Kuten olen aikaisemmin maininnut, tämän tutkielman tekeminen on tekijänsä eli minun näköistäni. Toisen tekijän tekemänä tai eri paikassa tai ajassa samankaltainen tutkimus-asetelma tuottaisi erinäköisiä tuloksia. Toisaalta, aiempien tutkimusten valossa voisi väit-tää, että tutkimustulokset noudattelisivat kuitenkin tässäkin tutkielmassa osoitettuja tulok-sia. Tämän tutkielman tulokset vahvistavat aiempien tutkimusten ja teorioiden päätelmiä oppimisen ilon monitahoisesta luonteesta, joista kontekstisidonnaisuus ei ole pienin tekijä.
Vaikka eri teoriat painottavat hieman erilaisia asioita, oppimisen iloon näyttäisi teoriasta riippumatta aina liittyvän ainakin jokin seuraavista: yksilö, yhteisö, tehtävä ja opettaja, kun puhutaan alakoulussa syntyvästä ja ilmenevästä oppimisen ilosta.
Aihealue, joka jäi kokonaan tämän tutkielman ulkopuolelle, on kotien merkitys oppimisen ilon ilmenemisessä. Aihetta sivusi yksi opettaja kommentoidessaan oppilaiden sitoutumis-ta koulutyöhön toteamalla, että tämänhetkisen ryhmän oppilaat ovat sitoutuneisitoutumis-ta ja moti-voituneita koulutyöhön ja että kodit ovat hyviä. Tällä viitattiin siihen, että kodin ja koulun välinen yhteistyö sujuu ja oppilaiden huoltajat pitävät koulunkäyntiä tärkeänä ja ovat kou-lumyönteisiä. Jatkotutkimuksena voisikin olla selvitys siitä, miten oppilaiden vanhemmat ja huoltajat käsittävät oppimisen ilon.
Tässä tutkielmassa saatiin selville oppimisen ilon neljä ulottuvuutta. Jatkossa tätä aihetta voisi kehittää eteenpäin pohtimalla miten oppimisen iloa voidaan lisätä koulukontekstissa.
Minkälaiset tehtävät ja yhteisölliset toimintatavat luovat oppimisen iloa? Miten yksittäisen oppilaan tietoja ja taitoja voitaisiin hyödyntää oppimisen ilon kasvattamisessa? Miten ope-tusmenetelmiä tarkastelemalla ja muuntelemalla saadaan oppimisympäristö toimimaan oppimisen ilon suuntaan? Pyrkimykseltään jatkotutkimus voisi olla käytäntöihin vaikuttava, esimerkiksi toimintatutkimus.
Tutkielman sisäistä validiteettia tarkastellaan kvalitatiivisessa tutkimuksessa uskottavuu-den käsitteellä. Uskottavuus on tutkijan määrittelemien käsitteiuskottavuu-den ja tulkinnan vastaa-vuutta tutkittavien käsityksiin nähden. (Eskola & Suoranta 1996, 166 – 167.) Yhtä oikeaa tapaa tai oikeita tapoja ei ole, miten täysin luotettavaa ja yksiselitteisesti objektiivista to-tuutta voisi ihmistieteissä kerätä tai saada aikaan. Metodi ja tulkintaprosessi käyvät käsi kädessä. (Guba & Lincoln 2005, 205.) Toisin sanoen niin teoria kuin aineistokin puhuvat samaa kieltä ja tekijä on tutkinut juuri sitä ilmiötä, jota pitikin tutkia eli tässä tapauksessa luokanopettajien käsityksiä oppimisen ilosta. Siirrettävyys on kvalitatiivisen tutkimuksen ulkoisen validiteetin tarkastelua. (Eskola & Suoranta 1996, 166 – 167.) Guba ja Lincoln (2005, 205) käsittelevät kvalitatiivisen tutkimuksen uskottavuuden ja siirrettävyyden kysy-myksiä seuraavasti:
Voiko tutkija luottaa saatuihin tuloksiin riittävästi?
Ovatko tulokset riittävän aitoja, jotta niiden perusteella voi toimia?
Ovatko tulokset totta jossakin yhteydessä tai oikeassa yhteydessä?
Kuvaavatko ne todella jotakin oikeaa maailmaa ja sitä tapaa, miten toiset rakenta-vat omaa sosiaalista todellisuuttaan?
Miten metodin ja tulkinnan välinen yhteys tai niiden yhdistäminen onnistuu?
