9. Yhteenveto
9.2 Jatkotutkimusehdotukset
Yhteenveto-luvun lopuksi esitetään tutkimusaiheeseen liittyen muutama aihe-ehdotus mahdollisia jatkotutkimuksia varten. On selvää, että työn tarjotessa runsaasti erilaisia
38 Vuonna 2003 Tilastokeskuksen Työolotutkimukseen osallistuneista (n = 1655) 46 prosenttia kertoi, että heidän työpaikallaan ei edistetä työssä jatkamista lainkaan. Vuonna 2008 tutkimukseen osallistuneista (n = 1847) vastaavasti 30 prosenttia kertoi, ettei heidän työpaikallaan edistetä työssä jatkamista lainkaan. ( Väänänen-Tomppo 2010, 64.)
voimavaroja työntekijälle, on hänen mahdollista selviytyä helpommin työn asettamista vaatimuksista ja tuntea työn imua, kuten tarmokkuutta, omistautumista tai uppoutumista.
Kuitenkin, esimerkiksi Bakker ym. (2008) kuitenkin pohtivat tutkimusartikkelissaan, onko työn imulla myös kääntöpuolensa. Toisin sanoen, onko mahdollista että koettu työn imu nousee liian korkeaksi, jos yksilö kokee työn imua jatkuvasti? Lähtökohtaisesti työn imun tarkoituksenahan on estää yksilön kokemaa työuupumusta ja stressiä, eikä sitä vastoin aiheuttaa sitä.
Toisaalta on ilmiselvää, että jossain vaiheessa loputkin suurista ikäluokista eläköityvät samalla työikäisen väestön pienentyessä, sillä suurin osa uusista sukupolvista on edeltäjiään pienempiä. Jos Suomen kansantalous halutaan pitää kilpailukykyisenä ja työpaikat säilyttää maamme rajojen sisäpuolella, tulisi varmistaa, että nuoremmilla sukupolvilla olisi hyvät lähtökohdat pysyä työelämässä aina vanhuuseläkkeeseen asti.
Tälläkin hetkellä vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle jää yli 25 000 ihmistä. Olisi siis mielenkiintoista tutkia, että minkälaisia panostuksia olisi tehtävä nuorempiin sukupolviin, jotta heidät saataisiin pysymään työelämän käytettävissä mahdollisimman pitkään. (Lähteenmaa 2012, 14). Lisäksi olisi mielenkiintoista tutkia, olisiko joillakin kotiympäristöön liittyvillä tekijöillä vaikutusta yksilön kokemaan työn imuun ja siihen, että hän jatkaisi työuraansa aina eläkeikään asti. Mitä tällaiset tekijät mahdollisesti olisivat?
Kohdeyrityksen olisi hyvä huomioida toiminnassaan tässä tutkimuksessa saavutettuja tuloksia, sillä lähes puolet koko Suomen henkilöstöstä on iältään yli 45-vuotiaita. Nämä työntekijät ikääntyvät koko ajan ja suuri osa heistä tulee jäämään eläkkeelle seuraavien kymmenen vuoden aikana. Tämä tulee olemaan haaste yrityksen kilpailukyvyn ja markkina-aseman kannalta, mutta siihen on mahdollista vaikuttaa jo nyt huomioimalla muun muassa päivittäisjohtamisen tasolla niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat ikääntyvän työntekijän työssä jatkamiseen myönteisesti. Kohdeyrityksen kannalta olennaista tämän tutkimuksen tuloksissa on, että voimakkaimmin ikääntyvän työntekijän työssä jatkamiseen vaikuttavat tekijät liittyvät hänen yksilöllisiin voimavaroihinsa. Tämä tarkoittaa, etteivät kohdeyrityksessä ikääntyvien työssä jatkamista tukevat toimet vaatisi ainakaan suuria taloudellisia panostuksia, vaan lähinnä ikäjohtamisen hyvien käytäntöjen juurruttamista organisaatiokulttuuriin. Käytännössä huomio tulisi kohdistaa
päivittäisjohtamisessa siihen, että esimerkiksi vahvistetaan ikääntyvien työntekijöiden uskoa siihen, että heillä on vielä paljon annettavaa työelämässä.
Lähdeluettelo
Ahonen, G. 1996. Ikääntymisen haittojen lieventämisen liiketaloudelliset kustannus-hyötyvaikutukset. Kirjassa: Ikääntyvät työelämässä. Ikääntyvien työllistämisedellytysten parantamista selvittäneen komitean mietintö. s. 33-59. Liiteosa 1996:14. Työministeriö.
