1. JOHDANTO
7.3 Jatkotutkimus
Tutkimuksessa tutkittiin, miten Päijät-Hämeen pk-yritykset hyödyntävät digitaalisuutta ja millaisia tarpeita yrityksillä on, joihin digitaalisuutta voidaan hyödyntää. Tutkimus oli luonteeltaan kartoittavaa ja kuvailevaa, mikä auttaa mahdollisia jatkotutkimuksia hahmottamaan alueen pk-yritysten nykytilaa. Tutkimuksen tulokset antavat hyvän kuvan, siitä miten pk-yritykset hyödyntävät digitaalisuutta ja millaisia tarpeita yrityksillä on. Yksi mahdollinen jatkotutkimuksen kohde voisi olla selvittää, yksityiskohtaisemmin yritysten digitaalisuuden hyödyntämistä tai tarpeita. Tässä tutkimuksessa on luotu varsin suuresta joukosta yrityksiä kvantitatiivisia menetelmiä hyödyntäen yleiskuva yritysten digitaalisuuden hyödyntämisestä. Tutkimuksessa käytetyn kyselylomakkeen yhtenä heikkoutena voidaan pitää suljettuja kysymyksiä, jotka eivät mahdollista vastaajien omia vastauksia. Jatkotutkimus voisi keskittyä pienempään joukkoon yrityksiä, joita tutkitaan kvalitatiivisia menetelmiä hyödyntäen.
Laadullisella tutkimuksella voidaan saada tarkempi kuva digitalisaatiosta yritysten näkökulmasta ja havaita uusia ideoita, joita ei tässä tutkimuksessa välttämättä osattu ottaa huomioon.
Toinen jatkotutkimuskohde voisi olla, miten yksittäinen yritys voi arvioida omaa digitaalisuuden hyödyntämistään ja tarpeitaan. Tutkimus voisi auttaa yrityksiä arvioimaan digitaalisia kyvykkyyksiään ja selvittää tärkeitä kehityskohteita yrityksessä. Mihin arvonluonti alueisiin yritysten kannattaisi keskittyä, jotta digitalisaatiosta saisi mahdollisimman paljon hyötyä. Jos yritykset pyrkivät digitalisoimaan kaikkea kerralla, kasvaa epäonnistumisen todennäköisyys. Tutkimuksen tavoitteena voisi olla kehittää työkalu, jolla yritykset voivat arvioida omaa digitaalisuuttaan.
Kolmas mahdollinen jatkotutkimuskohde voisi tutkia, millaisia digitaalisia tuotteita tai palveluita pk-yritykset voisivat tarjota. Yrityksillä on selkeä halu kehittää digitaalista valikoimaansa, mutta ainakin tällä hetkellä sen hyödyntäminen on vähäistä. Tutkimus voisi selvittää, onko pk-yrityksillä vaadittavat tiedot, taidot, ja tietotekninen valmius tarjota digitaalisia tuotteita ja palveluita. Valikoiman digitalisoiminen muuttaa myös toimintatapoja yrityksessä. Voisi olla tärkeää tutkia, miten valikoiman digitalisoiminen muuttaa yrityksen toimintaa. Kenties tutkimus voisi keskittyä kasvuhalukkaisiin pk-yrityksiin, jolla oli tämän tutkimuksen mukaan tarve digitalisoida arvolupauksiaan.
Tärkeimpiä digitaalisia tarpeita yrityksillä olivat uusien asiakkaiden saavuttaminen ja yrityskuvan parantaminen. Neljäs mahdollinen jatkotutkimuskohde voisi olla, miten digitaalisuuden avulla on mahdollista saavuttaa uusia asiakkaita ja millä keinoin voidaan vaikuttaa yrityskuvaan. Tietotekniikan ja kommunikaatioteknologian huima kehitys ovat vaikuttaneet merkittävästi kuluttajien käyttäytymiseen. Digitaalisella markkinoinnilla voidaan saavuttaa suuri määrä asiakkaita edullisesti ja tehokkaasti. Sosiaalisen median käyttö on lisääntynyt myös huimalla vauhdilla ja monet yritykset ovat alkaneet hyödyntää sitä.
