Jatkotutkimuksessa tulisi teemaa tarkastella haastattelemalla, koska siten olisi mahdollista tavoittaa ne vanhemmat, joiden luku- ja kirjoitustaito ei riitä osallistumaan suomenkieliseen kirjallisesti toteutettuun tutkimukseen.
Tällä tutkimuksella ei tutkittu vanhempien tukiverkon laatua. Vaikka he saivat tiedon raskaudesta, synnytyksestä ja vanhemmuudesta lähinnä Internetin kautta, mahdollisuus tutustua ja vankentaa tukiverkkoa jäi puuttumaan. Jatkossa tulisikin tutkia millainen
tukiverkko perhevalmennukseen osallistumattomilla vanhemmilla on ja sen tiedon perusteella pystyä ennaltaehkäisemään mahdollisia terveyseroja ja syrjäytymistä.
Jatkotutkimuksella tulisi myös selvittää terveydenhoitajien kokemuksia perhevalmennukseen osallistumattomien vanhempien kanssa tehtävästä yhteistyöstä verrattuna vanhempiin, jotka osallistuvat perhevalmennukseen.
Tässä tutkimuksessa tuli esiin vanhempien tarve käsitellä synnytykseen liittyviä pelkoja. Tätä teemaa tulisi tutkia jatkossa lisää.
Tässä tutkimuksessa ei myöskään tutkittu perhevalmennuksen kustannusvaikuttavuutta.
Olisikin kansantaloudellisesti merkittävää tietää millainen ja kuinka pysyvä vaikutus perhevalmennuksella on syntyvän lapsen ja perheen hyvinvointiin.
LÄHTEET
Bergström, M. Kieler, H., Waldenström, U. (2009). A randomized controlled multicentre trial of women’s and men’s satisfaction with two models of antenatal education. Midwifery. Haettu 5.11.2010
Bondas, T. (2002). Finnish women’s experiences of antenatal care. Midwifery, 18, 61–71.
Cronin, C. (2002). First-time mothers- identifying their needs, perceptions and experiences.
Journal of Clinical Nursing, 12, 260–267.
Deave T., Johnson D., Ingram J. (2008). Transition to parenthood: the needs of parents in pregnancy and early parenthood. BMC Pregnancy and Childbirth, 8, 30, http://www.biomedcentral.com/1471-2393/8/30
Fabian, H., Rådestad, I., Rodriguez, A. & Waldenström, U. (2008). Women with non-Swedish speaking background and their children: a longitudinal study of uptake of care and maternal and child health. Acta Peadiatrica, 97, 1721–1728.
Fabian, H., Rådestad, I., Waldenström, U. (2004). Characteristics of Swedish women who do not attend childbirth and parenthood education classes during pregnancy. Midwfery, 20, 226–
235.
Fabian, H., Rådestad, I., Waldenström, U. (2005). Childbirth and parenthood education classes in Sweden. Women’s opinion and possible outcomes. Acta Obstetricia et Gynecolgica Scandinavica, 84, 436– 443.
Fabian, H., Rådestad, I., Waldenström, U. (2006). Characteristics of primiparous women who are not reached by parental education classes after childbirth in Sweden. Acta Paediatrica, 95, 1360–1369.
Forsius, A. Äitiysneuvonnan kehitysvaiheita. Haettu 31.10.2011 osoitteesta http://www.saunalahti.fi/arnoldus/ait_neuv.html
Forsius, A. Lastenhoidon neuvonnan historiaa. Haettu 19.4.2012 osoitteesta http://www.saunalahti.fi/arnoldus/lastneuv.html
Friis, A. (2010). Perhevalmennuksen käytänteet Suomessa: Terveydenhoitajien näkökulma.
Terveystieteiden opettajakoulutuksen pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos.
Hakulinen-Viitanen, T., Julin, A-M., Koponen, P., Luoto, R., Paunonen-Ilmonen, M., Perälä, M-L. (2007). Asiakasnäkökulma äitiyshuollon palvelujen satavuuteen ja jatkuvuuteen.
Hoitotiede, 19, (6), 326–337.