Tämän tutkielman kannalta keskeistä siirrettävyyttä pohdittaessa on se, olisiko mahdollis-ta saada samansuunmahdollis-taisia tuloksia näillä lähtökohdilla eri tilanteessa. Aikaisemmat tutki-mukset ja teoreettinen viitekehys antavat viitteitä siitä, että siirrettävyys tai yleistettävyys voisi olla mahdollista. Omat tulkinnat oppimisen ilosta saavat vahvistusta aikaisemmista tutkimuksista ja näin ollen tutkielman uskottavuus paranee.
LÄHTEET
Aunola, K. 2005. Motivaation kehitys ja merkitys kouluiässä. Teoksessa K. Salmela-Aro &
J.-E. Nurmi (toim.) Mikä meitä liikuttaa? Modernin motivaatiopsykologian pe-rusteet. 2. painos. Jyväskylä: PS-kustannus, 105–126.
Bredikyte, M. 2011. The zones of proximal development in children’s play. University of Oulu. Tampere: Juvenes print.
Byman, R. 2005. Voiko motivaatiota opettaa? Teoksessa Kansanen, P. & Uusikylä, K.
(toim.) Luovuutta, motivaatiota, tunteita. 2. painos. Jyväskylä: PS-kustannus, 25 – 41.
Cuomo, N. 2009. Ikävystymisen koulusta halu oppia ja ilo elää – kouluun. Teoksessa E.
Korpinen, M-L. Husso, J. Juurikkala & S. Vesterinen. Näkökulmia ilon pe-dagogiikkaan. Perspectives to pedagogy of joy. Tutkiva opettaja 1/ 2009, 23 – 58.
Csikszentmihalyi, M. 2000. Beyond Boredom and Anxiety: Experiencing Flow in Work and Play. San Francisco: Jossey-Bass Publishers.
Csikszentmihalyi, M. 2005. Flow, elämän virta. Tallinna: Rasalas Kustannus.
Dorman, J. P., Fisher, D. L. & Waldrip, B. G. 2006. Classroom Environment, Student’s Perceptions of Assessment, Academic Efficacy and Attitude to Science: A Lisrel Analysis Teoksessa D. Fisher & M. S. Khine. (eds.) Contemporary Approaches to Research on Learning Environments. New Jersey : World Scientific Pub, 1 – 28.
Eskola, J. & Suoranta, J. 1996. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Rovaniemi: Lapin yliopistopaino.
Fredrickson, B. L. & Kurtz, L. E. 2011. Cultivating Positive Emotions to Enhance Human Flourishing. Teoksessa: S. I. Donaldson, M. Csikszentmihalyi & J. Nakamura (eds.) Applied Positive Psychology, Improving Everyday Life, Health, Schools, Work, and Society. New York And Hove: Routledge, 35 – 47.
Goleman, D. 1997. Tunneäly, lahjakkuuden koko kuva. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.
Guba, E. G. & Lincoln, Y. S. 2005. Paradigmatic Controversies, Contradictions, and Emerging Confluences Teoksessa: N. K. Denzin & Y. S. Lincoln (eds.) The Sage handbook of qualitative research. Third edition. Thousand Oaks (Ca-lif.): Sage Publications. 191 – 216.
Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 2004. Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kult-tuuri oppimisen sytyttäjinä. Porvoo: WSOY.
Helkama, K. Myllyniemi, M. & Liebkind, K. 1998. Johdatus sosiaalipsykologiaan. Helsinki:
Edita.
Hirsjärvi, S. & Hurme. H. 2009. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytän-tö. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. 15. uudistettu painos. Hel-sinki: Tammi.
Holstein, J.A. & Gubrium, J. F. 2004. Context: Working It Up, Down, And Across. Teo-ksessa C. Seale, G. Gobo, J.F. Gubricum & D. Silverman. (eds.) Qualitative research practice. Lontoo: Sage. 267 – 282. Luettavissa:
http://srmo.sagepub.com/view/qualitative-research-practice/SAGE.xml (Vii-tattu 24.10.2014)
Husu, J. 2002. Pedagoginen ajattelu opettajan työssä. Teoksessa Kansanen, P. & Uusiky-lä, K. (toim.) Luovuutta, motivaatiota, tunteita. 2. painos. Jyväskylä: PS-kustannus,129 – 150.
Huusko, M. & Paloniemi, S. 2006. Fenomenografia laadullisena tutkimussuuntauksena kasvatustieteissä. Kasvatus 37 (2), 162 – 173.
Hyvönen, P., Kangas, M., Kultima, A. & Latva, S. 2006. Let’s Play! Tutkimuksia leikillisistä oppimisympäristöistä. Lapin yliopiston kasvatustietellisiä raportteja 2.
Isokorpi, T. 2003. Tunneälytaitojen ja yhteisöllisyyden oppiminen reflektoinnin ja ryhmä-prosessien avulla. Saarijärvi: Saarijärven Offset Oy.
