Aihealue työn, perheen ja opiskelun yhteensovittamisesta on yhä lisätutkimuk-sen tarpeessa, sillä aihe on ajankohtainen opiskelun ollessa yhä yleisempää ai-kuisiällä ja siten opiskelun yhteensovittaminen työ- ja perhe-elämän kanssa monen opiskelijan arkea. Sen kuvailevan tiedon lisäksi, miten aikuisopiskelijat sovittavat yhteen työtä, perhettä ja opiskelua ja miten he siinä kokevat onnistu-vansa, tarvitaan tietoa tarkemmin siitä, miten tukea aikuisopiskelijoita ja ennal-ta ehkäistä muun muassa opiskelijoiden kokemaa stressiä, uupumusennal-ta ja opis-kelun keskeyttämisiä. Työn näkökulmasta elämän eri osa-alueiden yhteensovit-tamisen tukemisella on tutkitusti hyvinvointia lisääviä seurauksia (mm. Allen ym. 2000, 293–301; Ropponen ym. 2016, 10; van Steenberger & Ellemers 2009, 636, 640), mitkä edesauttavat muun muassa työhön sitoutumista ja vähentävät työpaikan vaihtoaikomuksia (Mauno ym. 2011, 161). Tämän tutkimuksen tulok-sia voidaan osaltaan hyödyntää niin koulutuspalveluiden ohjauksen kuin työ-paikkojen käytäntöjen ja kulttuurin kehittämisessä aikuisopiskelijoita yhä pa-remmin tukeviksi.
Sukupuolijakaumaltaan tutkittavat edustivat tässä tutkimuksessa ylei-simmin naisia, mikä merkitsee sitä, että tulokset kertovat lähinnä vain yhden sukupuolen kokemuksista. Jatkotutkimushaasteena voidaan siten pitää lisäksi tutkimuksen toistamista suuremmalla otoskoolla, jolloin saataisiin erottelevam-pia tuloksia niin sukupuolen kuin muidenkin taustamuuttujien suhteen. Lisäksi olisi mielenkiintoista selvittää, eroaisivatko tulokset muiden aikuisopiskelijoi-den, kuin ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijoiaikuisopiskelijoi-den, keskuudessa.
Tässä tutkimuksessa käytetystä kyselylomakkeesta hyödynnettiin työn, perheen ja opiskelun yhteensovittamista koskevien kysymyksen lisäksi koettua sosiaalista tukea ja työpaikan joustavia työkäytänteitä kartoittavia kysymyksiä, mutta kokonaisuudessaan kyselylomakkeessa kysyttiin kokemuksia myös muista elämänalueista ja aiheista, kuten hyvinvoinnista. Hyvinvoinnin tarkaste-lu voisikin tuoda lisätietoa siitä, miten aikuisopiskelijan elämän eri osa-atarkaste-lueiden yhteensovittamisen onnistuminen on yhteydessä esimerkiksi koettuun stressiin tai unenmäärään. On lisäksi selvää, että opiskelu sekä työ- ja perhe-elämä eivät
kata kaikkea, josta aikuisopiskelijan arki koostuu ja johon hän suuntaa ajankäyt-tönsä. Esimerkiksi kodin ulkopuoliset ihmissuhteet ja harrastukset ottavat osansa arjesta ja ovat myös elämänalueita, joita sovitetaan yhteen muiden elä-mänalueiden kanssa. Niin kyselylomakkeelle annetun palautteen mukaisesti, kuin yleisesti ymmärryksen lisäämisen vuoksi, voisikin olla hedelmällistä tutkia työn, perheen ja opiskelun lisäksi vapaa-ajan yhteensovittamista.
Lopuksi, tämän tutkimuksen aineisto kerättiin syksyllä 2017, jolloin tällä hetkellä vuonna 2021 vallitsevasta, koko maailmaa koskevasta koronaviruksen aiheuttamasta pandemiasta (ks. esim. Calleja 2020) ei ollut tietoakaan. Yleisesti ottaen pandemia on muuttanut monien ihmisten elämää ja erityisesti arjen ra-kentumista. Lisääntynyt etätyön tekeminen (Yle 2020) ja etäopiskelu on tuonut muutoksia varmasti myös eri elämänalueiden yhteensovittamiseen. Tämän poikkeuksellisen ajan muutosten tutkiminen niin työn, perheen ja opiskelun yhteensovittamiseen kuin työpaikan joustavien työjärjestelyiden hyödyntämi-seen ja työpaikan kulttuuriin, on yksi tulevien tutkimusten haasteista. Työssä-käyvän perheellisen aikuisopiskelijan eri elämänalueiden välillä tasapainoilu voi näyttää nykyään ja myös tulevaisuudessa hyvin erilaiselta kuin aikaisem-min.
L
ÄHTEETAllard, K., Haas, L. & Hwang, C. P. 2011. Family-supportive organizational culture and fathers’ experiences of work–family conflict in Sweden.