Hakulinen-Viitanen, T., Pelkonen, M., Saaristo, V., Hastrup, A., Rimpelä, M. (2008). Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta 2007. Tulokset ja seurannan kehittäminen. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Valopaino. Helsinki.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Kätilöopiston sairaala. Haikaranpesä. Haettu 25.1.2012 osoitteesta: http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,660,546,960,1144,1169,15394 Hirsjärvi, S., Huttunen, J. (1995). Johdatus kasvatustieteeseen. WSOY. Juva.
Hyvinkään kaupungin Internet-sivut. Haettu 31.10.2011 osoitteesta http://www.hyvinkaa.fi/Tiedostot/Terveydenhuolto/Nettineuvola/perhevalmennusohjelma.pdf Hyvinkään sairaalan synnytysyksikön Internet-sivut. Haettu 31.10.2011 osoitteesta http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,660,546,957,27795,27803,27837,27838,27870) Kaila-Behm, A, Vehviläinen-Julkunen, K. (2000). Ways of being a father: how first-time father and public health neurses perceive men as fathers. International Journal of Nursing Studies, 37,199–205.
Kankkunen, P., Vehviläinen- Julkunen, K. (2009). Tutkimus hoitotieteessä. WSOYpro.
Helsinki.
Karjalainen, L. (2010). Tilastollisen perusteet. Otavan kirjapaino. Keuruu
Kouri, P. (2006). Development of Maternity Clinic on the Net service – views of pregnant families and professionals. Hoitotieteen väitöskirja. Kuopion yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, hoitotieteen laitos. Haettu 28.5.2012 osoitteesta http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_951-27-0501-X/
Lakivaliokunnan mietintö 5/2009 vp. Hallituksen esitys laiksi rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta. Haettu 31.10.2011 osoitteesta http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/lavm_5_2009_p.shtml
Lamminpää, R., Vehviläinen-Julkunen K. (2012). Being pregnant when over 40 years of age:
Women’s evaluations of prenatal services in Finland. Singapore Nursing Journal, 39, 34–39 Larsson, M. (2005) A descriptive study of the use of the Internet by women seeking pregnancy-related information. Midwifery, 25, 14–20.
Latvala, E., Vanhanen- Nuutinen, L. (2003). Laadullisen hoitotieteellisen tutkimuksen perusprosessi: Sisällön analyysi. Teoksessa S. Janhonen & M. Nikkonen (toim.), Laadulliset tutkimusmenetelmät hoitotieteessä (s. 21–36). Ws Bookwell. Juva.
Liinamaa, A. (2004). Hiekkalaatikon haastajat – äitien keskustelua ja vertaistukea Internetin kautta. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteen laitos.
Haettu 12.12.2011 osoitteesta
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/8857/G0000641.pdf?sequen
Lu, M., Prentice, J., Yu, S., Inkelas, M., Lange, L., Halfon, N. (2003). Childbirth Education Classes: Sosiodemographic Disparties in Attendance and Association of attendance With Breastfeeding Initiation. Maternal and Child Health Journal, 2, 87-93.
McKellar, L., Pincombe, J., Henderson, A. (2006). Insight from Australian parents into educational experience in the early postnatal period. Midwifery, 22, 356–364.
Mauranen, K. (2011). Tilastotieteen peruskurssi. Haettu 23.5.2012 osoitteesta http://www.uku.fi/~mauranen/tpt/
Metsämuuronen, J. (2009). Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä.(s. 1115–1126, 649–682). Gummerus kirjapaino. Jyväskylä.
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. (2009). Monikkoperheiden hyvinvointitutkimus 2009.
Kyselylomake. FSD2548. Verkkodokumentti. Tampere. Haettu 15.10.2011 osoitteesta http://www.fsd.uta.fi/aineistot/luettelo/FSD2548/quF2548_fin.pdf
Nettineuvo. Haettu 25.1.2012 osoitteesta http://www.nettineuvo.fi/index.asp
Porvoon kaupungin Internet-sivut. Haettu 25.1.2012 osoitteesta http://www.porvoo.fi/index.php?mid=905
Premberg, A. & Lundgren, I.(2006). Fathers’ Experiences of Childbirth Education. The Journal of Perinatal Education, 15, 28 –28.
Ronkainen, S. & Karjalainen, A. (2008). Sähköä kyselyyn! Web-kysely tutkimuksessa ja tiedonkeruussa. (Lapin yliopiston menetelmätieteiden laitoksen tutkimuksia 1). Lapin yliopistopaino. Rovaniemi.