Isokorpi, T. & Viitanen, P. 2001. Tunnevoimaa! Tampere: Tammi.
Juurikkala, J. 2008. Ilon pedagogiikka. Kohti nykyaikaista koulua, Konstruktiivinen perus-koulun käyttöteoria. Tutkiva opettaja 1/2008.
Järvilehto, L. 2014. Hauskan oppimisen vallankumous. Juva: PS-kustannus.
Kangas, M. 2010. The School of the Future: Theoretical and Pedagogical Approaches for Creative and Playful Learning Environments. Rovaniemi: University of Lap-land Printing Centre. Acta universitas Lappoensis.
Keltinkangas-Järvinen, L. 2004. Itsetunto vaarassa jatkuvan arvioinnin vuoksi. Liisa Kel-tinkangas-Järvisen selkeitä näkemyksiä ydinkysymyksistä. Erityiskasvatus 1.
7 – 9.
Kokkonen, M. 2010. Ihastuttavat, vihastuttavat tunteet – Opi tunteiden säätelyn taito. Ju-va: PS-kustannus.
Korkeila, J. 2008. Stressi, tunteiden säätely ja immuniteetti. Duodecim, 2008; 124(6):683 – 92. http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo97123.pdf (Viitattu:
21.10.2014)
Korpinen, E., Husso, M-L., Juurikkala, J. & Vesterinen, S. 2009. Näkökulmia ilon pedago-giikkaan. Perspectives to pedagogy of joy. Tutkiva opettaja 1/ 2009.
Kullberg-Piilola, T & Peltonen, A. 2000. Tunnemuksu, tunnetaitoja perheille ja kasvattajille.
Jyväskylä: Gummerus kirjapaino Oy.
Kuula, A. 2006. Tutkimusetiikka: aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. Tampere: Vasta-paino
Lehtinen, E., Kuusinen, J. & Vauras. M. 2007. Kasvatuspsykologia. Helsinki: WSOY
Manninen, J., Burman, A., Koivunen, A., Kuittinen, E., Luukannel, S., Passi, S. & Särkkä, H. 2007. Oppimista tukevat oppimisympäristöt. Johdatus oppimisympäristö-ajatteluun. 2. painos. Tampere: Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy.
Metsämuuronen, J. (toim.) 2006. Laadullisen tutkimuksen käsikirja. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy
Newman, R. S. 2007. The Motivational Role of Adaptive Help Seeking in Self-Rergulated Learning. Teoksessa: D. H. Schunk & B. J. Zimmermann. (eds.) Motivation and Self-Regulated Learning. Theory, Research and Applications. New York: Routledge. 315 – 337.
Niikko, A. 2008. Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Joensuu: Joen-suun yliopistopaino.
Opetusalan ammattijärjestö. 2014. Opettajan ammattietiikka ja eettiset periaatteet. Luetta-vissa:
http://www.oaj.fi/cs/oaj/opettajan%20ammattietiikka%20ja%20eettiset%20pe riaatteet (Viitattu 18.12.2014)
Opetushallitus. 2004. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Luettavissa:
http://www.oph.fi/download/139848_pops_web.pdf (Viitattu: 5.11.2014) Opetushallitus. 2014a. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luvut 1-12.
Luon-nos 15.4.2014. Luettavissa:
http://oph.fi/download/156870_perusopetus_perusteluonnos_luvut_1_12.pdf (Viitattu 9.9.2014)
Opetushallitus. 2014b. Kooste perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnos-takoskevasta palautteesta. 18.6.2014. Luettavissa:
http://www.oph.fi/download/158544_kooste_perusopetuksen_perusteluonno sta_koskevasta_palautteesta_18062014.pdf (Viitattu 9.9.2014)
Paalasmaa, J. 2011. Tehokkuutta vai ihmisyyttä? Sydämen sivistystä kasvattava koulu.
Teoksessa T. Jantunen & E. Ojanen (toim.) Sydämen sivistys. Kasvatuksen ytimessä. Helsinki: Aurinko Kustannus.
Paalasmaa, J. 2014. Aktivoi oppilaasi. Juva: PS-kustannus.
Pietiläinen, A. 1999. Tunne, antitunne, perimä – Johdatus tunteiden dynamiikkaan. Huh-mari: Karprint Ky.
Rantala, T. 2005. Oppimisen iloa etsimässä – kokemuksen etnografiaa alkuopetuksessa.
Lapin yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Acta Universitas Lappoensis 88.
