Suomessa toiminta-alueittaista opetussuunnitelmaa toteuttavien opettajien tai yleisemmin erityisopettajien verkostoja ei ole juurikaan tutkittu. Tässä tutkimuk-sessa keskityimme TOI-opettajien verkostoitumiseen ja moniammatilliseen yh-teistyöhön terapeuttien, koulunkäynninohjaajien ja kollegoiden kanssa. Opetta-jien verkostoilla on todettu olevan merkitystä työhyvinvointiin ja työtapojen muodostumiseen, minkä vuoksi tutkimusta olisi tarpeellista olla enemmän.
Opettajien ja koulun henkilöstön välisellä yhteistyöllä on havaittu olevan merki-tystä myös inkluusion toteutumisessa ja edistämisessä (Paju, 2021).
INTO-hankkeen haastatteluissa kysyttiin opettajilta heidän kokemuksiaan ja tarpeitaan liittyen työnohjaukseen. TOI-opettajien työn vaativuuden ja siinä esiintyvien vaikeiden tilanteiden (ks. Kokko, 2014; Ojala, 2015) vuoksi työnoh-jaus olisi mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe opettajien työhyvinvoinnin kehit-tämisen kannalta. Tässä opinnäytetyössä rajasimme tarkemman työnohjauksen ja täydennyskoulutuksen käsittelyn pois, sillä se ei vastannut täysin tutkimusky-symyksiimme. Emme myöskään tarkastelleet opettajien verkostoja oppilaiden vanhempiin vaan keskityimme toisiin ammattilaisiin aineiston rajaamisen vuoksi. Jatkossa olisi hyödyllistä tutkia, mikä merkitys vanhemmilla ja heidän asiantuntijuudellaan on vaativan erityisen tuen kontekstissa.
Tutkimuksen haastatteluista nousi esille, että TOI-opettajilla ei ollut aikaa tai mahdollisuutta verkostoitua niin laajasti kollegoiden kanssa kuin oli tarvetta
työn vaativuuden vuoksi. Tästä syystä olisikin mielekästä tutkia sitä, miten kou-lun johto tukee erityisopettajien verkostoitumista. Tällä voisi olla laajemmin mer-kitystä erityisopettajien työhyvinvointiin ja sitä kautta työssä pysymiseen. Käy-tännössä verkostoitumista voitaisiin vahvistaa luomalla sille puitteita kouluym-päristöön esimerkiksi mentoroinnin avulla ja kuntarajat ylittävän TOI-opettajien välisen yhteistyön kehittämisellä, mikä voisi myös tukea opettajien työhyvin-vointia.
L
ÄHTEETAira, A. (2012). Toimiva yhteistyö: Työelämän vuorovaikutussuhteet, tiimit ja verkostot (väitöskirja, Jyväskylän yliopisto). Haettu osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-4708-8
Attride–Stirling, J. (2001). Thematic networks: an analytic tool for qualitative research. Qualitative research, 1(3), 385–405. doi:
10.1177/146879410100100307
Bellamy, G., Croot, L., Bush, A., Berry, H. & Smith, A. (2010). A study to define:
profound and multiple learning disability (PMLD). Journal of Intellectual Disabilities, 14(3), 221–235. doi: 10.1177/1744629510386290
Benson, J.D., Szucs, K.A. & Mejasic, J.J. (2016). Teachers’ perceptions of the role of occupational therapist in schools. Journal of Occupational Therapy,
Schools, & Early Intervention, 9(3), 290–301. doi:
10.1080/19411243.2016.1183158
Biggs, E., Gilson, C. & Carter, E. (2016). Accomplishing more together:
Influences to the quality of professional relationships between special educators and paraprofessionals. Research and Practice for Persons with Severe Disabilities, 41(4), 256–272. doi: 10.1177/1540796916665604
Boyle, C., Topping, K., Jindal-Snape, D. & Norwich, B. (2011). The importance of peer-support for teaching staff when including children with special educational needs. School Psychology International, 33(2), 167–184. doi:
10.1177/0143034311415783
Böhm-Kasper, O., Dizinger, V. & Gausling, P. (2016). Multiprofessional
collaboration between teachers and other educational staff at german all-day schools as a characteristic of toall-day´s professionalism. International Journal for Research on Extended Education, 4(1), 29–51. doi:
10.3224/ijree.v4i1.24774
Coleman, J. S. (1988) Social capital in the creation of human capital. The American Journal of Sociology, 94, 95–120.