Helsinki.
Airila, A. 2007. Eri-ikäisiin työntekijöihin liitetyt mielikuvat ja stereotypiat. Julkaisussa:
Airila, A., Kauppinen, K. & Eskola, K. (toim.). Ikäystävällisyys ja iän merkitys työssä – tutkimus hoito-, opetus- ja pelastusalalla. s. 20-60. Innocorp Oy. 175 s.
Alasuutari, P. 1995. Laadullinen tutkimus. Vastapaino Oy. Tampere. 3. painos. 281 s.
Bakker, A.B., Demerouti, E. & Verbeke, W. 2004. Using the Job Demands-Resources Model to predict burnout and performance. Human Resource Management 43(1): 83-104 p.
Anttonen, H. & Vainio, H. 2010. Towards Better Work and Well-Being. An Overview.
Journal of Occupational & Environmental Medicine 52(12): 1245-1248 p.
Bakker, A.B., Demerouti, E. & Euwema, M.C. 2005. Job Resources Buffer the Impact of Job Demands on Burnout. Journal of Occupational Health Psychology 10(2): 170-180 p.
Bakker, A.B., Schaufeli, W.B., Leiter, M.P. & Taris, T.W. 2008. Work engagement: An emerging concept in occupational health psychology. Work & Stress 22(3): 187-200 p.
Beehr, T.A. 1986. The Process of Retirement: A review and Recommendations for Future Investigation. Personnel Psychology 39(1): 31-55p.
Beehr, T.A., Glazer, S., Nielson, N. & Farmer, S.J. 2000. Work and Nonwork Predictors of Employees´ Retirement Ages. Journal of Vocational Behavior 57: 206-225 p.
Calo, T.J. 2008. Talent Management in the Era of the Aging Workforce: The Critical Role of Knowledge Transfer. Public Personnel Management 37(4): 403-416 p.
Demerouti, E., Bakker, A.B., Nachreiner, F. & Schaufeli, W.B. 2001. The Job Demands-Resources Model of Burnout. Journal of Applied Psychology 86(3): 499-512 p.
Ehrenberg, R.G. 1970. Absenteeism and the Overtime Decision. American Economic Review 60(3): 352-357 p.
Eläketurvakeskus. 2.4.2012. Eläkkeellesiirtymisiän odote. [WWW-dokumentti].
http://www.findikaattori.fi/fi/75. (Luettu 14.3.2013).
Feldman, D.C. 1994. The Decision to retire early: A review and conceptualization. The Academy of Management Review 19(2): 285-311 p.
Forss, S. 2004. Kansalliset kehitysohjelmat, työhyvinvointi ja ikääntyvien työssä pysyminen. Eläketurvakeskuksen monisteita 52. Helsinki.
Hakanen, J. 2002. Työuupumuksesta työn imuun – positiivisen työhyvinvointikäsitteen arviointimenetelmän suomalaisen version validointi opetusalan organisaatiossa. Työ ja ihminen 1/2002. 16 s.
Hakanen, J. 2009a. Työn imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja? – Kohti
laadukasta työelämää. Työterveyslaitos, Työyhteisöt ja -organisaatiot -osaamiskeskus. 80 s.
Hakanen, J. 2009b. Työn imun arviointimenetelmä (Utrecht Work Engagement Scale).
Työterveyslaitos. Helsinki. 54 s.
Hakanen, J.J., Bakker, A.B. & Schaufeli, W.B. 2006. Burnout and work engagement among teachers. Journal of School Psychology 43: 495-513 p.
Hakanen, J.J., Schaufeli, W.B. & Ahola, K. 2008. The Job Demands-Resources model: A three-year cross-lagged study of burnout, depression, commitment, and work
engagement. Work & Stress 22(3): 224-241 p.
Haworth, J. & Lewis, S. 2005. Work, leisure and well-being. British Journal of Guidance
& Counselling 33(1): 67-79 p.
Heikkilä, T. 2008. Tilastollinen tutkimus. Edita Prima Oy. Helsinki. 7., uudistettu painos.
317 s.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 1997. Tutki ja kirjoita. Kirjayhtymä Oy.
Helsinki. 432 s.
Holopainen, M. & Pulkkinen, P. 2012. Tilastolliset menetelmät. Sanoma Pro Oy.
Helsinki. 5.-7.painos. 360 s.
Ilmarinen, J.E. 2001. Aging workers. Occupational & Environmental Medicine 58: 546-552 p.
