Työnantajabrändäys on kuuma aihe niin liike-elämässä kuin akateemisessa maa-ilmassa. Työntekijät ovat nousseet ratkaisevaksi kilpailueduksi (Beechler &
Woodward, 2009), minkä vuoksi ilmiön tieteellisen ymmärryksen lisäämistä voi-daan pitää tärkeänä (Backhaus & Tikoo, 2004). Vaikka brändäys on pitkälle mal-linnettu käsite, työnantajan kontekstissa se kehittyy jatkuvasti (Biswas & Suar, 2016). Aikaisempi tieto ei kuitenkaan ole aina sovellettavissa, minkä vuoksi rele-vantteja tutkimusaukkoja löytyy useita.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli huomioida työnantajabrändäyksen operatiivista puolta käsitteellistäen rekrytointimarkkinointi täydentämään työn-antajabrändäystä. Ainakaan tutkijan käsityksen mukaan vastaavanlaisia tutki-muksia ei ole aikaisemmin tehty. Näin ollen, luontaisena jatkumona olisi ilmiöön syvällisempi tutustuminen eri konteksteissa. Määrällisellä tutkimuksella voitai-siin lisätä ymmärrystä eri kanavien rooleista rekrytoinneissa sekä työnanta-jabrändäyksessä. Sosiaalisen median alustat kehittyvät jatkuvasti mahdollistaen uudenlaisen rekrytoinnin sekä brändäyksen. Tämä tulisi huomioida, jotta työn-antajabrändäys voidaan rakentaa kohderyhmää puhuttelevaksi.
Vaikka tässä tutkimuksessa ei pyritty tulosten yleistettävyyteen, ne ovat helposti sovellettavissa eri toimialoille. Hyvinä jatkotutkimusaiheina olisivat
rekrytointimarkkinointi ja työnantajabrändäys toimialakohtaisesti. Wildenin, Guderganin ja Lingsin (2010) mukaan toimialalla on suuri merkitys yrityksen houkuttelevuuden rakentumisessa. Tämän vuoksi toimialalle ominaiset piirteet olisi hyvä tiedostaa, jotta yksittäisen työnantajan houkuttelevuutta voidaan läh-teä rakentamaan ja eriyttämään kilpailijoista. Toimialan lisäksi, erilaisten kohde-ryhmien mieltymykset houkuttelevuuden rakentumisessa olisi hyvä huomioida.
Luonnollisesti vasta valmistuneet ekonomit toivovat erilaisia etuja työltään sekä työnantajaltaan verrattuna insinööreihin tai koodareihin. Myös työuran pituus vaikuttaa koettuun houkuttelevuuteen, sillä uran alku vaiheessa olevat näkevät maailman eri tavalla verrattuna pitkän uran tehneisiin konkareihin. Näiden ero-jen yksityiskohtaisempi tarkastelu toisi mielenkiintoisia tuloksia.
Tässä tutkimuksessa jäätiin pinnalliselle tasolle työnantajabrändäyksen si-säisen ulottuvuuden osalta. Organisaatiokulttuurilla sekä identiteetillä on suuri merkitys työnantajabrändäyksessä, sillä työntekijät ”elävät brändiä” ja ovat työntekijälähettiläitä. Tämän vuoksi työntekijälähettiläisyyden vaikutus työnan-tajan houkuttelevuuteen olisi mielenkiintoinen tutkimuskohde. Kuinka työnte-kijälähettiläisyyttä voitaisiin hyödyntää järjestelmällisesti, jotta se koettaisiin luontaisena ja aitouteen perustuvana?
LÄHTEET
Aaker, D.A. 1991, Managing brand equity: Capitalizing on the value of a brand name. New York, NY: The Free Press.
Aggerholm, H. K., Andersen, S. E. & Thomsen, C. 2011. Conceptualizing em-ployer branding in sustainable organisations, Corporate Communications: An International Journal, 16 (2), 105−123.
Allio, M. K. 2005. A short, practical guide to implementing strategy. Journal of Business Strategy, 26(4), 12-21.
Alnıaçık, E., & Alnıaçık, Ü. 2012. Identifying dimensions of attractiveness in em-ployer branding: effects of age, gender, and current employment status. Proce-dia-Social and Behavioral Sciences, 58, 1336-1343.
