Vapaa -ajan istumisen määrän (kaikki vapaa -ajan istuminen kattavasti) yhteyttä BMI:hin ja vyötärönympärykseen on tutkittu vähän verrattuna päivän kokonaisistumisaikaan. Erityisesti pitkiä seurantatutkimuksia kaivataan lisää koskien sekä päivän kokonaisistumisaikaa että vapaa ajan istumista, jolloin syy -seuraussuhdetta voi luotettavammin tulkita kuin poikkileikkaustutkimuksissa.
Tutkijoiden taholta tehtäviä antropometrisia mittauksia tulisi suosia jatkossa, sillä ne ovat paljon luotettavampia kuin itse raportoidut. Tutkimustulosten tulkinta helpottuu tätä kautta. Vapaa -ajan istumista koskevan kysymyksen kohdalla tulisi olla määrältään suurempia vastausvaihtoehtoja, kuin vain ”yli kaksi tuntia päivässä”;
vastausvaihtoehdoissa tulisi olla neljä tuntia ja vielä ajallisesti pidempiäkin vastausvaihtoehtoja. Tutkimusta kaipaa myös erilaiset etniset ryhmät asian tiimoilta.
Vapaa -ajan istumisen muutoksen yhteys BMI:n ja vyötärönympäryksen muutokseen olisi yksi mielenkiintoinen tutkimusaihe. Istumiskäyttäytymisen muutos on vain haastava siinä mielessä, että seurantatutkimuksessa tulisi olla välikysely tai mittaus, jonka avulla olisi helpompi hahmottaa, missä kohtaa mahdollinen muutos on tapahtunut. Seurantatutkimuksessa voisi ottaa mukaan useampia ylipainon ja lihavuuden kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä kuten ravinto, fyysisen aktiivisuuden taso, tupakointi ja sosioekonominen asema ja tutkia, onko vapaa -ajan istumisella itsenäinen vaikutus ylipainon ja lihavuuden kehittymiseen vai selittyykö yhteys jonkin muun tekijän kautta. Tutkimuksissa voisi myös kontrolloida alkutilanteen BMI:n tai vyötärönympäryksen, jotta näkisi kuinka paljon alun painostatuksella on merkitystä painonlisäykseen henkilöillä, jotka alun alkaen istuvat paljon.
Matalan ja korkean sosioekonomisen aseman vaikutusta vapaa -ajan istumisen ja ylipainon/lihavuuden yhteyteen olisi hyvä myös tutkia. Proper ym. (2007) tulivat siihen tulokseen, että vapaa -ajan istumisen määrän ja sosioekonomisen aseman käänteinen yhteys selittynee sillä, että ne ihmiset, jotka kuuluvat matalaan sosioekonomiseen asemaan tekevät fyysistä työtä ja harrastavat siten vapaa -ajallaan vähemmän liikuntaa kuin korkeassa sosioekonomisessa asemassa olevat ihmiset.
Kaksostutkimuksessa voisi valita sellaisia kaksospareja, jotka ovat liikunta -aktiivisuudeltaan täysin erilaisia (toinen inaktiivinen ja toinen aktiivinen) ja selvittää sitä kautta vapaa -ajan istumisen määrän vaikutusta ylipainon ja lihavuuden esiintymiseen/kehittymiseen. Näin voitaisiin nähdä identtisillä kaksosilla mahdollinen käyttäytymisen vaikutus kehon rasvan määrään.
Objektiivisena istumisen mittarina kiihtyvyysmittari voisi olla kyselyä luotettavampi vaihtoehto istumisajan mittaamiseksi. Se tuottaa tarkempaa tietoa aktiivisuuden intensiteetistä ja kestosta (Saelens 2003). Yhtenä ylipainon ja lihavuuden osoittamisen menetelmänä voisi käyttää DEXA -laitetta, jonka avulla saisi luotettavan tiedon kehon rasvaprosentista tai vatsaontelon sisäisen rasvan määrästä.
Objektiivisilla menetelmillä tehtäviä lisätutkimuksia tarvitaan vahvistamaan aikaisempia itse raportoiduin menetelmin saatuja tutkimustuloksia.