Cynthia, C., Duck, M., McQuillan, R., Brazill, L., Malik, S., Hartman, L.,
McPherson, A. C., Gibson, B. E. & Jachyra, P. (2019). Exploring the role of physiotherapists in the care of children with autism spectrum disorder.
Physical & occupational therapy in pediatrics, 39(6), 614–628. doi:
10.1080/01942638.2019.1585405
Eskelinen, T. & Lundbom, P. (2016). Koulunkäynninohjaajat: itseymmärrys ja kamppailu merkityksestä. Kasvatus ja aika, 10(4), 44–61. Haettu osoitteesta http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201701171167
Geeraerts, K., Tynjälä, P. & Heikkinen, H. L. T. (2018) Inter-generational learning of teachers: what and how do teachers learn from older and younger colleagues? European Journal of Teacher Education, 41(4), 479–495.
doi: 10.1080/02619768.2018.1448781
Glover, A., McCormack, J. & Smith-Tamaray, M. (2015). Collaboration between teachers and speech and language therapists: Services for primary school children with speech, language and communication needs. Child Language Teaching and Therapy, 31(3), 363–382. doi: 10.1177%2F0265659015603779 Gluschkoff, K. (2017). Psychosocial work characteristics, recovery, and health-related
outcomes in teaching (väitöskirja, Helsingin yliopisto). Haettu osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3539-1
Göransson, K., Bengtsson, K., Hansson, S., Klang, N., Lindqvist, G. & Nilholm, C. (2020). Segregated education as a challenge to inclusive processes: a total population study of Swedish teachers’ views on education for pupils with intellectual disability. International Journal of Inclusive Education, 1–16.
doi: 10.1080/13603116.2020.1810789
Hartas, D. (2004). Teacher and speech-language therapist collaboration: being equal and achieving a common goal? Child Language Teaching and
Therapy, 20(1), 33–54. doi: 10.1191/0265659004ct262oa
Hart Barnett, J.E. & O’shaughnessy, K. (2015). Enhancing collaboration between occupational therapists and early childhood educators working with children on the autism spectrum. Early Childhood Education Journal, 43(6), 467–472. doi: 10.1007/s10643-015-0689-2
Heikkinen, H.L.T., Aho, J. & Korhonen, H. (2015). Ope (ei) saa oppia.
Opettajankoulutuksen jatkumon kehittäminen. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos.
Helin, M. (2014). Opettajan ammatillisen kehittymisen jatkumo – yliopistojen ja koulujen kumppanuus. Tutkimuksia 353. Helsingin yliopisto,
opettajankoulutuslaitos. Haettu osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9530-6
Herman, K. C., Hickmon-Rosa, J., Reinke, W.M. (2018). Empirically derived profiles of teacher stress, burnout, self-efficacy, and coping and associated student outcomes. Journal of Positive Behavior Interventions, 20(2), 90–100.
doi: 10.1177/1098300717732066
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. (2008). Tutkimushaastattelu: Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara P. (2009). Tutki ja kirjoita. (15. uud. p.).
Helsinki: Tammi.
Homan, E. (2014). The shifting spaces of teacher relationships: Complementary methods in examinations of teachers' digital practices. Journal of Technology and Teacher Education, 22(3), 311–331.
Honkanen, E. (2007). Ennakoiva moniosaaja moniammatillisessa verkostossa – ammatillisen erityisopettajan ammattitaitovaatimuksista.
Ammattikasvatuksen aikakauskirja 9(3), s. 23–27. OKKA-säätiö. Haettu osoitteesta
https://akakk.fi/wp-content/uploads/Aikak_2007_3_lehti.pdf
Hyytiäinen, M. (2012). Integroiden, segregoiden ja osallistaen. Kolmen vaikeasti kehitysvammaisen oppilaan opiskelu yleisopetuksessa ja koulupolku esiopetuksesta toiselle asteelle (väitöskirja, Itä-Suomen yliopisto). Haettu osoitteesta
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-0686-1
Hämeenaho, P. & Keltto, T. (2019). Kun koulun tarjoama tuki ei riitä: koulun ja kuntoutuksen yhteistyö lapsen koulunkäynnin tukena. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti: NMIbulletin, 29(3), 11–27. Haettu osoitteesta http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201910144440
INTO-tutkimuksen esittely. (2017). Helsingin yliopisto; Jyväskylän yliopisto.
INTO-tutkimuksen tutkimustiedote ja suostumuslomake. Helsingin yliopisto;
Jyväskylän yliopisto.