Ambler, T. 2000. Marketing and the bottom line: The New Metrics of Corporation Wealth. London: FT Prentice Hall.
Ashforth, B. E., & Mael, F. 1989. Social identity theory and the organization.
Academy of Management Review, 14(1), 20-39.
Backhaus, K. & Tikoo, S. 2004. Conceptualizing and researching employer brand-ing. Career Development International, 9 (5), 501–517.
Barber, A. E. 1998. Recruiting employees: Individual and organizational perspec-tives (Vol. 8). London: Sage Publications.
Barney, J. 1991. Firm resources and sustained competitive advantage. Journal of Management, 17(1), 99-120.
Beechler, S., & Woodward, I. C. 2009. The global “war for talent”. Journal of In-ternational Management, 15(3), 273-285.
Belt, J. A., & Paolillo, J. G. 1982. The influence of corporate image and specificity of candidate qualifications on response to recruitment advertisement. Journal of Management, 8(1), 105-112.
Berg, J. M., Dutton, J. E., & Wrzesniewski, A. 2013. Job crafting and meaningful work. Purpose and Meaning in the Workplace, 81-104.
Berthon, P., Ewing, M., & Hah, L. L. 2005. Captivating company: dimensions of attractiveness in employer branding. International Journal of Advertising, 24(2), 151-172.
Bettman, J. R., John, D. R., & Scott, C. A. 1986. Covariation assessment by con-sumers. Journal of Consumer Research, 13(3), 316-326.
Biswas, M. K., & Suar, D. 2016. Antecedents and consequences of employer branding. Journal of Business Ethics, 136(1), 57-72.
Burke, R. J., & Ng, E. 2006. The changing nature of work and organizations: Im-plications for human resource management. Human Resource Management Re-view, 16(2), 86-94.
Buss, D. 2002. In good company. Brandweek, 43(20), 28–34.
Byrne, D., & Neuman, J. H. 1992. The implications of attraction research for or-ganizational issues. Advances in Psychology, 82, 29-70.
Cable, D. M., & Judge, T. A. 1996. Person–organization fit, job choice decisions, and organizational entry. Organizational Behavior and Human Decision Pro-cesses, 67(3), 294-311.
Cable, D. M., & Turban, D. B. 2003. The value of organizational reputation in the recruitment context: A brand‐equity perspective. Journal of Applied Social Psy-chology, 33(11), 2244-2266.
Casadesus-Masanell, R., & Ricart, J. E. 2010. From strategy to business models and onto tactics. Long Range Planning, 43(2), 195-215.
Caves, R. E. 1984. Economic analysis and the quest for competitive advantage.
The American Economic Review, 74(2), 127-132.
Chambers, E. G., Foulon, M, Handfield-Jones, H., Hankin, S. M, Michaels, E. G., 1998. The war for talent. The McKinsey Quarterly, 1 (3), 44 – 58.
Chhabra, N. L. & Sharma, S. 2014. Employer branding: strategy for improving employer attractiveness. International Journal of Organizational Analysis, 22 (1), 48–60.
CIPD. 2007. Talent management. London: Chartered Institute of Personnel and Development.
Collins, C. J., & Stevens, C. K. 2002. The relationship between early recruitment-related activities and the application decisions of new labor-market entrants: a brand equity approach to recruitment. Journal of Applied Psychology, 87(6), 1121-1133.
Davis, S. M. 2000. Brand asset management: Driving profitable growth through your brands. San Francisco, CA: Jossey-Bass.
Dawar, N., & Parker, P. 1994. Marketing universals: Consumers' use of brand name, price, physical appearance, and retailer reputation as signals of product quality. The Journal of Marketing, April (1)81-95.
Dutton, J. E., & Dukerich, J. M. 1991. Keeping an eye on the mirror: Image and identity in organizational adaptation. Academy of Management Journal, 34(3), 517-554.
Edwards, M. R. 2010. An integrative review of employer branding and OB theory, Personnel Review, 39 (1), 5−23.
Eisenberg, B., Kilduff, C., Burleigh, S., & Wilson, K. 2001. The role of the value proposition and employment branding in retaining top talent. Society for Human Resource Management, Alexandria, VA.
