Työvaihe 7. Asiakaskokemuksen liittäminen arviointiin Case
7.4 Jatkotutkimusaiheet
Ensimmäinen jatkotutkimusaihe liittyy jatkotoimenpiteisiin. Uuden mallin käyttöönotto ja jalkauttaminen sekä validointi vaatii pitkäjänteistä työskentelyä,
johtamista ja koordinointia. Käyttöönottoon liittyvä tutkimus toisi lisätietoa mallin käytettävyydestä ja erityisesti siitä, mitä hyvinvointituottavuustiedon systemaattisen koonti ja sen arviointi tuloksena tuo. Jatkotoimenpiteisiin- ja tutkimusaiheisiin liittyy myös kokeilu tai tutkimus siitä, miten malli on käytettävissä muissa perhekeskusverkostoissa tai hyvinvointipalveluja tuottavissa organisaatioissa.
Mielenkiintoisena tutkimusaiheena olisi myös selvittää minkälaisia rooleja tai vastuita verkoston eri toimijoilla on hyvinvointituottavuuden arvioinnin toteuttamisessa ja miten arvioivaa toimintakulttuuria on mahdollista vahvistaa verkostossa toteutetussa palvelukokonaisuudessa.
Lisäselvitystä ja mahdollisesti tutkimusta vaatii myös sopivan ja luotettavan yhteisen asiakaskokemusta mittaavan mittarin löytyminen. Luotettavia, asiakaskokemusta tai vaikuttavuutta kuvaavia mittaria kehitetään jatkuvasti. Yksi mahdollinen käytettäväksi soveltuva mittari on Ensi- ja turvakotien liiton Vaikuttavuus esiin -hankkeessa 2018-2021 kehittämä asiakkaan hyvinvointikokemusta mittaava vaikuttavuusmittari.
LÄHTEET
Agndal, H.; Nilsson, U. (2009). Interorganizational Cost Management in the Exchange Process. Management Accounting Research, 20, 2, 85-101.
Aistriht, M. (2014). “Kannattaako vaikuttavuutta yrittää mitata?”, Artikkelit, itra, [verkkodokumentti] [viitattu 3.4.2021] Saatavilla: Kannattaako vaikuttavuutta yrittää mitata? - Sitra
Bulling I.S. (2016). Stepping through the door – exploring lowthreshold services in Norwegian family centres. Child and Family Social Work, 2016, 22(3), 1264–1273.
Busi, M., Bititci, U.S. (2006). Collaborative performance management: Present gaps and future research. International Journal of Productivity and Performance Management. Vol. 55, No. 1, pp. 7– 25.
Cooper, R., Slagmulder, R. (2004). Interorganizational cost management and relational context. Accounting Organization and Society, 29, 1- 26.
Dawson, D., Gravelle, H., O’Mahony, M., treet, A., Weale, M., Castelli, A.
Jacobs, R., Kind, P., Loveridge, P. Martin, M., Stevens, P., Stokes L. (2005).
Developing New Approaches to Measuring NHS Outputs and Productivity, Final report. National Institute of Economic and Social Research, University of York, CHE Research reports 6.
DhaifAllah, B., Auzair, S.M., Maelah, R. and Ismail, M.D. (2016). Inter-organizational Cost Management and Open Book Accounting: A Review.
Asian Journal of Accounting Perspectives 9 (2016) 67-95.
Eskola J., Suoranta J. (2014). Johdatus laadulliseen tutkimukseen.
Kustannusosakeyhtiö Vastapaino.
Flinck, A. & Paavilainen, E. (2016) Ylisukupolvisen lasten kaltonkohtelun ehkäiseminen lasten ja perheiden palveluiden haasteena. LaskeTut –hankkeen seminaarijulkaisu, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Hakamäki P, Perttilä K, Hujanen T., Ståhl T. (toim.). (2011) Terveyden edistämisen taloudellinen arviointi kunnissa. TEVA-hanke. Kehittämisprosessin kuvaus.
Perusterveydenhuolto. THL Raportti 11/2011. Helsinki.
