7 POHDINTA
7.3 Yhteistyön tekeminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisemisen haasteet 68
7.4.2 Jatkotutkimuksen aiheita
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten rehtorit kuvaavat syrjäy-tymistä, millaisia keinoja kouluilla on ennaltaehkäistä syrjäysyrjäy-tymistä, ja mikä on rehtorin rooli syrjäytymisen ennaltaehkäisyn prosessissa. Aikaisempaa tutki-musta syrjäytymisestä on tehty paljon, mutta tutkitutki-musta rehtorin näkökulmasta ei juurikaan löydy. Tutkimuksessani selvisi, että rehtorit kuvailivat syrjäytymis-tä yksilön näkökulmasta, kun taas yhteiskunnan näkökulma jäi kuvailujen ul-kopuolelle. Olisikin mielenkiintoista tutkia, miten syrjäytymisen riskissä ole-vien nuorten omat käsitykset syrjäytymisestä ja sen taustatekijöistä eroavat reh-toreiden käsityksistä. Rehreh-toreiden käsityksiä voisi verrata myös koulun muun henkilökunnan kuvauksiin.
Tutkimuksessani selvisi myös, että koulut pyrkivät ennaltaehkäisemään syrjäytymistä sekä edistämällä koulussa viihtymistä että puuttumalla niihin tilanteisiin, joissa ongelmia oli jo ilmennyt. Keinot liittyivät pääasiassa opiske-luun, kun taas elämänhallintaan ja tulevaisuuteen suuntaavia menetelmiä ei nostettu esiin. Jatkotutkimuksissa voitaisiinkin tarkastella sitä, millaisia mene-telmiä oppilaat itse kaipaavat, ja mitkä menetelmät ovat heistä tehokkaimpia.
Tutkimusta voisi toteuttaa sekä yleisesti kaikkien nuorten näkökulmasta että niiden, jotka ovat jo syrjäytyneet tai syrjäytymisen riskissä.
Rehtorin rooli syrjäytymisen ennaltaehkäisyn prosessissa oli tutkimukses-sani moninainen. Siihen kuului esimerkiksi rakenteiden luomista sekä yhteis-työn tekemistä eri tahojen kanssa. Tässä tutkimuksessa ei ollut mahdollista sy-ventyä rehtorin rooliin yhteiskunnallisella tasolla, joten olisi mielenkiintoista saada selville, miten rehtorin rooli näyttäytyy yhteiskunnalliselta tasolta tarkas-teltaessa. Jatkotutkimuksessa voisikin keskittyä siihen, miten koko ennaltaeh-käisyn verkosto toimii, ja mikä on rehtorin rooli ennaltaehennaltaeh-käisyn prosessissa.
Tutkimukseni toteutui melko pienellä aineistolla. Jatkossa ilmiötä voisikin tutkia laajemmin esimerkiksi isommalla aineistolla, hyödyntäen kuitenkin tä-män tutkimuksen näkökulmaa. Syrjäytymisen ennaltaehkäisy on tärkeää, ja rehtorin rooli merkittävä, joten on tärkeää, että aiheesta tehdään tutkimusta.
Vaikka tutkimukseni oli pienimuotoinen, toivon, että tuloksista olisi jatkossa hyötyä niin rehtoreille ja opettajille kuin muille opiskelijoillekin.
LÄHTEET
Aaltonen, M., Ojanen, T., Vihunen, R. & Vilén, M. 2003. Nuoren aika. Porvoo;
Helsinki: WSOY.
Agirdag, O., Van Houtte, M. & Van Avermaet, P. 2012. Ethnic school segregati-on and self-esteem. Urban Educatisegregati-on 47 (6), 1135–1159.
DOI:10.1177/0042085912452154. Luettu 9.4.2018.
Aho, S. & Koponen, H. 2001. Nuorten opiskelu- ja työurat 1990-luvulla. Helsin-ki: Opetusministeriö: Nuorisoasiain neuvottelukunta.
Ahola, S., Galli, L. & Ikonen, S. 2009. Koulutuksesta syrjäytymisen ehkäisy Var-sinais-Suomessa. Turku: Turun yliopisto.