Elliott, R., & Wattanasuwan, K. 1998. Brands as symbolic resources for the con-struction of identity. International journal of Advertising, 17(2), 131-144.
Erdem, T., & Swait, J. 1998. Brand equity as a signaling phenomenon. Journal of Consumer Psychology, 7(2), 131-157.
Erdem, T., & Swait, J. 2004. Brand credibility, brand consideration, and choice.
Journal of Consumer Research, 31(1), 191-198.
Erdem, T., Swait, J., Broniarczyk, S., Chakravarti, D., Kapferer, J. N., Keane, M.,
& Zettelmeyer, F. 1999. Brand equity, consumer learning and choice. Marketing Letters, 10(3), 301-318.
Eskola, J. & Suoranta, J. 2005. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vas-tapaino.
Eskola, J. & Suoranta, J. 2008. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere:
Vastapaino.
Ewing, M. T., Pitt, L. F., de Bussy, N. M., & Berthon, P. 2002. Employment brand-ing in the knowledge economy. International Journal of Advertisbrand-ing, 21(1), 3-22.
Finne, Å., & Grönroos, C. 2009. Rethinking marketing communication: From in-tegrated marketing communication to relationship communication. Journal of Marketing Communications, 15(2-3), 179-195.
Gatewood, R. D., Gowan, M. A., & Lautenschlager, G. J. 1993. Corporate image, recruitment image and initial job choice decisions. Academy of Management Journal, 36(2), 414-427.
Goodchild, J., & Callow, C. 2001. Brands: Visions & values. New York, NY: John Wiley & Sons.
Grant, A. M. 2007. Relational job design and the motivation to make a prosocial difference. Academy of Management Review, 32(2), 393-417.
Grönroos, C., & Gummerus, J. 2014. The service revolution and its marketing im-plications: service logic vs service-dominant logic. Managing Service Quality, 24(3), 206-229.
Hackman, J. R., & Oldham, G. R. 1980. Work redesign. (72) Reading: Addison-Wesley.
Hanna, R., Rohm, A., & Crittenden, V. L. 2011. We’re all connected: The power of the social media ecosystem. Business Horizons, 54(3), 265-273.
Haslam, S. A. 2001. Psychology in organisations: The social identity approach.
London: Sage.
Hennig-Thurau, T., Gwinner, K. P., Walsh, G., & Gremler, D. D. 2004. Electronic word-of-mouth via consumer-opinion platforms: what motivates consumers to articulate themselves on the internet? Journal of Interactive Marketing, 18(1), 38-52.
Hertel, P. T. 1982. Remembering reactions and facts: The influence of subsequent information. Journal of Experimental Psychology: Learning, Memory, and Cog-nition, 8(6), 513-529.
Hirschman, E. C. 1980. “Comprehending symbolic consumption” in Hirshman, EC and Holbrook, M.B. (Eds), Symbolic consumer behavior, Association for Con-sumer Research, Ann Arbor, MI, pp. 4-6.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2000. Tutkimushaastattelu: Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press.
Hirsjärvi, S., Sajavaara, P., & Remes, P. 2005. Tutki ja kirjoita (11. painos.). Jyväs-kylä, Gummerus Kirjapaino.
Hoeffler, S., & Keller, K. L. 2002. Building brand equity through corporate societal marketing. Journal of Public Policy & Marketing, 21(1), 78-89.
Jain, S. P., & Posavac, S. S. 2001. Prepurchase attribute verifiability, source credi-bility, and persuasion. Journal of Consumer Psychology, 11(3), 169-180.
Judge, T. A., & Cable, D. M. 1997. Applicant personality, organizational culture, and organization attraction. Personnel Psychology, 50(2), 359-394.
Kaplan, A. M., & Haenlein, M. 2010. Users of the world, unite! The challenges and opportunities of Social Media. Business Horizons, 53(1), 59-68.
Keller, K. L. 1993. Conceptualizing, measuring, and managing customer-based brand equity. The Journal of Marketing, 57(1), 1-22.
Keller, K. L. 2007. Strategic brand management: Building, measuring, and man-aging brand equity (3rd ed.). Upper Saddle River, NJ: Prentice Hall.