Rotko,T., Aho, T., Mustonen, N., Linnanmäki, E. (2011). Kapeneeko kuilu? Tilannekatsaus terveyserojen kaventamiseen Suomessa 2007–2011. Yliopistopaino. Helsinki.
Rova, M. (2009). Lastenneuvolatoiminnan järjestäminen. Historia. Haettu 19.4.2012 osoitteesta http://www.thl.fi/fi_FI/web/lastenneuvola-fi/perusteet/jarjestelma/historia
Sarkadi, A.(2003). Utvärdering av en webplats för föräldrar. Verklig gemenskap i en virtuell värld? (Statens Folkhälsinstitut 2003:30). Bremberg. Stockholm. Haettu 16.4.2012 osoitteesta http://www.fhi.se/PageFiles/3154/verklig-gemenskap-i-en-virtuell-varld.pdf
Sosiaali- ja terveysministeriö. (2004). Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004:14 Helsinki. Haettu 16.4.2012 osoitteesta http://pre20090115.stm.fi/pr1098955086116/passthru.pdf
Sosiaali- ja terveysministeriö. (2007). Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen.
Toimintaohjelma 2007- 2011. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:17. Helsinki.
Haettu 16.4.2012 osoitteesta http://pre20090115.stm.fi/pr1180335140613/passthru.pdf
Sosiaali- ja terveysministeriö. (2009). Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet.
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:20. Helsinki. Haettu 16.4.2012 osoitteesta http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=1087414&name=DLFE-11139.pdf Sosiaali- ja terveysministeriö. (2012). Neuvolat. Haettu 19.4.2012 osoitteesta http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/terveyspalvelut/perusterveydenhuolto/neuvolat Suomen virallinen tilasto.(2011). Perheet tyypeittäin 1950–2010 . Helsinki. Haettu 3.4.2012 osoitteesta http://www.stat.fi/til/perh/2010/perh_2010_2011-05-27_tau_001_fi.html.
Suomen virallinen tilasto. (2010). Tieto- ja viestintätekniikan käyttö. Helsinki. Haettu 12.12.2011osoitteesta http://www.stat.fi/til/sutivi/2010/sutivi_2010_2010-10-26_tie_001_fi.html
Tampereen kaupungin Internet-sivut. Haettu 30.3.2012 osoitteesta http://www.tampere.fi/terveyspalvelut/neuvolat/aitiysneuvolat/abc.html
Terveydenhuoltolaki. Haettu 25.1.2012 osoitteesta
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20101326
THL. (2011). Perinataalitilasto - synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2010. Haettu osoitteesta 27.10.2011 http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2011/Tr27_11.pdf
THL. (2010). Sosioekonomiset terveyserot ja niiden kaventaminen. Haettu 27.9.2011 osoitteesta: http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/78e09e32-9f1d-4aec-bffb-aeacc54ea555
THL. (2012). Lastenneuvolatoiminnan järjestäminen. Palvelujärjestelmäkuvaus. Haettu 19.4.2012 osoitteesta http://www.thl.fi/fi_FI/web/lastenneuvola-fi/perusteet/jarjestelma/jarjestaminen
Tighe, S. (2007). An exploration of the attitudes of attenders and non-attenders toward antenatal education. Midwifery 2010; 26, 294-303.
Tilastokeskus. Kansalaisesta e-kansalainen. Tilastotutkimusten tuloksia suomalaisten tieto- ja viestintätekniikan käytöstä 1996- 2005. Katsauksia 1/2006. Tilastokeskus. Haettu 3.11.2001 osoitteesta: http://www.stat.fi/ajk/tiedotteet/v2006/tiedote_017_2006-03-08.html
Tilastokeskus. Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittanut väestö koulutusasteen, maakunnan, sukupuolen ja ikäryhmän mukaan 2007-2010. Haettu 3.4.2012 osoitteesta http://tilastokeskus.fi/meta/til/vkour.html
Toivanen, H. (1984). Ensimmäistä lasta odottavan perheen tukeminen hoitotyön keinoin vanhemmuuteen kasvussa. Lääkintöhallitus. Helsinki
Tuusulan kaupungin Internet-sivut. Haettu 25.1.2012 osoitteesta http://www.tuusula.fi/sivu.tmpl?sivu_id=2385
Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. (2011). Haettu 12.12.2011 osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110338
Vehkalahti, K. (2008). Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki.