Istumisen lisäksi olisi mielenkiintoista tietää, miten arkipäiväinen matalatehoinen liikkuminen ja seisominen vaikuttavat ylipainon/lihavuuden kehittymiseen.
Toimistotyötä tekevillä ihmisillä voisi tutkia, miten kevyen fyysisen aktiivisuuden tauot työpäivän aikana vaikuttavat kehon rasvan määrään.
LÄHTEET
Aikuisten liikunta. Käypä hoito –suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. [www-dokumentti] 8.11.2010 [haettu 11.1.2011] www.kaypahoito.fi
Al Mamun A, Cramb SM, O’Callaghan MJ, Williams GM, Najman JM. Childhood overweight status predicts diabetes at age 21 years: a follow -up study. Obesity 2009;17(6):1255-1261.
Arsenault BJ, Rana JS, Lemieux I, Despres J-P, Kastelein JJP, Boekholdt SM, Wareham NJ, Khaw K-T. Physical inactivity, abdominal obesity and risk of coronary heart disease in apparently healthy men and women. Int J Obesity 2010;34:340-347.
Bauman A, Ainsworth BE, Sallis JF, Hagströmer M, Craig CL, Bull FC, Pratt M, Venugopal K, Chau J, Sjöström M. The descriptive epidemiology of sitting. A 20 – country comparison using the international physical activity questionnaire (IPAQ). Am J Prev Med 2011;41(2):228-235.
Bey L, Hamilton MT. Suppression of skeletal muscle lipoprotein lipase activity during physical inactivity: a molecular reason to maintain daily low –intensity activity. J Physiol 2003;551.2:673-682.
Blanck HM, McCullough ML, Patel AV, Gillespie C, Calle EE, Cokkinide VE, Galuska DA, Khan LK, Serdula MK. Sedentary behavior, recreational physical activity, and 7 – year weight gain among postmenopausal U.S. women. Obesity 2007;15(6):1578-1588.
Blaut M, Bischoff SC. Probiotics and obesity. Ann Nutr Metab 2010;57:20-23.
Bowman SA. Television -viewing characteristics of adults: correlations to eating practices and overweight and health status. Prev Chronic Dis 2006;3(2):38.
Bäckhed F, Ding H, Wang T, Hooper LV, Young Koh G, Nagy A, Semenkovich CF, Gordon JI. The gut microbiota as an environmental factor that regulates fat storage.
Proc Natl Acad Sci USA 2004;101:15718-15723.
Caterson ID, Gill TP. Obesity: epidemiology and possible prevention. Best Pract Clin Endocrinol Metabol 2002;16(4):595-610.
Church T. The Low -fitness phenotype as a risk factor: More than just being sedentary? Obesity 2009;17(3):39-42.
De Cocker KA, van Uffelen JG, Brown WJ. Associations between sitting time and weight in young adult Australian women. Abstract. Prev Med. 2010;51:361-367.
De Koning L, Merchant AT, Pogue J, Anand SS. Waist circumference and waist- to-hip ratio as predictors of cardiovascular events: meta –regression analysis of prospective studies. Eur Heart J 2007;28:850-856.
Despres J-P. Cardiovascular disease under the influence of excess of visceral fat.
Crit Pathways in Cardiol 2007;6:51–59.
Drewnowski A, Popkin BM. The nutrition transition: new trends in the global diet. Nutr Rev 1997;55:31-43.
Ekelund U, Brake S, Besson H, Sharp S, Wareham NJ. Time spent being sedentary and weight gain in healthy adults: reverse or bidirectional causality? Am J Clin Nutr 2008;88:612-617.
Flood V, Webb K, Lazarus R, Pang G. Use of self -report to monitor overweight and obesity in populations: some issues for consideration. Aust NZ J Public Health 2000;24:96-99.
Fogelholm M. Antropometriset ja kehon koostumusta kuvaavat mittaukset.
Teoksessa Keskinen KL, Häkkinen K, Kallinen M (toim.) Kuntotestauksen käsikirja. 2.
uudistettu painos. Helsinki: Liikuntatieteellinen seura, 2007:44-50.
Fogelholm M. Lihaksen energiantuotanto ja energia -aineenvaihdunta. Teoksessa Fogelholm M, Vuori I, Vasankari T (toim.) Terveysliikunta. 2. uudistettu painos.