Gender, Work and Organization 18 (2), 141–157.
Allen, T., Herst, D. E., Bruck, C. S. & Sutton, M. 2000. Consequences associated with work-to-family conflict: A review and agenda for future research.
Journal of Occupational Health Psychology 5, 278–308.
Anttila, T., Nätti, j. & Väisänen, M. 2005. The Experiments of Reduced Working Hours in Finland. Community, Work & Family 8 (2), 187–209.
Bianchi, S. M. & Milkie, M. A. 2010. Work and family research in the first decade of the 21st century. Journal of Marriage and Family 72, 705–725.
Brunel, O. & Grima, F. 2010. Dealing with work-school conflict: An analysis of coping strategies. M@n@gement 13 (3), 172–204.
Butts, M. M., Casper, W. J. & Yang, T. S. 2013. How important are work–family support policies? A meta-analytic investigation of their effects on
employee outcomes. Journal of Applied Psychology 98 (1), 1–25.
Calleja, M. 2020. Korona: Virus joka mullisti maailman. Suom. L. Kaila.
Helsinki: Oppian.
Carlson, D. S., Kacmar, K. M., Holliday Wayne, J. & Grzywacz, J. G. 2006.
Measuring the positive side of the work–family interface: Development and validation of a work–family enrichment scale. Journal of Vocational Behavior 68, 131–164.
Carlson, D. S., Kacmar, K. M. & Williams, L. J. 2000. Construction and initial validation of a multidimensional measure of work-family conflict. Journal of Vocational Behavior 56, 249–276.
Deutsch, N. L. & Schmertz. 2011. “Starting from ground zero:” Constraints and experiences of adult women returning to college. The Review of Higher Education 34 (3), 477–504.
Ducharme, L. J. & Martin, J. K. 2000. Unrewarding work, coworker support and job satisfaction: A test of the buffering hypothesis. Work and Occupations 27 (2), 223–243.
Grzywacz, J. G. & Carlson, D. S. 2007. Conceptualizing work-family balance:
Implications for practice and research. Advances in Developing Human Resources 9 (4), 455–471.
Hammer, L. B., Kossek, E. E., Yragui, N. L., Bodner, T. E. & Hanson, G. C. 2009.
Development and validation of a multidimensional measure of family supportive supervisor behaviors (FSSB). J Manage 35 (4), 837–856.
Hill, E. J., Grzywacz, J. G., Allen, S. Blanchard, V. L. Matz-Costa, C. Shulkin, S.
& Pitt-Catsouphes, M. 2008. Defining and conceptualizing workplace flexibility. Community, Work & Family 11 (2), 149–163.
Hill, E. J. & Morrison, H. M. 2013. Workplace flexibility: a key to work-life integration. Teoksessa D. A. Major & R. J. Burke (toim.) Handbook of work-life integration among professionals: challenges and opportunities.
Cheltenham: Edward Elgar, 269–349.
Hirsjärvi,S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2008. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.
Home, A. 1998. Predicting role conflict, overload and contagion in adult women university student with families and jobs. Adult Education Quaterly 48 (2), 1-11.
Ikonen, M. 2018. Työ- ja perheroolien välisen tasapainon yhteys koettuun hyvinvointiin suomalaisilla johtajilla. Julkaisematon pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto.
Jalonen, M. & Kurkela, I. 2018. Kuinka yhdistää opiskelu työhön ja perhe-elämään? Ohjauksen merkitys aikuisopiskelijan moniulotteisella
elämänkentällä. Julkaisematon pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto.
Jarvis, P. 2010. Adult education and lifelong learning: theory and practice.
London: Routledge.
Kinnunen, U., Rantanen, J., Mauno, S. & Peeters, M. 2013. Work-family interaction. Teoksessa M. Peeters, J. de Jonge, & T. Taris (toim.) An
Introduction to Contemporary Work Psychology. Chichester, West Sussex:
Wiley-Blackwell, 267–289.
Kohler Giancola, J., Grawitch, M. J. & Borchert, D. 2009. Dealing with the stress of college. Adult Education Quaterly 59 (3), 246–263.
Kremer, I. 2016. The relationship between school-work-family-conflict, subjective stress, and burnout. Journal of Managerial Psychology 31 (4), 805–819.
Lowe, J. & Gayle, V. 2007. Exploring the work/life/study balance: the experience of higher education students in a Scottish further education college. Journal on Further and higher Education 31 (3), 225–238.
Mauno, S. & Kinnunen, U. 2015. Perhemyönteinen organisaatiokulttuuri ja henkilöstön hyvinvointi. Teoksessa U. Kinnunen, T. Feldt, S. Mauno (toim.) Työ leipälajina: työhyvinvoinnin psykologiset perusteet.
Verkkokirja. Jyväskylä: PS-kustannus.
