• Ei tuloksia

6 POHDINTA

6.3 Jatkotutkimusaiheet

Tämän tutkimuksen tulokset voivat tarjota laajempaa ymmärrystä varhaiskasva-tuksessa koetusta kiintymyksestä ja sen merkityksestä. Tutkimukseen osallistu-neet opettajat pitivät aihetta hyvin tärkeänä ja heillä oli siitä yleisesti ottaen pal-jon sanottavaa, jolloin tuloksena oli hyvin rikas aineisto. Jo tämä kertoo siitä, että aiheessa olisi ammennettavaa myös jatkotutkimuksiin. Jatkossa kasvatustieteel-listä tutkimusta voisi suunnata vahvemmin opettajan näkökulmaan, sillä kuten aiemmin tässä kappaleessa nostimme esille, opettajan kokemalla kiintymyksellä oli merkitystä myös työn merkitykselliseksi kokemiseen, motivoitumiseen ja työssä jaksamiseen. Edellä olemme nostaneet esille monia tärkeitä kysymyksiä kiintymyksestä tutkimukseemme pohjautuen. Mielenkiintoisia jatkotutkimuk-sen aiheita voisi olla esimerkiksi kiintymyssuhteen tarpeellisuus ja jatkotutkimuk-sen mahdol-linen yhteys laadukkaaseen, hyvään opettajuuteen. Kiintymyssuhteen vastavuo-roisuuden korostuminen omassa tutkimuksessamme herätti myös kysymyksen siitä, onko kiintymyksen kriteerinä todella molemminpuolinen kiintymyksen tunne.

Erilaisten tekijöiden yhteyttä kiintymykseen olisi myös hedelmällistä tut-kia. Määrällinen tutkimus olisi mahdollista toteuttaa esimerkiksi työkokemuk-sen, iän tai opettajan perheellisyyden yhteydestä kiintymyksen kokemukseen.

Toisaalta tutkimuksemme herätti myös pohtimaan sitä, miten vähän pedagogi-sen suhteen päättymistä käsitellään kasvatusalalla. Tutkimuksemme mukaan lapsista luopuminen voi herättää opettajassa voimakkaitakin tunteita, joten jat-kotutkimus aiheeseen liittyen voisi tarjota mielenkiintoista lisätietoa tästä ilmi-östä.

L

ÄHTEET

Bartholomew, K. 1990. Avoidance of intimacy: An attachment perspective.

Journal of Social and Personal Relationships, 7, 147-178.

Berman, W. H., & Sperling, M. B. 1994. The structure and function of adult attachment. In M. B. Sperling & W. H. Berman (Eds.), Attachment in adults.

New York: Guilford, 1-30.

Bowlby, J. 1969. Attachment and loss. Vol. 1 Attachment. New York: Basic Books.

Bowlby, J. 1973. Attachment and loss. Vol. 1 Separation: Anxiety and anger. New York: Basic Books.

Bowlby, J. 1980. Attachment and loss. Vol. 3 Loss. New York: Basic Books.

Bowlby, J. 1988a. A secure base: Clinical applications of attachment theory.

London: Routledge.

Diane L. Cohen, M.S. 2005. Exploring the role of secondary attachment relationships in the development of attachment security. Väitöskirja.

University of North Texas.

https://digital.library.unt.edu/ark:/67531/metadc4891/m2/1/high_res_

d/dissertation.pdf

Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere:

Vastapaino.

Hautamäki, A. 2012. Lapsen kiintymyssuhteet ja niiden vaarantuminen. 1.-2.painos. Teoksessa J. Sinkkonen & M. Kalland (toim.) Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen. Helsinki: Sanoma pro, 29-69.

Hazan, C. & Zeifman, D. 1994. Sex and the psychological tether. In K Batholomew

& D. Perlman (Eds.), Attachment processes in adulthood. Advances in Personal Relationships,S, 151-177.

Hazan, C. & Shaver, PR. Romantic love conceptualized as an attachment process.

Journal of Personality and Social Psychology 1987; 52: 511-524.

Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2008. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: yliopistopaino.

Hughes, D. 2011. Kiintymyskeskeinen vanhemmuus. Toimivuutta kasvatukseen.

Tampere: PT-kustannus.

Howes, C. & Spieker S. 2018. Attachment relationships in the context of multiple caregivers. 3.painos. Teoksessa Cassidy J. & Shaver P. (toim.) Handbook of attachment. Theory, research, and clinical applications. New York, London:

The guilford press, 314-329.

Kanninen, K. & Sigfrids, A. 2012. Tunne minut! Turva ja tunteet lapsen silmin.

Jyväskylä: PS-kustannus.

Kansanen, P. 2004. Opetuksen käsitemaailma. Jyväskylä: PS-kustannus.

Korkeakivi, R. 2020. Ammatilliset pakenevat varhaiskasvatuksesta - vai pakenevatko sittenkään? Opettaja-lehti. Viitattu 6.4.2021.

https://www.opettaja.fi/tyossa/ammattiliset-pakenevat-varhaiskasvatuksesta-vai-pakenevatko-sittenkaan/

Laursen, P-F. 2006. Aito opettaja. Opas autenttiseen opettajuuteen. Helsinki: Finn Lectura.