Al-Hroub, A. 2015. Tracking drop-out students in Palestinian refugee camps in Lebanon. Educational Research Quarterly 38 (3), 52–79.
https://search.proquest.com/docview/1673049183.
Archambault, I., Janosz, M., Morizot, J. & Pagani, L. 2009. Adolescent beha-vioral, affective, and cognitive engagement in school: Relationship to drop-out. Journal of School Heath 9 (79), 408–415.
Barry, B. 2002. Social exclusion, social isolation, and the distribution of income.
Teoksessa J. Hills, J. Le Grand & D. Piachaud (toim.) Understanding social exclusion. Oxford: Oxford University Press, 13–29.
Bayram, N., Bilgel, F. & Bilgel, N. G. 2010. Social exclusion and quality of life:
An empirical study from Turkey. Social Indicators Research 105 (1), 109–
120.
Blondal, K. S. & Adalbjarnardottir, S. 2009. Parenting practices and school drop-out: A lognitudinal study. Adolescence 176 (44), 729–749.
Bogdan, R. C. & Biklen, S. K. 2007. Qualitative research for education. Boston:
Pearson.
Burchardt, T., Le Grand, J. & Piachaud, D. 2002. Understanding social exclusion.
Oxford: Oxford University Press.
Butts, P. H. 2009. Frequent Absences? Help students keep up, not drop out.
Kappa Delta Pi Record 45 (4), 163–165.
Cemalcilar, Z. & Gökşen, F. 2014. Inequality in social capital: Social capital, so-cial risk and drop-out in the Turkish education system. British Journal of Sociology of Education 35 (1), 94–114. DOI:10.1080/01425692.2012.740807.
Luettu 3.4.2018.
Christiansen, Je., Christiansen, Ja. & Howard, M. 1997. Using protective factors to enhance resilience and school success for at-risk students. Intervention in School and Clinic 33 (2), 86-89.
https://search.proquest.com/eric/docview/62537541/181ACA7299D540 03PQ/1?accountid=11774. Luettu 20.3.2018.
Denzin, N. K. & Lincoln, Y. S. 2000. Handbook of qualitative research. Thou-sand Oaks, CA, US: Sage Publications, Inc.
Eskola, J. & Suoranta, J. 2008. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere:
Vastapaino.
Eskola, J. & Vastamäki, J. 2015. Teemahaastattelu: Opit ja opetukset. Teoksessa R. Valli & J. Aaltola (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin. I, metodin va-linta ja aineiston keruu: Virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä: PS-kustannus, 27–44.
Etsivä nuorisotyö. 2017. https://www.avi.fi/web/avi/etsiva-nuorisotyo#.Wij9I7SFhE5. Luettu 7.12.2017.
Eurostat. 2015. Being young in Europa today.
http://ec.europa.eu/eurostat/documents/3217494/6776245/KS-05-14-031-EN-N.pdf/18bee6f0-c181-457d-ba82-d77b314456b9. Luettu 12.3.2018.
Eurostat. 2017. Statistics on young people neither in employment nor in educa-tion or training.
Foster, K. R. & Spencer, D. 2011. At risk of what? Possibilities over probabilities in the study of young lives. Journal of Youth Studies 14 (1), 125–143.
http://www.tandfonline.com/action/showCitFormats?doi=10.1080/1367 6261.2010.506527. Luettu 3.4.2018.
Garrison, A. 2006. ”I missed the bus”: School grade transition, the Wilmington truancy center, and reasons youth don’t go to school. Youth Violence and Juvenile Justice 4 (2), 204–212.
Hargie, O., O’Donnell, A. & McMullan, C. 2011. Constructions of social exclu-sion among young people from interface areas of Northern Ireland. Youth
& Society 43 (3), 873–899. DOI: 10.1177/0044118X10366950. Luettu 9.4.2018.
Havik, T., Bru, E. & Ertesvåg, S. 2015a. School factors associated with school refusal- and truancy-related reasons for school non-attendance. Social
Psychology of Education 18 (2), 221–240. DOI:10.1007/s11218-015-9293-y.
Luettu 3.4.2018.