Mauno, S., Kiuru, N. & Kinnunen, U. 2011. Relationships between work-family culture and work attitudes at both the individual and the departmental level. Work & Stress 25 (2), 147–166.
Mauno, S. & Pyykkö, M. 2004. Perheystävälliseen organisaatiokulttuuriin yhteydessä olevat tekijät: Vertaileva tutkimus viidessa organisaatiossa.
Psykologia 39 (3), 196–211.
McMullan A. D., Lapierre, L. M. & Li, Y. 2018. A qualitative investigation of work-family-supportive coworker behaviors. Journal of Vocational Behavior 107, 25–41.
Niemelä, J. 2014. Opiskelua työn ja perheen siivittämänä vai ristipaineessa?
Työelämän tutkimus 12 (2), 137–156.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2020. Jatkuva oppiminen.
https://minedu.fi/jatkuva-oppiminen. (Luettu 1.5.2021.)
Pluut, H., Ilies, R., Curşeu, P. L. & Liu, Y. 2018. Social support at work and at home: Dual-buffering effects in the work-family conflict process.
Organizational Behavior and Human Decision Processes 146, 1–13.
Rantanen, J. & Kinnunen, U. 2015. Työn ja perhe-elämän vuorovaikutus.
Teoksessa U. Kinnunen, T. Feldt & S. Mauno (toim.) Työ leipälajina:
työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. Verkkokirja. Jyväskylä: PS-kustannus.
Rantanen, J. & Räikkönen, E. 2010. Työn laadulliset piirteet, hyvinvointi työssä sekä työn ja perheen yhteen sovittaminen. Teoksessa L. Pulkkinen & K.
Kokko. (toim.) Keski-ikä elämänvaiheena. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja 352, 40–48.
Repo, S., Vuoksenranta, S-T. & Ruokolainen, O. 2014. Kuinka avoimen
yliopiston opiskelija yhdistää opiskelun, työn ja perheen. Aikuiskasvatus 4, 259–268.
van Rhijn, T. M. & Lero, D. S. 2014. The influence of self-efficacy beliefs for student parents attending university. International Journal of Lifelong Education 33 (4), 541–555.
Ropponen, A., Känsälä, M., Rantanen, J., & Toppinen-Tanner, S. 2016.
Työpaikkatason toimenpiteet työn ja muun elämän yhteensovittamisen tukemiseksi työuran eri vaiheissa: systemaattinen katsaus
interventiotutkimuksista. Työpoliittinen aikakauskirja 59 (4), 5-15.
Sokolova, M. & Mohelska, H. 2015. Why adults return to school? Procedia–
Social and Behavioral Sciences 171, 1060–1064.
van Steenberger, E. F. & Ellemers, N. 2009. Is managing the work-family interface worthwhile? Benefits for employee health and performance.
Journal of Organizational Behavior 30, 617–642.
Suomen virallinen tilasto (SVT). 2017. Aikuiskoulutukseen osallistuminen.
Verkkojulkaisu. ISSN=2489-6918. Aikuiskoulutukseen osallistuminen 2017. Helsinki: Tilastokeskus.
http://www.stat.fi/til/aku/2017/01/aku_2017_01_2018-01-12_tie_001_fi.html. (Luettu 12.3.2020.)
Suomen virallinen tilasto (SVT). 2018. Työvoimatutkimus: Perheet ja työ vuonna 2018. Verkkojulkaisu. Helsinki: Tilastokeskus.
http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2018/14/tyti_2018_14_2019-11-14_fi.pdf.
(Luettu 30.11.2020.)
Toppinen-Tanner, S., Bergbom, B., Friman, R., Ropponen, A., Toivanen, M., Uusitalo, H., Wallin, M. & Vanhala, A. 2016. Työ@elämä: Opas
työpaikoille työn ja muun elämän yhteensovittamiseksi. Työterveyslaitos.
Verkkokirja.
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131549/Ty%C3%B6%20j a%20el%C3%A4m%C3%A4.pdf?sequence=1. (Luettu 17.4.2021.)
Toppinen-Tanner, S. & Kirves, K. 2016. Työn ja muun elämän
yhteensovittamista tukevat käytännöt ja kulttuuri suomalaisilla työpaikoilla. Työelämän tutkimus 14 (3), 276–294.
Yle. 2020. Ylen kysely: Yli miljoona suomalaista siirtynyt etätöihin koronakriisin aikana – heistä noin puolet haluaa jatkaa etätöissä koronan jälkeenkin.
https://yle.fi/uutiset/3-11291865. (Luettu 17.4.2021.)
Yum, J. C. K., Kemberin, D. & Siaw, I. 2005. Coping mechanisms of part-time students. International Journal of Lifelong Education 24 (4), 303–317.
Zhang, L., Lin, Y. & Liu, F. 2011. Work-support and turnover intention: The mediating roles of work-to-family conflict and faciliation. International Conference on Management Science & Engineering 18, 726–732.