Tutkimuksen tulosten perusteella mielenkiintoisia jatkotutkimusaiheita voisivat olla organisaation eri ryhmien sisäisten työhyvinvoinnin sosiaalisten todelli-suuksien tutkiminen edelleen organisaatioiden toiminnan kehittämisen näkö-kulmasta. Työhyvinvoinnin sosiaalisten todellisuuksien tiiviin rakentumisen ydintyöryhmien sisällä ja ryhmien välillä ilmenevien työhyvinvoinnin todelli-suuksien vaihtelun tutkiminen edelleen esimerkiksi ryhmädynamiikan, esi-miestyön tai organisaatiorakenteen aiheuttamat vaikutukset huomioon ottaen voisi tuoda mielenkiintoista lisätietoa työhyvinvoinnin sosiaalisesta rakentumi-sesta organisaatiossa ja organisaatioiden sisäisten ryhmittymien sisällä. Koko organisaation työhyvinvoinnin todellisuuden kehittämisen näkökulmasta voisi olla olennaista ymmärtää paremmin työhyvinvoinnin eri todellisuuksien välistä suhdetta ja mahdollisia ristiriitoja, joita kehittämistoimet voivat aiheuttaa, jos organisaatiossa ei ole yhteistä työhyvinvointipuhetta, joka ymmärretään jokai-sella organisaation tasolla ja organisaation sisäisissä ryhmittymissä samalla ta-valla.
LÄHTEET
Ahonen, A. 2001. Organisaatio, johtaminen ja edistyksen puhekäytännöt. Liik-keenjohdollisen tiedon kentät, kerrostumat ja kulttuurinen paikka. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja. Sarja A–1:2001.
Aktouf, O. 1992. Management and theories of organizations in the 1990s: To-ward a critical radical humanism? The Academy of Management Re-view 17 (3), 407–431.
Andersen, T. J. & Minbaeva, D. 2013. The role of human resource management in strategy making. Human Resource Management 52 (5), 809–827.
Bakker, A. & Demerouti, E. 2006. The Job Demands-Resources model: state of the art. Journal of Managerial Psychology 22 (3), 309–328.
Berger, P. L. & Luckmann, T. 1966. The Social Construction of Reality. A Trea-tise in the Sociology of Knowledge. London: Penguin Books.
Böckerman, P., Bryson, A. & Ilmakunnas, P. 2012. Does high involment man-agement improve worker wellbeing? Journal of Economic Behavior & Or-ganization 84, 660–680.
Danna, K. & Griffin, R. W. 1999. Health and Well-being in the Workplace: A Review and Synthesis of the Literature. Journal of Management 25 (3), 357–384.
Dawson, C., Veliziotis, M. & Hopkins, B. 2017. Temporary employment, job sat-isfaction and subjective well-being. Economic and Industrial Democra-cy 38 (1), 69–98.
Engler, K., Frohlick, K., Descarries, F. & Fernet, M. 2011. Single, childless work-ing women’s constructions of wellbework-ing: On balance, bework-ing dynamic and tenstion between them. Work 40 (2), 173–186.
Erdogan, B., Bauer, T. N., Truxillo, D. M. & Mansfield, L. R. 2012. Whistle While You Work: A Review of the Life Satisfaction Literature. Journal of Man-agement 38 (4), 1038–1083.
Eskola, J. & Suoranta, J. (2014). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere:
Vastapaino.
Gauche, C., de Beer, L.-T. & Brink, L. (2017). Managing employee well-being: A qualitative study exploring job and personal resources of at-risk employ-ees. SA Journal of Human Resource Management 15, 1683–7584.
Gordon Rouse, K. A. 2004. Beyond Maslow’s Hierarchy Of Needs: What Do People Strive For? Performance Improvement 43 (10), 27–31.
Grant, A., Christianson, M. & Price, R. (2007). Happiness, Health, or Relation-ships? Managerial Practices and Employee Well-Being Tradeoffs. Acade-my of Management Perspective 21, (3) 51–63.
Grieves, J. 2010. Strategic Human Resource Development. SAGE Publications.
Harkeness, A. M. B., Long, B. C., Bembach, N., Patterson, K., Jordan, C. & Kahn, H. 2005. Talking about work stress: Discource analysis and implications for stress interventions. Work & Stress 19 (2), 121–136.
Harrison, T. & Bazzy, J. D. 2017. Aligning organizational culture and strategic human resource management. The Journal of Management Develop-ment 36 (10), 1260–1269.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2004. Tutki ja kirjoita. Helsinki:
Kustannusosakeytiö Tammi.
Juuti, P. 2010. Työhyvinvoinnin strategia – mitä sillä tarkoitetaan? Teoksessa M.
Suutarinen & P.-L. Vesterinen (toim.) Työhyvinvoinnin johtaminen. Keu-ruu: Otavan Kirjapaino, 45-55.
Koskinen, S. & Ullakonoja, V. 2012. Oikeudet ja velvollisuudet työsuhteessa.
Jyväskylä: Edita.
Kramar, R. 2014. Beyond strategic human resource management: is sustainable human resource management the next approach? The International Jour-nal of Human Resource Management 25 (8), 1069–1089.
Lehto, K. & Viitala, R. 2016. ”Enemmän tulosta vähemmällä väellä"? Työhyvin-voinnin ja tuloksellisuuden väliset haasteet kuntasektorilla esimiesten, henkilöstöammattilaisten ja henkilöstön kokemana. Hallinnon tutkimus.
35 (2), 117–131.
Maslach, C., Schaufeli, W. B. & Leiter, M. P. 2001. Job Burnout. Annual Review of Psychology 52, 397–422.