Isoherranen, K. (2012). Uhka vai mahdollisuus – moniammatillista yhteistyötä kehittämässä (väitöskirja, Helsingin yliopisto). Haettu osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7664-0
Jahnukainen, K. & Korhonen, A. (2003). Integration of students with severe and profound intellectual disabilities into the comprehensive school system:
Teachers' perceptions of the education reform in Finland. International Journal of Disability, Development and Education, 50(2), 169–180. doi:
10.1080/1034912032000089666
Jyrkiäinen, A. (2007). Verkosto opettajien tukena (väitöskirja, Tampereen
yliopisto). Haettu osoitteesta http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7149-0 Kelly, N. & Antonio, A. (2016). Teacher peer support in social network sites.
Teaching and Teacher Education, 56, 138–149. doi: 10.1016/j.tate.2016.02.007 Kim, J., Wigram, T. & Gold, C. (2008). The effects of improvisational music
therapy on joint attention behaviors in autistic children: A randomized controlled study. Journal of Autism and Developmental Disorders, 38(9), 1758–
1766. doi: 10.1007/s10803-008-0566-6
Klusmann, U., Richter, D. & Lüdtke, O. (2016). Teachers' emotional exhaustion is negatively related to students' achievement: Evidence from a large-scale assessment study. Journal of Educational Psychology, 108(8), 1193–1203. doi:
10.1037/edu0000125.
Kokko, T., Pesonen, H., Polet, J., Kontu, E., Ojala, T. & Pirttimaa, R. (2014).
Erityinen tuki perusopetuksen oppilaille, joilla tuen tarpeen taustalla on vakavia psyykkisiä ongelmia, kehitysvamma- tai autismin kirjon diagnoosi. VETURI-hankkeen kartoitus. Helsingin ja Jyväskylän yliopiston julkaisu.
Kontio, M. (2010). Moniammatillinen yhteistyö. TUKEVA-hanke: Oulu.
Kontu, E., Jarimo, O., Törmänen, M. & Vänskä, K-M. (2009). Perusopetuksen marginaaliryhmä - vaikeimmin kehitysvammaisten opetus Suomessa.
Kasvatus, 40(2), 73–76.
Kontu, E. & Pirttimaa, R. (2010). Teaching methods and curriculum model used in Finland in education of students diagnosed with having
severe/profound intellectual disabilities. British Journal of Learning Disabilities, 38(3), 175–179. doi: 10.1111/j.1468-3156.2009.00571.x Kontu, E. & Pirttimaa, R. (2008). The assesment of severely intellectually
disabled students. European Journal of Special Needs Education, 23(1), 75–80.
doi: 10.1080/08856250701791427
Kortteinen, M. (2005). Ymmärtämisen ongelma eettisenä kysymyksenä kvalitatiivisessa tutkimuksessa. Teoksessa Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Laadullisen sosiaalitutkimuksen eettiset kysymykset: Kutsuseminaari 2.5.2005, 28–32. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus.
Kovess-Masfèty, V., Rios-Seidel, C. & Sevilla-Dediu, C. (2007). Teachers’ mental health and teaching levels. Teaching and Teacher Education, 23(7), 1177–
1192. doi: 10.1016/j.tate.2006.07.015
Kumpulainen, K., Krokfors, L., Lipponen, L., Tissari, V., Hilppö, J. & Rajala, A.
(2010). Oppimisen sillat: Kohti osallistavia oppimisympäristöjä. Yliopistopaino:
Helsinki. Haettu osoitteesta http://doi.org/10.31885/2018.00012
Kuula, A. (2015). Tutkimusetiikka: Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. Tampere:
Vastapaino.
Laki peruskoululain muuttamisesta. (1996). 1368/30.12.1996. Viitattu 28.10.2020.
Laki perusopetuslain muuttamisesta. (2010). 642/24.6.2010. Viitattu 13.10.2020.
Leana, C.R. & Pil, F.K. (2006) . Social capital and organizational performance:
Evidence from urban public schools. Organization Science, 17(3), 353–366.
Lerkkanen, M.-K., Pakarinen, E., Messala, M., Penttinen, V., Aulén, A.-M., &
Jõgi, A.-L. (2020). Opettajien työhyvinvointi ja sen yhteys pedagogisen työn laatuun. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja 358.
Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos. Haettu osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8324-6
Lincoln, Y. S. & Guba, E. G. (1985). Naturalistic inquiry. Newbury Park, CA:
Sage.