Aikaisemmin kommunikointi asiakkaiden kanssa on ollut varsin yksisuuntaista, mutta sosiaalisen median avulla se on paljon enemmän vuorovaikutteista. Sosiaalisen median voi olettaa olevan varsin merkittävässä roolissa yrityskuvan parantamisessa digitaalisin keinoin.
8 YHTEENVETO
Digitalisaatio on yksi aikamme merkittävimmistä trendeistä, joka muuttaa liiketoimintaa, yhteiskuntaa ja yksilöiden elämää. Monet yritykset ovat kasvaneet ennennäkemätöntä tahtia hyödyntämällä digitalisaatiota, samalla kuin monet perinteiset yritykset ovat olleet vaikeuksissa sopeutua muuttuneeseen ympäristöön. Digitaalisuuden tutkiminen on ajankohtainen ja tärkeä aihe, jolla on vaikutuksia kaikilla toimialoilla. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten pk-yritykset hyödyntävät digitaalisuutta sekä millaisia tarpeita yrityksillä on, joihin digitaalisuutta voidaan hyödyntää. Työn tuloksia voidaan hyödyntää mahdollisesti tulevissa jatkotutkimuksissa, ja tuloksien on tarkoitus antaa hyvä yleiskuva yritysten digitaalisuuden nykytilasta. Tutkimusta voidaan hyödyntää myös paikallisten toimijoiden ja yritysten yhteistyön kehittämisessä.
Tutkimuskysymykset olivat:
1. Miten yritykset hyödyntävät digitaalisuutta?
2. Mihin yrityksillä on tarve hyödyntää digitaalisuutta?
Työssä on keskitytty pk-yrityksiin, jotka muodostavat suuren osan Suomen yrityksistä lukumäärällisesti ja liikevaihdon suhteen. Tutkimus ja mahdolliset jatkotutkimukset voivat auttaa varsin suurta kohderyhmää. Työssä on keskitytty Päijät-Hämeen alueen yrityksiin, sillä työn on tarkoitus toimia esiselvityksenä tulevalle tutkimukselle, joka keskittyy kyseisen alueen yrityksiin. Kaikki tulokset eivät välttämättä ole yleistettävissä alueen ulkopuolisiin yrityksiin.
Hess et al. (2016, s. 124) mukaan digitalisaatio muuttaa yrityksen arvonluontia ja liiketoimintamalleja. Tutkimuksen teoria osuudessa on käsitelty digitalisaatiota, arvonluontia ja liiketoimintamalleja, sillä ne ovat oleellista kirjallisuutta tutkimuksen kannalta. Lisäksi teoriassa on käsitelty teknologisten innovaatioiden leviämistä organisaatioiden näkökulmasta.
Innovaatioiden leviämisen tutkimuksilla, voidaan selittää digitaalisten teknologioiden ja työvälineiden omaksumista ja hyödyntämistä yrityksissä. Kirjallisuuden avulla on saatu hyvä käsitys siitä, miten aihetta on käsitelty aikaisemmissa tutkimuksissa sekä mitkä tekijät vaikuttavat digitaalisuuden hyödyntämiseen ja tarpeisiin yrityksissä.
Kyselyn tuloksista kävi ilmi, että harva pk-yritys tarjosi useita täysin digitaalisia tuotteita tai palveluita valikoimassaan. Monella yrityksellä oli kuitenkin strategisena tavoitteena parantaa asiakasarvoa digitaalisen tuote- ja palveluvalikoiman avulla. Yrityksillä näyttäisi olevan pyrkimys kehittää digitaalisia arvolupauksiaan. Monet yritykset hyödynsivät digitaalisuutta osana tuotteitaan ja palveluitaan, mikä viittaisi siihen, että yritykset hyödyntävät digitaalisia elementtejä nykyisissä tuotteissaan. Täysin digitaalisten tuotteiden ja palveluiden osalta digitaalisuutta hyödynnetään vielä vähän yrityksissä, mutta yrityksillä on selkeä tahto parantaa tätä osa-aluetta.