Helsinki: Duodecim, 2011a:20-31.
Fogelholm M, Kaukua J. Lihavuus. Teoksessa Vuori I, Taimela S, Kujala U. (toim.) Liikuntalääketiede. 3. uudistettu painos. Helsinki: Duodecim, 2005:423-437.
Fogelholm M. Lihavuus ja kehon koostumus. Teoksessa Fogelholm M, Vuori I, Vasankari T (toim.) Terveysliikunta. 2. uudistettu painos. Helsinki: Duodecim, 2011b:112-123.
Freemantle N, Holmes J, Hockey A, Kumar S. Meta -analysis. How strong is the association between abdominal obesity and the incidence of type 2 diabetes? Int J Clin Pract 2008;62(9):1391-1396.
Gardiner PA, Healy GN, Eakin EG, Clark BK, Dunstan DW, Shaw JE, Zimmet PZ, Owen N. Associations Between Television Viewing Time and Overall Sitting
Time with the Metabolic Syndrome in Older Men and Women: The Australian Diabetes Obesity and Lifestyle Study. J Am Geriatr Soc 2011;59:788–796.
Hamilton MT, Hamilton DG, Zderic TW. Exercise physiology versus inactivity physiology: An essential concept of understanding lipoprotein lipase regulation.
Exerc. Sport Sci. Rev. 2004;32(4):161-166.
Hamilton MT, Hamilton DG, Zderic TW. Role of low energy expenditure and sitting in obesity, metabolic syndrome, type 2 diabetes, and cardiovascular disease. Diabetes 2007;56:2655-2667.
Healy GN, Dunstan DW, Salmon J, Cerin E, Shaw JE, Zimmet PZ, Owen N. Breaks in Sedentary Time. Beneficial associations with metabolic risk. Diabet Care 2008;
31:661–666.
Hills AP, Shultz SP, Soares MJ, Byrne MN, Hunter GR, King NA, Misra A. Obesity management. Resistance training for obese, type 2 diabetic adults: review of the evidence. Obes Rev 2010;11:740-749.
Hu FB, Li TY, Colditz GA, Willet WC, Manson JE. Television watching and other sedentary behaviors in relation to risk of obesity and type 2 diabetes mellitus in women. JAMA. 2003;289:1785-1791.
Husu P, Paronen O, Suni J, Vasankari T. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010 -katsaus. Terveysliikunnan suositukset täyttyvät heikosti. Liikunta & Tiede 2011;48:18-23.
IDF consensus worldwide definition of the metabolic syndrome. Part I Wordwide definition for use in clinical practice. [www –dokumentti] 2006 [haettu 3.9.2012]
http://www.idf.org/webdata/docs/MetS_def_update2006.pdf
Jakicic JM, Clark K, Coleman E, Donnelly JE, Foreyt J, Melanson E, Volek J, Volpe SL. Appropriate intervention strategies for weight loss and prevention of weight regain for adults. Pronouncement for the American College of Sports Medicine. Med Sci Sports Exerc 2001:2145-2154.
Jakicic JM, Otto AD. Physical activity considerations for the treatment and prevention of obesity. Am J Clin Nutr 2005;82:226-229.
Kaprio J, Twin studies in Finland 2006. Twin Res Hum Genet 2006;9(6):772-777.
Kay SJ, Fiatarone Singh MA. The influence of physical activity on abdominal fat: a systematic review of the literature. Obes Rev 2006;7:183-200.
Lihavuus aikuiset. Käypä hoito –suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. [www -dokumentti] 17.1.2011 [haettu 29.9.2011] www.kaypahoito.fi
Levine JA, Schleusner SJ, Jensen MD. Energy expenditure of nonexercise activity.
Am J Clin Nutr 2000;72:1451-1454.
Mathie M, Coster A, Lovell N & Celler B. Accelerometry: providing an integrated, practical method for long-term, ambulatory monitoring of human movement. Physiol Meas 2004; 25(2):1–20.
Mustajoki P. Painonhallinta. Painavaa tietoa kohti kevyempää oloa. 1. painos.
Helsinki: Duodecim, 2010.
