• Ei tuloksia

Tämän hankkeen ja tutkielman työstämisen kuluessa heräsi monenlaisia ajatuksia, miten aihetta voisi lähestyä uusin tutkimuksin. Selvimmin esille nousi tämän tutkimuksen aineis-ton osalta opiskelijoiden kokemusten syventäminen haastatteluiden muodossa. Opiskeli-joiden kirjoittamista vastauksista saa viitteitä siitä, että taustalla löytyy opintojen tuottamia syvempiä yhteyksiä ja vaikutuksia opiskelijoiden elämään. Valittu aineistonkeruutapa ei mahdollista näiden yhteyksien löytymistä. Myös Mannisen ja Luukanteleen (2008) sekä BeLL-hankkeen haastatteluaineistot viittaavat siihen, että haastatteluiden avulla saadaan syvällisempää tietoa opintojen vaikuttavuudesta. Myös tässä tutkielmassa opiskelijoiden kirjoittamia tekstejä olisi voinut lähestyä aineistolähtöisesti tai erilaisen teoreettisen viite-kehyksen kautta. Aineistolähtöisen analyysin avulla, jota myös harkitsin prosessin kulues-sa, olisi ollut mahdollista muodostaa toisenlainen kuva opintojen vaikuttavuudesta kuin mitä teorialähtöisessä tarkastelussa muodostui.

Hyvä jatkotutkimusaihe olisi Kirkkonummen kansalaisopiston opetuksen vaikuttavuuden sidosryhmäpohjainen tarkastelu. Opetuksen vaikuttavuutta ja laatua tulisikin tarkastella kaikkien prosessiin osallistuvien kannalta eli laajentaisin tarkastelua myös opettajien sekä opiston tärkeimpien ulkoisten sidosryhmien puoleen.

Vapaan sivistystyön tavoitteet ja tehtävät ovat hyvin laajat ja nykyisen lainsäädännön mu-kaan luonteeltaan yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia. Tämä ”kurkistus” yksittäisen kansalais-opiston opiskelijoiden näkökulmasta koettuihin hyötyihin ja vaikutuksiin antaa kuvaa laaja-alaisista vaikutuksista, mutta toiminnan vaikuttavuuden todentaminen tuntuu silti miltei mahdottomalta haasteelta. Tällaisten tavoitekokonaisuuksien mittaamiseen ja vaikutuksi-en todvaikutuksi-entamisevaikutuksi-en yhteiskunnassa tarvitaan monivaikutuksi-en hallinnonalojvaikutuksi-en edustajivaikutuksi-en yhteistyötä.

Mielenkiintoinen näkökulma olisi myös mallinnuksen muodostaminen Schullerin ym.

(2004) sosiaalisen, inhimillisen ja identiteettipääoman käsitteiden kautta oppimisen hyö-dyistä - hyvän elämän mittari. Mittaria voisi tarkastella niin yksilön, opiston, kunnan kuin laajemmin yhteiskunnan tasolla.

LÄHTEET

Ahtiainen, E. 2013. Kansainvälistymisen ja laadunvarmistuksen yhteys ammattikorkea- koulun asiakirjateksteissä. Tapaustutkimus. Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in Education, Humanities, and Theology. No 41.

Alaniska, H. 2006. OOLA eli Opiskelija opetuksen laadunarvioinnissa -koulutusprojekti.

Teoksessa H. Alaniska (toim.) Opiskelija opetuksen laadunarvioinnissa. Korkeakoulu- jen arviointineuvoston julkaisuja 16, 7-10.

Atjonen, P. 2007. Hyvä, paha arviointi. Helsinki: Tammi.

Atjonen, P. 2014a. Kehittävän arvioinnin periaatteiden ilmeneminen opetus- ja kasvatus- alan arviointiraporteissa vuosina 2005 - 2012. Kasvatus 45 (3), 212 - 227.

Atjonen, P. 2014b. Kirkkonummen kansalaisopiston opetuksen vaikuttavuus ja laatu. Kou- lutustilaisuuden 5.2.2013 materiaalit https://wiki.uef.fi/pages/viewpage.action?pageI- d=29164480

Bates, R. 2005. Kirkpatrick four-level evaluation model. Teoksessa S. Mathison (Ed.) En- cyclopedia of Evaluation. London: Sage, 222 - 223.

BeLL. 2014a. Benefits of Lifelong Learning. http://www.bell-project.eu/cms/ [luettu 12.10.2014]

BeLL. 2014b. Benefits of lifelong learning - BeLL. Loppuraportti. Julkinen osa.

http://www.bell-project.eu/cms/ [luettu 12.10.2014]

Chelimsky, E. 1997. The political environment of evaluation and what it means for the development of the field. Teoksessa Chelimsky, E. & Shadish, W.R. (edit.) 1997. Eva- luation for the 21st Century. A handbook. California: Sage, 53 - 71.

Collins, D. B. & Holton, E.F. 2004. The Effectiviness of managerial leadership develop- ment programs: a meta-analysis of studies from 1982 to 2001. Human Resource De- velopment Quarterly 15 (2), 217 - 248.