Vehviläinen- Julkunen, K. (1987). Perhevalmennuksen kehittäminen. Ensisynnyttäjien pienryhmäkokeilu neljässä äitiysneuvolassa. Lääkintähallituksen julkaisuja 2/ 1987. Valtion painatuskeskus. Helsinki.
Vehviläinen-Julkunen, K. (1995). Family training: supporting mothers and fathers in the transition to parenthood. Journal of Advanced Nursing 22, 731-737.
Vehviläinen- Julkunen, K., Lauri, S., Laine, T., Peni, R., Beaton,J. & Gupton, A. (1994).
Naisten synnytysodotukset ja synnytykseen valmentautuminen. Pitkittäistutkimus naisten
käsityksistä synnytyskivusta, tilanteen hallinnasta ja päätöksenteosta sekä saamastaan tuesta synnytyksessä. (Tutkimuksia ja raportteja. A:6/ 1994).Turun yliopisto.
Waern, Y. (2001). Ethics in Global Internet Research. Report from the Department of Communication Studies. Linköping University. 2001:3. Haettu 19.10.2011 osoitteesta http://www.cddc.vt.edu/aoir/ethics/public/ywaern-globalirethics.pdf
Wedin, K., Molin, J. & Svalenius, E. (2008). Group antenatal care: new pedagogic method for antenatal care- a pilot study. Midwifery 26 (2010) 389–393.
Wiki.uef.fi. Rekisteriseloste. Haettu 24.1.2012 osoitteesta https://wiki.uef.fi/download/attachments/2981892/eLomake_Henkilorekisteriseloste.pdf?versi on=1&modificationDate=1320910191000
Julkaisemattomat lähteet
Gissler, M. Äitiysneuvolapalveluiden kattavuus. Henkilökohtainen tiedonanto sähköpostilla 7.10.2011.
Liitetaulukko 1. Tiedonhaku tietokannoista.
Tietokanta Hakusanat Rajaukset Hakutulos Valitut
Chinal antenatal education, childbirth educators, prenatal education sekä näiden sanojen yhdistelmät
year 2000-2011 4146 4
PubMed childbirth class*,
child birth AND education
year 2000-2011 49 1
Sciencedirect antenatal education year 2000-2011 6597 9
Fennica perhevalmennus,äitiyshuolto, synnytysvalmennus,
neuvola, äitiysneuvola
ei aikarajausta 260 1
Arto perhevalmennus,synnytysvalmennus äitiyshuolto
ei aikarajausta 247 0
Manuaalinen haku
perhevalmennus, synnytysvalmennus, child birth classes, antenatal education
year 2000-2011
yht.
4
19
Liite 2. Raskauden aikaisen perhevalmennuksen sisällön faktorianalyysi
Lataus
Kommu-naliteetit
Ominais-arvo
Selitys-osuus
(%)
Faktori 1: Raskaus 4,7 29,5
Normaali raskaus .837 .726
Poikkeava raskaus .707 .569
Sikiön kehitys .681 .506
Faktori 2: Synnytys 1,8 10,3
Synnytyspelko .371 .283
Synnytyssairaalaan lähteminen ja
sairaalassaoloaika .577 .366
Puolison / tukihenkilön rooli
synnytyksessä .623 .424
Normaalisynnytyksen kulku .634 .626 Normaalista poikkeava synnytys .561 .487 Kivunlievitysmenetelmät ja
synnytysasennot .733 .551
Imetys ja vauvan hoito .525 .359
Faktori 3: Vanhemmuus 1,7 8,9
Lapsiperheen etuudet .388 .215
Vanhemmuuteen kasvu .709 .583
Parisuhteen ja seksuaalisuuden muutos raskausaikana ja synnytyksen jälkeen
.676 .523 Vanhempien jaksaminen ja
tukiverkon kartoittaminen .727 .610
Kuvio 1. Raskauden aikaisen perhevalmennuksen sisällön faktorianalyysin scree -kuvio.