Mustajoki P. Ylipaino. Tietoa lihavuudesta ja painonhallinnasta. 3. painos. Helsinki:
Duodecim, 2008.
Mustelin L, Silventoinen K, Pietiläinen K, Rissanen A, Kaprio J. Pediatric Highlight.
Physical activity reduces the influence of genetic effects on BMI and waist circumference: a study in young adult twins. Int J Obesity 2009;33:29-36.
Owen N, Healy GN, Matthews CE, Dunstan DW. Too much sitting: The population health science of sedentary behavior. Exerc Sport Sci Rev 2010;38(3):105-113.
Poirier P, Eckel RH. Adipose tissue metabolism and obesity. Teoksessa Bouchard C.
(toim.) Physical activity and obesity. United States of America: Human kinetics publishers, 2000:181-200.
Proper KI, Cerin E, Brown WJ, Owen N. Sitting time and socio -economic differences in overweight and obesity. Int J Obesity 2007;31:169-176.
Ross R, Janssen I. Physical activity, total and regional obesity: dose -response considerations. Med Sci Sports Exerc 2001:521-527.
Saelens BE. Helping individuals reduce sedentary behavior. Teoksessa Andersen RE. (toim.) Obesity. Etiology, assessment, treatment and prevention. United States of America: Human kinetics publishers, 2003:217-238.
Salbe AD, Ravussin E. The determinants of obesity. Teoksessa Bouchard C. (toim.) Physical activity and obesity. United States of America: Human kinetics publishers, 2000:69-102.
Saha MT. Tyypin 2 diabetes ja metabolinen oireyhtymä lapsilla ja nuorilla. [www
-dokumentti] 15.9.2009 [haettu 20.1.2011]
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dia02098
Saris WHM, Blair SN, van Baak MA, Eaton SB, Davies PSW, Di Pietro L, Fogelholm M, Rissanen A, Schoeller D, Tremblay A, Westerterp KR, Wyatt H. How much physical activity is enough to prevent unhealthy weight gain? Outcome of the IASO 1st Stock Conference and consensus statement. Obes Rev 2003;4:101-114.
Thomson M, Spence JC, Raine K, Laing L. The association of television viewing with snacking behavior and body weight of young adults. Am J Health Promot 2008;22(5):329 –335.
Thorp AA, Owen N, Neuhaus M, Dunstan DW. Sedentary behaviors and subsequent health outcomes in adults. A systematic review of longitudinal studies, 1996 -2011.
Am J Prev Med 2011;41(2):207-215.
Thorp AA, Healy GN, Owen N, Salmon J, Ball K, Shaw JE, Zimmet PZ, Dunstan DW.
Deleterious associations of sitting time and television viewing time with cardiometabolic risk biomarkers. Diabet care 2010;33:327-334.
U.S. Department of Health and Human Services. 2008 Physical Activity Guidelines for Americans. Be Active, Healthy, and Happy! [www -dokumentti] Lokakuu 2008
Wilks DC, Besson H, Lindroos AK, Ekelund U. Obesity prevention. Objectively measured physical activity and obesity prevention in children, adolescents and adults: a systematic review of prospective studies. Obes Rev 2010;12:119-129.
Winter Y, Rohrmann S, Linseisen J, Lanczik O, Ringleb PA. Hebebrand J, Back T.
Contribution of obesity and abdominal fat mass to risk of stroke and transient ischemic attacks. Stroke 2008;39:3145-3151.
World Health Organization. Global database on body mass index. (www -dokumentti)
Marraskuu 2011a [haettu 1.11.2011]
http://apps.who.int/bmi/index.jsp?introPage=intro_3.html
World Health Organization. Nutrition. (www -dokumentti) 2011b [haettu 3.11.2011]
http://www.who.int/nutrition/topics/5_population_nutrient/en/index5.html
Liite 1 Ristiintaulukot
35v Kauanko keskimäärin päivässä vietät vapaa -aikaasi sellaisten harrastusten parissa, jotka eivät ole fyysisesti rasittavia? * Uusi luokiteltu BMI35 Crosstabulation
Uusi luokiteltu BMI35
35v Kauanko keskimäärin päivässä vietät vapaa -aikaasi sellaisten harrastusten parissa, jotka eivät ole fyysisesti rasittavia? * Luokiteltu naisten vyötärönympärysmitta35 Crosstabulation
Luokiteltu naisten
Liite 2/1 BMI:n ja vyötärönympäryksen keskiarvot ja -hajonnat liikunta kontrolloituna.