Keller, K. L., & Lehmann, D. R. 2006. Brands and branding: Research findings and future priorities. Marketing Science, 25(6), 740-759.
Keller, K.L. 1998. Strategic brand management: Building, measuring and manag-ing brand equity. New Jersey, Upper Saddle River: Prentice-Hall.
Kirmani, A., & Rao, A. R. 2000. No pain, no gain: A critical review of the literature on signaling unobservable product quality. Journal of Marketing, 64(2), 66-79.
Kotler, P., & Keller, K. L. 2006. Marketing management (12th ed.). New Jersey:
Prentice Hall.
Lavidge, Robert J. and Gary A. Steiner. 1961. A model for predictive measure-ments of advertising effectiveness. Journal of Marketing, (25) 59–62.
Lievens, F., & Highhouse, S. 2003. The relation of instrumental and symbolic at-tributes to a company’s attractiveness as an employer, Personnel Psychology, 56 (1), 75−102.
Lievens, F., Van Hoye, G., & Anseel, F. 2007. Organizational identity and em-ployer image: Towards a unifying framework. British Journal of Management, 18(1) 45-59.
M. G. Pratt and B. E. Ashforth, “Fostering Meaningfulness in Working and at Work,” In: K. S. Cameron, J. E. Dutton and R. E. Quinn, Eds., Positive Organiza-tional Scholarship: Foundations of a New Discipline, Berrett-Koeller, San Fran-cisco, 2003, pp. 309-327.
Mahroum, S. 2000. Highly skilled globetrotters: mapping the international mi-gration of human capital. R&D Management, 30(1), 23-32.
Mangold, W. G., & Faulds, D. J. 2009. Social media: The new hybrid element of the promotion mix. Business Horizons, 52(4), 357-365.
Marsha L. Richins and Teri Root-Shaffer (1988), "The Role of Evolvement and Opinion Leadership in Consumer Word-Of-Mouth: and Implicit Model Made Explicit", in NA - Advances in Consumer Re-search Volume 15, eds. Micheal J.
Houston, Provo, UT: Association for Consumer Research, Pages: 32-36.
Martinez, M. N. 2000. Winning ways to recruit. HR Magazine, 45(6), 56-64.
Maslow, A. H. 1943. A theory of human motivation. Psychological Review, 50(4), 370–396.
Maxwell, R., & Knox, S. 2009. Motivating employees to" live the brand": a com-parative case study of employer brand attractiveness within the firm. Journal of Marketing Management, 25(9-10), 893-907.
Minchington, B. 2007. Brand new plan. Personnel Today, pp. 3-4.
Mitchell, C. 2002. Selling the brand inside. Harvard Business Review, 80(1), 99-101.
Moroko, L., & Uncles, M. D. 2008. Characteristics of successful employer brands.
Journal of Brand Management, 16(3), 160-175.
Münstermann, B., Eckhardt, A., & Weitzel, T. 2010. The performance impact of business process standardization: An empirical evaluation of the recruitment process. Business Process Management Journal, 16(1), 29-56.
O'Reilly, C. 1989. Corporations, culture, and commitment: Motivation and social control in organizations. California Management Review, 31(4), 9-25.
P. Ghemawat 1991. Commitment: The dynamic of strategy. New York: The Free Press.
Park, C. W., Jaworski, B. J., & Maclnnis, D. J. 1986. Strategic brand concept-image management. The Journal of Marketing, 50(4), 135-145.
Porter, M. E. 1985, Competitive advantage: Techniques for analyzing industries and competitors. New York: The Free Press.
Porter, M. E. 1996. What is strategy? London: Sage Publications.
Punjaisri, K., Wilson, A., & Evanschitzky, H. 2008. Exploring the influences of internal branding on employees' brand promise delivery: Implications for
strengthening customer–brand relationships. Journal of Relationship Marketing, 7(4), 407-424.
Ray, M. L. 1982. Advertising and communication management. Englewood Cliffs, NJ: Prentice-Hall, Inc.
Richards, J. I., & Curran, C. M. 2002. Oracles on “advertising”: Searching for a definition. Journal of Advertising, 31(2), 63-77.