Liite 3. Synnytyksen jälkeisen perhevalmennuksen sisällön faktorianalyysi
Lataus
Kommu-naliteetit
Ominais-arvo
Selitys-osuus
(%)
Faktori 1: Vanhemmuus 3,4 26,2
Imetys ja vauvan hoito .606 .427
Vanhemmuuteen kasvu .780 .661
Vanhempien jaksaminen ja
tukiverkon kartoittaminen .888 .816 Parisuhteen ja seksuaalisuuden
muutos synnytyksen jälkeen .644 .447
Faktori 2: Synnytys 1,5 22,2
Raskausajan ja synnytyksen
läpikäyminen .952 .999
Faktori 3: Lapsen hoito .937 11,8
Lapsiperheen etuudet .784 .663
Päivähoito .581 .355
Kuvio 1. Synnytyksen jälkeisen perhevalmennuksen sisällön faktorianalyysin scree -kuvio.
Liitetaulukko 4. Tutkimusmainosten päivitykset
VAUVA- ja PERHE-lehti
KAKS+ HELISTIN FACEBOOK NETTISIVU MUUT
12.1.2012
Liite 4 jatkuu VAUVA- ja PERHE-lehti
KAKS+ HELISTIN FACEBOOK NETTISIVU MUUT
28.2.12
Liite 5. Vastausten jakautuminen kuukausille, vuorokaudelle ja viikonpäiville
Kuvio 1. Vastausten jakautuminen tammikuussa.
Kuvio 2. Vastausten jakautuminen helmikuussa.
Kuvio 3. Vastausten jakautuminen maaliskuussa.
Kuvio 4. Vastausten jakautuminen vuorokaudelle.
Kuvio 5. Vastausten jakautuminen viikonpäiville.
Liite 6. Tiedote tutkimuksesta.
Tiedote tutkimuksesta perhevalmennukseen osallistumattomille tai sen kesken jättäneille vanhemmille
Tutkimukseen voivat osallistua ne vanhemmat (isät, äidit ja kumppanit), jotka eivät ole osallistuneet raskauden aikana neuvolan tarjoamaan perhevalmennukseen tai joilta valmennus on jäänyt kesken. Täyttämällä tämän Internet-kyselyn saamme arvokasta tietoa millaisia käsityksiä perhevalmennukseen osallistumattomilla tai sen keskeyttäneillä vanhemmilla on perhevalmennuksesta sekä selvittää mitkä tekijät vaikuttavat siihen, etteivät vanhemmat osallistu lainkaan neuvolan järjestämään perhevalmennukseen tai osallistuvat vain osaan siitä. Tämä tieto on ensiarvoisen tärkeä neuvolapalvelujen kehittämis- ja uudistamistyössä.
Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista ja vastaaminen vie aikaa alle 10 minuuttia.
Tutkimuksen voi keskeyttää ilman seuraamuksia poistumalla kyselystä ja tutkimuksen Internet-sivulta. Vastaaminen tapahtuu nimettömänä sähköisellä E-lomakkeella, joka on avoinna 16.1.2012- 11.3.2012 välisenä aikana. Vastaajia ei pysty tunnistamaan myöskään tutkimusraportista.
Tutkimustulokset antavat neuvoloille tärkeää tietoa, kuinka perhevalmennusta tulisi kehittää, jotta mahdollisimman moni raskaana oleva äiti ja hänen puolisonsa saisivat tarpeitaan vastaavaa tietoa ja tukea raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Tutkimuksen tulokset ja valmis pro gradu- tutkielma on luettavissa www.perhevalmennustutkimus.com sivuilla syksyllä 2012 sekä Itä- Suomen yliopiston Internet-sivuilla sähköisenä versiona.
Luettuasi tiedotteen pääset kyselyyn tästä:
http://elomake.joensuu.fi/lomakkeet/3324/lomake.html Lisätiedot:
Satu Raatikainen TtM- opiskelija Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos skraatik@student.uef.fi
Liite 7. Kyselylomake.
Liitetaulukko 8. Tutkimuksia vanhempien kokemuksista perhevalmennuksesta
Tekijä (t), lähde ja maa Tutkimuksen tarkoitus Aineisto / Otos Menetelmä Päätulokset Bergström, M. Kieler, H.,
Waldenström, U. (2009) Effects of natural childbirth preparation vesus standard antenatal education on epidural rates, experience of childbirth and parental stress in mothers and fathers: a randomized controlled multicentre trial. BJOG An International Journal of Obstetrics and Gynaecology 2009; 116: 1167- 1176. (Ruotsi)
heidän puolisoaan satunnaistettu kontrolloitu
monikeskustutkimus Epiduraalin käyttö molemmissa ryhmissä 52 %, Ei eroavaisuutta ryhmien välillä synnytyskokemuksissa tai vanhempien kokemassa stressin määrässä
Bondas, T. (2002) Finnish women’s experiences of antenatal care.