Case Processing Summarya
-aktiivisuus MET 35 –Vapaa –ajan istuminen Mean N Std. Deviation
<= 2,00 alle tunnin 23,4288 24 3,18430
tunti- alle kaksi tuntia 24,2333 101 4,67293 kaksi tuntia -alle neljä tuntia 24,9683 81 5,21535 neljä tuntia tai kauemmin 27,2407 12 6,45576
Total 24,5834 218 4,89163
2,01 - 5,33 alle tunnin 23,4203 29 4,18638
tunti- alle kaksi tuntia 23,9335 114 3,83244 kaksi tuntia -alle neljä tuntia 24,6637 108 4,75544 neljä tuntia tai kauemmin 25,2656 15 5,70719
Total 24,2491 266 4,38328
5,34+ alle tunnin 22,6146 27 2,74169
tunti- alle kaksi tuntia 23,3950 82 3,28103 kaksi tuntia -alle neljä tuntia 23,2289 72 2,99571 neljä tuntia tai kauemmin 23,8715 8 4,74878
Total 23,2404 189 3,16074
Total alle tunnin 23,1509 80 3,43308
tunti- alle kaksi tuntia 23,8868 297 4,00486 kaksi tuntia -alle neljä tuntia 24,3624 261 4,54250 neljä tuntia tai kauemmin 25,6242 35 5,76545
Total 24,0741 673 4,28836
a. sukupuoli = nainen
Liite 2/2
-aktviivisuus MET 35 –Vapaa ajan istuminen Mean N Std. Deviation
<= 2,00 alle tunnin 80,71 24 9,480
tunti- alle kaksi tuntia 82,85 101 12,565
kaksi tuntia- alle neljä tuntia 82,41 81 11,962
neljä tuntia tai kauemmin 87,25 12 15,137
Total 82,69 218 12,177
2,01 - 5,33 alle tunnin 81,28 29 12,418
tunti- alle kaksi tuntia 79,82 114 8,707
kaksi tuntia- alle neljä tuntia 81,52 108 11,299
neljä tuntia tai kauemmin 85,67 15 17,532
kaksi tuntia- alle neljä tuntia 80,86 262 10,837
neljä tuntia tai kauemmin 85,69 35 16,352
Total 80,85 674 11,001
Liite 3 Normaalijakautuneisuus liikunta -aktiivisuuden luokkien mukaan.
Liite 4/1 Miesten BMI:n ja vyötärönympäryksen keskiarvoerot istumisajan ryhmissä.
ᵒ poikkeavat havainnot yksilönumeron mukaan
Group Statistics Vähän ja paljon
istuvat N Mean
Std.
Deviation
Std. Error Mean
35-BMI Vähän istuvat <1h 29 27,2992 4,28381 ,79548
Paljon istuvat >2h 172 25,7158 3,95868 ,30185
Liite 4/2
ᵒ poikkeavat havainnot yksilönumeron mukaan
Group Statistics
Vähän ja paljon istuvat N Mean Std. Deviation
Std. Error Mean
35-Vyötärönympärys Vähän istuvat <1h 29 95,66 12,639 2,347
Paljon istuvat >2h 172 93,05 11,379 ,868
Liite 5/1 Naisten BMI:n ja vyötärönympäryksen keskiarvoerot istumisajan ryhmissä.
ᵒ poikkeavat havainnot yksilönumeron mukaan
Group Statistics
Vähän ja paljon istuvat N Mean Std. Deviation
Std. Error Mean
35-BMI Vähän istuvat <1h 22 22,8064 2,52446 ,53822
Paljon istuvat >2h 175 24,3754 4,25508 ,32165
Liite 5/2
ᵒ/* poikkeavat havainnot yksilönumeron mukaan
Group Statistics Vähän ja paljon
istuvat N Mean Std. Deviation
Std. Error Mean
35-Vyötärönympärys Vähän istuvat <1h 22 76,64 6,737 1,436
Paljon istuvat >2h 175 81,29 11,714 ,885