Lin, N. (1999). Building a network theory of social capital. Connections, 22(1), 28–
51.
Li, Y., & Krasny, M. E. (2020). Development of professional networks among environmental educators. Professional development in education, 46(2), 337–
353. doi: 10.1080/19415257.2018.1562957
Mercieca, B., & Kelly, N. (2018). Early career teacher peer support through private groups in social media. Asia-Pacific Journal of Teacher
Education, 46(1), 61–77. doi: 10.1080/1359866X.2017.1312282 Muijs, D., West, M. & Ainscow, M. (2010). Why network? Theoretical
perspectives on networking, school effectiveness and school improvement.
An International Journal of Research. Policy and Practice, 21(1), 5–26. doi:
10.1080/09243450903569692
Moljord, G. (2018) Curriculum research for students with intellectual disabilities: a content-analytic review. European Journal of Special Needs Education, 33(5), 646–659. doi: 10.1080/08856257.2017.1408222
Morris, M.L. (2013). School-based collaborative consultation: Perspectives of occupational therapist and teacher dyads. Early Intervention & School Special Interest Section Quarterly, 20(1), 1–4. Haettu osoitteesta
https://sites.tufts.edu/morriswordpress/files/2017/07/EISSIS-March-2013-Morris.pdf
Nakken, H. & Vlaskamp, C. (2007). A need for a taxonomy for profound intellectual and multiple disabilities. Journal of Policy and Practice in Intellectual Disabilities, 4(2), 83–87. doi: 10.1111/j.1741-1130.2007.00104.x Nummenmaa, A. R. (2011). Moniammatillinen ohjaus jaettuna osaamisena.
Teoksessa M. Mäkinen, V. Korhonen, J. Annala, P. Kalli, P. Svärd & V-M.
Värri (toim.), Korkeajännityksiä - kohti osallisuutta luovaa korkeakoulutusta (s.
177–195). Haettu osoitteesta http://urn.fi/urn:nbn:uta-3-941
Nummenmaa, A. R. (2004). Moniammatillisen ohjauskulttuurin kehittäminen.
Teoksessa H. Kasurinen (toim.), Ohjausta opintoihin ja elämään: Opintojen ohjaus oppilaitoksessa (s. 113–122). Helsinki: Opetushallitus.
Ojala, T. Räty, L. Kokko, T. Pesonen, H. Polet, J. Kontu, E. & Pirttimaa, R. (2015).
Erityinen tuki. Erityisen tuen toteutuminen sairaalaopetusyksiköiden, valtion koulukotien sekä kuntayhtymien ja yksityisten omisamien laitos- ja
erityiskoulujen opetusryhmissä VETURI-hankkeen kartoitus II. Helsingin ja Jyväskylän yliopiston julkaisu.
Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Helsinki:
Opetushallitus.
Opetushallitus. (1997). Vaikeimmin kehitysvammaisten harjaantumisopetuksen opetussuunnitelman perusteet peruskoulua varten 1997. Helsinki:
Opetushallitus.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2014). Oppimisen ja hyvinvoinnin tuki. Selvitys kolmiportaisen tuen toimeenpanosta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:34. Haettu osoitteesta
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75235/okm0 2.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2017). Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa. Kehittämisryhmän loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:34. Haettu osoitteesta
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80629/OKM_
34_2017.pdf
Opetusministeriö. (2007). Erityisopetuksen strategia. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:47. Haettu osoitteesta
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79498/tr47.
pdf?sequence=1
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. (2013). 1287/1.8.2014, 5§: Yksilökohtainen opiskelijahuolto. Viitattu 27.11.2020.
Paju, B. (2021). An expanded conceptual and pedagogical model of inclusive collaborative teaching activities (väitöskirja, Helsingin yliopisto). Haettu osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7112-2
Patton, M. Q. (2015). Qualitative research & evaluation methods: Integrating theory and practice (Fourth edition.). Thousand Oaks, California: SAGE
Publications, Inc.
Perusopetuslaki. (1998). 628/21.8.1998, 30§: Oikeus saada opetusta. Viitattu 13.10.2020.
Perusopetuslaki. (1998). 628/21.8.1998, 18§: Erityiset opetusjärjestelyt. Viitattu 14.10.2020.
Perusopetuslaki. (1998). 628/21.8.1998, 17§: Erityisopetus. Viitattu 22.10.2020.
Perusopetuslaki. (1998). 628/21.8.1998, 17a§: Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Viitattu 22.10.2020.