Ilmarinen, J. 2006. Pitkää työuraa! Ikääntyminen ja työelämän laatu Euroopan Unionissa.
Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki. 487 s.
Ilmarinen, J., Lähteenmäki, S. & Huuhtanen, P. 2003. Kyvyistä kiinni. Ikäjohtaminen yritysstrategiana. Talentum Media Oy. Helsinki. 215 s.
Julkunen, R. 2003. Kuusikymmentä ja työssä. Kopijyvä Kustannus Oy. Jyväskylä. 275 s.
Juuti, P. 1983. Työkäyttäytymisen teoreettinen tausta. LTK:n Erityispalvelut Oy.
Helsinki. 259 s.
Järvinen, M. 2012. Työhyvinvointi osana yritysvastuuta – Näkemyksiä suomalaiselta elintarvikealalta. Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu, Johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan laitos. 74 s.
Kanste, O. 2011. Work engagement, work commitment and their association with well-being in health care. Scandinavian Journal of Caring Sciences 25: 754-761 p.
Karasek, R.A. 1979. Job Demands, Job Decision Latitude, and Mental Strain: Implication for Job Redesign. Administrative Science Quarterly (24): 285-308 p.
Karisalmi, S., Tuominen, E. & Kaliva, K. 2008. Eläkeaikomukset ja
eläkkeellesiirtyminen. Seurantatutkimus Joustava eläkeikä –tutkimuksen aineistosta.
Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 2008:2. Helsinki. 48 s.
Katzell, R. 1975. Improving productivity and job satisfaction. Organizational Dynamics 4(1): 69-80 p.
Kela. 2012. Taskutilasto 2012. Helsinki. 29 s.
Kiviranta, R. 2010. Onnistu eri-ikäisten johtamisessa. WSOYpro Oy. Helsinki. 243 s.
Kurkela, R. Ei päiväystä. 3. Tutkimusasetelma: Kokonaistutkimus vai otostutkimus.
Verkko-opas. Virsta Virtual Statistics. Tilastokeskus. [WWW-dokumentti].
http://www.stat.fi/virsta/tkeruu/03/03/. (Luettu 1.3.2013).
Koivisto, K. 2001. Tunnista ja torju työuupumus. Yrityskirjat Oy. Helsinki. 269 s.
Kooij, D., de Lange, A., Jansen, P. & Dikkers, J. 2008. Older workers‘ motivation to continue to work: five meanings of age. Journal of Managerial Psychology 23(4): 364-394 p.
Laitila, A. 2011. Kuinka kauan jaksan jatkaa? Henkilöstövoimavarojen keinot ikääntyvän työntekijän työssä jaksamiseen. Pro gradu-tutkielma. Lapin yliopisto, Hallintotieteen maisteriohjelma. 103 s.
Lehto, A-M. 2012. Eläkeikätavoite on saavutettavissa. Tilastokeskuksen hyvinvointikatsaus 1/2012. 48-54 s.
Liukkonen, P. 2009. Henkilöstön arvon mittaaminen. Talentum. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä. 314 s.
Loikkanen, J. 18.2.2013, päivitetty 20.2.2013. Viisikymppisestä työelämän tähti? YLE Uutiset. [WWW-dokumentti].
http://yle.fi/uutiset/viisikymppisesta_tyoelaman_tahti/6500920.
Lundell, S., Tuominen, E., Hussi, T., Klemola, S., Lehto, E., Mäkinen, E., Oldenbourg, R., Saarelma-Thiel, T. & Ilmarinen, J. 2011. Ikävoimaa työhön. Työterveyslaitos.
Helsinki. 360 s.
Lähteenmaa, K. 2012. Analyysi: Pohja pettää vanhenevalta Suomelta. Kauppalehti 104:
31.5.2012. s.14.
Maslach, C. & Leiter, M.P. 1997. The truth about burnout. San Francisco: Jossey Bass.
186 p.
Mauno, S., Pyykkö, M. & Hakanen, J. 2005. Koetaanko organisaatioissamme työn imua?
Työn imun yleisyys ja selittävät tekijät kolmessa erilaisessa organisaatiossa. Psykologia 40(1): 16-30 s.
McCarthy, J. 2011. A Grey Area: An Investigation of Organisational Decision-Maker Attitudes toward ‘Older’ Workers. Doctoral Thesis. University of Limerick. 289 p.
Notkola, V. 2002. Työhyvinvointi ei ole sattumaa – tutkimus hyvien käytäntöjen vaikuttavuudesta. Työssä jaksamisen ohjelma. 51 s.