Ritson, M. 2002. Marketing and HR collaborate to harness employer brand power.
Marketing, 18-18.
Rossiter, J. R., & Percy, L. 1987. Advertising and promotion management. New York: McGraw-Hill Book Company.
Rosso, B. D., Dekas, K. H., & Wrzesniewski, A. 2010. On the meaning of work: A theoretical integration and review. Research in Organizational Behavior, 30, 91-127.
Rousseau, D. M. 2001. Schema, promise and mutuality: The building blocks of the psychological contract. Journal of Occupational and Organizational Psychol-ogy, 74(4), 511-541.
Rynes, S. L. 1989. Recruitment, job choice, and post-hire consequences: A call for new research directions. CAHRS Working Paper Series, (1)398.
Schein, E. 1985, Organizational culture and leadership. San Francisco, CA: Jossey-Bass.
Schmidtke, C. 2002. Signaling im personalmarketing: Eine theoretische und em-pirische analyse des betrieblichen rekrutierungserfolges. Munchen, Germany:
Rainer Hamp Verlag.
Schneider, B. 1987. The people make the place. Personnel Psychology, 40(3), 437-453.
Sivertzen, A. M., Nilsen, E. R., & Olafsen, A. H. 2013. Employer branding: Em-ployer attractiveness and the use of social media. Journal of Product & Brand Management, 22(7), 473-483.
Soulez, S., & Guillot-Soulez, C. 2011. Recruitment marketing and generational segmentation: a critical analysis based on a sub-segment of Generation Y. Recher-che et Applications en Marketing (English Edition), 26(1), 39-55.
Spence, A. M. 1974. Market signaling: Informational transfer in hiring and related screening processes (Vol. 143). Cambridge: Harvard University Press.
Sujan, M. 1985. Consumer knowledge: Effects on evaluation strategies mediating consumer judgments. Journal of Consumer Research, 12(1), 31-46.
Sullivan, J. 2002. Crafting a lofty employment brand: a costly proposition. ER Daily, November, 25.
Sullivan, J. 2004. Eight elements of a successful employment brand. ER Daily, 23 February.
Sullivan, S. E. 1999. The changing nature of careers: A review and research agenda. Journal of Management, 25(3), 457-484.
Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-5137. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.3.2017].
Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verk-kojulkaisu]. ISSN=2341-8699. 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.5.2017].
Supphellen, M. 2000. Understanding core brand equity: guidelines for in-depth elicitation of brand associations. International Journal of Market Research, 42(3), 319.
Tajfel, H. 1982. Social psychology of intergroup relations. Annual Review of Psy-chology, 33(1), 1-39.
Taylor, S. A., Celuch, K., & Goodwin, S. 2004. The importance of brand equity to customer loyalty. Journal of Product & Brand Management, 13(4), 217-227.
Terjesen, S., Vinnicombe, S., & Freeman, C. 2007. Attracting generation Y gradu-ates: Organisational attributes, likelihood to apply and sex differences. Career Development International, 12(6), 504-522.
Tirole, J. 1990. The theory of industrial organization. Cambridge, MA: MIT Press.
Tom, V. R. 1971. The role of personality and organizational images in the recruit-ing process. Organizational Behavior and Human Performance, 6(5), 573-592.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2006. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki:
Tammi.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi (6. uud.
laitos.). Helsinki: Tammi.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi (Uud. lai-tos.). Helsinki: Tammi.
Turban, D. B., & Greening, D. W. 1997. Corporate social performance and organ-izational attractiveness to prospective employees. Academy of Management Journal, 40(3), 658-672.
Underwood, R., Bond, E., & Baer, R. 2001. Building service brands via social iden-tity: Lessons from the sports marketplace. Journal of Marketing Theory and Prac-tice, 9(1), 1-13.
Van Dick, R. 2004. My job is my castle: Identification in organizational contexts.
International Review of Industrial and Organizational Psychology, 19, 171-204.
Wilden, R., Gudergan, S., & Lings, I. 2010. Employer branding: strategic implica-tions for staff recruitment. Journal of Marketing Management, 26(1-2), 56-73.