Pirttimaa, R. & Kontu, E. (2010). Toiminta–alueittainen opetus. Teoksessa M.
Takala (toim.), Erityispedagogiikka ja kouluikä (s. 135–148). Helsinki:
Gaudeamus.
Pirttimaa, R., Räty, L., Kokko, T. & Kontu, E. (2015). Vaikeimmin
kehitysvammaisten lasten opetus ennen ja nyt. Teoksessa M. Jahnukainen, E. Kontu, H. Thuneberg & M.-P. Vainikainen (toim.), Erityisopetuksesta oppimisen ja koulunkäynnin tukeen (s. 179–197). Jyväskylä: Suomen kasvatustieteellinen seura.
Pulkkinen, J. & Jahnukainen, M. (2015). Erityisopetuksen järjestäminen ja resurssit kunnissa lakimuutosten jälkeen. Teoksessa M. Jahnukainen, E.
Kontu, H. Thuneberg & M-P. Vainikainen (toim.), Erityisopetuksesta oppimisen ja koulunkäynnin tukeen (s. 79–106). Jyväskylä: Suomen kasvatustieteellinen seura.
Qutoshi, S. B. (2018). Phenomenology: A philosophy and method of inquiry.
Journal of Education and Educational Development, 5(1), 215–222.
Rahman, Md. S. (2019). Teachers' peer support: difference between perception and practice. Teacher Development, 23(1), 121–138. doi:
10.1080/13664530.2018.1488765
Rickson, D. J. & McFerran, K. (2007). Music therapy in special education: Where are we now? Kairaranga, 8(1), 40–47.
Roberts, T. (2013). Understanding the research methodology of interpretative phenomenological analysis. British Journal of Midwifery, 21(3), 215–218. doi:
10.12968/bjom.2013.21.3.215
Ruusuvuori, J. & Tiittula, L. (2017). Tutkimushaastattelu ja vuorovaikutus.
Teoksessa M. Hyvärinen, P. Nikander & J. Ruusuvuori (toim.), Tutkimushaastattelun käsikirja (s. 39–65). Tampere: Vastapaino.
Rämä, I. (2021). Oppimisen edistymisen seuraaminen ja arviointi toiminta-alueittain järjestettävässä opetuksessa. Vaativan erityisen tuen VIP-verkoston selvitys.
Raportit ja selvitykset 2021:1. Helsinki: Opetushallitus. Haettu osoitteesta https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/oppimisen-edistymisen-seuraaminen-ja-arviointi-toiminta-alueittain
Rämä, I., Pirttimaa, R. & Kontu, E. (2020). Special education without teaching assistants? Development process for students with autism
Journal of Education and Learning, 9(6), 163–172. doi: 10.5539/jel.v9n6p163 Räty, L., Kontu, E. K. & Pirttimaa, R. (2016). Teaching children with intellectual
disabilities: Analysis of research-based recommendations. Journal of Education and Learning, 5(2), 318–336. doi: 10.5539/jel.v5n2p318 Salo, U-M. (2015). Simsalabim, sisällönanalyysi ja koodaamisen haasteet.
Teoksessa S. Aaltonen ja R. Högbacka (toim.), Umpikujasta oivallukseen.
Refleksiivisyys empiirisessä tutkimuksessa (s. 166-190). Tampere: Tampere university press.
Saloviita, T. (2020). Teachers’ changing attitudes and preferences around inclusive education. International Journal of Disability, Development and Education, 1–18. doi: 10.1080/1034912X.2020.1828569
Saloviita, T. & Pakarinen, E. (2021). Teacher burnout explained: Teacher-, student-, and organisation-level variables. Teaching and Teacher Education, 97, 103221. doi: 10.1016/j.tate.2020.103221
Smeds, R., Huhta, E., Pajunen, A. & Väänänen, M. (2010). Koulu verkottuneiden opetuspalveluiden tuottajana. Teoksessa R. Smeds, L. Krokfors, H.
Ruokamo & A. Staffans (toim.), InnoSchool – välittävä koulu: oppimisen verkostot, ympäristöt ja pedagogiikka (s. 87–105). Haettu osoitteesta http://innoschool.tkk.fi/framet/InnoSchool_kirja.pdf
Smeds, R., Huhta, E., Pöyry-Lassila, P. & Väänänen, M. (2010). Tulevaisuuden koulu tänään – toteutettuja esimerkkejä: Kolme erilaista
opetuspalveluverkostoa. Teoksessa R. Smeds, L. Krokfors, H. Ruokamo &
A. Staffans. (toim.), InnoSchool – välittävä koulu: oppimisen verkostot, ympäristöt ja pedagogiikka (s. 210–225). Haettu osoitteesta
http://innoschool.tkk.fi/framet/InnoSchool_kirja.pdf
Smeds, R., Krokfors, L., Staffans, A. & Ruokamo, H. (2010). Tulevaisuuden koulu tänään – tieteiden rajat ylittävän tutkimuksen ja kehityksen haaste.