Pajunen, A. & Ruotsalainen, K. 2012. Suuret ikäluokat eläkeiässä. Tilastokeskuksen hyvinvointikatsaus 1/2012. 8-13 s.
Parker, G.B. & Hyett, M.P. 2011. Measurement of Well-Being in the Workplace. The Development of the Work Well-Being Questionnaire. Journal of Nervous and Mental Disease 199(6): 394-397 p.
Pelkonen, J. 2005. Vanhimpien palkansaajien työssä jatkaminen työeläkeuudistuksen jälkeisessä valintatilanteessa. Eläketurvakeskuksen raportteja 2005:1. 87 s.
Piekkola, H. 2003. Työssä jaksaminen kiireiden ja vapaa-ajan puristuksissa – tutkimus ikääntyvien ajankäytöstä. Työssä jaksamisen ohjelma. 60 s.
Pietarinen, J. 2002. Eettiset perusvaatimukset tutkimustyössä. Julkaisussa: Karjalainen, S., Launis, V., Pelkonen, R. & Pietarinen, J. (toim.). Tutkijan eettiset valinnat. s. 58–69.
Gaudeamus Kirja. Helsinki. 399 s.
Rauramo, P. 2008. Työhyvinvoinnin portaat – viisi vaikuttavaa askelta. Edita Oy.
Helsinki. 191 s.
Robertson, A. & Tracy, C.S. 1998. Health and productivity of older workers.
Scandinavian Journal of Work, Environment & Health 24(2): 85-97 p.
Ruoholinna, T. 2009. Ikääntyvät työelämässä. Päihittääkö nuoruus ja koulutus
aikuisuuden ja kokemuksen? Väitöskirja. Turun yliopisto, Kasvatustieteiden laitos. Turun yliopiston julkaisuja 288. 356 s.
Salo, M. 2008. Esimiesten työssä jaksaminen: Mikä antaa voimavaroja työhön?
Lisensiaatintutkimus. Tampereen yliopisto, Psykologian laitos. 41 s.
Schaufeli, W.B., Salanova, M., Conzález-Romá, V. & Bakker, A.B. 2002. The
Measurement of Engagement and Burnout: A Two Sample Confirmatory Factor Analytic Approach. Journal of Happiness Studies 3: 71-92 p.
Schaufeli, W.B. & Bakker, A.B. 2004. Job demands, job resources, and their relationship with burnout and engagement: a multi-sample study. Journal of Organizational Behavior 25: 293-315 p.
Seitsamo, J. 2007. Retirement Transition and Well-being – A 16-year Longitudinal Study. Doctoral Thesis. University of Helsinki, Department of Social Policy. 63 p.
Shier, M.L. & Graham, J.R. 2011. Work-related factors that impact social work
practitioners‘ subjective well-being: Well-being in the workplace. Journal of Social Work 11(4): 402-421 p.
Seligman, M.E.P. & Csikszentmihalyi, M. 2000. Positive Psychology: An Introduction.
American Psychologist 55(1): 5-14 p.
Skoglund, B. & Skoglund, C. 2005. Can age management promote work ability among older workers? International Congress Series 1280. 392-396 p.
Takala, M. 2008a. Pidentääkö osa-aikaeläke työuraa? Julkaisussa: Takala, M. &
Hietaniemi, M. (toim.). Osa-aikaeläke ja eläkeuudistuksen tavoitteet. s. 19-35.
Eläketurvakeskuksen raportteja 2008:2. 66 s.
Takala, M. 2008b. Johdanto. Julkaisussa: Takala, M. & Hietaniemi, M. (toim.). Osa-aikaeläke ja eläkeuudistuksen tavoitteet. s. 11-17. Eläketurvakeskuksen raportteja 2008:2. 66 s.
Takala, M., Karisalmi, S. & Tuominen, E. 2010. Tutkimuskatsaus. Julkaisussa:
Tuominen, E., Takala, M. & Forma, P. (toim.). Työolot ja työssä jatkaminen.
Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 2010:2. s. 19-30. Helsinki. 145 s.
Tarvainen, T., Kinnunen, U., Feldt, T., Mauno, S. & Mäkikangas, A. 2005. Vaatimus- ja voimavaratekijät suomalaisten johtajien työssä. Työ ja ihminen 19: 440-465 s.
Tauriala, R. 2005. Ikääntyvien neuvolaterveydenhoitajien työssä jaksaminen –
terveydenhoitajien kokemuksia ja kehittämisajatuksia. Pro gradu-tutkielma. Tampereen yliopisto, Hoitotieteen laitos. 84 s.