Côtè, J.E. 2005. Identity capital, social capital and the wider benefits of learning: genera- ting resources facilitative of social cohesion. London Review of Education 3 (3), 221 - 237.

Dahler-Larsen, P. 2000. Surviving the rutinization of evaluation. The administrative use of evaluations in Danish municipalities. Administration & Society 32 (1) 70 - 92.

Dahler-Larsen, P. 2005. Vaikuttavuuden arviointi. Hyvät käytännöt. Menetelmä-käsikirja.

STAKES. Sosiaalialan tutkimus- ja kehittämiskeskus. https://www.julkari.fi/bitst- ream/handle/10024/77071/vaikuttavuuden_arv.pdf?sequence=1 [luettu 10.1.2014]

Elinikäisen oppimisen avaintaidot. 2014. Tiivistelmät EU:n lainsäädännöstä.

http://europa.eu/legislation_summaries/education_training_youth/lifelong_lear- ning/c11090_fi.htm. [luettu 10.12.2014]

Filander, K. & Vanhalakka-Ruoho, M. 2012. Johdanto. Teoksessa K. Filander & M. Van- halakka-Ruoho (toim.) Yhteisöllisyys liikkeessä. Aikuiskasvatuksen 48. vuosikirja. Jy- väskylä: Bookwell Oy, 11 -30.

Frisk, T. 2005. Koulutuksen arviointi kouluttajan ja henkilöstökehittäjän työssä. 2. korjattu painos. Hyvinkää: Educa-Instituutti.

Guba, E. & Lincoln, Y. 1989. Fourth generation evaluation. California: Sage.

Guskey, T. R. 2000. Evaluating professional development. California: Sage.

Gustafson, A. 2013. Ett samhällsekonomiskt perspektiv. Teoksessa B. Gustavsson & M.

Wiklund (red.) Nyttan med folklig bildning. En studie av kapitalformer I folkbildande verksamhet. Lund: Nordic Academic Press, 81 - 112.

Gustavsson, B. & Wiklund, M. (red.) 2013. Nyttan med folklig bildning. En studie av kapitalformer I folkbildande verksamhet. Lund: Nordic Academic Press.

Harvey, L. 2002. The end of quality? Quality in Higher Education 8 (1), 5 - 22.

Harvey, L. & Green, D. 1993. Defining quality. Assessment & Evaluation in Higher Educa- tion 18 (1), 9 - 34.

Harvey, L. & Newton, J. 2004. Transforming quality evaluation. Quality in Higher Educa- tion 10 (2), 149 - 165.

Haug, G. 2003. Quality assurance/accereditation in emerging European higher education area: a possible scenario for the future. European Journal of Education 38 (3),

229 - 240.

Haupt, G., & Blignaut, S. 2008. Uncovering learning outcomes: explicating obscurity in learning of aesthetics in design and technology education. International Journal of Technology and Design Education 18 (4), 361 - 374.

Heikkinen, H.L.T, Huttunen, R., Niglas, K. & Tynjälä, P. 2005. Kartta kasvatustieteen maastosta. Kasvatus 36 (5), 340 - 354.

Heinonen, S. 1998. Koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnin sidosryhmäpohjaista tarkaste- lua. Teoksessa J. Manninen (toim.) Aikuiskoulutus modernin murroksessa. Näkökulmia työllistymistä edistävän koulutuksen ja ohjauksen merkityksiin ja vaikuttavuuteen. Hel- singin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 158. Helsinki: Hakapaino, 109 - 148.

Helakorpi, S. (toim.) 2001. Koulutuksen strateginen ja operationaalinen suunnittelu. Hel- sinki: Tammi.

Hirsjärvi, s., Remes, P. & Sajavaara, P. 2010. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.

Holopainen, P. & Pulkkinen, P. 2012. Tilastolliset menetelmät. Helsinki: Sanoma Pro.

Jakku-Sihvonen, R. & Heinonen, S. 2001. Johdatus koulutuksen uudistuvaan arviointikult- tuuriin. Opetushallitus. Arviointi 1.

Jarvis, P. 2010. Adult education and lifelong learning. Theory and practice. 4th edition.

New York: Routledge.

Jokinen, J., Poikela, E. & Sihvonen, J. 2012. Sivistyshyöty ja sosiaalinen pääoma vapaas- sa sivistystyössä. Turku: Uniprint.

Jokivuori, P. & Hietala, R. 2007. Määrällisiä tarinoita. Monimuuttujamenetelmien käyttö ja tulkinta. Porvoo: WSOY.

Kajanto, A. & Tuomisto, J. (toim.) 1994. Elinikäinen oppiminen. Kansanvalistusseura. Ai- kuiskasvatuksen Tutkimusseura. Jyväskylä: Gummerus.

Karjalainen, A. 2005. Koulutuksen laatujärjestelmän perusteet. Oulun yliopisto. Opetuksen kehittämisyksikkö. http://tievie.oulu.fi/koulutusresurssit/artikkelit/karjalainen_laatujarjes- telma.pdf [luettu 30.7.2014]

Karjalainen, A. & Alaniska, H. 2006. Opiskelija opetuksen laadunvarmistuksessa. Teok- sessa H. Alaniska (toim.) Opiskelija opetuksen laadunarvioinnissa. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja. 16, 11 - 26.