Teoksessa R. Smeds, L. Krokfors, H. Ruokamo & A. Staffans.
(toim.), InnoSchool – välittävä koulu: oppimisen verkostot, ympäristöt ja pedagogiikka (s. 13–14). Haettu osoitteesta
http://innoschool.tkk.fi/framet/InnoSchool_kirja.pdf
Smeds, R., Staffans, A., Ruokamo, H. & Krokfors, L. (2010). Johtopäätökset - välittävän koulun kymmenen teesiä. Teoksessa R. Smeds, L. Krokfors, H.
Ruokamo & A. Staffans. (toim.), InnoSchool – välittävä koulu: oppimisen verkostot, ympäristöt ja pedagogiikka (s. 239–255). Haettu osoitteesta http://innoschool.tkk.fi/framet/InnoSchool_kirja.pdf
Smith, J. C. (2018). Hidden in plain sight: A music therapist and music educator in a public school district. International Journal of Music Education, 36(2), 182–196. doi: 10.1177/0255761417712319
Soini, T., Pietarinen, J. & Pyhältö, K. (2008). Pedagoginen hyvinvointi peruskoulun opettajien työssä. Aikuiskasvatus, 28(4), 244–257. doi:
10.33336/aik.93841
Sosiaalihallitus. (1987). Harjaantumisopetuksen opetussuunnitelma: 2, Toiminta-alueet ja tavoitteet. Helsinki: Sosiaalihallitus.
Sosiaalihallitus. (1979). Harjaantumiskoulun opetussuunnitelma: Yleinen osa ja sisältöalueet. Helsinki: Sosiaalihallitus: Valtion painatuskeskus [jakaja].
SVT Suomen virallinen tilasto. (5.6.2020). Joka viides koululainen sai tehostettua tai erityistä tukea. Helsinki: Suomen virallisen tilaston neuvottelukunta.
Haettu osoitteesta https://www.stat.fi/til/erop/2019/erop_2019_2020-06-05_tie_001_fi.html
Takala, M. (2010). Koulunkäyntiavustajat – mahdollistajat. Teoksessa M. Takala (toim.), Erityispedagogiikka ja kouluikä (s. 124–131). Helsinki: Palmenia Helsinki University Press.
Takala, M., & Uusitalo-Malmivaara, L. (2012). A one-year study of the development of co-teaching in four Finnish schools. European Journal of Special Needs Education, 27(3), 373–390. doi: 10.1080/08856257.2012.691233 THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2020). Vaikeavammaisuuden
määrittely. Viitattu 12.11.2020. Haettu osoitteesta
https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen- kasikirja/oikeuskaytanto/henkilokohtainen-apu/vaikeavammaisuuden-maarittely
Thompson, G. A. & McFerran, K. S. (2015). Music therapy with young people who have profound intellectual and developmental disability: Four case studies exploring communication and engagement within musical interactions. Journal of Intellectual & Developmental Disability, 40(1), 1–11.
doi:10.3109/13668250.2014.965668
Tichenor, M., & Tichenor, J. (2019). Collaboration in the elementary school:
What do teachers think? Journal of Curriculum and Teaching, 8(2), 54–61.
doi: 10.5430/jct.v8n2p54
Tuomainen, J., Palonen, T. & Hakkarainen, K. (2010). A special education
teacher's networks: A Finnish case. International Journal of Special Education, 25(1), 46–58. Haettu osoitteesta
https://files.eric.ed.gov/fulltext/EJ890565.pdf
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2018). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi (uudistettu laitos). Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Truong, V. & Hodgetts, S. (2017). An exploration of teacher perceptions toward occupational therapy and occupational therapy practices: A scoping
review. Journal of Occupational Therapy, Schools, & Early Intervention, 10(2), 121–136. doi: 10.1080/19411243.2017.1304840
Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK). (2012). Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Helsinki: Tutkimuseettinen neuvottelukunta. Haettu osoitteesta
https://tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf Tuvet. (13.1.2021). Vaativa erityinen tuki. Haettu osoitteesta
https://www.tuvet.fi/vaativa-erityinen-tuki/
Tynjälä, P., Pennanen, M., Markkanen, I. & Heikkinen, H. L. T. (2021). Finnish model of peer‐group mentoring: review of research. Annals of the New York Academy of Sciences, 1483(1), 208–223. doi: 10.1111/nyas.14296
Tynjälä, P. (1991). Kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien luotettavuudesta.