Halme, N.; Vuorisalmi M.; Perälä M-L. (2014). Tuki, osallisuus ja yhteistoiminta lasten ja perheiden palveluissa. Raportti 4/2014. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos.
Hastrup, A., Hietanen-Peltola, M., Jahnukainen, J. & Pelkonen M. (toim.) (2013).
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen. Lasten Kaste - kehittämistyöstä pysyväksi toiminnaksi. Tampere: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Hastrup A. (toim.) (2019). Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma – kärkihankkeeseen liittyvät tehtävät. Toteuttamissopimuksen loppuarviointi.
Työpaperi 44/2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Hastrup, A, Pelkonen, M., Normia-Ahlsten, L. (2019b). Kohti alueellista perhekeskustoimintamallia - Näin sen teemme. [Viitattu 3.4.2021] Saatavilla:
PowerPoint-esitys (thl.fi)
Hastrup A, Paavilainen E, Kekkonen M, Leikas T, Kivineva E, Pihlajamäki V, Lepistö E. (2016). Perhekeskus lasten ja perheiden palveluiden tarjoajana.
Kehittämisprosessi JIK-kuntayhtymä. Työpaperi 25/2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Hirsjärvi, S., Remes, P. Sajavaara P. (2009). Tutki ja Kirjoita. Kirjayhtymä Oy.
Hämeenlinna.
Itla. (2019). Kasvun tuki arviointikäsikirja. [Viitattu 28.3.2021] Saatavissa https://kasvuntuki.fi/arviointikasikirja/
Jääskeläinen, A. (2010). Productivity Measurement and Management in Large Public Service Organizations. Väitöskirja. Tampere University of Technology.
Jääskeläinen, A., Lönnqvist, A., Laihonen, H. (2010). Innostava tuottavuuden mittaaminen. Työn tuuli 1/2010.
Jääskeläinen A., Laihonen H., Lönnqvist A. 2014. "Distinctive features of service performance measurement". International Journal of Operations & Production Management 34:12, 1466- 1486.
Kangasharju, A. (2008). Tuottavuus osana tuloksellisuutta. Kuntaliitto.
Kangasharju, A., Mikkola, T., Mänttäri, T., Tyni, T. ja Valta, M. (2010).
Vaikuttavuuden huomioon ottava tuottavuus vanhuspalveluissa. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.
Kaplan, R.S & Norton, D. P. (1996). The Balanced Scorecard. Harvard Business School Press.
Kaplan, R. & Witkowski, M. (2014). Better accounting transforms health care delivery. Accounting Horizons vol. 28, no. 2, s. 365–383.
Kasanen E., Lukka K., Siitonen A. (1993). The Constructive Approach in Management Accounting Research. Journal of Management Accounting Research.
Kerr, N. & Park, E. (2007). Group Performance in Collaborative and Social Dilemma Tasks: Progress and Prospects. In M. Hogg & S. Tindale (Eds.), Blackwell Handbook of Social Psychology: Group Processes. (pp. 107-138).
Singapore: Blackwell Publishers.
Kianto, A. (2020). Tieto - ja miten sitä johdetaan. [verkkodokumentti]. [Viitattu 17.3.2021]. Saatavilla www.cgi.fi/fi/artikkelit/tieto-ja-miten-sita-johdetaan.
Kiiskinen, U., Vehko, T., Matikainen, K., Natunen,S., Aromaa, A. (2008) Terveyden edistämisen mahdollisuudet – vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus.
Helsinki, 2008. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja.
Kinnula, P., Malmi, T. & Vauramo, E. (2015). Mitä tunnuslukuja sote-alueen johtamisessa tarvitaan? Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisuja, nro. 102.
Klavus J., Hastrup A., Jarvala T., Pusa A-K., Rissanen P. (2019). Monialainen perhekeskus tuottaa kustannusvaikuttavia palveluja – lapsiperhepalvelujen taloudellinen arviointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019.
Klemola, K. (2015). Tuottavuuden, vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arviointi alueellisesti integroidussa sosiaali- ja terveyspalveluissa–palveluiden käyttöön perustuva malli ja esimerkkejä, väitöskirja 2015. Lappeenranta University of Technology.