Teknologiateollisuus Ry & Metallityöväen liitto Ry. 2011. Teknologiateollisuus Ry:n ja Metallityöväen liitto Ry:n välinen työehtosopimus 24.10.2011-31.10.2013.
Tengland, P-A. 2011. The Concept of Work Ability. Journal of Occupational Rehabilitation (21): 275-285 p.
Thermo Fisher Scientific. 2012. Company Overview & Finland Based Business.
Yrityksen sisäinen Power Point-esitys. 16 s.
Thermo Fisher Scientific. 2011. Annual report 2011. 134 p.
Tikkanen, T. 1998. Learning and Education of Older Workers. Lifelong Learning at the Margin. Doctoral Thesis. University of Jyväskylä, the Faculty of Education. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 137: 89 p.
Tilastokeskus. 2013, päivitetty 22.3.2013. Taloudellinen huoltosuhde. [WWW-dokumentti]. http://www.findikaattori.fi/fi/32.
Tilastokeskus. Päivitetty 9.3.2012. Sosioekonomisen aseman luokitus
työvoimatutkimuksessa. [WWW-dokumentti]. http://www.stat.fi/til/tyti/tyti_2012-03-09_uut_001.html.
Tilastokeskus. Ei päiväystä. Sosioekonominen asema 1989. [WWW-dokumentti].
http://www.stat.fi/meta/luokitukset/sosioekon_asema/001-1989/index.html. (Luettu 24.3.2013).
Tuominen, E., Takala, M., Ahonen, K. & Karisalmi, S. 2010. Palkansaajien
eläkeaikomukset 2000-luvulla. Julkaisussa: Tuominen, E., Takala, M. & Forma, P.
(toim.). Työolot ja työssä jatkaminen. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 2010:2. s. 91 – 131. Helsinki. 145 s.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Helsinki. 40 s.
Uusitalo, H. 1991. Tiede, tutkimus ja tutkielma. Johdatus tutkielman maailmaan. WSOY.
Helsinki. 121 s.
Valli, R. 2001. Kyselylomaketutkimus. Julkaisussa: Aaltola, J. & Valli, R. (toim.).
Ikkunoita tutkimusmetodeihin I. Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. s. 100 - 112. PS-kustannus. Jyväskylä. 217 s.
Valve, P. 2006. Ennenaikaiselle eläkkeelle hakeutumisen prosessi ja ikääntyneiden työntekijöiden eläkehakuisuus. Pro gradu-tutkielma. Jyväskylän yliopisto,
Taloustieteiden tiedekunta. 106 s.
Väänänen-Tomppo, I. 2010. Jotta jaksaisi ja jatkaisi työssä mahdollisimman pitkään.
Julkaisussa: Tuominen, E., Takala, M. & Forma, P. (toim.). Työolot ja työssä jatkaminen.
Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 2010:2. s. 59 – 90. Helsinki. 145 s.
Xanthopoulou, D., Bakker, A.B., Demerouti, E. & Schaufeli, W.B. 2007. The Role of Personal Resources in the Job Demands-Resources Model. International Journal of Stress Management 14(2): 121-141 p.
Yaniv, G. 1995. Burnout, absenteeism, and the overtime decision. Jouurnal of Econonic Psychology 16(2): 297-309 p.
Liitteet
Liite 1: Tutkimuksen kyselylomake
Kyselylomake:
Työssä jatkaminen eläkeikään asti
Arvoisa Thermo Fisher Scientificin työntekijä,
Olette mukana pro gradu-työhön liittyvässä kyselytutkimuksessa, jonka tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat työntekijän työssä jatkamiseen vanhuuseläkkeen alaikärajaan (63 vuotta) asti. Kyselyyn vastaaminen vie noin 10 minuuttia ja kysymykset ovat monivalintakysymyksiä, joten niihin on helppo vastata.
Antamanne vastaukset ovat luottamuksellisia eikä tutkimuksessa kerättyjä tietoja käytetä muuhun kuin tähän tutkimustarkoitukseen. Palautetut kyselylomakkeet ovat ainoastaan tutkijan nähtävissä. Thermo Fisher Scientific saa käyttöönsä tutkimuksesta tehtävän loppuanalyysin, josta ei ole mahdollista tunnistaa yksittäistä vastaajaa. Jos olette kiinnostuneita kuulemaan tutkimuksessa saavutetuista tuloksista, voitte olla minuun yhteydessä sähköpostitse: sanna.m.kallio@helsinki.fi
Vastattuanne kyselyyn, voitte palauttaa tämän lomakkeen:
Vantaalla: Amican ruokalassa olevaan palautuslaatikkoon Joensuussa: Ruokalassa olevaan palautuslaatikkoon
Vastausaikaa Teillä on perjantaihin 22. maaliskuuta 2013 asti.
