Videotyöohjeiden testausvaiheessa kuvausta suoritettiin useammalla kameralla, jotta saataisi hieman vertailukohtaa eri videoiden kuvanlaadusta. Tämän testin perusteella voidaan todeta, että kamerakalustoon tulisi tehdä päivitystä paremman kuvanlaadun varmistamiseksi.
Yksityiskohtaisia kameramerkkejä ja niiden malleja ei lähdetä tässä vaiheessa suosittelemaan, koska mallit päivittyvät nopealla tahdilla paremmaksi. Sen sijaan testin perusteella voidaan todeta, että action-kameroilla saadaan hyvä laajakuvakulma asentajan omasta näkökulmasta, jos kamera sijoitetaan asentajan päähän asennuksen ajaksi. Tämän lisäksi työpisteen yläpuolelle suositellaan asennettavaksi action-kamera, videokamera tai järjestelmäkamera hyvän yleiskuvan saamiseksi (kiinteä asennus, jolloin kuva on vakaa ja tarkka). Kolmanneksi kameraksi suositellaan videokameraa, jota voidaan liikutella vapaasti työpisteellä sen varalta, että työvaiheessa tulee nostoja tai muita ergonomia-huomiotavia asioita. Hyvän kuvanlaadun varmistamiseksi suositellaan siis hankkimaan kaksi uutta action kameraa ja yksi uusi videokamera tai järjestelmäkamera sekä varusteita kameroiden sijoitteluun.
Kamerakaluston päivittämisen myötä suositellaan myös hankkimaan kaupallinen videoeditointiohjelma, koska Windowsin omalla videoeditorilla voi tehdä vain hyvin rajallisia toimintoja videolle. Samoin edullisimmasta päästä oleva maksullinen ohjelmisto Adobe Premiere Elements on hyvin rajallinen ominaisuuksiltaan. Yksi varteenotettava vaihtoehto voisi olla Elementsin laajempi versio Adobe Premiere Pro.
Yksi tutkimuksen tavoite oli selvittää olemassa olevia vaihtoehtoja työohjeiden digitalisoinnin kehittämiselle. Videot, niiden kuvaus ja jopa editoiminen alkaa olemaan tänä päivänä hyvin suosittua nuorison keskuudessa. Voisiko videotyöohjeiden tekemistä siirtää toimihenkilöpuolelta suoraan työntekijöille itselleen? Työntekijät voisivat halutessaan kuvata työvaiheita hiljaisempina hetkinä. Tällä tavalla työntekijät saataisi sitoutumaan paremmin omaan työhön, kun he voivat suoraan vaikuttaa sen tekemiseen ja samalla vähennettäisi toimihenkilöresurssien käyttöä. Videot tarkastettaisiin ennen niiden julkaisua valmistus- ja laatuinsinöörien toimesta.
Videoiden sisällön kehittämisestä voidaan myös todeta, että monipuolisemmalla videoiden editoimiseen tarkoitetulla ohjelmistolla olisi suositeltavaa lisätä videoihin asennettavien osien osanumeroita ja käytettyjä työkaluja. Kriittiset laatuhuomiot, joita tulee asennuksen kanssa ottaa huomioon, on myös lisättävä tekstinä tai puheena videon yhteyteen. Voidaan myös miettiä, olisiko videon alussa hyvä näyttää ensin valmis tuote eli lopputulos, johon työntekijän tulee pyrkiä ja vasta sitten näyttää työvaiheet alusta loppuun oikeassa järjestyksessä. Tätä menetelmää voidaan verrata esimerkiksi palapelien tekemiseen.
Palapelin tekeminen on huomattavasti helpompi aloittaa, kun näkee ensin valmiin kuvan.
Samaa menetelmää voitaisi kokeilla myös nykymuotoisten työohjeiden kanssa.
Yksi asia, joka videotyöohjeiden käyttämisessä tulee vielä miettiä, on niiden esitystapa tuotannossa. Yksi heikko puoli nykyjärjestelmässä oli kyselytutkimuksen mukaan kaksi erillistä ohjelmaa (JMES ja FIA), joita tarvitsee käyttää nähdäkseen tarvittavat työohjeet.
Tämän vuoksi kaikkein paras tapa olisi, jos videon saisi integroitua osaksi nykyistä JMES-järjestelmää. Asentajan avatessa seuraava työ JMES:stä, olisi mahdollista avata kyseiseen työvaiheeseen liittyvä videotyöohje samasta ohjelmasta. Tai vielä parempi vaihtoehto olisi, jos videotyöohje avautuisi automaattisesti. Tämä vaatisi IT-osaston tukea ja mahdollisesti toisi paljonkin lisätyötä heille.
Videotyöohjeiden kuvausmahdollisuuden selvittäminen proto- ja esisarjavaiheessa voisi olla yksi jatkotutkimusaihe. Parhaimmassa tapauksessa uuden tuotteen julkaisun yhteyteen saataisi valmiita videotyöohjeita. Videotyöohjeista voisi olla käyttöä myös prosessisuunnittelussa. Videoista voidaan jälkeen päin todeta, ettei jotain työvaihetta voida suorittaa turvallisesti ja se tarvitsee sen vuoksi vielä suunnittelumuutoksen ennen kuin uusi tuote tulee tuotantoon.