Kauppila, J. & Vanhalakka-Ruoho, M. 2012. Elämänkulku ja elinikäinen oppiminen. Teok- sessa J. Suoranta ym. (toim) Aikuiskasvatuksen risteysasemalla. Aducate reports and books 3. University of Eastern Finland. Tampere: Juvenes Print, 36 - 72.

Kirkkonummen kansalaisopiston toimintasuunnitelma 2012 - 2013.

http://kirkkonummi01.hosting.documenta.fi/kokous/20131201-3-1.PDF [luettu 10.1.2014]

Kirkpatrick, D. L. & Kirkpatrick, J.D., 2005. Transferring learning to behavior. Using the four levels to improve performance. 3th Edition. San Francisco, USA: Berret-Koehler.

Kirkpatrick, D. L. 1998. Evaluating training programs. The four levels. Second Edition. San Francisco, USA: Berret-Koehler.

Kirkpatrick, J.D. & Kirkpatrick, W.K 2009. The Kirpatrick four levels TM: A fresh look after 50 years 1959 - 2009. Updated white paper. 1 - 12.

Kirkpatrick, J.D. & Kirkpatrick, W.K 2012. The feds lead the way in making training evalu- ations more effective. The value of evaluation. Training & Development 12 (9), 56 - 61.

Knowles, M. 1984. The adult learner. A neglected species. 3th edition. Houston Texas:

Gulf Publishing.

Korkeakoski, E. 2008. Arvotietoisuus, teorialähtöisyys ja vaikuttavuus arviointimenetelmi- en kehittämisessä. Teoksessa E. Korkeakoski, & H. Silvennoinen (toim.) Avaimia kou- lutuksen arvioinnin kehittämiseen. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 31, 201 - 215.

Koski, L & Moore, E. 2001. Näkökulmia aikuisuuteen ja aikuiskasvatukseen. Aikuiskasva- tus 21 (1), 4 - 13.

KvantiMOT 2014. Kvantitatiivisten menetelmien tietovaranto. http://www.fsd.uta.fi/me- netelmaopetus/intro.html [luettu 12.3.2014]

Laki vapaasta sivistystyöstä (29.12.2009/1765). FINLEX verkkopalvelu. http://www.fin- lex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980632 [luettu 12.1.2014]

Laki vapaasta sivistystyöstä (24.1.2003/36). FINLEX verkkopalvelu. http://www.fin- lex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980632 [luettu 12.1.2014]

Lang, T. 2011. Myyttisestä sankarirehtorista opistoäidiksi ja manageriksi. Sukupuolen nä- kökulma kansalais- ja työväenopiston johtajuuteen. Helsingin yliopisto. Käyttäytymistie- teiden laitos. Kasvatustieteellisiä tutkimuksia 235.

Lillrank, P. 1999. Laatuajattelu. Laadun filosofia, tekniikka ja johtaminen tietoyhteiskun- nassa. Helsinki: Otava.

Linnakylä, P. & Atjonen, P. 2008a. Arvioinnin eettisyys. Teoksessa E. Korkeakoski, & H.

Silvennoinen (toim.) Avaimia koulutuksen arvioinnin kehittämiseen. Koulutuksen arvi- ointineuvoston julkaisuja 31, 47 - 64.

Linnakylä, P. & Atjonen, P. 2008b. Arviointi, tutkimus ja arviointitutkimus koulutuksen tieto- tuotannossa. Teoksessa E. Korkeakoski, & H. Silvennoinen (toim.) Avaimia koulutuk- sen arvioinnin kehittämiseen. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 31, 79 - 96.

Lyytikäinen, A., Gwiazda, G., Räisänen, E., Henricson, A. & Pankkonen, S. 2013. Kansa- laisopisto - väylä suomalaiseen yhteiskuntaan. Kieli, koulutus ja yhteiskunta. Verkko- lehti. Maaliskuu 2013, 1- 6. http://www.kieliverkosto.fi/journal [luettu 12.1.2014]

Lyytinen, H. K, & Nikkanen, P. 2008. Arvottaminen on arvioinnin ydintä. Teoksessa E.

Korkeakoski & H. Silvennoinen (toim.) Avaimia koulutuksen arvioinnin kehittämiseen Kehittämissuuntaa arvioinnista. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 31, 25 - 46.

Lähteenmäki-Smith, K. & Hyytinen, K. 2006. Vaikuttavaa tutkimusta. Arviointikäytäntöjä julkisissa tutkimusorganisaatioissa: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT.

VTT:n tiedotteita 2334.

MacDonald, D.D., Ingersoll, C.G & Berger, T.A. 2000. Development and evaluation of consensus-based sediment quality guidelines for freshwater ecosystems. Achieves of environmental contamination and toxicology. Vol. 39, 20 - 31.