Rissanen, R. 2006. Fenomenografia. Luku 5.1. kokonaisuudesta A. Saaranen-Kauppinen
& A. Puusniekka. KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojul-kaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja].
http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/ .(Viitattu 11.2.2014.)
Ruohotie, P. 1998. Motivaatio, tahto ja oppiminen. Helsinki: Edita.
Räsänen, M. 2009. Taide, taito, tieto. Teoksessa A. Aro, M.Hartikainen, M. Hollo, H. Jär-nefelt, E. Kauppinen, H. Ketonen, M. Manninen,M. Pietilä & P. Sinko (toim.)
Taide ja taito – kiinni elämässä! TaiTai Taide- ja taitokasvatus. Opetushalli-tus. Moniste 2/2009. Helsinki: Edita Prima Oy. 28 – 39. Luettavissa:
http://www.oph.fi/download/49220_taide_ja_taito.pdf (Viitattu 18.11.2014) Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. 2006. KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen
tie-tovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [yl-läpitäjä ja tuottaja]. http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L6_3_2.html (Viitattu 11.2.2014)
Schunk, D. H., Meece, J. L. & Pintrich, P. 2013. Motivation in Edcation. Theory, Research, and Applications. 4. painos. Boston: Pearson.
Schunk, D. H. & Zimmermann, B. J. (eds.) 2007. Motivation and Self-Regulated Learning.
Theory, Research and Applications. New York: Routledge.
Seale, C. 2004. Quality in Qualitative Research. Teoksessa C. Seale, G. Gobo, J.F.
Gubricum & D. Silverman (eds.) Qualitative research practice. Lontoo: Sa-ge. 379 – 390. Luettavissa: http://srmo.sagepub.com/view/qualitative-research-practice/SAGE.xml (Viitattu 24.10.2014)
Sintonen, S. 2009. Osallisuuden kulttuuri ja taidekasvatus. Teoksessa A. Aro, M. Hartikai-nen, M. Hollo, H. Järnefelt, E. KauppiHartikai-nen, H. KetoHartikai-nen, M. ManniHartikai-nen, M. Pie-tilä & P. Sinko (toim.) Taide ja taito – kiinni elämässä! TaiTai Taide- ja taito-kasvatus. Opetushallitus. Moniste 2/2009. Helsinki: Edita Prima Oy. 7 – 14.
Luettavissa: http://www.oph.fi/download/49220_taide_ja_taito.pdf (Viitattu 18.11.2014)
Talib, M-T. 2005. Voiko tunteita opettaa? Teoksessa: P. Kansanen & K. Uusikylä (toim.) Luovuutta, motivaatiota, tunteita. 2. painos. Jyväskylä: PS-kustannus.
Tiainen, S. & Vähäkangas, A. 2008. Oppimisen ilo luokanopettajien sekä oppimis- ja vält-tämisorientoituneiden oppilaiden kokemana. Joensuun yliopisto. Filosofinen tiedekunta. Pro gradu –tutkielma.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 10. Uudistettu laitos. Vantaa: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Varila, J. & Lehtosaari, K. 2001.Työnilo – Ahkeruudella ansaittua, sattuman synnyttämää vai oppivan organisaation vaatimaa. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia 80.
Varila, J & Viholainen, T. 2000. Työnilo tutkimuksen kohteeksi. Mitä uusia tuulia ja virikkei-tä työnilon kokemukset tarjoavat henkilöstön ja organisaation kehitvirikkei-tämiseen.
Joensuun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Kasvatustieteiden tiede-kunnan tutkimuksia 79.
Virtanen, M. 2013. Opettajan emotionaalinen kompetenssi – Tutkimus luokanopettajien ja luokanopettajiksi opiskelevien tunneälytaidoista ja niiden tärkeydestä. Tam-pereen yliopisto. Kasvatustieteiden yksikkö. Acta Electronica Universitas
Tamperensis 1301. Luettavissa:
http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/68112/978-951-44-9108-5.pdf?sequence=1 (Viitattu 17.12.2014)
Webster-Stratton, C. 2011. Kuinka edistää lasten sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja. Es-poo: Oriental Express Oy.
LIITE 1. Tutkimuslupahakemus
Hei!
Opiskelen ItäSuomen yliopistossa luokanopettajaksi ja olen tekemässä pro gradu -tutkielmaani aiheesta ”Luokanopettajien käsityksiä oppimisen ilosta.” Haluaisin haastatella kuntanne/kaupunkinne alakouluissa työskenteleviä luokanopettajia saadakseni selville, kuinka he määrittelevät oppimisen ilon ja mitä merkityksiä oppimisen ilolla on opetusta-pahtumassa opettajien näkökulmasta.