Mäkiniemi, J-P., Bordi, L., Heikkilä-Tammi, K., Seppänen, S. & Laine, N. 2014.
Psykososiaalisiin kuormitus- ja voimavaratekijöihin liittyvä työhyvinvoin-titutkimus Suomessa 2010–2013. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
Rigby, C. S. & Ryan, R. M. 2018. Self-Determination Theory in Human Resource Development: New Directions and Practical Considerations. Advances in Developing Human Resources 20 (2), 113–147.
Ryan, R. M. & Deci, E. L. 2000. Intrinsic and Extrinsic Motivations: Classic Defi-nitions and New Directions. Contemporary Educational Psychology 25 (1), 54–67.
Schaufeli, W. B., Leiter, M. P. & Maslach, C. 2009. Burnout: 35 years of research and practice. Career Development International 14 (3), 204–220.
Schaufeli, W. B., Salanova, M., Gonzáles-Romá, V. & Bakker, A. B. 2002. The Measurement of Engagement and Burnout: a Two Sample Confirmatory Factor Analytic Approach. Journal of Happiness Studies 3, 71–92.
Shantz, A., Alfes, K. & Truss, C. 2014. Alienation from work: Marxist ideologies and twenty-first-century practice. The International Journal of Human Re-source Management 25 (18), 25–29.
Sonnentag, S. 2015. Wellbeing and Burnout in the Workplace: Organizational Causes and Consequences. International Encyclopedia of the Social & Be-havioral Sciences 25, 537–540.
Tilev, K. 2012. Osa-aikainen työ ja organisaatioon sitoutuminen. Teoksessa S.
Vanhala, K. Tilev & S. Lindström (toim.) Ristivetoa vai yhtä köyttä? Hen-kilöstöjohtaminen, työhyvinvointi ja tuloksellisuus. Aalto-yliopiston julka-isusarja Kauppa + Talous 2.
Työterveyslaitos 2009. Työhyvinvointi – uudistuksia ja hyviä käytäntöjä.
Verk-kojulkaisu. Viitattu 4.8.2018. Saatavilla:
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/132079/tyohyvinvointi-uudistuksia-ja-hyvia-kaytantoja.pdf?sequence=1
Työterveyslaitos 2018a. Työhyvinvointi. Verkkosivut. Viitattu 3.8.2018. Saatavil-la: https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyohyvinvointi/
Työterveyslaitos 2018b. Työn imu. Verkkosivut. Viitattu 14.8.2018. Saatavilla:
https://www.ttl.fi/tyontekija/tyon-imu/
Vaalijalan kuntayhtymä 2017. Talousarvio 2018. Talous- ja toimintasuunnitelma 2019-2020. Verkkojulkaisu. Viitattu 4.8.2018. Saatavilla:
https://vaalijala.fi/resources/public//materiaalipankki/julkiset_dokum entit/Talous-%20ja%20toimintasuunnitelma%202018-2020.pdf
Vaalijalan kuntayhtymä 2018. Vaalijala. Verkkosivusto. Viitattu 4.8.2018.
Saatavilla: https://www.vaalijala.fi/
Viitala, R. 2014. Henkilöstöjohtaminen: strateginen kilpailutekijä. Helsinki:
Edita.
Viitala, R., Tanskanen, J. & Säntti, R. 2015. The connection between organizational climate and well-being at work. International Journal of Organizational Analysis 23 (4), 606–620.
World Health Organization 2018. Occupational Health. Verkkosivusto. Viitattu
3.8.2018. Saatavilla:
http://www.who.int/occupational_health/topics/stressatwp/en/
LIITTEET
Liite 1: Haastattelurunko
1. TYÖHYVINVOINTI
Mitä mielestäsi työhyvinvointi on, mitä työhyvinvoinnin käsite pitää sisällään?
Millaisena kuvailisit omaa työhyvinvointiasi tällä hetkellä? Entä hyvinvointia koko työyhteisönne kontekstissa?
Mitkä seikat/ asiat työhyvinvointiin mielestäsi vaikuttavat eniten?
Mitkä seikat/ asiat työhyvinvointia kehittävät?
Mitkä seikat/ asiat mielestäsi työhyvinvointia vähentävät?
Miten / kenelle vastuu työhyvinvoinnista mielestäsi jakaantuu?
Miten voin itse edesauttaa työhyvinvoinnin syntymistä?
2. TYÖHYVINVOINTI JA TYÖYHTEISÖ
Millaiset ovat esimiehen mahdollisuudet vaikuttaa työhyvinvointiin? Millainen esimiestyön merkitys mielestäsi työhyvinvoinnille on?
Millainen työyhteisön merkitys työhyvinvointiin on?
Kuinka kuvailisit työyhteisön merkitystä työhyvinvointiisi tällä hetkellä?
Mitä organisaation pitäisi tehdä toisin, että työhyvinvointi lisääntyisi?
3. TYÖHYVINVOINTI JA MOTIVAATIO
Mitkä asiat mielestäsi motivoivat sinua työssäsi eniten?
Millaiset seikat/ asiat koet motivaatiota vähentävinä?
Millaisena näet työhyvinvoinnin ja motivaation yhteyden?
4. TYÖHYVINVOINTI JA STRATEGIA
Miten mielestäsi työhyvinvointi ja strategia yhdistyvät?
Kuinka vahvana työhyvinvoinnin roolin näet strategiassa?
Millainen on mielestäsi työhyvinvoinnin merkitys ja vaikutukset työyhteisössä?
- työntekijöiden näkökulma - organisaation näkökulma