Kasvatus, 22(5–6), 387–398.
Työterveyslaitos. (2016). Kunta10-tutkimus. Haettu osoitteesta https://www.ttl.fi/tutkimushanke/kunta10-tutkimus/
Unterbrink, T., Hack, A., Pfeifer, R., Buhl-Grießhaber, V., Müller, U., Wesche, H., Frommhold, M., Scheuch, K., Seibt, R., Wirsching, M. & Bauer,
J. (2007). Burnout and effort–reward-imbalance in a sample of 949 German teachers. International Archives of Occupational and Environmental Health, 80(5), 433–441. doi: 10.1007/s00420-007-0169-0
Unterbrink, T., Zimmermann, L., Pfeifer, R., Wirsching, M., Brähler, E & Bauer, J. (2008). Parameters influencing health variables in a sample of 949
German teachers. International Archives of Occupational and Environmental Health, 82(1), 117–123. doi: 10.1007/s00420-008-0336-y
Vainikainen, M-P., Thuneberg, H., Greiff, S. & Hautamäki, J.
(2015). Multiprofessional collaboration in Finnish schools. International Journal of Educational Research, 72, 137–148. doi: 10.1016/j.ijer.2015.06.007 Vainikainen, M-P., Thuneberg, H. & Mäkelä, T. (2015). Moniammatillinen
yhteistyö lähikouluperiaatteen toteuttamisen tukena. Teoksessa M.
Jahnukainen, E. Kontu, H. Thuneberg & M-P. Vainikainen (toim.), Erityisopetuksesta oppimisen ja koulunkäynnin tukeen (s. 107–133). Helsinki:
Suomen Kasvatustieteellinen seura. Haettu osoitteesta
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/59618/978-952-5401-85-1_Erityisopetuksesta.pdf?sequence=1&isAllowed=y
van Bommel, J., Randahl, A. C., Liljekvist, Y., & Ruthven, K. (2020). Tracing teachers’ transformation of knowledge in social media. Teaching and Teacher Education, 87, 102958. doi: 10.1016/j.tate.2019.102958
Vehmas, S. (2009). Vammaisuuden ontologia ja politiikka: Realismin ja konstruktionismin väistämätön liitto. Kasvatus, 40(2), 111–120. Haettu osoitteesta http://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-1484219
Vipunen.fi, opetushallituksen tilastopalvelu. (2.12.2020). Erityisopetus - erityinen tuki - opetuksen toteutumispaikka -raportti. Haettu osoitteesta
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-
fi/Raportit/Erityisopetus%20-%20erityinen%20tuki%20-%20opetuksen%20toteutuspaikka.xlsb
Vipunen.fi, opetushallituksen tilastopalvelu. (25.1.2021). Perusopetuksen opettajien täydennyskoulutus ja asiantuntijavaihto. Haettu osoitteesta:
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-
fi/Raportit/Opettajatiedot%20-%20perusopetus%20-
%20t%C3%A4ydennyskoulutus%20-%20teht%C3%A4v%C3%A4tyyppi.xlsb
VIP-verkosto. (13.1.2021). Vaativan erityisen tuen verkosto. Haettu osoitteesta https://vip-verkosto.fi/vip-verkosto/
Weilbacher, G. & Tilford, K. (2015). Co-teaching in a year-long professional development school. School-University Partnerships, 8(1), 37–48.
https://files.eric.ed.gov/fulltext/EJ1064726.pdf
West, E. A., Perner, D. E., Laz, L., Murdick, N. L., & Gartin, B. C. (2015). People-first and competence-oriented language. International Journal of Whole Schooling, 11(2), 16–28. Haettu osoitteesta
https://files.eric.ed.gov/fulltext/EJ1074188.pdf
WHO World Health Organization. (2.12.2020). ICD-10 Version: 2019, Mental Retardation (F70–79). Haettu osoitteesta
https://icd.who.int/browse10/2019/en#/F70-F79
Wren, A. (2017). Understanding the role of the teaching assistant: comparing the views of pupils with SEN and TAs within mainstream primary schools. Support for Learning, 32(1), 4–19. doi:10.1111/1467-9604.12151 Yhdenvertaisuuslaki 1325/30.13.2014, 15§: Kohtuulliset mukautukset
vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi. Viitattu 13.10.2020.
Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista. 27/2016, 1 artikla:
Tarkoitus. Viitattu 12.11.2020.
L
IITTEETLiite 1. Tutkimustiedote ja suostumuslomake
Hyvä vastaanottaja
Kiitos kiinnostuksestasi osallistua Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen aloitta-maan IN-TO tutkimukseen, jossa selvitetään vaikeimmin vammaisten oppilai-den opetukseen tarkoitetun toiminta-alueittaisen opetuksen nykyistä tilannetta.
Aineisto hankitaan eripuolilta Suomea. Kyseessä on haastatellen tehtävä tutki-mus, jossa on sekä strukturoitu osuus että avoimempi ja keskustelevampi osuus.
Emme etsi tietoja yksittäisistä oppilaista vaan kysymme opettajilta yleisesti, mi-ten he kuvailevat omaa opetusryhmäänsä. Lisäksi keskustellaan, mimi-ten toiminta-alueittaisen opetussuunnitelman käyttöön päädytään, miten tavoitteita ja mene-telmiä valitaan, mitä mieltä opettajat ovat opetuksen tulevaisuudesta yms. Koottu ja anonymisoitu aineisto säilytetään Helsingin yliopistossa tieteel-listen sääntöjen mukaisesti, tämä tarkoittaa, että ääninauhasta kirjoitettu teksti ei sisällä paikkojen, henkilöiden yms. nimiä tai muita tunnistetieoja. Nauhoja säi-lytetään litteroinnin ajan käyttäjätunnusten takana ja niihin pääsevät käsiksi vain tutkijat ja tutkimusapulaiset. Ääninauhat tuhotaan litteroinnin jälkeen. Aineis-toa käytetään tieteelliseen tutkimukseen. Tulokset raportoidaan suomeksi ja osin englanniksi. Laadullinen tutkimus voi sisältää suoria sitaatteja aineistosta, niiden yhteydessä voidaan mainita ikä ja sukupuoli tai asema koulussa. Tutkimus lupa on saatu Jyväskylän kaupungilta ja koulun johto on tietoinen haastattelusta ja on antanut luvan tutkimukselle. Osallistuminen on kuitenkin vapaaehtoista ja haastateltava voi myös keskeyttää osallistumisensa tai kieltäytyä vastaamasta yksittäisiin kysymyksiin.
Vastaamme kaikkiin kysymyksiinne mielellämme, IN-TO tiimin puolesta Raija Pirttimaa, dosentti Elina Kontu, dosentti
p. xxx p. xxx
raija.pirttimaa@jyu.fi elina.kontu@helsinki.fi Jyväskylän yliopisto Helsingin yliopisto Kasvatustieteiden laitos Kasvatustieteen tiedekunta
………
……….
TÄMÄ OSA JÄÄ HAASTATTELIJALLE
Olen saanut tietoa IN-TO tutkimuksesta, joka koskee toiminta-alueittaista ope-tusta ja osallistun haastatteluun, jolla aineisto kerätään.
Paikkakunta___________________________
Päivämäärä____________________
Allekirjoitus ja nimen selvennys
___________________________________
__________________________________
Liite 2. Haastattelurunko
IN-TO haastattelu: Anna haastateltavalle materiaali, jossa tietoa haastattelusta ja allekirjoitusta varten suostumus (ota allekirjoitettu osa itsellesi). Muista oma allekirjoitus myös. Sano haastattelun alkuun nauhalle INTO 2018 [oman nimesi eka kirjain] ja tekemäsi haastattelun järjestysnumero.
HAASTATELTAVAN TIEDOT
Koulutus Työkokemusvuodet perusopetuksessa/erityisopetuksessa/toiminta-alueittaisessa opetuksessa/muussa alan työssä
Miten olet verkostoitunut muiden toi opettajien kanssa tai ylipäätään? Mikä sen merkitys on tai olisi?
Saatko työnohjausta? Onko/olisiko se tarpeellista ja miksi?
Minkälaista täydennyskoulutusta toivoisit?
Minkälaista yhteistyötä opettajankoulutuksen kanssa tarvitset tai toivot?
TIETOJA OPETUSRYHMÄSTÄ TÄNÄ LUKUVUONNA
TIETOJA OPETUSRYHMÄSTÄ TÄNÄ LUKUVUONNA