McNamara, G., Joyce, P. & O'Hara, J. 2010. Evaluation of adult education and training programme. Teoksessa P. Peterson, E. Baker & B. McGaw (ed.) International ency- clopedia of education, 3th edition, Elsevier, 548 - 554.

Manninen, J. 2010. Sopeuttavaa sivistystyötä? Aikuiskasvatus 30 (3), 164 - 174.

Manninen, J. & Luukannel, S. 2008. Omaehtoisen aikuisopiskelun vaikutukset. Vapaan sivistystyön opintojen merkitys ja vaikutukset aikuisten elämässä. Vantaa: Priimus- paino.

Manninen, J., Sgier, I., Fleige, M., Thöne-Geyer, B., Kil, M., Možina, E., Danihelková, H., Mallows, D., Duncan, S., Meriläinen, M., Diez, J., Sava, S., Javrh, P., Vrecer, N., Mi hajlovic, D., Kecap, E., Zapperterra, P., Kornilow, A., Ebener, R. & Operti, F. 2014.

Benefits of lifelong learning in Europe: Main results of the BeLL-project. Research re- port. http://www.bell-project.eu/cms/wp-content/uploads/2014/06/BeLL-Research- Report.pdf. [luettu 31.7.2014]

Markkanen, M., Lang, T., Lillas, A., Lovio, M., Manninen, J., Takalo, E., Kamppi, P., Knubb-Manninen, G. & Pietiläinen, P. 2012a. Kansalaisopistojen oppilaitos- ja ylläpitä- järakenteen arviointi: osaraportti 1: Laatu- ja kehittämisavustukset ja ylläpitämisluvat.

Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 58.

Markkanen, M,. Lang, T., Lillas, A., Lovio, M., Manninen, J., Takatalo, E., Kamppi, P., Pie- tiläinen, V. & Smeds-Nylund, A. 2012b. Kansalaisopistojen oppilaitos- ja ylläpitäjära- kenteen arviointi: osaraportti 2: rakenteellisten muutosten, lakiuudistusten ja oman toiminnan arviointivelvoitteen toteutuminen. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 60.

Munteanu, C., Ceobanu, C., Bobâlcã, C. & Anton, O. 2010. An analysis of customer satis- faction in a higher education context. International Journal of Public Sector Manage- ment 23 (2), 124 - 140.

Niemelä, S. 2011. Sivistyminen. Sivistystarve, -pedagogiikka ja -politiikka pohjoismaises- sa kansansivistystraditiossa. Snellman-instituutin A-sarja 25/2011. Keuruu: Otava.

Niemi, H. 2013. Kehittävä arviointi - tulevaisuuden ennakointia ja pyrkimystä yhteistyöhön.

Teoksessa G. Knubb-Manninen, H. Niemi & V. Pietiläinen (toim.) Kansallinen arviointi kohti tulevaisuutta. Koulutuksen arviointineuvoston 10-vuotisjuhlajulkaisu. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 63, 105 - 129.

Nummenmaa, L. 2009. Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. 3. painos. Latvia:

Tammi.

Opetushallitus.1998. Koulutuksen tuloksellisuuden arviointimalli. Opetushallitus. Arviointi 7.

Opetushallitus 2014a.Arviointia akanvirrassa. Opetushallituksen arviointi toiminnan histo- riikki. Opetushallitus.http://karvi.fi/app/uploads/2014/11/0114.pdf. [luettu 31.9.2014]

Opetushallitus. 2014b. Opetuksen laatujärjestelmät. Helsinki: Opetushallitus.

http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/laadunhallinnan_tuki/laatusuositukset [luettu 31.5.2014]

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2008. Tilastotietoja aikuisten opiskelusta 2006. Aikuiskoulu- tuksen vuosikirja. Opetusministeriön julkaisuja 22.

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2009. Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2009 - 2012.

Opetusministeriön asettaman valmisteluryhmän loppuraportti. Opetusministeriön työ-

ryhmämuistioita ja selvityksiä 12.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012a. Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 - 2016. Kehittä- missuunnitelma. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 1.

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2012b. Perusopetuksen laatukriteerit 2012. Opetus- ja kult- tuuriministeriön julkaisuja 29.

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2014. Aikuisten koulutusmuodot. http://www.minedu.fi/ex- port/sites/default/OPM/koulutus/aikuiskoulutus_ja_vapaa_sivistystyoe/aikuiskoulutus-

jaerjestelmae/liitteet/aikuisten_koulutusmuodot.pdf [luettu 13.6.2014]

Paasio, P. 2006. Yleinen ja erityinen viitekehys arvioinnista. Hallinnon tutkimus 3 (6), 92 - 107.

Poikela, E. 2012. Vapaa sivistystyö sosiaalisen pääoman rakentajana. Aikuiskasvatus 32 (4), 288 - 297.

Poikela, E., Granö, M., Keurulainen, H., Kuusipalo, P., Silvennoinen, P., Jokinen, J., Knubb-Manninen, G., Silvennoinen, H. 2009. Vapaan sivistystyön opetushenkilöstön kelpoisuus, osaaminen ja työolot. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 42.