Leskisenoja, E. 2019. Positiivinen pedagogiikka varhaiskasvatuksessa: toteuta käytännössä. E-kirja. Jyväskylä: PS-kustannus.

Mattila, K-P. 2011. Lapsen vahvistava kohtaaminen. Jyväskylä: PS-kustannus.

Miles, M. B. & Huberman, A. B. 1994. Qualitative data analysis. 2. Painos.

California: Sage.

Männikkö, K. 2001. Adult attachment styles. A Person-Oriented Approach.

Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto.

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-5201-3

Nevalainen, V. & Nieminen, A. 2010. Opettajan psykologia. Helsinki: Edita.

Patton, M. Q. 2002. Qualitative Research & Evaluation Methods. 3. painos.

Thousand Oaks: Sage Publications.

Piironen-Malmi, U. & Strömberg, S. 2008. Välittämisen pedagogiikka. Helsinki:

Tammi

Riley, P. 2011. Attachment theory and the teacher-student relationship. A practical guide for teachers, teacher educators and school leaders. New York: Routledge

Rusanen, E. 2011. Hoiva, kiintymys ja lapsen kehitys. Porvoo: Finn Lectura.

Rusanen, E. 2012. Minuuden ehyt syntymä ja turvallinen kiintymyssuhde.

Haastattelija ja kirjoittaja yhteiskuntatieteiden tohtori Maija Pietikäinen.

5/2012. Steinerkasvatuslehti 2/2012 nettiliite. Viitattu 11.2.2021.

www.steinerkoulu.fi/index.php?page=nettiliite.

Self, S. 2019. Trustworthiness and validity in qualitative research design.

Youtube-video 14:42. Julkaistu 3.10.2019.

Sinkkonen, J. 2019. Kiintymyssuhteet elämänkaaressa. Helsinki: Duodecim.

Sinkkonen, J. & Kalland, M. 2003. Johdanto: Ihminen tarvitsee toisen läheisyyttä.

1.-3. painos. Teoksessa J. Sinkkonen & M. Kalland (toim.) Varhaiset ihmissuhteet ja niiden häiriintyminen. Helsinki: WSOY, 7-11.

Skinnari, S. 2011 Kasvu ihmisyyteen ja pedagoginen rakkaus. Teoksessa Lapsesta käsin. Kasvatuksen ja opetuksen vaihtoehtoja. Teoksessa J.

Paalasmaa (toim.) Jyväskylä: PS-kustannus.

Skinnari, S. 2004. Pedagoginen rakkaus: Kasvattaja elämän tarkoituksen ja ihmisen arvoituksen äärellä. Jyväskylä: PS-Kustannus.

Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki:

Tammi.

Uitto, M. 2011. Storied relationship; Student recall their teachers. Acta Universitats Oulensis. E, Scientiae. Oulu: University of Oulu.

Van Manen, M. 1991. The tact of teaching. The meaning of pedagogical thoughtfulness. London, ON, the Althouse Press.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. 2018. Opetushallitus.

Viskari, S. Pedagogisen rakkauden mahdollisuus. Teoksessa Vuorikoski, M., Törmä, S. & Viskari, S. (toim.) Opettajan vaiettu valta. Tampere:

Vastapaino.

Vuorikoski, M., Törmä, S. & Viskari, S. 2003. Opettajan vaiettu valta. Tampere:

Vastapaino.

L

IITTEET

Liite 1: haastattelurunko

-Mitä ajattelet opettajan ja lapsen välisestä kiintymyksestä?

-Mitä opettajan ja lapsen välinen kiintymys mielestäsi on? Miten määrittelisit kiintymyksen?

-Oletko kokenut kiintymystä lapsia kohtaan?

-Haluatko kiintyä lapsiin? Miksi/miksi et? Mikäli kyllä → Syntyykö kiintymys

”itsestään” vai rakennatko sitä tietoisesti?

-Millaisena koet kiintymyksen tunteen lasta/lapsia kohtaan; Millaisia myöntei-siä puolia näet opettajan ja lapsen välisessä kiintymyssuhteessa? Voiko kiinty-myksestä lasta kohtaan olla mielestäsi jotakin haittaa?

-Mihin kiinnyt lapsissa? Millaiset tekijät/piirteet lapsessa herättävät sinussa kiintymyksen tunteita?

-Miten lasta kohtaan koettu kiintymys ilmenee?

-Mitä kiintymys merkitsee sinulle opettajana?

-Olisiko sinulla kertoa jostain esimerkkitapauksesta? Esim. onko joitain lapsia, joihin kiintymys on syntynyt heti? Mistä arvelet sen johtuvan? Onko joitain lap-sia, joihin on ollut vaikea kiintyä? Mistä arvelet sen johtuvan? Eroaako kiinty-mys eri lasten kohdalla jotenkin? Miksi?

-Miten käsittelet kiintymyksen tunnetta tilanteissa, joissa lapsi vaihtaa ryh-mää/päiväkotia/siirtyy perusopetukseen? Millaisia tunteita lapsesta “luopumi-nen” herättää?

-Vapaa sana: Onko jotain mitä haluaisit vielä kertoa kiintymykseen liittyen?