Digitaalisista työvälineistä aktiivisimmin käytettiin verkkosivuja, pilvipalveluita ja sähköistä laskutusta, digitaalista markkinointia, sisäisen viestinnän työvälineitä ja sosiaalista mediaa.
Vähiten käytettiin verkkokauppaa, asiakkuuksienhallinta- ja toiminnanohjausjärjestelmiä.
Verkkosivujen käyttöä ovat voineet edistää sen teknologiset ominaisuudet sekä ympäristön pakottavat ja normatiiviset paineet. Verkkokaupan alhainen käyttö on yllättävää, mutta kenties yritykset eivät koe saavansa siitä tarpeeksi hyötyä toimialallaan. Pk-yritysten ominaispiirteet voivat myös selittää verkkokaupan alhaista hyödyntämistä, sillä sosiaalisia kanssakäymisiä vähentävät uudet toimintatavat voidaan kokea uhkaaviksi (Castleman 2004, s. 42-43).
Suurimmiksi tarpeiksi yritykset kokivat saavuttaa uusia asiakkaita ja parantaa yrityskuvaa digitaalisuuden avulla. Vähiten tärkeä tarve oli kilpailijoiden analysoiminen digitaalisuuden avulla. Yrityksillä näyttäisi olevan paljon erilaisia tarpeita hyödyntää digitaalisuutta, mistä voi päätellä digitalisaation olevan ajankohtainen asia pk-yrityksissä. Digitalisaatio ei ilmene yrityksissä pelkkänä tarpeena, vaan yrityksillä on selkeitä strategisia tavoitteita sen suhteen.
Monen yrityksen strategisena tavoitteena oli esimerkiksi tehostaa toimintaa digitaalisuuden avulla tuotteiden ja palveluiden sekä prosessien osalta.
Tutkituista ryhmistä esille nousivat kasvuhalukkaat yritykset ja teknologisesti nopeasti kehittyvillä aloilla toimivat yritykset. Etenkin kasvuhalukkailla yrityksillä oli strategisena tavoitteena parantaa asiakasarvoa digitaalisen tuote- ja palveluvalikoiman avulla.
Kasvuhalukkaat yritykset hyödynsivät aktiivisesti erilaisia operatiivisia toimintoja tehostavia työvälineitä ja digitaalista markkinointia sekä sosiaalista mediaa. Yrityksen ulkoisissa tarpeissa kasvuhalukkailla yrityksillä esille nousivat asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen, kilpailijoiden
sekä markkinoiden seuraaminen digitaalisuuden avulla. Sisäisissä tarpeissa prosessien tehostaminen, markkinoille tulon nopeuttaminen ja tuote- ja palveluvalikoiman parantaminen digitaalisesti olivat tärkeitä.
Toimialan teknologisen kehityksen nopeudella vaikuttaisi olevan varsin suuri vaikutus yritysten digitaalisuuden hyödyntämiseen. Teknologisesti nopeasti kehittyvillä toimialoilla olevat yritykset hyödynsivät prosesseissaan ja tarjosivat tuotevalikoimassaan enemmän digitaalisia tuotteita ja palveluita, kuin hitaasti kehittyvillä aloilla olevat yritykset. Teknologisesti nopeasti kehittyvillä aloilla, tarpeet hankkia uusia yhteistyökumppaneita ja yhteistyön parantaminen korostuivat.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten yritykset hyödyntävät digitaalisuutta sekä millaisia tarpeita yrityksillä on, joihin digitaalisuutta voidaan hyödyntää. Tutkimuskysymyksiin on vastattu kuvailemalla, miten yritykset hyödyntävät digitaalisuutta tuotteissa, palveluissa, prosesseissa sekä millaisia työvälineitä yritykset käyttävät. Lisäksi on kartoitettu, millaisia tarpeita yrityksillä on, joihin digitaalisuutta voidaan hyödyntää. Ryhmien välisten erojen tulokset kuvaavat hyvin, miten tietyn tyyppiset yritykset hyödyntävät digitaalisuutta. Saadut tulokset vastaavat tutkimuksen tavoitteisiin ja asetettuihin tutkimuskysymyksiin.