Midwifery (2002) 18, 61-71. (Suomi)
Saada tietoa naisten kokemuksista
Suomessa raskauden ajan hoidosta. 40 suomalaista naista puolistrukturoitu haastattelu ja
dialogihaastattelu Naiset kokivat tietävänsä liian vähän vanhemmuudesta, imetyksestä, vauvan hoidosta ja vauvaperheen elämästä. Naiset halusivat puolisoiden ottavan osaa valmennukseen. Kokivat tarpeen jakaa kokemuksia ja olla avuksi muille samassa tilanteessa oleville. Halusivat tietoa heidän ymmärtämillään termeillä. Uudelleen synnyttäjille tarjottiin harvoin valmennusta.
LIITE 8 (2/8)
Cronin, C. (2002) First-time mothers- identifying their needs, perceptions and experiences. Journal of Clinical Nursing, 2003, 12, 260-267. (Irlanti)
Tarkastella ensisynnyttäjien tarpeita, havaintoja ja kokemuksia synnytyksen jälkeen.
13 naista, joista 61 % alle
20-vuotiaita Etelä-Irlannin alueelta syvähaastattelu Perhevalmennuksiin osallistuminen vaihteli ja sen vaikutus
valmistautumisessa vanhemmuuteen ja synnytykseen oli huomattavissa.
Kivun määrä synnytyksessä oli järkyttävä ja sairaalassa saadun levon määrä vähäisyydellään yllättävä.
Imetyksen tukemista kätilöiden taholta ei hyväksytty. Ns. äidillinen äiti oli avainasemassa tukemassa lastenhoidossa, neuvojen ja avunantajana. Tuki oli molemmin puolista, jos ”äidillisellä äidillä oli omia lapsia.
Deave T., Johnson D., Ingram J.
(2008) Transition to parenthood: the needs of parents in pregnancy and early parenthood. BMC Pregnancy
puolisonsa Lounais-Englannissa semi -strukturoitu haastattelu Tietoisuus vanhemmuuden tuomista muutoksista oli heikkoa. Naiset
LIITE 8 (3/8)
Fabian, H., Rådestad, I., Waldenström, U. (2004)
Characteristics of Swedish women who do not attend childbirth and parenthood education classes during pregnancy. Midwfery; 20; 226-235.
Kuvata ruotsalaisten naisten, jotka eivät ole osallistuneet perhevalmennukseen, erityispiirteitä.
2546 naista postikysely Ensisynnyttäjistä 7 % ja
uudelleensynnyttäjistä 81 % ei
keskenmenosta, > 35 ikä, matala koulutustaso, synnytyspelko.
Fabian, H., Rådestad, I.,
Waldenström, U. (2005) Childbirth and parenthood education classes in Sweden. Women’s opinion and possible outcomes. Acta Obstetricia et Gynecolgica Scandinavica, 2005;
84; 436- 443. ( Yhdistyneet kuningaskunnat)
Tutkia ensisynnyttäjien näkemyksiä perhevalmennuksesta ja heidän yhteydenpidostaan muiden osallistujien kanssa synnytyksen jälkeen, ja verrata osallistujia ja ei-osallistujia
synnytyksen, synnytyskivun, sen lääkityksen ja kokemisen sekä imetyksen ja vanhemmuuden taitojen osalta
1197 ruotsia puhuvaa naista 1999
-2000 koko Ruotsin alueelta postikysely 74 % ensisynnyttäjistä koki perhevalmennuksesta olleen hyötyä synnytykseen valmistautumisessa ja 40 % koki hyötyneensä
vanhemmuuten valmistautumisessa.
Vuosi synnytyksen jälkeen 58 % oli tavannut ryhmäläisiään.
Perhevalmennukseen osallistuneiden ja osallistumattomien välillä ei löydetty merkittäviä eroja synnytyksen, synnytyskivun, sen lääkityksen ja kokemisen sekä imetyksen ja vanhemmuuden taitojen suhteen. Äidit jotka olivat nuoria, yksineläviä, matala koulutustaso, asuivat pienessä kaupungissa, tupakoivat kokivat perhevalmennuksen vähiten hyödylliseksi.