Haastattelun kestoksi arvioin noin 20 minuuttia ja tulisin tekemään haastattelut kouluilla sopimuksen mukaan. Tarkoitukseni on järjestää haastattelut huhtikuussa. Kokoamaani aineistoa tulen käsittelemään ehdottoman luottamuksellisena tutkimusaineistona. Missään tutkimusraportoinnin vaiheessa ei tule esille yksittäisen haastatellun opettajan henkilölli-syys. Pro gradu tutkielman ohjaajana toimii professori Pertti Väisänen Itä-Suomen yliopis-tolta.
Lähetän vielä liitteenä tutkimussuunnitelmani, jossa tarkempaa tietoa tutkimuksen taustas-ta ja kulustaustas-ta.
Ystävällisin terveisin, Hilkka Laeslehto
LIITE 2 Saatekirje
Hei,
Olen viittä vaille valmis luokanopettaja Joensuusta. Tutkimukseeni tarvitsisin koulustanne vapaaehtoisia luokanopettajia haastateltavaksi. Tutkimukseni aihe on luokanopettajien käsityksiä oppimisen ilosta. Aihe kumpuaa mm. opetusneuvos Irmeli Halisen esittämistä ops 2016 tekstien lisämateriaaleissa mainitsemasta unelmasta oppimisen ilosta. Joten ajankohtaisen aiheen parissa olen lähtenyt tutkimustani rakentamaan.
Tutkielmani ohjaajana toimii professori Pertti Väisänen Itä-Suomen yliopistosta ja tutki-musluvan on myöntänyt kaupungin/kunnan varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja.
Pyytäisin siis mitä ystävällisimmin Teitä rakkaat tulevat kollegani lähtemään mukaan noin 20 min kestävään haastattelun, jonka ajankohta olisi huhtikuun 2014 aikana sopimuksen mukaan. Osallistuneiden kesken arvon tuotepalkinnon ja jokainen haastateltava ansaitsee toki pullakahvit vaivanpalkaksi.
Minut tavoittaa sähköpostilla ja puhelimitse. Yhteydenottoa pyytäisin ensi viikon eli maa-liskuun loppuun mennessä, niin voimme sopia haastatteluun sopivia aikoja.
Ystävällisin terveisin, Hilkka Laeslehto
LIITE 3 Haastattelurunko
Teemahaastattelurunko 1.4.2014
Taustatiedot: ikä, sukupuoli, koulutus/tutkintonimike, kokemus luokanopettajan työssä vv/kk
Tutkimuksen aiheena ovat tunteet opetustilanteessa oppimisen ilon käsitteen kautta tar-kasteltuina luokanopettajan näkökulmasta.
1.0. Mitä tarkoittaa mielestäsi oppimisen ilo?
1.0.0.mitä se käsitteenä merkitsee?
1.0.1.kuinka sen määrittelisit?
1.0.2.voiko sitä tulkita eri tilanteissa eri tavoin?
1.1. Mistä oppimisen ilo syntyy, mikä sitä tuottaa?
1.1.0.Minkälaisissa tilanteissa voi kokea oppimisen iloa?
1.2. Miten oppimisen ilo ilmenee?
1.2.0.työskentelyn aikana (oppimisen ilo prosessina)
1.2.1.työskentelyn jälkeen (oppimisen ilo produktina tai tuloksena) 1.2.2.miten oppilaat näyttävät oppimisen ilon?
1.2.3.mitä siitä seuraa? helpottaako oppimista tai opetustilannetta? häiritseekö?
1.3. Mitä merkityksiä oppimisen ilolla on opetustapahtumassa omasta näkökulmasta-si luokanopettajana?
1.3.0.Mitä merkitystä oppimisen ilolla näkisit olevan opetustilanteissa
1.3.0.0.onko mielestäsi eroa taito-taideaineet, matematiikka, äidinkieli, reaali-aineet?
1.3.1.Tunteiden merkitys oppimiseen yleensä – miten voi ottaa huomioon opetusti-lanteessa
1.3.2.kuinka koet negatiivisten ja positiivisten tunteiden vaikutukset oppimiseen?
1.3.3.onko oppimisen ilon näkyvyydellä/näkymättömyydellä vaikutusta yksittäisen oppilaan viihtyvyyteen/ luokan ilmapiiriin/ koko koulun ilmapiiriin?
1.3.4.Mikä merkitys motivaatiolla on oppimisen ilon kokemisessa opetustapahtu-massa?
1.4. Haluaisitko lisätä jotakin oppimisen iloon liittyvää, mikä ei ole tullut vielä esille?
1.4.0.jäikö jokin keskeinen asia käsittelemättä