Kyselytutkimuksen tuloksia voidaan tarvittaessa analysoida vieläkin syvällisemmin kuin tässä diplomityössä on tehty. Tulokset on koottu ja tallennettu Excel-tiedostoon sekä SPSS:n omaan tiedostoformaattiin, jolloin syvällisempien riippuvuussuhteiden tutkiminen eri tekijöiden välillä on mahdollista selvittää.
8 YHTEENVETO
Tämän diplomityön ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää mitä työohjeissa tarvitsee näyttää, jotta asentaja voi suorittaa työnsä turvallisesti, laadukkaasti ja tuottavasti. Toisena tavoitteena oli kartoittaa työohjeiden uusia toteutustapoja hyödyntäen olemassa olevia digitaalisia ratkaisuja ja valita yksi toteutustapa testaukseen yhdessä työpisteessä.
Kolmanneksi tavoitteeksi työlle oli asetettu, että valittua menetelmää voidaan myöhemmin soveltaa muissakin työpisteissä ja mahdollisesti myöhemmin hyödyntää vieläkin laajemmin koko tuotannossa.
Tämän työn puitteissa suoritettiin Joensuun tehtaan työntekijöille kyselytutkimus työohjeiden nykytilanteesta. Tutkimus osoitti, että työohjeiden käyttöaste on melko vähäistä.
Työohjeita käytetään lähinnä ongelmatilanteissa, muistin tueksi ja uusien tuotteiden julkaisun yhteydessä. Tätä tulosta käyttöasteesta kannattaa pohtia, kun mietitään työohjeiden tekemiseen suunnattujen resurssien määrää. Kyselytutkimuksen mukaan nykyisistä työohjeista löytyi neljä kohtaa, joihin uudella työohjemallilla voisi yrittää vaikuttaa. Näitä kohtia olivat asennusjärjestyksen oikeellisuus, johtosarjojen ja letkujen reititysten selkeys ja työergonomian huomioon ottaminen. Näistä työergonomia koettiin työntekijöiden mielestä suurimmaksi puutteeksi nykyisissä työohjeissa.
Kirjallisuuskatsauksen ja kyselytutkimuksen tuloksena uudeksi työohjemalliksi esiteltiin videotyöohjeet. Verrattuna nykymuotoisiin työohjeisiin, videotyöohjeet tarjoavat selkeitä parannuksia edellä mainittuihin seikkoihin. Tämän lisäksi videotyöohjeet ovat helppokäyttöisiä, joten erillistä työntekijöiden koulutusta ei tarvita, niitä voidaan käyttää tehokkaasti uusien työntekijöiden perehdyttämisessä ja niitä voidaan hyödyntää tuotantoprosessin kehityksessä. Valittua menetelmää voidaan soveltaa myös muissa kohdeyrityksen työpisteissä.
Myös joitakin haasteita videotyöohjeiden käytössä tunnistettiin. Näitä olivat videotyöohjeiden tekemiseen käytettävien resurssien löytäminen. Videotyöohjeita voidaan tehdä vain paikallisesti tuotantolinjalla, kun nykymuotoisia työohjeita voidaan tehdä etäyhteyden välityksellä. Sama haaste tulee työohjeiden päivityksessä tuote- tai
prosessimuutosten yhteydessä. Toinen haaste tulee olemaan uusien tuotteiden julkaisuissa, joihin videotyöohjeiden saatavuus olisi nykymenetelmin haastavaa. Kolmantena haasteena voidaan mainita työntekijöiden haluttomuus kuvattavaksi joutumisesta. Työntekijöiden palautteen perusteella videotyöohjeet olisivat merkittävä parannus nykytyöohjeisiin verrattuna, mutta kuvattavaksi he eivät omien sanojensa mukaan silti haluaisi.
Tutkimukset osoittavat, että aiheena työohjeista on tehty jonkun verran selvitystä (Beluško et al. 2016, Boer & Petruta 2015, Haag et al. 2011, Haug 2015, Wieslaw 2013). Voidaan kuitenkin todeta työohjeiden tärkeyttä miettiessä, että tutkimusten määrä on vähäistä. Tämän lisäksi työohjeiden esitystapojen eduista ja haitoista ei tutkimuksissa ole vielä selkeää suunnannäyttäjää. Tämän diplomityön myötä joitakin aukkoja nykytutkimuksesta saadaan täytettyä tarjoamalla uusia näkemyksiä videotyöohjeiden muodossa.
Tässä työssä tehty tutkimus antaa hyvän pohjan jatkotutkimuksille aiheen parissa, jota voidaan soveltaa myös tietyin muutoksin muillekin toimialoille. Tutkimus antaa mahdollisuuden kehittää saatuja tuloksia vähentämällä mahdollisia haasteita, joita testausvaiheessa kohdattiin. Lopputuloksena voidaan löytää hienostuneempia ratkaisuja videotyöohjeiden tekemiseen vähemmillä resursseilla.