Wilkinson, A. 2009. Protecting employer brand in a digital age. Personnel Today, August, p. 19.
Zablah, A. R., Bellenger, D. N., & Johnston, W. J. 2004. An evaluation of divergent perspectives on customer relationship management: Towards a common under-standing of an emerging phenomenon. Industrial Marketing Management, 33(6), 475-489.
LIITTEET
Liite 1: Tutkimuskysymykset
1. Työnantajabrändin ja rekrytointimarkkinoinnin ilmiöiden tiedostaminen - Mitä työnantajabrändi merkitsee sinulle?
- Mitä rekrytointimarkkinointi merkitsee sinulle?
- Voitko kertoa yrityksestä, jolla on mielestäsi hyvä työnantajabrändi? Minkä vuoksi se on toimiva?
- Mitä mielikuvia tämä kyseinen työnantajabrändi herättää mielessäsi?
- Mikä on ensimmäinen rekrytointimainos, joka sinulle tulee mieleen? Osaatko sanoa, että miksi juuri tämä on jäänyt mieleesi?
- Mitä haluaisit yritysten viestivän itsestään työnantajana?
2. Erilaisten kanavien merkitys rekrytointiviestinnän vastaanottamisessa ja työnhakemisessa
- Mistä etsit tietoa koskien uusia uramahdollisuuksia?
- Missä törmäät rekrytointimainontaan?
- Arvioi seuraavien kanavien merkityksellisyys työnhaun suhteen:
Facebook / LinkedIn / Twitter / Google-haku / työpaikkaportaalit / Printtileh-det / Messut / Yritysesittelyt kouluilla / Puskaradio
- Mitä kanavaa itse käytät eniten ja missä kanavassa olet vastaanottavaisin rek-rytointimainonnan suhteen?
- Koetko viestinnän olevan sisällöltään samanlaista vai onko eri kanavissa eroa-vaisuuksia sisällön puolesta?
- Minkä koet olevan luotettavin lähde rekrytointiviestinnän suhteen ja miksi?
- Minkälaista sisältöä toivoisit työpaikkailmoituksista - Etsitkö lisätietoa kiinnostavista yrityksistä? Mistä etsit?
- Tarjotaanko työtehtävissä tarpeeksi työtehtäväkohtaista informaatiota - Minkälaista rekrytointiin liittyvää sisältöä toivoisit yrityksiltä?
- Hakiessasi työtehtävää, tiedätkö tarkalleen mihin yritykseen ja työtehtävään olet hakenut, vai odotatko saavasi haastattelussa tarvittavat lisätiedot?
3. Brändimielikuvat ja arvomaailma
- Vaikuttavatko yritys- tai tuotebrändit käsitykseesi samasta yrityksestä työnan-tajana? Miten?
- Haluaisitko samaistua yritykseen, johon haet töihin?
- Ovatko yrityksen ja sinun arvojen yhtäläisyydellä merkitystä houkuttelevuutta ajatellen?
- Ovatko yrityksen arvolupauksilla merkitystä? Koetko yritysten myös lunasta-van ne?
- Koetko työelämän olevan muutakin, kuin rahallinen vaihdanta vapaa-aikaa vastaan?
- Onko visuaalisuudella merkitystä? Koetko ymmärtäväsi tarkoitetun viestin kir-joitetun tekstin muodossa? Toivoisitko videota / kuvaa helpottamaan konkreti-soimista?
4. Rekrytointimarkkinoinnin ja työnantajabrändäyksen kohtaaminen - Mitä kaikkea selvität, ennen kuin haet työtehtävää?
- Miten pitkä tiedonkeruuprosessi sinulla yleensä on, ennen kuin haet työtehtä-vää?
- Minkä koet ratkaisevana tekijänä työpaikkaa hakiessa?
- Koetko informaation saatavuuden sekä kattavuuden vaikuttavan hakuaiko-mukseen?
- Millä eduilla vertailet työtehtävien houkuttelevuutta (toiminnallinen vs. sym-bolinen)
- Kummat koet tärkeämpänä, hyvän työnantajan vai hyvän työtehtävän?
- Miten toivoisit yritysten hoitavan rekrytointimarkkinointia? Voitko kertoa toiveita & kehitysideoita?