Poikela, E. & Silvennoinen H. 2010. Vapaa sivistystyö: tarve, tehtävä ja hyöty. Aikuiskas- vatus 30 (3), 206 - 212.

Raivola, R. 2000. Tehoa vai laatua koulutukseen. Juva: WS Bookwell.

Raivola, R., Valtonen, P. & Vuorensyrjä, M. 2000. Käsitteet, mallit ja indikaattorit koulu- tuksen tehokkuutta ja vaikuttavuutta arvioitaessa. Teoksessa R. Raivola (toim.) Vaikut- tavuutta koulutukseen. Suomen Akatemian koulutuksen vaikuttavuusohjelman tutki- muksia. Suomen Akatemian julkaisuja 1,11 - 28. http://www.aka.fi/Tiedostot/Jul- kaisut/Vaikuttavuutta%20koulutukseen.pdf. [luettu 12.1.2014]

Rajeev, P., Madan, M., & Jayarajan, K. 2009. Revisiting Kirkpatrick’s model - an evalua- tion of an academic training course. Current science 96(2), 272 - 276.

Rinne, R., Simola, H., Mäkinen-Streng, M., Silmäri-Salo, S. & Varjo, J. 2011. Arvioinnin arvo. Suomalaisen perusopetuksen laadunarviointi rehtoreiden ja opettajien kokema- na. Suomen kasvatustieteellinen seura. Kasvatusalan tutkimuksia 56.

Saari, S. 2006. Mistä korkeakoulujen laatukäsite ja laatu määrittyy. Hallinnon tutkimus 25 (2), 54 - 62.

Salminen, H. 2004. Laadun kehittäminen korkeakouluissa ja arvioinnin uudet kysymykset.

Kunnallistieteellinen aikakauskirja 32 (3), 209 - 219.

Salo, J. 2004. Näyttötutkintojen kehittämiskoulutuksen vaikuttavuus Pohjois-Suomessa.

Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Akateeminen väitöskirja.

Schuller, T., & Desjardins, R. 2010. Wider benefits of adult education. Teoksessa P. Pe- terson, E. Baker & B. McGaw (ed.) International encyclopedia of education, 3th edi- tion, Elsevier, 229 - 233.

Schuller, T., Preston. J., Hammond, C., Brasset-Grundy, A. & Bynner, J. 2004. The bene- fits of learning. The impact of education on health, family life and social capital. Lon- don: RoutledgeFalmer.

Simola, H. 2006. Kuusi teesiä laadunvarmistuksesta. (Six theses on quality assurance) Tieteessä tapahtuu 23 (3), 44 - 49.

Simola, H. & Rinne, R. 2006. Koulutuksen laadunarvioinnin yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimisesta. Suomen arviointiyhdistyksen suplementti. Hallinnon tutkimus, 25 (3) 66 - 80.

Simola, H., Rinne, R., Varjo, J., Kauko, J. & Pitkänen, H. 2009. Quality Assurance and Evaluation (QAE) in Finnish Comprehensive Schooling – a national model or just unin- tended effects of radical decentralisation? Journal of Education Policy 24 (2), 163 - 178.

Simola, H., Rinne, R., Varjo, J. & Kauko, J. 2013. The paradox of the education race: how to win ranking game by sailing to headwind. Journal of Education Policy 28 (5), 612 - 633.

Simola, H, Varjo, J. & Rinne, R. 2010. Vasten valtavirtaa -kontingenssi, polkuriippuvuus ja konvergenssi suomalaisen perusopetuksen laadunarviointimallin kehityskulussa. Hal- linnon tutkimus 29 (4), 285 - 302.

Silvennoinen, H. 2012. Aikuisten osallistuminen koulutukseen 2012. Aikuiskasvatus 2012 (3), 230 - 233.

Tilastokeskus 2012. Aikuiskoulutukseen osallistuminen 2012. Suomen virallinen tilasto.

Helsinki. http://www.stat.fi/til/aku/2012/01/aku_2012_01_2013-06-13_kat_004_fi.html.

[luettu: 3.6.2014].

Tilastokeskus 2014. Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset 2013. Suomenvirallinen tilas- to. Helsinki. Tilastokeskus. http://tilastokeskus.fi/til/kjarj/2013/kjarj_2013_2014-02- 13_tie_001_fi.html [luettu: 6.9.2014].

Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2011. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.

Tuomisto, J. & Salo, P. 2006. Suunnittelupolitiikasta elämänpolitiikkaan. Teoksessa: J.

Tuomisto & P. Salo. Edistävä ja viihdyttävä aikuiskoulutus: Aulis Alanen aikuisopetuk- sen laatua etsimässä. Tampere: University Press, 13 - 30.

Tuomisto, J. 1992. Aikuiskasvatuksen perusaineksia. Tampereen yliopiston täydennys koulutuskeskus. Julkaisusarja B 2. Tampereen yliopisto.

Tuomola-Karp, P. 2005. Laatu luottamuksen rakentamisena - laatukäsitys kansanopistos- sa. Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta. Väitöskirja.