LÄHTEET
Beluško, M., Hegedüš, M. & Fedorko, G. 2016. Creating Visual Work Instructions to Ensure Safe and Fluent Operation of the Semi-automatic. Technical University of Kosice.
Boer, J. & Petruta, B. 2015. The implementation of new work instructions in the training of.
Procedia Economics and Finance
Conner, D. & Douglas, S. 2005. Organizationally‐induced work stress: The role of employee bureaucratic orientation. Emerald Group Publishing Limited.
Deere & Company. 2019. 2019 Annual Report. Moline. [Viitattu 4.3.2020]. Saatavissa:
https://s22.q4cdn.com/253594569/files/doc_financials/2019/ar/Annual-Report-2019.pdf
JLX3D. 2020. Four Steps to Create Modern Work Instructions. JLX3D White Paper Series.
[Viitattu: 8.5.2020]. Saatavissa: https://edstechnologies.com/
eFlexSystems. Quick tips for moving from paper to digital work instructions. [Viitattu:
31.5.2020]. Saatavissa: https://www.eflexsystems.com/resource-library
Eskola, V. 2016. John Deere Forestry Oy Joensuun tehdas, Ensimmäiset 45 vuotta. Tampere:
Offset Ulonen Oy. 67 s.
Haag, M. ym. 2011. Työohjeiden laadintamenetelmiä kappaletavaratuotannossa. VTT. 40s.
Haug, A. 2015. Work instruction quality in industrial management. International Journal of Industrial Ergonomics.
Heikkilä, T. 2008. Tilastollinen tutkimus. 7. uudistettu painos. Helsinki: Edita Prima Oy.
317 s.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2008. Tutki ja Kirjoita. 13.-14. osin uudistettu painos. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy. 448 s.
John Deere. 2020. Joensuun tehdas. [Viitattu: 4.3.2020]. Saatavissa:
https://www.deere.fi/fi/metsäkoneet/
Kupias, P. & Peltola, R. 2019. Oppiminen työssä. Tallina: Printon Trükikoda. 263 s.
Lind, S. 2008. Types and sources of fatal and severe non-fatal accidentsin industrial maintenance. International Journal of Industrial Ergonomics.
Mamia, T. 2005. SPSS - alkeisopas. Tampere: Tampereen yliopisto. [Viitattu: 4.4.2020].
Saatavissa: http://groups.jyu.fi/sporticus/lahteet/LAHDE24_spss.pdf
Mc Carthy, S. 2019. Making Manufacturing Safer Through Video Work Instructions.
[Viitattu 31.5.2020]. Saatavissa: https://speach.me/making-manufacturing-safer-through-video-work-instructions/
Oakland, J. 2011. Leadership and policy deployment: The backbone of TQM. Total Quality Management & Business Excellence.
Pommer, S. 2017. How to create visual work instructions. [Viitattu 16.5.2020].
Saatavissa: https://www.gluu.biz/visual-work-instructions/
Stahl, M. 1995. Total Quality in a Global Environment. Boston: Blackwell. 280 s.
SwipeGuide. How to make excellent digital work instructions. [Viitattu 31.5.2020].
Saatavissa: https://www.swipeguide.com/digital-work-instructions
Vehkalahti, K. 2008. Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät. 1. painos. Vammala:
Vammalan Kirjapaino Oy. 223 s.
Whitney, D. E. 2004. Mechanical Assemblies: Their Design, Manufacture, and Role in Production Development. New York: Oxford University Press. 505 s.
Wieslaw, U. 2013. Perceived quality versus quality process: a meta concept of service quality measurement. The Services Industries Journal.
VKS. What Are Digital Work Instructions? [Viitattu: 31.5.2020].
Saatavissa: https://vksapp.com/what-are-digital-work-instructions
Liite I Kyselytutkimuksen lomake (kokoonpano)
Liite II Kyselytutkimuksen lomake (osavalmistus)
Liite III, 1 Kyselytutkimuksen tulokset (osavalmistus)
Kuva 1. Likert-kuvaaja mielipideväittämien tuloksista osavalmistuksen osalta (vastauksia 60 kpl).
Liite III, 2 Kyselytutkimuksen tulokset (osavalmistus)
Kuva 2. Osavalmistuksen työohjeiden käyttöaste (vastauksia 60 kpl).
Kuva 3. Tilanteet, joissa osavalmistuksen työntekijät käyttävät työohjeita (vastauksia 60 kpl).
Liite III, 3 Kyselytutkimuksen tulokset (osavalmistus)
Kuva 4. Osavalmistuksen työohjeiden käyttöaktiivisuus ikäryhmittäin (vastauksia yhteensä 60 kpl).
Kuva 5. Osavalmistuksen työohjeiden käyttöaktiivisuus työhistorian mukaan (vastauksia yhteensä 60 kpl).
Liite III, 4 Kyselytutkimuksen tulokset (osavalmistus)
Kuva 6. Osavalmistuksen työohjeiden käyttötilanteet ikäryhmittäin (vastauksia yhteensä 60 kpl).
Kuva 7. Osavalmistuksen työohjeiden käyttötilanteet työhistorian mukaan jaoteltuna (vastauksia 60 kpl).