Klemola, K., Uusi-Illikainen, J. ja Askola, T. (2014). Sosiaali- ja terveyspalvelujen tietojohtamisen käsikirja. Sitra.
Kulmala, H. I., Paranko, J. & Uusi-Rauva, E. (2002). The Role of Cost Management In Network Relationships. International Journal of Production Economics, 79, 1, 33.
Koivisto, J., Pohjola, P., Lyytikäinen, M., Liukko E., Luoto E. (2016). Ratkaisuja palveluiden yhteensovittamiseen. Innokylän innovaatiokatsaus. Työpaperi.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos.
Kymenlaakson Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. (2020).
[Verkkodokumentti] [Viitattu 19.4.2021]. Saatavilla strategiaosa.pdf (kymenlaaksonperhekeskus.fi)
Laapio-Rapi, E. (2020) Sairaanhoitajien rajatun
lääkkeenmääräämistoiminnan tuottavuuden, tehokkuuden ja kustannusvaikuttavuuden arviointi perusterveydenhuollon avohoidon palveluprosessissa. Väitöskirja. LUT.
Leskelä, R-L, Haavisto, I., Jääskeläinen, A., Helander, N., Sillanpää, V., Laasonen, V., Ranta, T., Torkki, P. (2019). Tietojohtaminen ja sen kehittäminen:
tietojohtamisen arviointimalli ja suosituksia maakuntavalmistelun pohjalta.
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:42.
Lukka K. Konstruktiivinen tutkimusote. [verkkodokumentti]. [Viitattu 13.4.2021].
Saatavilla: https://metodix.fi/2014/05/19/lukka-konstruktiivinen-tutkimusote/
Martinussen M, Kaiser S, Adolfsen F, Patras J, Richardsen A. M. (2017).
Reorganization of healthcare services for children and families: Improving collaboration, service quality, and worker well-being. Journal of Interprofessional care 2017(31), 4, 487-496.
Metsämuuronen, J. (2006). Laadullisen tutkimuksen perusteet. Teoksessa Laadullisen tutkimuksen käsikirja. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino Oy.
Mättö, T., Pellinen, J., Rautiainen, A., Sippola, K. (2014). Talousohjaus terveysasemilla. Kunnallisalan kehittämissäätiö, nro. 80.
Pekkola, S., 2013. Performance measurement and management in a collaborative network, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Väitöskirja, 534.
Pelkonen, M., Hastrup, A. (2016). Matalan kynnyksen palvelujen verkostoiminen – Perhekeskustoimintamalli. Suunnitelma kansallisen ja maakunnallisen toimeenpanon tueksi (projektisuunnitelma). Sosiaali- ja terveysministeriö. Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma. Hallituksen kärkihanke. [Viitattu 26.3.2021].
Saatavissa: https://verkkojulkaisut.valtioneuvosto.fi/stm/zine/19/cover.
Pelkonen M., Hastrup A., Normia-Ahlsten L., Halme N., Kekkonen M., Kiviruusu O., Liukko E., Lämsä L., Muranen P. 2020. Perhekeskukset Suomessa 2019 Kehittämisen tilanne ja työn jatkuminen. Työpaperi 6/2020 THL. [Viitattu 28.3.2021] Saatavissa:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139242/URN_ISBN_978-952-343-461-5.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Perälä, M.-L., Halme, N., Nykänen, S. (2011) Hajanaisia palveluja vai toimiva kokonaisuus? Lasten ja perheiden palvelut toimialajohtajien näkökulmasta.
Raportteja 29/2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki.
Perälä M.-L., Halme N., Kanste O. (2014) Lapsiperheiden kokemus palvelujen saatavuudesta ja tuen riittävyydestä. Teoksessa Lammi-Taskula Johanna &
Karvonen Sakari (toim.) (2014) Lapsiperheiden hyvinvointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki.