Kiitos jo etukäteen ajastanne ja arvokkaista vastauksistanne!
Ystävällisin terveisin, Sanna Kallio
Helsingin yliopisto, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta sanna.m.kallio@helsinki.fi
Tutkimuksen onnistumiselle on tärkeää, että pyrkisitte vastaamaan kaikkiin kysymyksiin mahdollisimman huolellisesti. Ympyröikää jokaisessa kohdassa YKSI Teille sopiva vastausvaihtoehto ellei toisin ohjeisteta.
3. Mikä on asemanne yrityksessä?
A. Työntekijä
5. Kuinka kauan olette ollut yhtäjaksoisesti Thermo Fisher Scientificin palveluksessa?
7. Kuinka todennäköisenä pidätte sitä, että tulette jatkamaan työuraanne vanhuuseläkkeen alaikärajaan saakka (63 vuotta)?
8. Minkälaiseksi koette tämän hetkisen fyysisen terveydentilanne?
9. Kuinka paljon työssä jatkamiseenne vaikuttaa työssä jatkamisen myötä saatava suurempi eläke?
10. Kuinka paljon työpaikallanne mielestänne edistetään yli 45-vuotiaiden työssä jatkamista eläkeikään asti?
Jos valitsitte tässä kohdassa jonkin muun vaihtoehdon kuin ”Ei lainkaan”, antakaa vähintään yksi esimerkki siitä, kuinka mielestänne työpaikalla edistetään työssä jatkamista eläkeikään asti.
_______________________________________________________________________
_______________________________________________________________________
11. Oletteko ollut yrityksen kustantamassa kuntokartoituksessa?
A. Kyllä olen
B. En ole, mutta kokisin sen hyödyllisenä tulevaisuuteni kannalta C. En ole enkä koe sitä tarpeellisena tulevaisuuteni kannalta
12. Kuinka aktiivisesti käytätte seuraavia TherVat Ry:n tarjoamia palveluita?
Rastittakaa oikea vastausvaihtoehto.
TYÖN HALLINTA & TYÖN VOIMAVARAT
Seuraavat väittämät käsittelevät työn hallintaan ja työn voimavaroihin liittyviä tekijöitä. Rastittakaa jokaisen väittämän kohdalla omaa näkemystänne parhaiten vastaavan vaihtoehdon numero. Jokaisessa kohdassa Teidän on mahdollista valita vain yksi vastausvaihtoehto.
Kuinka hyvin mielestänne seuraavat väittämät pitävät paikkansa työssänne?
1 = Pitää täysin paikkansa, 2 = Pitää jokseenkin paikkansa, 3 = Neutraali kanta, 4 = Ei pidä juurikaan paikkaansa, 5 = Ei pidä lainkaan paikkaansa, 6 = En osaa sanoa
Väittämä 1 2 3 4 5 6
17. Työyhteisössä suositaan eri-ikäisten työntekijöiden kanssa tapahtuvaa tiimi- ja ryhmätyöskentelyä
18. Omiin työmenetelmiin voi vaikuttaa (mahdollisuus kehittää oman jaksamisen mukaisia työmenetelmiä)
19. Omaan työtahtiin voi vaikuttaa (mahdollisuus tehdä työtä oman jaksamisen ehdoilla)
20. Omiin työaikoihin voi vaikuttaa (työaikajoustot) 21. Suoritettavat työtehtävät ovat vastuullisia
22. Uutta tietotaitoa on mahdollista kehittää työn ohessa (työpaikan kustantamat koulutukset tai kurssit)
23. Työsuhteen jatkuvuus on varmaa vähintään seuraavat 6 kk 24. Uralla on mahdollisuus edetä (vastuullisemmat työtehtävät) 25. Työpaikalla on tehokas sisäinen tiedotus muutoksista (esim.
henkilöstölehti)
26. Esimies huomioi alaisensa yksilöinä (huomioi esim. iän mukanaan tuomat vaikutukset voimavaroihin)
27. Työyhteisössä on hyvät henkilösuhteet (esim.
oikeudenmukainen kohtelu)
28. Työyhteisöä kehitetään jatkuvasti (esim. työmenetelmät)
Kuinka hyvin mielestänne seuraavat väittämät pitävät paikkansa työssänne?