LIITE 8 (4/8)
Fabian, H., Rådestad, I., Waldenström, U. (2006) Characteristics of primiparous women who are not reached by parental education classes after
1999-2000 aikana koko Ruotsin alueelta postikysely 78 % ensisynnyttäjistä osallistuu perhevalmennukseen ja 31 %
Fabian, H., Rådestad, I., Rodriguez, A., Waldenström, U. (2008) Women with non-Swedish speaking background and their children: a longitudinal study of uptake of care and maternal and child health. Acta Peadiatrica 2008; 97, pp. 1721-1728. (Ruotsi)
Tutkia äitiys- ja lastenneuvolan antamaa hoitoa sekä äidin ja lapsen terveydentilaa 5 vuotta synnytyksen jälkeen taustaltaan ei-ruotsinkielisillä äideillä.
300 taustaltaan ei-ruotsinkielistä äiti, joista 175 köyhästä maasta ja 125 rikkaasta maasta verrattuna 2761 taustaltaan ruotsinkieliseen naiseen.
postikysely Taustaltaan köyhästä maasta lähtöisin olevat ei-ruotsinkieliset äidit eivät eronneet käyntimääriltään neuvolassa, mutta he osallistuivat
perhevalmennukseen harvemmin.
Masennusoireet, vanhempien stressi, heikko terveys olivat myös näillä naisilla yleisempää sekä heidän
LIITE 8 (5/8)
Hakulinen-Viitanen, T., Julin, A-M., Koponen, P., Luoto, R., Paunonen- Ilmonen, M., Perälä, M-L. (2007) Asiakasnäkökulma äitiyshuollon palvelujen satavuuteen ja
jatkuvuuteen. Hoitotiede vol. 19, no 6/-07, 326- 337. (Suomi)
Selvittää äskettäin synnyttäneiden odotuksia ja kokemuksia äitiyshuollon palvelujen saatavuudesta ja
ajtkuvuudesta sekä miten perheen taustatekijät ja äidin ja lapsen terveydentilaan liittyvä hoidontarve
Kyselylomake Perhevalmennuksen teemoista toteutui terveyden ja elämäntapojen käsittely, hieman yli puolella. Äidin ja lapsen terveydentilaan liittyvät tekijät eivät olleet yhteydessä äitien odotuksiin ja kokemuksiin. Palvelut vastasivat parhaiten niiden äitien odotuksia , joiden elämäntilanne oli vakaa.
Kaila-Behm, A., Vehviläinen-Julkunen, K. (2000). Ways of being a father: how first-time fathers and public health nurses perceive men as fathers.
International Journal of Nursing Studies 37, 199–2005: (Suomi)
Kuvata erilaisia tapoja olla isä. 24 isää, 29 terveydenhoitajaa isien haastattelu, terveydenhoitajien esseet
Isät ja terveydenhoitajat kuvasivat erilaisia tapoja olla isä: rinnalla seisoja, tukija, puoliso ja perheen pää. Tapa olla isä liittyi kulttuuriin ja kuinka he kokivat oman miehuutensa. when over 40 years of age: Womwn’s evalutions of prenatal services in Finland. Singapore Nursing Journal,
olevaa naista Avoin teemahaastattelu Yleensä äidit olivat tyytyväisiä
äitiyshuoltoon. Kehittämisalueiksi nousi vastaanottojen määrä, sikiöseulonnat, perhevalmennuksen ja palvelujen organisoinnin.
LIITE 8 (6/8)
Larsson, M. (2005) A descriptive study of the use of the Internet by women seeking pregnancy-related information. Midwifery; 2009; 25;14-20.(Ruotsi)
Tutkia ruotsalaisten naisten internetin käyttöä tiedonlähteenä raskauden aikana ja kuinka he pitävät
löytämäänsä tietoa luotettavana sekä kuinka he keskustelevat löytämästään teidosta kätilön kanssa neuvolassa käydessään.