Lähdeluettelo
Amit, R., Zott, C. Amit, R. 2012. Creating value through business model innovation. MIT Sloan Management Review, 53(3), pp. 41-49.
Baker J. 2012. The Technology–Organization–Environment Framework. In: Dwivedi Y., Wade M., Schneberger S. (eds) Information Systems Theory. Integrated Series in Information Systems, vol 28. Springer, New York, NY
Berman, S. 2012. Digital transformation: Opportunities to create new business models.
Strategy & Leadership, 40(2), pp. 16-24.
Bowersox, D., Closs, D., Drayer R. 2005. The Digital Transformation: Technology and Beyond. Supply Chain Management Review, 9(1), pp. 22-29
Boons, F., Lüdeke-Freund, F. 2013. Business models for sustainable innovation: State-of-the-art and steps towards a research agenda. Journal of Cleaner Production, 45, pp. 9-19.
Bruskin, S., Brezhneva, A., Dyakonova, L., Kitova, O., Savinova, V., Danko, T., Sekerin, V.
2017. Business performance management models based on the digital corporation's paradigm.
European Research Studies Journal, 20(4), pp. 264-274.
Butler, A., Matt, R., Phil, L.G. 2007. Vocational training: Trust, talk and knowledge transfer in small businesses. Journal of Small Business and Enterprise Development, 14(2), pp. 280-293.
Castleman, T. 2004. Small businesses as social formations: diverse rationalities in the context of e-business adoption. Electronic Commerce in Small to Medium-Sized Enterprises:
Frameworks, Issues and Implications, Idea Group Publishing, Hershey, PA, pp. 31-51.
Collins, P., Hage, J., Hull, F. 1988. Organizational And Technological Predictors Of Change In Au. Academy of Management Journal, 31(3), p. 512.
Corrocher, N., Ordanini, A. 2002. Measuring the digital divide: A framework for the analysis of cross-country differences. Journal of Information Technology, 17(1), p. 9.
Deephouse, D. 1996. Does isomorphism legitimate? Academy of Management Journal, 39(4), p. 1024.
Depietro, R., Wiarda, E. and Fleischer, M., 1990. The context for change: Organization, technology and environment. The processes of technological innovation, 199(0), pp.151-175 De Winter, J., Dodou, D. 2010. Five-Point Likert Items: T Test versus
Mann-Whitney-Wilcoxon. Practical Assessment, Research & Evaluation, 15(11), s. 1-16 .
Dimaggio, P., Powell, W. 1983. The Iron Cage Revisited: Institutional Isomorphism and Collective Rationality in Organizational Fields. American Sociological Review, 48(2), pp.
147-160.
Edvardsson, B., Tronvoll, B., Gruber, T. 2011. Expanding understanding of service exchange and value co-creation: a social construction approach. Journal of the Academy of Marketing Science, 39(2), pp. 327-339
Fyrberg, A., Jüriado, R. 2009. What about interaction? Networks and brands as integrators within service-dominant logic. Journal of Service Management, 20(4), pp. 420-432.
Gartner. Internet-lähteisiin viittaaminen. [www-sivu]. [Viitattu 5.1.2018]. Saatavissa:
https://www.gartner.com/it-glossary/digitalization/
Ghobadian, A., Gallear, D. 1997. TQM and organization size. International Journal of Operations & Production Management, 17(2), pp. 121-163.
Gilding, M. 2000. Family Business and Family Change: Individual Autonomy,
Democratization, and the New Family Business Institutions. Family Business Review, 13(3), pp. 239-250.