Tähtinen, J., Laakkonen, E. & Broberg, M. 2011. Tilastollisen aineiston käsittelyn ja tulkin- nan perusteita. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja C:20.

Ursin, J. 2007. Yliopistot laadun arvioijina. Akateemisia käsityksiä laadusta ja laadunvar- mistuksesta. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos.

af Ursin, K., Pekkola, E. & Tapaninen, S. 2011. Konsultoivan otteen käyttö kehittävässä arvioinnissa. Hallinnon tutkimus 30 (4), 332 - 344.

Vaherva, T. Malinen, A., Moisio, A., Raivola, R., Salo, P., Kantasalmi, K., Kamppi, P., Sil- vennoinen, H. 2006. Vapaan sivistystyön oppilaitosrakenne ja palvelukyky. Koulutuk- sen arviointineuvoston julkaisuja 16.

Vaherva, T., Malinen, A., Moisio, A., Raivola, R., Salo, P., Kuusipalo, P., Silvennoinen, H.

& Vaahtera, K. 2007. Vapaan sivistystyön vaikuttavuus ja suuntaviivaopinnot. Koulu- tuksen arviointineuvoston julkaisuja 25.

Valleala, U.M. 2007. Oppiiko vanha koira uusia temppuja? Näkökulmia aikuisen opiske- luun ja oppimiseen. Teoksessa: K. Collin & S. Paloniemi (toim.) Aikuiskasvatus tietee- nä ja toimikenttinä. Juva: PS-kustannus, 55 - 90.

Valli, R. 2001. Johdatus tilastolliseen tutkimukseen. Jyväskylä: PS-kustannus.

Valtioneuvoston asetus (10.12.2010/1103) FINLEX verkkopalvelu. http://www.fin- lex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980632 [luettu 20.3.2014]

Vedung, E. 2003. Arviointiaalto ja sen liikkeelle panevat voimat. STAKES. Finsoc työpa- pereita 2. Helsinki.

Vedung, E. 2010. Four waves of evaluation diffusion. Evaluation 16 (3), 263 - 277.

Virtanen, T. 2011. Arviointitieto, tarkastustieto, tutkimustieto - mikä niitä erottaa? Hallinnon tutkimus 30 (1), 3 - 4.

Virtanen, P. 2007. Arviointi. Arviointitiedon luonne, tuottaminen ja hyödyntäminen. Helsin- ki: Edita.

Vuorikoski, M & Onnismaa, J. 2004. Kuka voisi vastustaa opetuksen laatua? Tutkijata- paamisen jälkimaininkeja. Aikuiskasvatus 4 (1) 78 - 79.

LIITTEET

1. Kirkkonummen kansalaisopiston opetuksen vaikuttavuuden ja laa-dun kehittämisen -malli

Arviointikohde Kriteeri Selitys Tiedonlähde

1. Kansalaisopiston perustehtävä ja tavoitteet 1. Tavoitteiden ja 2. Tehokkuus = opettaminen

1. Koulutustarjonta, 2. Materiaalit ja välineet Opetuksen toteuttaminen ja

materiaalien ajantasaisuus

Materiaalit ja välineet ovat ajankohtaisia ja monipuoli-sia. Opetuksessa käytetään tarkoituksen mukaisia välineitä.

Opiskelijakysely, Opettajakysely 3. Tilat ja laitteet Oppimisympäristön

soveltu-vuus ja tilojen yhteiskäyttöaste

Koulujen tilojen sekä laitteiden tehokas yhteiskäyttö.

Opetustilat ovat sopivat opetuskäyttöön.

4. Opetuksen laatu Pedagoginen osaaminen,

Vuorovaikutus,

Tarkoituksenmukaisuus Yhteistyössä saavutetaan synergiaetuja ja hyödynne-tään kunnan monihallinnollisuutta. (sivistystoimi, perus-turva, tilapalvelut jne.).

Sidosryhmäkysely

6. Henkilöstö Tarkoituksenmukaisuus Opettajien pätevyys (koulutus ja opetuksen laatu). Opettajakysely, 7. Johtaminen Tarkoituksenmukaisuus Työprosessien toimivuus. Hyvä työilmapiiri. Sitoutunut

ja osaava henkilöstö.

Motivaatio jatkaa opintojaan ja halu kehittää itseään. Opiskelijakysely

2. Opiskelun vaikutukset Jalkautuminen Opiskelijat tunnistavat oppimiaan asioita. Opiskelijoiden kokemus itselle asettamiensa tavoitteiden toteutumises-ta. Yleissivistys ja elinikäinen oppiminen.

Opiskelijakysely

3. Oppimistulokset, Tavoitteiden saavuttami-nen

Jatkohalukkuus Löytää omat vahvuudet, hyöty itselle, työelämälle ja kuntalaisena toimimiselle.