Havik, T., Bru, E. & Ertesvåg, S. K. 2015b. Assessing reasons for school non-attendance. Scandinavian Journal of Education Research 59 (3), 316–336.
https://doi.org/10.1080/00313831.2014.904424. Luettu 3.4.2018.
Helne, T. 2002. Syrjäytymisen yhteiskunta. Helsinki: Stakes.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2000. Tutkimushaastattelu: Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Yliopistopaino.
Helsingin sanomat. 9.11.2017. Nuoriso voi nyt monilla mittareilla hyvin, mutta eivät kaikki.
https://www.hs.fi/paivanlehti/09112017/art-2000005441432.html. Luettu 29.3.2018.
Helsingin sanomat. 20.11.2017. Syrjäytymiseen on puututtava aikaisemmin ja vaikuttavasti.
https://www.hs.fi/paivanlehti/20112017/art-2000005455928.html. Luettu 29.3.2018.
Hui, E. & Sun, R. 2010. Chinese children´s perceived school satisfaction: The role of contextual and intrapersonal factors. Education Psycholody 30 (2), 155–172. https://doi.org/10.1080/01443410903494452. Luettu 9.4.2018.
Häikiö, L. 2009. Kerhotoiminnan merkitys lapsen ja nuoren hyvinvointiin. Te-oksessa M. Kenttälä & M. Kesler (toim.) Kerhotoiminta: osa kehittyvää ja hyvinvoivaa koulua. Helsinki: Kerhokeskus- koulutyön tuki ry, 19–32.
Hämäläinen-Luukkainen, J. 2004. Nivelvaiheen nuoret ja yhteistyö: Opinto-ohjaajien ja laaja-alaisten erityisopettajien näkemyksiä peruskoulun ja toi-sen asteen nivelvaiheessa. Jyväskylä: Jyväskylän kaupungin opetusvirasto.
Ikäheimo, S. 2015. Syrjäytyneiksi luokiteltujen nuorten terveyspalvelujen käyttö ja kustannukset. Teoksessa M. Aaltonen (toim.) 2003. Nuoren aika. Por-voo; Helsinki: WSOY.
Jahnukainen, M. 2001. Social exclusion and dropping out of education. Emoti-onal and Behavioural Difficulties in Mainstream Schools 1, 1–12.
Jahnukainen, M. & Järvinen, T. 2005. Risk factors and survival routes: Social exclusion as a life-historical phenomenon. Disability & Society 20 (6), 669–
682. DOI:10.1080/09687590500249090. Luettu 3.4.2018.
Jahnukainen, J. 2007. Koulutus syrjäytymisen ehkäisyssä. Teoksessa P. Koivula (toim.) Selviytymisen polkuja: Opetusjärjestelyt oppilaan tukena. Helsinki:
Opetushallitus, 40–50.
Jyrkämä, J. 1986. Nuoret sivuraiteelle? Nuorisosta, syrjäytymisestä, yhteiskun-nasta. Teoksessa A. Mikkola (toim.) Suomalaista nuorisotutkimusta: tutki-joiden puheenvuoroja. Helsinki: Kansalaiskasvatuksen keskus, 37–58.
Järventie, I. 2000. Lasten syrjäytyminen- laiminlyöty alue tutkimuksessa ja poli-tiikassa. Teoksessa M. Heikkilä & J. Karjalainen (toim.) Köyhyys ja hyvin-vointivaltion murros. Tampere: Gaudeamus, 135–153.
Järvinen, T. & Jahnukainen, M. 2001. Kuka meistä onkaan syrjäytynyt? Margi-nalisaation ja syrjäytymisen käsitteellistä tarkastelua. Teoksessa M. Suutari (toim.) Vallattomat marginaalit: Yhteisöllisyyksiä nuoruudessa ja yhteis-kunnan reunoilla. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, 125–151.
Karikoski, A. 2009. Aika hyvä rehtoriksi. Selviääkö koulun johtamisesta hengis-sä? Helsinki: Helsingin yliopisto.
Kasurinen, H. 2009. Moniammatillinen ja poikkihallinnollinen yhteistyö perus-koulussa. Teoksessa M. Kenttälä & M. Kesler (toim.) Kerhotoiminta: Osa kehittyvää ja hyvinvoivaa koulua. Helsinki: Kerhokeskus - koulutyön tuki, 33–45.