Grönroos, C., Voima, P. 2013. Critical service logic: Making sense of value creation and co-creation. Journal of the Academy of Marketing Science, 41(2), pp. 133-150.
Hamilton, J. 2004. Service value networks: Value, performance and strategy for the services industry. Journal of Systems Science and Systems Engineering, 13(4), pp. 469-489.
Heikkilä, T. 2014. Tilastollinen tutkimus. Helsinki: Edita.
Helkkula, A., Kelleher, C., Philström, M. 2012. Characterizing Value as an Experience:
Implications for Service Researchers and Managers. Journal of Service Research, 15(1), pp.
59-75.
Henriette, E., Feki, M., Boughzala, I. 2015. The Shape of Digital Transformation: A Systematic Literature Review. Ninth Mediterranean Conference on Information Systems (MCIS), Samos, Greece. S. 431-443
Hess, T., Matt, C., Benlian, A., Wiesböck, F. 2016. Options for formulating a digital transformation strategy. MIS Quarterly Executive, 15(2), pp. 123-139.
Hirsjärvi, S., Hurme, H. 2001. Tutkimushaastattelu: Teemahaastattelun teoria ja käytäntö.
Helsinki, yliopistopaino.
Hirsjärvi, S., Remes, P., Sajavaara, P. 2007. Tutki ja kirjoita. 13 painos. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy
Holbrook, M. 1996. Customer value - A framework for analysis and research. Advances In Consumer Research, Vol 23, 23, pp. 138-142.
Howard, R. 1990. Can Small Business Help Countries Compete? Harvard Business Review, 68(6), p. 88.
Jeansson, J., Nikou, S., Lundqvist, S., Marcusson, L., Sell, A., Walden, P. 2017. SMEs’ online channel expansion: Value creating activities. Electronic Markets, 27(1), pp. 49-66.
Jeyaraj, A., Rottman, J., Lacity, M. 2006. A review of the predictors, linkages, and biases in IT innovation adoption research. Journal of Information Technology, 21(1), p. 1.
Kananen, J. 2008. Kvantti: Kvantitatiivinen tutkimus alusta loppuun. Jyväskylän yliopistopaino.
Kananen, J. 2011. Kvantti: Kvantitatiivisen opinnäytetyön kirjoittamisen käytännön opas.
Tampereen yliopistopaino Oy
Keen, P., Williams, R. 2013. Value architectures for digital business: beyond the business model. Mis Quarterly, 37(2), pp. 643-647.
Kendall, J., Tung, L.L., Chua, K.H., Ng, C.H.D., Tan, S.M. (2001), “Receptivity of
singapore’s SMEs to electronic commerce adoption”, The Journal of Strategic Information Systems, Vol. 10 No. 3, pp. 223-242.
Khalifa, M., Davison, M. 2006. SME adoption of IT: The case of electronic trading systems.
Engineering Management, IEEE Transactions on, 53(2), pp. 275-284.
Kuan, K., Chau, P. 2001. A perception-based model for EDI adoption in small businesses using a technology–organization–environment framework. Information & Management, 38(8), pp. 507-521.
Liu, D., Chen, S., Chou, T. 2011. Resource fit in digital transformation: Lessons learned from the CBC Bank global e-banking project. Management Decision, 49(10), pp. 1728-1742.
MacFarland, T., Yates, J. 2016. Introduction to Nonparametric Statistics for the Biological Sciences Using R. Cham: Springer International Publishing.
Magretta, J. 2002. Why business models matter. Harvard Business Review, 80(5), pp. 86-92.
Martin, W. 2012. Quantitative and statistical research methods: From hypothesis to results.
San Francisco, CA: Jossey-Bass.
Matt, C., Hess, T., Benlian, A. 2015. Digital Transformation Strategies. Business &
Information Systems Engineering, 57(5), pp. 339-343.