Perälä M-L. (2018). Kohti lasten ja perheiden palveluiden kokonaisuudenjohtamista. Esitys Lasten hyvinvointi Suomessa I. Jatkuuko lasten hyvinvoinnin menestystarina -konferenssissa 28-29.3.2018. Helsinki.
Rantanen H. (2005). Tuottavuus suorituskyvyn analysoinnin kentässä.
Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahden yksikkö.
Rantanen, H., Kulmala, H., Lönnqvist, A. & Kujansivu, P. (2007). Performance measurement systems in the Finnish public sector. International Journal of Public Sector Management, vol. 20 no. 5, s. 415 – 433.
Rantanen, M. (2013). Mittarit johtamisen tukena. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Luentomateriaali 21.11.2013. [Viitattu 10.4.2021]. Saatavissa: Hannu Rantanen, Lty, esitys Arvoa palvelutuotannon mittareista -semin… (slideshare.net)
Rimpelä, M., Rimpelä, M. (2015) Säästöjä lapsiperheiden palveluremontilla.
Kunnallisalan kehittämissäätiön Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu nro 93.
Saaranen-Kauppinen A., Puusniekka A. (2009). Menetelmäopetuksen tietovaranto.
KvaliMOTV. Kvalitatiivisten menetelmien verkko-oppikirja.
Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston julkaisuja 2009.
Salmi, M., & Lammi-Taskula J. (2014). Työn ja perheen yhteensovittaminen hyvinvoinnin tekijänä. Teoksessa Lammi-Taskula J. & Karvonen S. (toim.) (2014) Lapsiperheiden hyvinvointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki.
Sefton, T., Byford, S. McDaid, D., Hills, J., Knapp, M. (2004). Taloudellinen arviointi sosiaalialalla. FinSoc arviointiraportteja 6/2004, Stakes.
Seppälä T., Linna M & Elonheimo O. (2014). Terveyskeskuksen tuottavuuden mittaamisen edellytykset – havaintoja pilottihankkeesta. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT Valmisteluraportit 22/2014. [Viitattu 23.3.2021].
Saatavissa: Microsoft Word - terveyskeskuksen tuottavuuden mittaamisen_FINAL_ver26NOV2014_CLEAN.docx (doria.fi).
Silvennoinen-Nuora, L. (2010). Vaikuttavuuden arviointi hoitoketjussa.
Väitöskirja. Tampereen yliopisto, kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta, no. 1558.
Ståhl, T. (2017). Terveyden edistämisen vaikuttavuus ja mittaaminen. Duodecim.
971-973.
Tangen, S. (2005). Demystifying productivity and performance. International Journal of Productivity and Performance Management, vol. 54, no 1. s. 34-46.
Torkki, P., Leskelä, R-L., Linna, M., Torvinen, A., Klemola, Katja; Sinivuori, K., Larsio, A., Hörhammer, I. (2017). Ehdotus sosiaali- ja terveyspalveluiden uudeksi kansalliseksi mittaristoksi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 36/2017.
Torkki, P., Leskelä, R-L., Maksimainen; A., Niemelä, P., Koukkula, L., Torvinen, A., Mulari, M., Välimaa, N., Rimpelä, M. (2016). Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämis- ja säästöpotentiaalin arviointi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 42/2016.
Varamäki, E., Pihkala, T., Vesalainen, J. & Järvenpää, M. 2003. PK-Yritysverkoston kasvu ja suorituskyvyn mittaus. Helsinki, Sitra.
Varamäki, E., Kohtamäki, M., Vesalainen, J., Järvenpää, M., Laitinen, E. K., Wingren, T., Vuorinen, T., Sorama, K., Tuominen, T., Markkula, J., Helo, P. &
Hallila, J. 2006. Pyranet-käsikirja verkoston suorituskyvyn arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Vaasa: Vaasan yliopisto.
Varamäki, E., Kohtamäki, M., Järvenpää, M., Vuorinen, T., Laitinen, K. 2008. A framework for a network-level performance measurement system in SME networks. International Journal of Networking and Virtual Organisations. Vol. 5, (3 - 4). pp. 415 - 435.