Kaukkila & Kähkönen 2009. Sukupuolen merkitys johtajuuteen naisrehtorin näkökulmasta. Teoksessa K. Huhtanen & S. Keskinen (toim.) Rehtorius pe-liäkö? Helsinki: Okka, 30–49.
Kestilä, L. 2008. Pathways to health: Determinants of health, health behaviour and health inequalities in early adulthood. Helsinki: National Public Health Institute. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-740-866-0.
Kestilä, L., Heino, T. & Solantaus, T. 2011. Nuorten syrjäytyminen–epäsuotuisia polkuja aikuisuuteen. Haaste 1.
http://www.haaste.om.fi/fi/index/lehtiarkisto/haaste12011/nuortensyrj aytyminen-epasuotuisiapolkujaaikuisuuteen.html. Luettu 13.11.2017.
Kumpulainen, T. 2016. Suomalaiset opettajat kansainvälisessä vertailussa. Te-oksessa T. Kumpulainen (toim.) Opettajat ja rehtorit Suomessa 2016. Ope-tushallitus. Raportit ja selvitykset 2017 (2).
http://www.oph.fi/download/185376_opettajat_ja_rehtorit_Suomessa_2 016.pdf. Luettu 9.4.2018.
Kuronen, I. 2010. Peruskoulusta elämänkouluun: Ammatillisesta koulutuksesta syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tarinoita peruskoulusuh-teesta ja elämänkulusta peruskoulun jälkeen. Jyväskylä: Jyväskylän yli-opisto, koulutuksen tutkimuslaitos.
Kuula, R. 2000. Syrjäytymisvaarassa oleva nuori koulun paineessa: Koulu ja nuorten syrjäytyminen. Joensuu: Joensuun yliopisto.
Laakso, K. 1994. Voisinpa aloittaa alusta!: Syrjäytyminen nuorten kokemana.
Jyväskylä: Jyväskylän opetussosiaalikeskus.
Larja, L., Merikukka, M., Gissler, M., Törmakangas, L., Paananen, R. & Ristikari, T. 2016. NEET-indikaattori kuvaa nuorten syrjäytymistä. Tieto & Trendit 2 http://tietotrendit.stat.fi/mag/article/164/. Luettu 13.11.2017.
Lindsay, S., McPherson, A. C., Aslam, H., McKeveer, P. & Wright, V. 2012. Ex-ploring children’s perceptions of two school-based social inclusion prog-rams: A pilot study. Child Youth Care Forum 42, 1–18. DOI
10.1007/s10566-012-9183-9. Luettu 9.4.2018.
Linnakangas, R. & Suikkanen, A. 2004. Varhainen puuttuminen: Mahdollisuus nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä. Helsinki: Sosiaali- ja terveysminis-teriö.
Lämsä, A. 2009. Tuhat tarinaa lasten ja nuorten syrjäytymisestä: Lasten ja nuor-ten syrjäytyminen sosiaalihuollon asiakirjojen valossa. Oulu: Oulun yli-opisto distributed by Oulu University Library.
Luopa, P., Kivimäki, H., Matikka, A., Vilkki, S., Jokela, J., Laukkarinen, E. &
Paananen, R. 2014. Nuorten hyvinvointi Suomessa 2000–2013 kouluter-veyskyselyn tulokset. Tampere: Juvenes Print.
Madanipour, A. Cars, G. & Allen, J. 2000. Social Exclusion in European cities:
Process, experiences, and responses. London & New York: Psychology Press.
Manninen, J. & Luukannel, S. 2008. Joustava perusopetus: JOPO-toiminnan vai-kuttavuuden arviointi. Helsinki: Opetusministeriö, koulutus- ja tiedepoli-tiikan osasto.
McCrystal, P., Percy, A. & Higgins, K. 2007. Exclusion and marginalisation in adolescence: The experience of school exclusion on drug use and antisocial behaviour. Journal of Youth Studies 10 (1), 35–54.
DOI:10.1080/13676260701196103. Luettu 9.4.2018.