Meyer, C., Schwager, A. 2007. Understanding customer experience. Harvard Business Review, 85(2), pp. 116-126.
Molinillo, S., Japutra, A. 2017. Organizational adoption of digital information and technology:
A theoretical review. The Bottom Line, 30(1), pp. 33-46.
Morris, M., Schindehutte, M., Allen, J. 2005. The entrepreneur's business model: Toward a unified perspective. Journal of Business Research, 58(6), pp. 726-735.
Oni, O., Papazafeiropoulou, A. 2014. Diverse views on IT innovation diffusion among SMEs:
Influencing factors of broadband adoption. Information Systems Frontiers, 16(4), pp. 729-747.
O’Regan, N., Ghobadian, A. 2005. Strategic planning—a comparison of high and low technology manufacturing small firms. Technovation, 25(10), pp. 1107-1117.
Parker, C. M., Castleman, T. 2009. Small firm e-business adoption: A critical analysis of theory. Journal of Enterprise Information Management, 22(1/2), pp. 167-182.
Parviainen, P., Kääriäinen, J., Tihinen, M., Teppola, S. 2017. Tackling the digitalization challenge: How to benefit from digitalization in practice. International Journal of Information Systems and Project Management, 5(1), pp. 63-77.
Pascale, R., Millemann, M., Gioja, L. 1997. Changing the way we change. Harvard business review, 75(6), p. 126-139.
Perić, M., Vitezić, V., Ðurkin, J. 2017. Business Model Concept: An Integrative Framework Proposal. Managing Global Transitions, 15(3), pp. 255-274.
Prahalad, C. 1999. Transforming internal governance: The challenge for multinationals. Sloan Management Review, 40(3), pp. 31-39
Premkumar, G., Ramamurthy, K., Nilakanta, S. 1994. Implementation of Electronic Data Interchange: An Innovation Diffusion Perspective. Journal of Management Information Systems, 11(2), pp. 157-186.
Rayport, J.F, Sviokla, J.J. 1995. Exploiting the virtual value chain. Harvard Business Review, 73(6), p. 75.
Reddy, S., Reinartz, W. 2017. Digital Transformation and Value Creation: Sea Change Ahead.
GfK Marketing Intelligence Review, 9(1), pp. 10-17.
Romanelli, E. 1994. Organizational Transformation as Punctuated Equilibrium: An Empirical Test. The Academy of Management Journal, 37(5), pp. 1141-1166.
Sabbagh, K., Friedrich, R., EL-Darwiche, B., Singh, M., Ganediwalla, S. 2012. Maximizing the Impact of Digitization. The Global Information Technology Report 2012 Living in a Hyperconnected World. Saatavissa:
https://pdfs.semanticscholar.org/68bb/365887b24ba1e541e3e2b8feb4569b94903d.pdf#page=1 47
Sánchez-Fernández, R., Iniesta-Bonillo, M. Á. 2007. The concept of perceived value: A systematic review of the research. Marketing Theory, 7(4), pp. 427-451.
Saunders, M., Lewis, P. & Thornhill, A. 2007. Research methods for business students. 4th ed.
Harlow: Prentice Hall.
Sebo, P., Maisonneuve, H., Cerutti, B., Fournier, J.P., Senn, N., Haller, D.M. 2017. Rates, Delays, and Completeness of General Practitioners' Responses to a Postal Versus Web-Based Survey: A Randomized Trial. Journal of medical Internet research, 19(3) e83, p. 1-10.
Slater, S. F. 1994. Market orientation, customer value, and superior performance. Business Horizons, 37(2), pp. 22-28.
Geert van den Berg, R. SPSS Mann-Whitney Test – Simple Example. Internet lähteisiin viittaaminen. [WWW-sivu]. [Viitattu 12.4.2018]. Saatavissa:
https://www.spss-tutorials.com/spss-mann-whitney-test-simple-example/
Teece, D. 2010. Business Models, Business Strategy and Innovation. Long Range Planning, 43(2), pp. 172-194.