2. Resursointi Tarkoituksenmukaisuus Resurssien riittävyys ja kurssien oikea mitoitus, lukukauden pituus.

Tilastot

3. Kannattavuus Talousarvion toteutuminen Opiskelijakysely

4. Kilpailukyky

Saavutettavuus Kurssien hinnoittelu, opetuksen saavutettavuus paikal-sesti, vertailutilastot

Tilastot, Opiskelijakysely

LIITE 2. Vapaan sivistystyön opintojen vaikuttavuus viitekehys (Manninen & Luu-kannel 2008, 64)

LIITE 3. Arvioinnin viisi kysymystä Kirkkonummen kansalaisopistossa.

LIITE 4. Kansalaisopisto sidosryhmät opiskelijoiden ja opettajien lisäksi.

LIITE 5. Kirkkonummen kansalaisopiston opiskelijakyselyn viitekehys Kirkpatrickin mallia mukaellen.

K ir kp at ri ck k o u lu tu ks e n va ik u tt avu u d e n n e lit as o in e n m al li (o p is ke lij ak ys e lyn vi it e ke h ys )

Kirkkonummen kansalaisopisto ArviointitasoMitä arvioidaan? Milloin arvioidaan? Miten mitataan? Miksi (arvioinnin hyöty) Taso 1 Reaktiot Opiskelijan tyytyisyys kurssin totetutukseen, suhtautuminen koulutukseen, kurssin välin vaikutus yksilötasolla Tyytyväisyys kurssiin, hdyllisyys, tuntemukset, mielipiteet, toiveet

Kurssin kuluessa, kurssin loputtuaKeskustelut, kurssipalauteKurssien kehitminen ja suuntaaminen, opettajavalinnat, tilarjestelyt, koulutustarpeet opettajille, vuosisuu Taso 2 Oppiminen Oppimisen ja osaamisen arviointi Mitä kurssilla opittiin, tiedon liäntyminen, taitojen parantuminen, asioiden ymmärtäminen, vaikutukset asenteisiin Kurssin kuluessa, kurssin loputtuaKeskustelut, "näytesalkut", "tasotestit", "kuntotestit", kurssipalaute.

Koulutus- ja kehitmismenetelmien toimivuuden arviointi, Opetuksen kehitmisen tueksi, kehityskeskusteluiden tueksi Taso 3 Toiminnan muuttuminen Toiminnan arviointi, käytytymisen muutosMiten osallistujat ytt oppimiaan asioita (työssä, yksinä, kuntalaisena, kansalaisena)

Kurssin/lukuvuoden päätytt vuosittain Vaikuttavuus-kysely, tiettyjen kohderyhmien haastattelut (valitut kehityskohteet), Tilastot (Hellewi)

Kansalaisopiston järjesmän opetuksen vaikuttavuuden viestimiseen opiskelijoille, kuntapäättäjille ja opettajille, kehityskeskusteluiden tueksi Taso 4 Tulokset ja vaikutukset Tulosten ja vaikutusten arviointiMillaisia vaikutuksia rjestyil kursseilla on ollut laajemmin (elämä, perhe, yst, kunta, yhteiskunta), Miten tehokasta koulutus on?, Miten taloudellista koulutus on?

Kurssin/lukuvuoden päätytt vuosittainVaikuttavuus-kysely, tiettyjen kohderyhmien haastattelut (valitut kehityskohteet), Tilastot (Hellewi) Kansalaisopiston järjesmän opetuksen vaikuttavuuden viestimiseen opiskelijoille, kuntapäättäjille ja opettajille, kehityskeskusteluiden tueksi.

LIITE 6. Hankkeen kokonaisaikataulu ja eteneminen

LIITE 7. Hankkeen aikataulu ja eteneminen

13.1.2014 Työpaja 1: Tavoitteet työskentelylle,

Kansalaisopiston toiminnan tavoitteiden ja arvojen määrittely, sidosryhmien tunnistaminen

20.1.2014 Työpaja 2: Arviointikohteet Opetushallituksen tuloksellisuuden

(= Tehokkuus, Vaikuttavuus, Taloudellisuus) arviointimallin mukaisesti 27.1.2014 Työpaja 3: Arviointikohteiden työstämien jatkuu

28.1.2014 Tapaaminen kielten opettajien kanssa

3.2.2014 Työpaja 4: Opettajia laajemmin mukaan eri oppiaineista arviointimallin ja -kohteiden työstämiseen

10.2.2014 Tapaaminen liikunnan opettajien kanssa 11.2.2014 Tapaaminen kädentaitojen opettajien kanssa 17.2.2014 Esitestattavan lomakkeen työstäminen

24.2.2014 Työpaja 5: Lomakkeen läpikäynti ja tiivistäminen Arviointikohteiden kriteerien työstäminen Otanta

26.2.- Kyselylomakkeen esitestaus kolmessa ryhmässä (liikunta, kielet ja 26.2.2014 kädentaidot)

27.3.2014 Testiaineiston läpikäynti ja muutostarpeet kyselylomakkeeseen 3.3.2014 Työpaja 6: Kyselyyn tarvittavien muutosten läpikäynti ja otoksen

perustelut, tarkistaminen ja otokseen tulevien opettajien kartoittaminen

4.3.2014 Muutokset ja tarkennukset kyselylomakkeeseen

6.3.2014 Rehtorin tiedote koko opetushenkilöstölle arvioinnin suorittamisesta.

Kyselylomakkeiden tulostus, postitus opettajille 10.3. - Kyselyiden toteuttaminen opetusryhmissä 23.3.2014

LIITE 8. Opiskelijakysely

Hyvä Kirkkonummen kansalaisopiston opiskelija!