Mennen, F. E., Kim, K., Sang, J. & Trickett, P. K. 2010. Child neglect: Definition and identification of youth’s experiences in official reports of maltreat-ment. Child Abuse & Neglect 34, 647–658.
https://doi.org/10.1016/j.chiabu.2010.02.007. Luettu 9.4.2018.
Meriläinen, L. 1996. Koulunkäynnin keskeyttäminen-syiden selvittäminen. Te-oksessa A. Liimatainen-Lamberg (toim.) Syrjäytymisriskien ehkäisy, syr-jäytyneiden koulutuspalvelut ja ohjaustoiminta. Helsinki: Opetushallitus, 107–120.
ME-Säätiö. 2017. http://www.mesaatio.fi/ajankohtaista/blogi/suomessa-on-syrjassa-tanaan-69-000-nuorta/. Luettu 8.12.2017.
Metsämuuronen, J. 2005. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Hel-sinki: International Methelp.
Myrskylä, P. 2012. HUKASSA-keitä ovat syrjäytyneet nuoret? Eva 19, 1–20.
http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2012/02/Syrjaytyminen.pdf.
Luettu 13.11.2017.
Myrskylä, P. 2017. Katoavat työpaikat: Työllisten määrän ja rakenteen kehitys Suomessa 1987–2017. SAK 3/2017.
http://d1aq5jbsszuf44.cloudfront.net/materials/Katoavat_tyopaikat_d37 4.pdf. Luettu 13.11.2017.
Mäkelä, A. 2007. Mitä rehtorit todella tekevät. Etnografinen tapaustutkimus johtamisesta ja rehtorin tehtävistä peruskoulussa. Jyväskylän yliopisto.
Numminen, U. & Ouakrim-Soivio, N. 2007. Joustava perusopetus: JOPO-toiminnan aloittaminen ja vakiinnuttaminen. Helsinki: Opetusministeri, koulutus- ja tiedepolitiikan osasto.
Nurmi, J-E. 2014. Miksi nuori syrjäytyy? Teoksessa S. Määttä, L. Kiiveri & L.
Kairaluoma (toim.) Otetta opintoihin. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti, 22–27.
Paananen, R., Ristikari, T., Merikukka, M., Rämö, A. & Gissler, M. 2012. Lasten ja nuorten hyvinvointi: Kansallinen syntymäkohortti
1987-tutkimusaineiston valossa. Raportti 52/2012. Helsinki: Terveyden ja hy-vinvoinninlaitos.
Panayiotopoulus, C. & Kerfoot, M. 2007. Early intervention and prevention for children excluded from primary schools. International Journal of Inclusive Education 11 (1) 59–80. https://doi.org/10.1080/13603110500392882. Lu-ettu 7.12.2017.
Pati, S., Hashim, K., Brown, B., Fiks, A. G. & Forrest, C. B. 2011. Early identifi-cation of young children at risk for poor academic achievement: prelimi-nary development of a parent-report prediction tool. BMC Health Services Research 197 (11), 1–13.
Patton, M. Q. 2002. Qualitative research & evaluation methods. Thousand Oaks (CA): Sage.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 (POPS). Määräykset ja oh-jeet 2014: 96. Opetushallitus.
http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitel man_perusteet_2014.pdf. Luettu 13.11.2017.
Perusopetuslaki 1998. 628/21.8.1998.
Pirttiniemi, J. 2000. Koulukokemukset ja koulutusratkaisut: Peruskoulun vai-kuttavuuden tarkastelu oppilasnäkökulmasta. Helsinki: Helsingin yliopis-to.
Pohjola, A. 2001. Nuorten myyttinen ongelmallisuus. Teoksessa M. Suutari (toim.) Vallattomat marginaalit. Yhteisöllisyyksiä nuoruudessa ja yhteis-kunnan reunoilla. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, 187–204.
Portin, B., Schneider, P., DeArmond, M. & Gundlach, L. 2003. Making sense of leading school. A National study of the principalship. Seattle. The Wallace Foundation. Washington.
Pulkkinen, L. 2002. Mukavaa yhdessä: Sosiaalinen alkupääoma ja lapsen sosiaa-linen kehitys. Jyväskylä: PS-Kustannus.
Puttonen, M. 2012. Paljonko syrjäytynyt nuori maksaa? Tiede 11/2012.
Pyykkönen, J., Myrskylä, P., Haavisto, I., Hillamo, H. & Nord, U. 2017. Kadon-neet työmiehet. Eva 54, 1–12.
http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2017/02/no_54.pdf. Luettu 13.11.2017.
Raasumaa, V. 2010. Perusopetuksen rehtori opettajien osaamisen johtajana. Jy-väskylä: Jyväskylän yliopisto.
Raunio, K. 2006. Syrjäytyminen: Sosiaalityötä kiinnostavia näkökulmia. Helsin-ki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto.
Salmi, M., Mäkelä, J., Perälä, M-L. & Kestilä, L. 2012. Lapsi kasvaa kunnassa:
Miten kunta voi tukea lasten hyvinvointia ja vähentää syrjäytymisen riske-jä. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Päätösten tueksi 1/2012.
Sanchez, M. 2012. Truancy and chronic absence in Redwood City. Stanford, CA:
John W. Cardner Center for Youth and Their Communities 4/2012.
Saulio, M. 2007. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet oppijan tukena.
Teoksessa P. Koivula (toim.) Selviytymisen polkuja: Opetusjärjestelyt op-pilaan tukena. Helsinki: Opetushallitus, 11–31.
Savioja, H. 2007. Koulutekijät nuorten syrjäytymisriskiä selittämässä. Teoksessa S. Alatupa, K. Karppinen, L. Kentinkangas-Järvinen & H. Savioja (toim.) Koulu, syrjäytyminen ja sosiaalinen pääoma - Löytyykö
huono-osaisuuden syy koulusta vai oppilaasta? Sitran raportteja 75. Helsinki: Sit-ra, Edita Prima, 140–160.
Shannon, G. S. & Bylsma, P. 2003. Helping students finish school: Why students drop out and how to help them graduate. Office of Superintendent of Pub-lic Instruction. Olympia. Washington.
Smith, D. C., Ito, A., Greunewald, J. & Yeh, H-L. 2010. Promoting school enga-gement: Attitudes toward school among American and Japanese youth.
Journal of School Violence 9 (4), 392–406.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). Syrjäytymisen ja köyhyyden ehkäiseminen.
2017. http://stm.fi/syrjaytymisen-ja-koyhyyden-ehkaisy. Luettu 13.11.2017.
Sutinen, T. 2018. Suomalaiset eivät enää synnytä, ja nyt valtiovarainministeriö kiinnostui asiasta: Se tarkoittaa, että on tosi kyseessä. Helsingin sanomat 9.4.2018. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005634164.html. Luettu 11.4.2018.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2014. Nuorten päihteiden käyttö ja päihdehäiriöt.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2016. Nuorten syrjäytyminen.
https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/nuorten-syrjaytyminen. Luettu 13.11.2017.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2017. Kouluterveyskysely 2017:
Oppi-laat voivat paremmin peruskoulun alaluokilla kuin yläluokilla.
https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tutkimustuloksia. Luettu 7.12.2018.
Teodorovic, J. 2011. Student background factors influencing studen achieve-ment in Serbia. Educational Studies 38 (1), 89-110.
http://www.tandfonline.com/action/showCitFormats?doi=10.1080/0305
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsin-ki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Tynjälä, P. 1991. Kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien luotettavuudesta. Kas-vatus 22 (5–6), 387–398.
Vasantola, S. 2016. Pojilla menee yhä huonommin. Professorilla on ratkaisu sii-hen, miten heidät pelastetaan syrjäytymiseltä. Helsingin Sanomat,
26.12.2016.
Vauhkonen, T., Kallio, J. & Erola, J. 2017. Sosiaalisen huono-osaisuuden yli-sukupolvisuus suomessa. Yhteiskuntapolitiikka 82 (5), 501–512.
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135433/YP1705_Vauhko nenym.pdf?sequence=2. Luettu 13.11.2017.
Vilppola, T. 2007. Reaalipedagoginen toimintaprosessi: Sosiaalipedagogisen työn sovellus koulutuksesta syrjäytymässä olevien nuorten kokonaisval-taisessa tukemisessa. Oulu: Oulun yliopisto.