Teo, H., Wei, K., Benbasat, I. 2003. Predicting intention to adopt interorganizational linkages:
An institutional perspective. MIS Quarterly, 27(1), pp. 19-49.
Tilastokeskus. Internet lähteisiin viittaaminen. [WWW-sivu]. [Viitattu 25.1.2017]. Saatavissa:
http://www.stat.fi/meta/kas/pk_yritys.html
Tornatzky, L., Klein, K. 1982. Innovation characteristics and innovation
adoption-implementation: A meta-analysis of findings. Engineering Management, IEEE Transactions on, EM-29(1), pp. 28-45.
Totten, V., Panacek, E., Price, D. 1999. Basics of research (part 14) survey research methodology: Designing the survey instrument. Air Medical Journal, 18(1), pp. 26-34.
Tushman, M., Nadler, D. 1986. Organizing for Innovation. California Management Review, 28(3), p. 74-94.
Töttö, P. 2004. Syvällistä ja pinnallista: Teoria, empiria ja kausaalisuus sosiaalitutkimuksessa.
Tampere: Vastapaino.
Vargo, S., Lusch, R. 2004. Evolving to a new dominant logic for marketing. Journal Of Marketing, 68(1), pp. 1-17.
Vargo, S. L., Maglio, P. P., Akaka, M. A. 2008. On value and value co-creation: A service systems and service logic perspective. European Management Journal (2008) 26, 145– 152.
Vilkka, H. 2007. Tutki ja mittaa: Määrällisen tutkimuksen perusteet. Helsinki: Tammi.
Voelpel, S., Leibold, M., Tekie, E., Von Krogh, G. 2005. Escaping the Red Queen Effect in Competitive Strategy: Sense-testing Business Models. European Management Journal, 23(1), pp. 37-49.
Voima, P., Heinonen, K., Strandvik, T. 2010. Exploring customer value formation–a customer dominant logic perspective. Working paper, No. 552, Publications of Hanken School of Economics, Helsinki, Finland.
Saatavissa:https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10227/630/552-978-952-232-088-9.pdf?sequence=1
Williams, J. H. 2016. Quantifying measurement: The tyranny of numbers. Bristol: IOP Publishing.
Wirtz, B., Pistoia, A., Ullrich, S., Göttel, V. 2016. Business Models: Origin, Development and Future Research Perspectives. Long Range Planning, 49(1), pp. 36-54.
Yew Wong, K., Aspinwall, E. 2004. Characterizing knowledge management in the small business environment. Journal of Knowledge Management, 8(3), pp. 44-61.
Yoon, T., George, J. 2013. Why aren’t organizations adopting virtual worlds? Computers in Human Behavior, 29(3), pp. 772-790.
Yrittäjät. 17.2.2017. Internet-lähteisiin viittaaminen. [WWW-sivu]. [Viitattu 15.12.2017].
Saatavissa: https://www.yrittajat.fi/suomen-yrittajat/yrittajyys-suomessa-316363
Zach, O., Munkvold, B. E., Olsen, D. H. 2014. ERP system implementation in SMEs:
exploring the influences of the SME context. Enterprise Information Systems, Vol. 8, No. 2, 309–335.
Zhang, X., Chen, R. 2008. Examining the mechanism of the value co-creation with customers.
International Journal of Production Economics, 116(2), pp. 242-250.
Zhu, K., Dong, S., Xu, X.S., Kraemer, K.L. 2006. Innovation diffusion in global contexts:
Determinants of post-adoption digital transformation of European companies. European Journal of Information Systems, 15(6), p. 601.
Zhu, K., Kraemer, K., Xu, S. 2003. Electronic business adoption by European firms: A cross-country assessment of the facilitators and inhibitors. European Journal of Information
Systems, 12(4), p. 251-268.
Zott, C., Amit, R. 2017. Business Model Innovation: How to Create Value in a Digital World.
GfK Marketing Intelligence Review, 9(1), pp. 18-23.