182 raskaana olevaa
ruotsinkielistä naista kyselylomake Suurin osa raskaana olevista naisista käytti Internetiä tietolähteenä ja piti löytämäänsä tietoa myös luotettavana, Initiation. Maternal and Child Health Journal, Vol. 7, No. 2 87-93. ( USA)
Tutkia sosiodemograafisia eroja osallistumisessa perhevalmennukseen ja arvioida osallistumista
imetysohjaukseen.
1540 äitiä puhelinhaastattelu Kaikista äideistä 66 % oli osallistunut perhevalmennukseen, valkoihoiset kaksi kertaa enemmän kuin Afrikan amerikkalaiset. Osallistumiseen vaikutti myös koulutus, taloudellinen tilanne ja siviilisääty. Perhevalmennukseen osallistuneilla imetys oli merkittävästi yleisempää .
McKellar, L:, Pincombe, J., Henderson, A. ( 2006) Insight from Australian parents into educational experience in the early postnatal period. Midwifery (2006) 22, 356-364.
(Australia)
Tutkia perhevalmennusta synnytyksen jälkeen ja löytää uusia tapoja järjestää synnytyksen jälkeistä valmennusta nykyisessä terveydenhuolto-organisaatioissa.
85 vanhempaa, 52 äitiä ja 33 isää
Etelä-Australiassa toimintatutkimus 76 % ensisynnyttäjistä ja 84 % esikoisen isistä olivat osallistuneet että suurimman osan tiedoista he olivat saaneet puolisoltaan, sukulaisiltaan tai ystäviltään sekä neuvolasta tai oamlta äidiltään.
LIITE 8 (7/8)
Tighe, S. (2007) An exploration of the attitudes of attenders and non-attenders toward antenatal education.
Midwifery ( 2010) 26, 294-303 (Irlanti)
Tutkia perhevalmennukseen osallistuneiden ja osallistumattomien asenteita perhevalmennusta kohtaan.
16 ensisynnyttäjää haastattelututkimus Vahvuus valmennuksissa oli:
valmistaminen vanhemmuuteen ja tiedon jako sekä sosiaalinen aspekti tavata muita äitejä. Este and fathers in the transition to parenthood. Journal of Advanced Nursing (1995) 22, 731-737 (Suomi)
Kuvata äitien ja isien näkemyksiä perhevalmennnuksesta ja sen tuesta vanhemmuuteen kasvussa.
189 äitiä ja 127 isää kyselylomake neuvolan jakamana Valmennusta suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon osallistujien odotukset vetäjän kanssa, muttei muiden ryhmän jäsenten kanssa. Luentoja oli
tarpeeksi.
Vehviläinen- Julkunen, K., Lauri, S., Laine, T., Peni, R., Beaton,J., Gupton, A. 1994. Naisten synnytysodotukset ja synnytykseen valmentautuminen. synnytykseen ja millaisia ovat heidän synnytykseen liittyvät odotuksensa ja raskauteen liittyvät erilaiset
tuntemuksensa.
140 naista kyselylomake, joka jaettiin kolmessa
vaiheessa Naiset ovat tyytyväisiä oloonsa
raskauden aikana. Tuloksista tuli naisille lievä epävarmuus. Pelko synnytyskivuista oli naisten mielessä raskauden alusta alkaen. Suurinta tukea synnytyksestä naiset odottivat puolisolta tai tukihenkilöltä. Suurin osa oli osallistunut perhevalmennukseen.
He saivat tietoa myös kirjallisuudesta, videoista, sekä toisilta naisilta.
LIITE 8 (8/8)
Wedin, K., Molin, J., Svalenius, E.
(2008) Group antenatal care: new pedagogic method for antenatal care- a pilot study. Midwifery 26 (2010) 389-393. (Ruotsi)
Tutkia kuinka naiset, jotka osallistuvat perhevalmennukseen raskauden aikana kokevat saamansa tiedon ja tyytyväisyyteen saamaansa hoitoon raskauden aikana verrattuna naisiin, jotka osallistuvat perinteiseen perhevalmennukseen sekä selvittää ryhmävalmennuksen vaikutusta sosiaalisiin verkostoihin.
strukturoitu kyselylomake sekä
seurantapuhelut 75 naista, joista 35 interventioryhmässä ja 40 kontrolliryhmässä
Erot ryhmien välillä tyytyväisyyden suhteen olivat pienet ja kaiken kaikkiaan tyytyväisyys oli suurta.
19 tutkimusta