
Mitä mieltä olette järjestelmä tietoturvasta, uhka vai mahdollisuus?
Kilpailu, strategia, kulttuuri, kirjanpidolliset tehokkuusmittarit sekä tehokkuus
Tuoko sähköinen taloushallinto / tilitoimistopalvelu teille kilpailuetua paperiseen taloushallintoon verrattuna?
Saatteko järjestelmästä kaiken tarvitsemanne tiedon yrityksen talousjohtamista / -ohjaamista varten? Tunnusluvut, ennusteet, raportit etc.?
Onko yrityksellänne käytössä muita sähköisiä palveluita, kuten verkkopankkia, sopimuksien hallintaa tai muuuta dokumentaatioon liittyvää? Jotain itse liiketoimintaan liittyviä sähköisiä järjestelmiä?
Kuuluuko strategiaanne hyödyntää ylipäätään nykyaikaisia palveluja?
Onko yrityksellänne yrityskulttuuri, jossa kannustetaan sähköisten ja nykyaikaisten järjestelmien käyttämiseen?
Koetteko, että digitalisaatio tuo tehokkuutta taloushallintoonne ja muihin toimintoihin?
Liite 3. Case-yrityksestä riippumattoman tilitoimiston aluejohtajan haastattelu 12.4.2017, Lappeenranta
Perustiedot Asema
Henkilöstömäärä Auktorisointi Asiakasmäärä
Arvio jakautumisesta kokoluokkien kesken (mikro, pien ja keskisuuri) Ovatko sähköiset järjestelmät käytössä? Jos ovat, missä määrin?
Tilitoimiston rooli
Mikä on tilitoimiston rooli ja ”työnkuva” tällä hetkellä?
Mitä palveluita tarjoatte?
Lakisääteisen raportoinnin ja konsultoinnin osuus? Oma arvio esimerkiksi prosentteina?
Tarjotaanko konsultointia aktiivisesti? Käyttävätkö asiakkaat konsultointi palveluita? Miksi? Miksi ei? Minkälaisia?
Miten tilitoimiston rooli tulee muuttumaan lähivuosina?
Onko vaikutusta työntekijöiltä edellytettäviin tietoihin ja taitoihin?
Minkälainen henkilö työskentelee tilitoimistossa tulevaisuudessa?
Sähköiset palvelut
Ovatko sähköiset järjestelmät uhka vai mahdollisuus? Miksi?
Mitkä ovat suurimmat tehokkuushyödyt sähköisessä järjestelmässä perinteiseen, paperiseen kirjanpitoon verrattuna. Mainitse ainakin kolme asiaa.
Mitä odotatte sähköisiltä järjestelmiltä?
Miten sähköiset ohjelmistot ja niiden kehitys tulevat muuttamaan tilitoimistojen roolia asiakkaan taloushallinnon ammattilaisena?
Minkä kaltaisia järjestelmäintegraatioita teidän asiakkaillanne on käytössään?
Voiko asiakkaat esim. allekirjoittaa sopimukset sähköisesti järjestelmästä?
Onko käytössänne olevalla järjestelmällä mahdollisuus hyödyntää verkkolaskutuksen avulla automaattisia kirjauksia?
Mitä mieltä olette järjestelmien tietoturvasta – onko se enemmän uhka vai mahdollisuus?
Toimivatko järjestelmät odotuksienne mukaisesti? Entä asiakkaiden? Jos eivät, niin minkälaisia ongelmia olette kohdanneet?
Tarvitsetteko tukea järjestelmien käytössä? Minkälaista?
Miten sähköiset järjestelmät vaikuttavat palvelujen laatuun ja hintaan?
Minkälaisissa asioissa järjestelmiä tulisi mielestänne kehittää, jotta ne palvelisivat paremmin tarpeitanne?
Liite 4. Ohjelmistoalan asiakkuuspäällikön haastattelu 13.4.2017, Lappeenranta
Sähköiset järjestelmät
Konkreettisimmat edut paperiseen kirjanpitoon verrattun (mainitse ainakin kolme)
Mitkä ovat suurimmat tekijät järjestelmien kehityksen taustalla? (esim. maksut, Internet, verkkolaskut yms.)?
Mitä tarkoitetaan automaattisella taloushallinnon järjestelmällä, mitä tapahtuu automaattisesti? Taloushallinnon tekemiseen tarvitaan kuitenkin yhä ihmisten työtunteja?
Mistä järjestelmät koostuvat, ovatko ne pääasiassa modulaarisia, voidaanko eri palveluntarjoajien ohjelmistoja yhdistellä toisiinsa, miten? (Valita rusinat pullasta) Mitkä ovat merkittävimpiä tulevaisuuden kehityskohteita järjestelmien osalta?
Miten paperitonta taloushallintoa voidaan kehittää entisestään? Onko vielä jotain, jota tehdään yleisesti paperilla?
Näetkö, että digitalisaation kehitys ja kasvava kilpailu tekevät ohjelmistoista edullisempia ja laadukkaampia, millä tavoin?
Ohjelmiston mobiili käyttö, mitä moduuleja voidaan käyttää mobiilisti? Onko niille olemassa sovellus esim. app storessa tai kevennetty selainversio?
Tietoturva – uhka vai mahdollisuus? Oletko huolissasi järjestelmässä olevan tiedon turvallisuudesta vs. paperiset tositteet arkistossa.
Järjestelmien hyödyntäminen
Miksi kaikki eivät tee taloushallintoa sähköisesti?
Mitkä ovat mielestäsi suurimpia esteitä sähköisen taloushallinnon käyttöönotossa ja käyttämisessä?
Onko tilitoimiston asiakkaan vaihdettava tilitoimistoa, saadakseen esim. tv-mainoksessa näkemänsä uuden ja paremman järjestelmän? Onko vaikea prosessi?
Millä tavoin sähköinen järjestelmä tukee taloudellista päätöksentekoa paremmin paperiseen taloushallintoon verrattuna?
Vaikuttaako käyttäjän ikä mielestäsi järjestelmien tehokkaaseen hyödyntämiseen?
Onko Excel merkittävä kilpailija järjestelmien ”controller” (budjetointi, ennusteet etc.) toimintojen kanssa?