Aktiivinen lukuvuosi 2013 - 2014 lähestyy loppuaan ja lukuisat kurssimme ovat päättymässä maaliskuussa. On aika kiittää sinua kuluneesta lukuvuodesta!

Kehitämme Kirkkonummen kansalaisopiston opetustoimintaa ja selvitämme millaisia

laajempia vaikutuksia opinnoilla on opiskelijoille. Tämä kysely on osa laajempaa kehitystyötä, jota teemme yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Kysely toimii kansalaisopiston kehitystyön lisäksi aineistona Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen pro gradu -opiskelija Sonja Lehtosen opinnäytteessä. Työssä käsitellään vapaan sivistystyön opintojen laajempia vaikutuksia opiskelijoiden elämässä. Vastaaminen kyselyyn tapahtuu nimettömänä, joten yksittäisiä vastaajia ei voida tunnistaa.

Toivon, että ehdit vielä hetkeksi pysähtyä, miettiä kulunutta vuotta, opintojasi Kirkkonummen kansalaisopistossa ja vastata kyselyyn. Vastauksesi on tärkeä!

Kyselyn vastaukset analysoidaan ja tuloksia käytetään opiston tulevien lukuvuosien suunnittelussa. Kansalaisopisto-opintojen merkityksestä ja opiskelun vaikuttavuudesta kerrotaan tulosten perusteella kuntapäättäjille ja kuntalaisille.

Yhteistyöterveisin Anna Lyytikäinen

rehtori, Kirkkonummen kansalaisopisto

Lisätietoa kyselystä

Rehtori; Anna Lyytikäinen anna.lyytikainen@kirkkonummi.fi, Päätoimiset opettajat; maanantaisin klo 15 - 16 puhelin 040- 1269 527 Elina Räisänen (taide- ja taitoaineet), Anni Henricson (liikunta) Tutkimusharjoittelija; Sonja Lehtonen solehton@student.uef.fi

Ikäni

Valitsin Kirkkonummen kansalaisopiston kurssin, koska (valitse enintään 3 vaihtoehtoa ja numeroi ne 1, 2 ja 3)

hinta on sopiva kurssitarjonta on hyvä kurssi on lähellä kotia

aihe on kiinnostava ystävä innosti muu syy, mikä

ryhmä on tuttu opettaja on hyvä ________________________

________________________

Kurssi, jolle osallistuin: ____________________________________________________________________

Sain tietää kurssista ja sen sisällöstä (valitse enintään 3 vaihtoehtoa ja numeroi ne 1, 2 ja 3)

opintoesitteestä kansalaisopiston opettajalta Muualta, mistä

opiston verkkosivuilta ystävältä tai tuttavalta __________________

kirjastosta neuvolasta __________________

paikallislehdestä Luckanista __________________

B Palaute kurssista, jolle osallistuit

B2 76

Mieti kurssia, jolle osallistuit ja arvioi kuinka seuraavat väittämät pitävät paikkansa Kurssi järjestelyt ja ilmoittautuminen Ei

lainkaan

jonkin verran

melko

paljon paljon a. Kurssikuvaus vastasi hyvin kurssin sisältöä

b. Ilmoittautuminen oli helppoa c. Kurssin aika oli sopiva

d. Kurssin opetuskertojen määrä oli riittävä e. Opetustila oli sopiva kurssille

Opetusmateriaalit ja –välineet

b. Sain hyvin tietoa hankittavista materiaaleista c. Kurssilla käytetty opetusmateriaali auttoi minua

ymmärtämään opittavia asioita d. Opetusvälineet olivat toimivat

e. Opetuksen kuuluvuus ja näkyvyys tunnilla oli hyvä

Ilmapiiri kurssilla Ei a. Kurssilla oli myönteinen ilmapiiri

b. Ryhmään oli helppoa tulla mukaan c. Ryhmässä hyväksyttiin erilaisia mielipiteitä d. Tunsin oloni mukavaksi tunneilla

e. Kurssilla oli paljon vuorovaikutusta

Opettaminen

b. Opettaja esitti asiat mielenkiintoisesti c. Tunnit olivat sisällöltään monipuolisia d. Opettaminen perustui opiskelijoiden tarpeisiin e. Opettajalta voi aina kysyä, jos en ymmärtänyt d. Sain oppimista edistävää palautetta f. Opettaja huomioi minut

Arvioi kurssia kokonaisuutena:

1 (heikko) 2 (tyydyttävä) 3 (hyvä) 4 (hyvin hyvä) 5 (erinomainen)

Palautetta ja toiveita opettajalle kurssin sisältöön ja opetukseen liittyen:

Palautetta ja toiveita opettajalle kurssin sisältöön ja opetukseen liittyen: