Jotta tehdystä tutkimuksesta olisi hyötyä ja sillä saavutettaisi käytännöllisiä positiivisia vaiku-tuksia, suositellaan tutkimuksen tuloksia hyödyntämään käytännössä. Osaamisen johtamisesta ja kehittämisestä kohdeorganisaatiossa vastaavien henkilöiden suositellaan hyödyntävän tutki-muksen tuloksia, jotta yksikössä Y voidaan saavuttaa strategiset tavoitteet projektijohtamisen laadun parantumisesta. Kohdeorganisaation tarpeeseen sopivat osaamisen kehittämisen mene-telmät, kuten reflektiiviset rutiinit ja tarinankerronta, tulisi ottaa systemaattiseen käyttöön.
Osaamisen kehittämistä suositellaan näillä menetelmillä kohdentamaan erityisesti tutkimuk-sessa tunnistettuihin kehityskohteisiin, jotta osaamisen kehittäminen olisi jatkossa nykyistä te-hokkaampaa. Esimerkiksi kohdeyksikön projektipäälliköt voivat kukin vuorollaan kertoa tari-noita toisilleen vaihtuvista teemoista, kuten innovatiivisista projektitiimin motivointitavoista tai epäonnistuneesti suunnitelluista projekteista. Projektipäälliköiden suositellaan myös kokoontu-van pohtimaan yhdessä työtilanteitaan. Esimerkiksi erilaisten riskienhallintatoimien tai asiak-kaan ohjaamisen syitä ja seurauksia voidaan pohtia yhdessä, jolloin projektipäälliköiden osaa-mista on mahdollista kasvattaa reflektiivisten rutiinien avulla. Vaikka tämä työ ehdottaa käy-tettävän erityisesti yhteisöllisiä menetelmiä osaamisen kehittämisessä, suositellaan myös muita menetelmiä hyödyntämään monipuolisesti, jotta projektipäälliköt oppivat kokonaisvaltaisesti ja syntyisi entistä enemmän oppimista.
Jotta kehittämistoiminta ja osaamisen johtaminen olisivat kohdeorganisaatiossa systemaattisia, ja työssä esitetty osaamisen kehittämisen prosessi toteutuisi kokonaisvaltaisesti, suositellaan tämän työn jatkona perehtymään osaamisen kehittämisen suunnitelmien laadintaan ja kehittä-misen arviointiin. Kohdeyksikön projektipäälliköille suositellaan jatkossa luotavan yhteinen osaamisen kehittämisen suunnitelma, johon kirjataan tässä työssä esitetyt kehittämisalueet ja keinot. Jatkotutkimusta kannattaisi tehdä kehittämisen toimenpiteiden mittaamisen osalta, jotta sitä olisi mahdollista toteuttaa toimivasti kohdeorganisaatiossa. Jatkotoimenpiteenä ehdotetaan myös tässä työssä muodostuneen projektipäälliköiden osaamiskartan aktiivista ja säännöllistä päivittämistä Yritys X:n kohdeyksikössä, koska osaamistarpeet muuttuvat nopeasti dynaami-sessa ympäristössä.
7 YHTEENVETO
Liiketoimintaympäristön ollessa dynaaminen, organisaatiot kilpailevat aineettomilla resursseil-laan, kuten osaamisella. Koska osaaminen vanhenee nopeasti, sen ylläpito ja kasvattaminen ovat tärkeitä yrityksen kilpailuedun ja menestyksen varmistamiseksi. Osaamista voidaan yllä-pitää ja kasvattaa kehittämällä sitä jatkuvasti. Kehittämisen tehokkuus voidaan varmistaa tun-nistamalla kehityskohteet strategialähtöisesti ja valitsemalla kehittämisen toteuttamiseen tar-peeseen vastaavia oppimismenetelmiä. Koska Yritys X:n yksikkö Y halusi kehittää projekti-päälliköidensä projektijohtamisosaamista, niin tämän työn tavoitteena oli tunnistaa tärkeimmät osaamisen kehityskohteet projektijohtamisen näkökulmasta. Toisena tavoitteena oli selvittää, mitä menetelmiä projektipäälliköiden osaamisen kehittämisessä kannattaa käyttää.
Ensin kartoitettiin osaamisen kehittämiseen ja projektijohtamisosaamiseen liittyvää kirjalli-suutta ja tehtyjä tutkimuksia, jotta saatiin muodostettua teoreettinen viitekehys, joka ohjasi em-piirisen tutkimuksen toteuttamista ja antoi kontekstin johtopäätösten ja analysoinnin taustalle.
Työn kohdeorganisaatiossa suoritettiin empiirinen tutkimus laadullista lähestymistapaa noudat-taen. Aineistoa kerättiin puolistrukturoitujen haastattelujen avulla sekä kyselylomakkeella. Tä-män jälkeen suoritettiin analyysi sisällönanalyysimenetelmällä. Tutkimuksen kohteena olivat projektipäälliköiden tarvitsema osaaminen, osaamisen nykytaso sekä osaamisen kehittämisessä käytetyt menetelmät ja niihin liittyvät haasteet.
Kohdeorganisaatiolle hyödylliset käytännölliset tulokset saatiin selville tekemällä päätelmiä empiirisistä tuloksista. Johtopäätöksiä tehtiin peilaamalla asioita työn teoreettiseen kehykseen.
Työllä saatiin selville, että kohdeorganisaatiossa projektipäällikkö tarvitsee osaamista kommu-nikoinnin, ihmisten johtamisen, projektinhallinnan, teknologia- ja toimialaosaamisten alueilla.
Yhteensä löytyi 25 eri tarvittavaa osaamista, joista kahdeksan nousivat tärkeimmiksi osaamisen kehittämiskohteiksi niiden keskimääräisen osaamisen nykytason ja projektin onnistumisen kan-nalta katsotun tärkeyden vaikutuksesta. Kohdeorganisaation strategian toteutumisen kankan-nalta kaikkein tärkeimpinä osaamisen kehittämiskohteina voidaan pitää projektin suunnittelua, ris-kien hallintaa, suhteiden rakentamista ja ylläpitoa sekä tiimin ja asiakkaan ohjaamista oikeisiin
tekemisiin. Näiden lisäksi erityistä huomiota tulisi projektipäälliköiden osaamisen kehittämi-sessä kiinnittää osaamisiin, kuten kuunteleminen, motivointi ja sitouttaminen, valmentaminen sekä muutosten johtaminen.
Tutkimuksen avulla määritettiin, mitä menetelmiä kohdeorganisaatiossa projektipäälliköiden osaamisen kehittämisessä kannattaa käyttää. Tulosten mukaan näitä ovat muodolliset yhteisöl-liset menetelmät, jotka mahdollistavat projektipäälliköiden välisen hiljaisen tiedon ja osaami-sen jakamiosaami-sen nopeasti, esimerkiksi yhteiset reflektiiviset rutiinit ja tarinankerronta. Suosituk-set perustuvat empiirisen tutkimuksen osoittamaan kohdeorganisaation tarpeeseen, joka on joh-dettu nykyisin käytössä olevien oppimismenetelmien ominaisuuksien ja menetelmien käyttöön liittyvien haasteiden avulla. Lisäksi tarpeeseen vaikuttavat tunnistetut projektipäälliköiden osaamisen kehityskohteet. Ottamalla käyttöön suositellut menetelmät, voidaan kohdeorgani-saatiossa parantaa osaamisen kehittämistoiminnan laatua.
Työllä ei ole merkittäviä vaikutuksia teoriaan, mutta tulokset tukevat osittain tutkijoiden löy-döksiä. Empiirisen tutkimuksen tuloksena määritetty kohdeorganisaation projektipäälliköiden osaamistarve ja tärkeimmät osaamisen kehittämiskohteet ovat yhdenmukaisia aikaisempien tut-kimusten löydösten kanssa, joten tämän työn tutkimus vahvistaa teoreettista näkemystä ai-heesta. Työn tulokset vahvistavat myös tutkijoiden näkemystä, jonka mukaan yhteisölliset op-pimismenetelmät sopivat projektipäälliköiden oppimisen tukemiseen.
Tutkimuksen selventämästä kohdeorganisaation projektipäällikön laajasta osaamistarpeesta on pääteltävissä yhteys projektipäällikön roolin monipuolisuuteen sekä haastavuuteen, ja se perus-telee elinikäisen oppimisen ja jatkuvan ammatillisen kehittymisen tarvetta. Projektipäälliköiden osaamisen nykytasosta sekä osaamisen kehittämisessä käytettyjen menetelmien nykytilasta voi-daan päätellä, että kohdeorganisaation osaamisen kehittämistoimintaa voivoi-daan edelleen kehit-tää. Tämä työ antaa mahdollisuuden toteuttaa projektipäälliköiden kehittämistä jatkossa ny-kyistä tehokkaammin ja parantaa edelleen kehitystoiminnan laatua, joten työn tuloksia suosi-tellaan hyödynnettävän kohdeorganisaatiossa. Osaamisen kehittäminen kannattaa kohdistaa tärkeimpiin kehityskohtiin ja kehittämisessä kannattaa käyttää suositeltuja menetelmiä, jotta Yritys X:n kohdeyksikön strategiset tavoitteet voivat täyttyä.
LÄHTEET
AbuJbara, N.K. & Worley, J.A. 2018. Leading toward new horizons with soft skills. On the horizon. Vol. 26, nro. 3, s. 247-259.
Ahmed, R., Philbin, S.P. & Cheema, F. 2020. Systematic literature review of project manager's leadership competencies. Engineering, construction, and architectural management. Vol. 28, nro. 1, s. 1–30.
Akkermans, J., Chipulu, M., Ojiako, U. & Williams, T. 2020. Bridging the Fields of Careers and Project Management. Project management journal. Vol. 51, nro. 2, s. 123-134.
Alam, M., Gale, A., Brown, M. & Khan, A.I. 2010. The importance of human skills in project management professional development. International journal of managing projects in business.
Vol. 3, nro. 3, s. 495-516.
Aljuwaiber, A. 2016. Communities of practice as an initiative for knowledge sharing in busi-ness organisations: a literature review. Journal of knowledge management. Vol. 20, nro. 4, s.
731–748.
Alvarenga, J.C., Branco, R.R., Guedes, A.L.A., Soares, C.A.P. & Silva, W. 2019. The project manager core competencies to project success. International journal of managing projects in business. Vol. 13, nro. 2, s. 277-292.
Baran, M. 2018. Design Mentoring Approach in Companies in Poland. Contemporary econom-ics. Vol. 12, nro. 3, s. 285–299.
Barker, R.T. & Gower, K. 2010. Strategic Application of Storytelling in Organizations. Inter-national journal of business communication. Vol. 47, nro. 3, s. 295-312.
Blaskovics, B. 2016. The impact of project manager on project success — The case of ICT sector. Society and economy. Vol. 38, nro. 2, s. 261-281.
Borodako, K., Berbeka, J. & Rudnicki, M. 2015. Tourism Enterprises as Buyers of Knowledge-Intensive Business Services. SAGE Open. Vol. 5, nro. 1.
Brandi, U. & Iannone, R.L. 2017. Learning strategies for competence development in enter-prises. Industrial and commercial training. Vol. 49, nro. 1, s. 1-5.
Brewer, J. L. & Dittman, K. C. 2014. Methods of IT project management. West Lafayette, Indiana, Purdue University Press.
Brown, L., George, B. & Mehaffey-Kultgen, C. 2018. The development of a competency model and its implementation in a power utility cooperative: an action research study. Industrial and commercial training. Vol. 50, nro. 3, s. 123–135.
Bryant, S.E. & Terborg, J.R. 2008. Impact of Peer Mentor Training on Creating and Sharing Organizational Knowledge. Journal of managerial issues. Vol. 20, nro. 1, s. 11-29.
Buch, A. & Andersen, V. 2015. Team and Project Work in Engineering Practices. Nordic jour-nal of working life studies. Vol. 5, nro. 3a, s. 27-46.
Burga, R., Leblanc, J. & Rezania, D. 2020. Exploring Student Perceptions of Their Readiness for Project Work: Utilizing Social Cognitive Career Theory. Project management journal. Vol.
51, nro. 2, s. 154-164.
Carbone, T.A. & Gholston, S. 2004. Project Manager Skill Development: A Survey of Pro-grams and Practitioners. Engineering management journal. Vol. 16, nro. 3, s. 10-16.
D’Arrigo, F.P., Robini, E., Larentis, F., Camargo, M.E. & Schmiedgen, P. 2017. Storytelling and innovative behavior: an empirical study in a Brazilian group. European journal of training and development. Vol. 41, nro. 8, s. 722-736.
Dalakoura, A. 2010. Differentiating leader and leadership development. The Journal of man-agement development. Vol. 29, nro. 5, s. 432-441.
De Vos, A., De Hauw, S. & Willemse, I. 2015. An integrative model for competency develop-ment in organizations: the Flemish case. International journal of human resource managedevelop-ment.
Vol. 26, nro. 20, s. 2543-2568.
Demartini, P. & Paoloni, P. 2011. Assessing human capital in knowledge intensive business services. Measuring business excellence. Vol. 15, nro. 4, s. 16-26.
Dillon, S. & Taylor, H. 2015. Employing Grounded Theory to Uncover Behavioral Competen-cies of Information Technology Project Managers. Project management journal. Vol. 46, nro.
4, s. 90-104.
Evanschitzky, H., Ahlert, D., Blaich, G. & Kenning, P. 2007. Knowledge management in knowledge‐intensive service networks. Management decision. Vol. 45, nro. 2, s. 265-283.
Faller, P., Lundgren, H. & Marsick, V. 2020. Overview: Why and How Does Reflection Matter in Workplace Learning?. Advances in developing human resources. Vol. 22, nro. 3, s. 248-263.
Farzaneh, N. & Shamizanjani, M. 2014. Storytelling for project knowledge management across the project life cycle. Knowledge management & e-learning. Vol. 6, nro. 1, s. 83–97.
Goles, T., Hawk, S. & Kaiser, K.M. 2008. Information technology workforce skills: The soft-ware and IT services provider perspective. Information Systems Frontiers. Vol. 10, nro. 2, s.
179-194.
Gray, D.E. 2007. Facilitating Management Learning. Management learning. Vol. 38, nro. 5, s.
495-517.
Griffin, R. 2011. Seeing the wood for the trees: workplace learning evaluation. Journal of Eu-ropean industrial training. Vol. 35, nro. 8, s. 841-850.
Heikka, E. & Nätti, S. 2018. Evolving value propositions in knowledge-intensive business ser-vices. Journal of Business & Industrial Marketing. Vol. 33, nro. 8, s. 1153-1164.
Henning, C.H.C.A. & Wald, A. 2019. Toward a wiser projectification: Macroeconomic effects of firm-level project work. International journal of project management. Vol. 37, nro. 6, s. 807-819.
Hezlett, S.A. & Gibson, S.K. 2005. Mentoring and Human Resource Development: Where We Are and Where We Need to Go. Advances in developing human resources. Vol. 7, nro. 4, s.
446-469.
Hydle, K.M. & Breunig, K.J. 2013. Transnational project work. International journal of man-aging projects in business. Vol. 6, nro. 2, s. 251-273.
Hyvärinen, M., Nikander, P., Ruusuvuori, J. & Aho, A.L. 2017. Tutkimushaastattelun käsikirja.
Tampere, Vastapaino.
Hätönen, H. 2011. Osaamiskartoituksesta kehittämiseen II. Helsinki, Educa-instituutti
Iszatt-White, M. 2010. Strategic leadership. Leadership. Vol. 6, nro. 4, s. 409-424.
Jalava, U. & Virtanen, P. 2000. Innovatiiviseen projektijohtamiseen. Helsinki, Tammi.
Jasimuddin, S., Connell, C. & Klein, J. 2014. A decision tree conceptualization of choice of knowledge transfer mechanism: the views of software development specialists in a multina-tional company. Journal of knowledge management. Vol. 18, nro. 1, s. 194-215.
Kareem, M.A. 2019. The Impact of Human Resource Development on Organizational Effec-tiveness: An Empirical Study. Management dynamics in the knowledge economy. Vol. 7, nro.
1, s. 29-50.
Keil, M., Lee, H.K. & Deng, T. 2013. Understanding the most critical skills for managing IT projects: A Delphi study of IT project managers. Information & management. Vol. 50, nro. 7, s. 398-414.
Kianto, A., Hurmelinna‐Laukkanen, P. & Ritala, P. 2010. Intellectual capital in service‐ and product‐oriented companies. Journal of intellectual capital. Vol. 11, nro. 3, s. 305-325.
Kimble, C., de Vasconcelos, J. & Rocha, Á. 2016. Competence management in knowledge intensive organizations using consensual knowledge and ontologies. Information systems fron-tiers. Vol. 18, nro. 6, s. 1119-1130.
Konigova, M., Urbancova, H. & Fejfar, J. 2012. Identification of Managerial Competencies in Knowledge-based Organizations. Journal of competitiveness. Vol. 4, nro. 1, s. 129-142.
Kuula, S., Haapasalo, H. & Tolonen, A. 2018. Cost-efficient co-creation of knowledge inten-sive business services. Service Business. Vol. 12, nro. 4, s. 779-808.
Lafuente, E., Solano, A., Leiva, J.C. & Mora-Esquivel, R. 2019. Determinants of innovation performance. Academia (Consejo Latinoamericano de Escuelas de Administración). Vol. 32, nro. 1, s. 40-62.
Laiho, M. & Brandt, T. 2012. Views of HR specialists on formal mentoring: current situation and prospects for the future. Career development international. Vol. 17, nro. 5, s. 435-457.
Lalonde, P., Bourgault, M. & Findeli, A. 2010. Building pragmatist theories of PM practice:
Theorizing the act of project management. Project management journal. Vol. 41, nro. 5, s. 21-36.
Lefika, P.T. & Mearns, M.A. 2015. Adding knowledge cafés to the repertoire of knowledge sharing techniques. International journal of information management. Vol. 35, nro. 1, s. 26-32.
Lutas, M., Nistor, R., Radu, M. & Beleiu, I. 2020. Perceptions Regarding the Profile of an Ideal Project Manager. Amfiteatru economic. Vol. 22, nro. 54, s. 608-622.
Matoskova, J., Rehackova, H., Sobotkova, E., Polcakova, M., Jurasek, M., Gregar, A. & Svec, V. 2013. Facilitating Leader Tacit Knowledge Acquisition. Journal of competitiveness. Vol. 5, nro. 1, s. 3-15.
Matsuo, M. 2015. A Framework for Facilitating Experiential Learning. Human resource devel-opment review. Vol. 14, nro. 4, s. 442-461.
McLeod, L. & MacDonell, S. 2011. Factors that affect software systems development project outcomes. ACM computing surveys. Vol. 43, nro. 4, s. 1-56.
Medina, R. & Medina, A. 2015. The competence loop. International journal of managing pro-jects in business. Vol. 8, nro. 2, s. 279-299.
Miles, I., Belousova, V. & Chichkanov, N. 2017. Innovation Configurations in Knowledge-Intensive Business Services. Foresight and STI Governance. Vol. 11, nro. 3, s. 94-102.
Millar, C.C.J.M., Chen, S. & Waller, L. 2017. Leadership, knowledge and people in knowledge-intensive organisations: implications for HRM theory and practice. International journal of hu-man resource hu-management. Vol. 28, nro. 2, s. 261-275.
Miller, R.J. & Maellaro, R. 2016. Getting to the Root of the Problem in Experiential Learning.
Journal of management education. Vol. 40, nro. 2, s. 170-193.
Mittendorff, K., Geijsel, F., Hoeve, A., de Laat, M. & Nieuwenhuis, L. 2006. Communities of practice as stimulating forces for collective learning. The journal of workplace learning. Vol.
18, nro. 5, s. 298-312.
Niemi, E. & Laine, S. 2016. Competence Management as a Dynamic Capability: A Strategic Enterprise System for a Knowledge-Intensive Project Organization. 49th Hawaii International Conference on System Sciences (HICSS).
Norzailan, Z., Othman, R.B. & Ishizaki, H. 2016. Strategic leadership competencies: what is it and how to develop it?. Industrial and commercial training. Vol. 48, nro. 8, s. 394-399.
Otala, L. 2008. Osaamispääoman johtamisesta kilpailuetu. Helsinki, WSOYpro
Paasivaara, L., Suhonen, M. & Virtanen, P. 2011. Projektijohtaminen hyvinvointipalveluissa.
Helsinki, Tietosanoma.
Palacios-Marques, D., Gil-Pechuán, I. & Lim, S. 2011. Improving human capital through knowledge management practices in knowledge-intensive business services. Service Business.
Vol. 5, nro. 2, s. 99-112.
Patzak, G. & Rattay, G. 2012. Project Management: Guideline for the Management of Projects, Project Portfolios, Programs and Project-oriented Companies. Linde Verlag.
Petter, S. & Randolph, A. B. 2009. Developing soft skills to manage user expectations in IT projects: Knowledge reuse among IT project managers. Project management journal. Vol. 40, nro. 4, s. 45–59.
Pohjola, I.A. 2015. Community of Practice as a Tool for Company Performance in Strategic Context. Journal of Innovation Management. Vol. 3, nro. 1, s. 122-138.
Pollack, J. 2007. The changing paradigms of project management. International journal of pro-ject management. Vol. 25, nro. 3, s. 266-274.
Poulsen, K.M. 2013. Mentoring programmes: learning opportunities for mentees, for mentors, for organisations and for society. Industrial and commercial training. Vol. 45, nro. 5, s. 255-263.
Project Management Institute, Inc. 2017. Guide to the Project Management Body of Knowledge (PMBOK® Guide) (6th Edition).
Project Management Institute, Inc. (PMI). 2017. Project Manager Competency Development Framework (3rd Edition).
Puusa, A., Juuti, P. & Aaltio, I. 2020. Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Hel-sinki, Gaudeamus.
Pässilä, A., Oikarinen, T. & Kallio, A. 2013. Creating dialogue by storytelling. The journal of workplace learning. Vol. 25, nro. 3, s. 159-177.
Rahman, W. & Kurien, P. 2007. Blind men and the elephant demystifying the global IT services industry. Thousand Oaks Calif: SAGE Publications.
Reich, B.H., Gemino, A. & Sauer, C. 2012. Knowledge management and project-based knowledge in it projects: a model and preliminary empirical results. International Journal of Project Management. Vol. 30, nro. 6, s. 663-674.
Rekha, K.N. & Ganesh, M.P. 2012. Do mentors learn by mentoring others?. International jour-nal of mentoring and coaching in education. Vol. 1, nro. 3, s. 205-217.
Ritala, P., Hyötylä, M., Blomqvist, K. & Kosonen, M. 2013. Key capabilities in knowledge-intensive service business. The Service industries journal. Vol. 33, nro. 5, s. 486-500.
Różewski, P. & Jankowski, J. 2015. Model of Multilayer Knowledge Diffusion for Competence Development in an Organization. Mathematical problems in engineering. Vol. 2015, s. 1-20.
Rutti, R.M. & Helms, M.M. 2013. Changing the lens: Viewing the mentoring relationship as relational structures in a social exchange framework. Leadership & organization development journal. Vol. 34, nro. 5, s. 446-468.
Sabella, A.R. & Analoui, F. 2015. Managerial training and development in telecommunication organizations in Palestine. The Journal of management development. Vol. 34, nro. 6, s. 685-703.
Sarkar, S. 2013. Competency based Training Need Assessment – Approach in Indian compa-nies. Organizacija. Vol. 46, nro. 6, s. 253-263.
Saunila, M. & Ukko, J. 2015. Reflective practice as a determinant of performance outcomes in services. International journal of quality and service sciences. Vol. 7, nro. 4, s. 392-403.
Savelsbergh, C.M.J.H., Havermans, L.A. & Storm, P. 2016. Development paths of project man-agers: What and how do project managers learn from their experiences?. International journal of project management. Vol. 34, nro. 4, s. 559-569.
Schulte, B., Andersen, F. & Koller, H. 2020. Exploring the Embeddedness of an Informal Com-munity of Practice Within a Formal Organizational Context: A Case Study in the German Mil-itary. Journal of leadership & organizational studies. Vol. 27, nro. 2, s. 153–179.
Shankar, K. 2020. The Impact of COVID‐19 on IT Services Industry ‐ Expected Transfor-mations. British journal of management. Vol. 31, nro. 3, s. 450-452.
Spear, S. & Roper, S. 2016. Storytelling in organisations: supporting or subverting corporate strategy?. Corporate communications. Vol. 21, nro. 4, s. 516-532.
Stevenson, D.H. & Starkweather, J.A. 2010. PM critical competency index: IT execs prefer soft skills. International journal of project management. Vol. 28, nro. 7, s. 663-671.
Suikki, R., Tromstedt, R. & Haapasalo, H. 2006. Project management competence development framework in turbulent business environment. Technovation. Vol. 26, nro. 5, s. 723-738.
Sung, S.Y. & Choi, J.N. 2014a. Do organizations spend wisely on employees? Effects of train-ing and development investments on learntrain-ing and innovation in organizations. Journal of or-ganizational behavior. Vol. 35, nro. 3, s. 393-412.
Sung, S.Y. & Choi, J.N. 2014b. Multiple dimensions of human resource development and or-ganizational performance. Journal of oror-ganizational behavior. Vol. 35, nro. 6, s. 851-870.
Suutari, V. & Viitala, R. 2008. Management development of senior executives. Personnel re-view. Vol. 37, nro. 4, s. 375-392.
Swap, W., Leonard, D., Shields, M. & Abrams, L. 2001. Using Mentoring and Storytelling to Transfer Knowledge in the Workplace. Journal of management information systems. Vol. 18, nro. 1, s. 95-114.
Sydänmaanlakka, P. 2007. Älykäs organisaatio. Helsinki, Talentum
Takey, S.M. & Carvalho, M.M.d. 2015. Competency mapping in project management: An ac-tion research study in an engineering company. Internaac-tional journal of project management.
Vol. 33, nro. 4, s. 784-796.
Tomozumi Nakamura, Y. & Yorks, L. 2011. The Role of Reflective Practices in Building Social Capital in Organizations From an HRD Perspective. Human resource development review. Vol.
10, nro. 3, s. 222-245.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki, Kustannus-osakeyhtiö Tammi.
Turner, J.R., Baker, R., Schroeder, J., Johnson, K.R. & Chung, C. 2018. Leadership develop-ment techniques. European journal of training and developdevelop-ment. Vol. 42, nro. 9, s. 538-557.
Tyler, J. A. 2007. Incorporating storytelling into practice: How HRD practitioners foster stra-tegic storytelling. Human resource development quarterly. Vol. 18, nro. 4, s. 559–587.
Vakola, M., Eric Soderquist, K. & Prastacos, G.P. 2007. Competency management in support of organisational change. International journal of manpower. Vol. 28, nro. 3/4, s. 260-275.
Van Waveren, C., Oerlemans, L. & Pretorius, T. 2017. Refining the classification of knowledge transfer mechanisms for project-to-project knowledge sharing. South African Journal of Eco-nomic and Management Sciences. Vol. 20, nro. 1, s. 1-16.
Viitala, R. 2005. Johda osaamista!: osaamisen johtaminen teoriasta käytäntöön. Helsinki, In-forviestintä.
Vilkka, H. 2015. Tutki ja kehitä. Jyväskylä, PS-kustannus.
Walker, D. & Lloyd-Walker, B. 2019. The future of the management of projects in the 2030s.
International journal of managing projects in business. Vol. 12, nro. 2, s. 242-266.
Wallo, A., Kock, H., Lundqvist, D. & Coetzer, A. 2020. Understanding Factors That Enable and Inhibit Assessment of Outcomes of Competence Development. Human resource develop-ment review. Vol. 19, nro. 4, s. 384–421.
Wilson, A.O. 2019. The role of storytelling in navigating through the storm of change. Journal of organizational change management. Vol. 32, nro. 3, s. 385-395.
Yung, P. 2015. A new institutional economic theory of project management. Journal of busi-ness economics and management. Vol. 16, nro. 1, s. 228-243.
(jatkuu)
Kiitos osallistumisestasi haastatteluun!
Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden projektipäälliköiden antamista vastauksista on nyt muodostettu osaamisalueet ja osaamiset, jotka projektipäällikön tulisi hallita toimiessaan teh-tävässään, eli johtaessaan projektia.
Sinun tulisi nyt arvioida oman osaamisesi tasoa alempaa löytyvän arviointilomakkeen osaa-misten osalta. Arviointiasteikon tasojen 1-5 määritykset on kuvattu alla. Lisäksi sinun tulisi merkitä arviointilomakkeeseen 5 kpl mielestäsi kaikkein tärkeintä osaamista projektin onnis-tumisen kannalta.
Ohje arvioinnin tekemiseen:
Kommunikointi osaamisalueella on tunnistettu esimerkiksi osaamiset ”Erilaisten kommuni-kaatiotapojen ja tyylien käyttäminen” ja ”kommunikaatiokanavien käyttäminen”. Mikäli osaa-misiin liittyen on haastatteluissa noussut esille tarkentavia asioita, on ne kuvattu osaamisen alla nuolimerkein. Nuolet tarkentavat, mitä osaamisella tarkoitetaan. Esimerkiksi ”Teams ja sähköpostiviestien lähettäminen” liittyy kommunikaatiokanavien käyttämisen osaamiseen.
Sinun tulee merkitä osaamistasoasi kuvaava numero sarakkeen ”Arvio oman osaamisesi ta-sosta asteikolla 1-5” värillisiin kenttiin (ei valkoisiin). Viiden projektin onnistumisen kan-nalta tärkeimmäksi kokemasi osaamisen kohdalle kirjoita ”tärkeä” sarakkeeseen ”Osaaminen on tärkeä projektin onnistumisen kannalta”. Katso mallia alla olevasta kuvasta.
(jatkuu)
Kommunikointi Erilaisten kommunikaatiotapojen ja tyylien käyttäminen
Toimeksiannot eri tyyppisille ihmisille eri tavalla
Kommunikaatiokanavien käyt-täminen
Teams ja sähköpostiviestien lähettäminen
Töiden tilanteen ja ongelmien selvittäminen
Ihmisten johtaminen Tiimin ja asiakkaan ohjaaminen oikeisiin tekemisiin
Askeleen edellä oleminen / en-nakointi
Työtehtävien jakaminen / dele-gointi
Asioiden näkeminen yläpuolelta
Omien vastuualueiden hahmottaminen
Itseen ja projektiin kohdistuvien odotusten ymmärtäminen
Roolin vaihtaminen tarvittaessa
Vastuullinen, johdonmukainen, määrätietoinen ja oikeuden-mukainen toiminta
Projektin henkilöiden osaamisen hyödyntäminen
Tiimiläisten vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen
Erilaisten ihmisten saaminen toimimaan yhteen
Ihmisistä parhaan irti saaminen
(jatkuu)
Yhteishengen luominen
Turvallisen ilmapiirin luominen
Ilmapiirin tarkkailu
Itsensä asettaminen tasaver-taiseksi muiden kanssa Suhteiden rakentaminen ja ylläpito
Erilaisten ihmisten kanssa toimiminen
Tiimiläisten välisen tiedonkulun tukeminen
Projektin taustan ja tavoitteiden kirkastaminen
Projektimaiseen työsken-telytapaan totuttaminen
Projektin roolien selventäminen projektiin osallistuville
Projektin roolien selventäminen projektiin osallistuville