1 = Pitää täysin paikkansa, 2 = Pitää jokseenkin paikkansa, 3 = Neutraali kanta, 4 = Ei pidä juurikaan paikkansa, 5 = Ei pidä lainkaan paikkansa, 6 = En osaa sanoa
Väittämä 1 2 3 4 5 6
29. Vaikeissa työtilanteissa ongelmat ratkaistaan yhdessä
30. Työyhteisössä roolit ovat selkeitä (tieto siitä mikä työtehtävä on kenenkin vastuulla)
31. Työyhteisö on innovatiivinen (työmenetelmiä kehitetään yhdessä ja säännöllisesti)
32. Oma työpanos on tärkeä organisaatiolle (uskon, että työpanokseni on merkityksellinen yrityksen kannalta)
33. Esimieheltä saa palautetta työstä (väh. kerran kuukaudessa) 34. Suoritetut työtehtävät ovat sopivan haasteellisia (saan tyydytystä, kun menestyn haastavissa työtehtävissä) 35. Oman työn tulokset ovat näkyviä
36. Työyhteisön kanssa järjestetään yhteisiä tapahtumia (esim.
virkistyspäivät)
37. Työtehtäviä on mahdollista muuttaa ja keventää omia voimavaroja vastaaviksi
38. Työyhteisössä vallitsee luottamus toisten tapaan tehdä työnsä
TYÖKYKYKY & YKSILÖLLISET VOIMAVARAT
Seuraavat väittämät käsittelevät työkykyyn ja yksilöllisiin voimavaroihin liittyviä tekijöitä. Rastittakaa jokaisen väittämän kohdalla omaa näkemystänne parhaiten vastaavan vaihtoehdon numero. Jokaisessa kohdassa Teidän on mahdollista valita vain yksi vastausvaihtoehto.
Kuinka hyvin mielestänne seuraavat väittämät pitävät paikkansa työssänne?
1 = Pitää täysin paikkansa, 2 = Pitää jokseenkin paikkansa, 3 = Neutraali kanta, 4 = Ei pidä juurikaan paikkansa, 5 = Ei pidä lainkaan paikkansa, 6 = En osaa sanoa
Väittämä 1 2 3 4 5 6
39. Työllä on suuri henkilökohtainen merkitys (koen, että työni on palkitsevaa)
40. Läheisiltä ihmisiltä voi saada tukea (voin puhua läheisteni kanssa työhöni liittyvistä myönteisistä ja kielteisistä asioista) 41. Oma suhtautuminen tulevaisuuteen on myönteinen (uskon, että minulla on vielä annettavaa työelämässä)
42. Vahva usko omaan pystyvyyteen työssä (koen, ettei ikäni vaikuta työni tuloksiin kielteisesti)
43. Palautuminen nopeasti henkisistä ja fyysisistä rasituksista työpäivän jälkeen
44. Myönteinen itsearvostus (koen, että olen hyvä työssäni)
45. Onnistumisen tunne työssä on säännöllistä (väh. kerran viikossa) 46. Esimiehen kanssa asetetaan yhdessä tavoitteita (väh. kaksi
kertaa vuodessa)
47. Asetettuja tavoitteita seurataan yhdessä esimiehen kanssa 48. Työkuormitus on tasaista (ei suvanto- ja kiirevaiheita) 49. Korkea tyytyväisyys työn sisältöön (työtehtävät vastaavat osaamistani)
50. Mahdollisuus toteuttaa itseään työssä
51. Tunne, että iän mukanaan tuomaa elämänkokemusta arvostetaan
Kuinka hyvin mielestänne seuraavat väittämät pitävät paikkansa työssänne?
1 = Pitää täysin paikkansa, 2 = Pitää jokseenkin paikkansa, 3 = Neutraali kanta, 4 = Ei pidä juurikaan paikkansa, 5 = Ei pidä lainkaan paikkansa, 6 = En osaa sanoa
Väittämä 1 2 3 4 5 6
52. Työtoverit antavat tukea ja kannustusta
53. Inspiroituminen työstä säännöllisesti (ilo uusista asioista, joita oppii työssä)
54. Työpaikka tarjoaa riittävästi virike- ja harrastusmahdollisuuksia 55. Säännöllinen työhön uppoutumisen kokeminen (väh. kerran viikossa)
56. Työpaikalla vallitsee työrauha (voi suunnitella ja toteuttaa työn ilman painostusta)
57. Työ- ja muu elämä ovat tasapainossa
58. Luovuutta on mahdollista toteuttaa työssä (työn virikkeellisyys) 59. Esimies kannustaa oman ammattitaidon kehittämiseen
(omaehtoinen opiskelu)
60. Omaa tietämystään voi jakaa nuoremmille työtovereille (mentorointi)
LOPUKSI: Mitä toivomuksia Teillä on oman työnne suhteen, jotta jatkaisitte työssänne vanhuuseläkkeen alaikärajaan (63 vuotta) asti? Mainitkaa vähintään kaksi asiaa.