Wiss, K., Halme, N., Hietanen-Peltola, M. & Ståhl, T. 2017. Perusopetuksen opiskeluhuollon tilannekuva 2017- Yhdenvertaisuus haasteena sekä yksi-lökohtaisessa että yhteisöllisessä työssä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tutkimuksesta tiiviisti 23.
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135219/TuTi_Opiskelu huollon%20tilannekuva_final.pdf?sequence=1. Luettu 9.4.2018.
Äärelä, T. 2012. "Aika palijon vaikuttaa minkälainen ilime opettajalla on naa-malla.": Nuoret vangit kertovat peruskouluajoistaan. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus. https://jyu.finna.fi/Record/jykdok.1247397. Luettu 13.11.2017.
LIITTEET
Liite 1. Haastattelusopimus
Haastattelusopimus
Opiskelen Jyväskylän yliopistossa erityisopettajaksi. Tutkimukseni tavoitteena on kartoittaa rehtoreiden kokemuksia ja toimintamalleja syrjäytymisen ennaltaehkäisemisestä. Tutkimuksen on tarkoitus valmis-tua toukokuuhun 2018 mennessä.
Tutkijana sitoudun noudattamaan voimassaolevia tutkimusaineiston säilyttämiseen ja tietosuojalainsää-däntöön (mm. salassapitosäännökset) liittyviä ohjeita. Tutkittavan henkilöllisyys ei ole tunnistettavissa valmiista tekstistä.
Tutkijan allekirjoitus, nimenselvennys ja päivämäärä
_________________________________________________________________
Tutkittava antaa suostumuksensa haastattelun nauhoittamiseen ja haastattelun lainauksien käyttöön pro gradu -tutkielmassa ja mahdollisessa jatkotutkimuksessa. Tutkittavalla on oikeus jäädä tutkimukses-ta pois milloin tutkimukses-tahansa.
Haastateltavan allekirjoitus, nimenselvennys ja päivämäärä
_________________________________________________________________
Annamme mielelläni tutkimuksesta myös lisätietoja – yhteystietomme löydätte alta.
Linda Lähdesmäki Riitta Viitala
linda.a.lahdesmaki@student.jyu.fi KT, erityispedagogiikan
lehtori
050 9181517 Tutkielman ohjaaja
riitta.viitala@jyu.fi 040 8053630
Liite 2. Haastattelukysymykset Taustakysymykset
• Millainen koulutustausta sinulla on?
• Kuinka kauan olet tehnyt opettajan ja rehtorin töitä?
• Kuinka monta oppilasta koulussanne on, ja montako alaista sinulla on?
Mitä on syrjäytyminen ja syrjäytymisen riski?
• Millaiset asiat sinun mielestä kertovat, että nuori on syrjäytynyt tai syr-jäytymisen riskissä?
• Mitä tekijöitä sinun kokemuksesi mukaan syrjäytymisen taustalla on ol-lut?
• Miten syrjäytyminen/syrjäytymisen riski näkyy koulunne arjessa?
• Miten yleistä syrjäytyminen/syrjäytymisen riskiin joutuminen koke-muksesi mukaan on?
• Miten pyritte tunnistamaan syrjäytymisen riskissä olevan nuoren?
• Miten kuvaat syrjäytymistä?
Miten nuorten syrjäytymistä pyritään ennaltaehkäisemään ja miten nuoren kiinnittymistä yläkouluun edistetään?
• Miten koet yläkoulun merkityksen nuoren elämänkulussa?
• Mitä mieltä olet tästä väitteestä, että yläkoulu koetaan usein epämiellyt-tävänä paikkana ja useiden tutkimusten mukaan koulumotivaatio katoaa juuri siellä. Miksi tällaista väitetään?
• Millaisia yleisesti sovittuja käytänteitä koulullanne on ennaltaehkäistä syrjäytymistä?
• Onko koulullanne jotain hankkeita?/mukana joissain hankkeissa?
• Miten pyritte vaikuttamaan siihen, että nuori viihtyisi koulussa?
• Miten suhtaudutte nuorten vapaa-ajan tekemisiin?
• Mikä merkitys yhteisöllisyydellä on mielestäsi syrjäytymisen ennaltaeh-käisemisessä?
• Järjestetäänkö koulullanne harrastustoimintaa tai muuta sellaista? Miten näet sen merkityksen?
Mikä on rehtorin rooli syrjäytymisen ennaltaehkäisemisessä?
• Millaista yhteistyötä teet perheiden kanssa?
• Minkä muiden tahojen kanssa teet yhteistyötä syrjäytymisen ennaltaeh-käisemiseksi?
• Miten yhteistyö on mielestäsi onnistunut?
• Miten ohjeistat henkilökuntaa toimimaan syrjäytymisen ennaltaehkäi-semiseksi?
• Miten tavoitteiden toteutuminen varmistetaan?
• Minkä koet suurimmaksi ongelmaksi syrjäytymisen ennaltaehkäisemi-sessä?
• Miten koet oman roolisi syrjäytymisen ennaltaehkäisemisen prosessissa?
• Miten koette onnistuneenne syrjäytymisen ennaltaehkäisemisessä?
• Millaisia kehittämisideoita sinulla on syrjäytymisen ennaltaehkäise-miseksi jatkossa?
• Vinkkejä vastavalmistuneelle opettajalle?
Liite 3. Aineiston luokittelu
Taulukko 1. Syrjäytyminen rehtoreiden kuvaamana.
Alaluokka Yläluokka Pääluokka
Välinpitämätön asenne
Epäsosiaalinen käyttäytyminen Yhtäkkiset muutokset
käyttäytymisessä Poissaolot
Käyttäytyminen yläkoulussa
Syrjäytymisen riskistä kertova
käyttäytyminen
Ryhmäkäyttäytyminen Vetäytyvä käyttäytyminen
Käyttäytyminen vapaa-ajalla Syrjäytymiskehityksen
katkeaminen
Syrjäytymiskehityksen jatkuminen
Käyttäytyminen yläkoulun jälkeen
Vanhempien omat ongelmat Ongelmien periytyminen Ylihuolehtiminen
Perhetausta Syrjäytymisen
taustatekijät
Hyväksynnän hakeminen Nettikiusaaminen
Kaveripiiri
Oppimisvaikeudet ADHD
Mielenterveysongelmat
Biologiset syyt
Taulukko 2. Syrjäytymisen ennaltaehkäisykeinot yläkouluissa.
Alaluokka Yläluokka Pääluokka
Vaikutusmahdollisuuksien tarjoaminen
Harrastustoiminnan järjestäminen
Osallistaminen Viihtymisen
edistäminen
Motivoiminen
Tukitoimien tarjoaminen
Oppimisen tukeminen
Koko koulun hengen luominen Luokkien ryhmäyttäminen Nettikiusaamiseen puuttuminen
Yhteisöllisyyden edistäminen
Ennakkotiedot
Havainnoiminen arjessa
Muun tahon tuoma huolenilmaus
Tunnistaminen Ongelmiin
puuttuminen
Kunnioitus
Perheiden tukeminen Yhteistyön tekeminen
Yksilöllinen tukeminen
Poissaoloihin ja käytökseen puuttuminen
Merkityksen välittäminen Opetusjärjestelyihin vaikuttaminen
Tukitoimien tarjoaminen
Taulukko 3. Rehtorin rooli syrjäytymisen ennaltaehkäisemisen prosessissa.
Alaluokka Yläluokka Pääluokka
Tarpeiden havainnointi Tarpeisiin vastaaminen
Toimintatapojen luominen Koulun
toimintatapoihin vaikuttaminen Luottamuksen voittaminen
Esimerkin näyttäminen
Ilmapiirin luominen
Yleisellä tasolla tietoisuus Ongelmatilanteissa auttaminen
Perheet Yhteistyön tekeminen
Kontaktin luominen Oppilaat
Tukeminen Muistuttelu
Opettajat
Sosiaalitoimi, poliisi, Nuorisotoimi, kuraattorit, terveystoimi
Muut tahot
Liian myöhäinen puuttuminen Huomaamatta jääminen Ilman tukea jääminen
Ongelmien kasaantuminen Syrjäytymisen riskien solmukohtien
tunnistaminen Varhainen tuki
Kontaktien lisääminen Pysyvien suhteiden muodostaminen
Ongelmiin vastaaminen