_______________________________________________________________________
_______________________________________________________________________
_______________________________________________________________________
___________________________
PALAUTE: Tässä osiossa voitte vapaasti antaa palautetta lomakkeesta tai yleisesti tästä tutkimuksesta. Palautteen antaminen ei ole pakollista.
_______________________________________________________________________
_______________________________________________________________________
_______________________________________________________________________
___________________________
KIITOS KYSELYYN OSALLISTUMISESTANNE!
Liite 2: IBM SPSS Statistics 21-ohjelman tulostuksia
A. Ristiintaulukoinnin yhteydessä ajettujen Fisherin Exact-testien tulokset:
1. Todennäköisyys jatkaa työuraa vanhuuseläkkeelle saakka * Sukupuoli
Chi-Square Tests
a. 2 cells (20,0%) have expected count less than 5. The minimum expected count is ,69.
b. The standardized statistic is 1,264.
2. Todennäköisyys jatkaa työuraa vanhuuseläkkeelle saakka * Ikä
Chi-Square Tests
Fisher's Exact Test 14,084 ,233
Linear-by-Linear Association
2,220 1 ,136 .b .b
N of Valid Cases 130
a. 10 cells (50,0%) have expected count less than 5. The minimum expected count is ,17.
b. Cannot be computed because there is insufficient memory.
3. Todennäköisyys jatkaa työuraa vanhuuseläkkeelle saakka * Asema
Chi-Square Tests
Fisher's Exact Test 11,235 ,149
Linear-by-Linear Association
,037b 1 ,848 ,859 ,440 ,016
N of Valid Cases 127
a. 6 cells (40,0%) have expected count less than 5. The minimum expected count is ,38.
b. The standardized statistic is -,192.
4. Todennäköisyys jatkaa työuraa vanhuuseläkkeelle saakka * Toimipiste
a. 2 cells (20,0%) have expected count less than 5. The minimum expected count is ,91.
5. Todennäköisyys jatkaa työuraa vanhuuseläkkeelle saakka * Palvelusvuodet Thermo Fisher Scientific Oy
Fisher's Exact Test 11,681 ,429
Linear-by-Linear Association
,201 1 ,654 .b .b
N of Valid Cases 130
a. 12 cells (60,0%) have expected count less than 5. The minimum expected count is ,18.
b. Cannot be computed because there is insufficient memory.
6. Todennäköisyys jatkaa työuraa vanhuuseläkkeelle saakka * Fyysinen terveydentila
Chi-Square Tests
Fisher's Exact Test 39,129 ,000
Linear-by-Linear Association
,586b 1 ,444 ,453 ,237 ,016
N of Valid Cases 129
a. 9 cells (60,0%) have expected count less than 5. The minimum expected count is ,16.
b. The standardized statistic is ,766.
7. Todennäköisyys jatkaa työuraa vanhuuseläkkeelle saakka * Suurempi eläke
Fisher's Exact Test 21,699 ,002
Linear-by-Linear Association
,688b 1 ,407 ,413 ,210 ,012
N of Valid Cases 127
a. 5 cells (33,3%) have expected count less than 5. The minimum expected count is ,36.
b. The standardized statistic is -,829.
8. Todennäköisyys jatkaa työuraa vanhuuseläkkeelle saakka * Työssä jatkamisen edistäminen
Fisher's Exact Test 17,735 ,009
Linear-by-Linear Association
,444b 1 ,505 ,513 ,266 ,017
N of Valid Cases 113
a. 7 cells (46,7%) have expected count less than 5. The minimum expected count is ,12.
b. The standardized statistic is -,667.
9. Todennäköisyys jatkaa työuraa vanhuuseläkkeelle saakka * Kuntokartoitukseen osallistuminen
a. 6 cells (40,0%) have expected count less than 5. The minimum expected count is ,40.
B. Onko havaittavissa eroa työuran jatkamisaikeissa eläkeikään asti ikäryhmien 45- 54
B. Onko havaittavissa eroa työuran jatkamisaikeissa eläkeikään asti ikäryhmien 45- 54