Sisältö
Perustuu ajantasaiseen, näyttöön perustuvaan tutkimustietoon.
Sisältää oppaan tarkoituksen.
On perusteltua, selittää valittujen toimenpiteiden hyödyt.
Neuvoo, mitä tulisi tehdä.
Huomioi kohderyhmän tarpeet.
Puhuttelee lukijaa.
Sisältää selkeitä, helposti ymmärrettäviä kuvia ja kuvioita.
Sisältää oppaan tekijöiden nimet ja nimikkeet sekä julkaisuajankohdan.
Sisältää lähdeluettelon.
Ulkoasu
Pituudeltaan oppaan tulee olla lyhyt, huomioiden kuitenkin, että kaikki oleellinen on tuotu esille riittävällä tarkkuudella.
Tieto on jäsenneltyä ja etenee loogisessa järjestyksessä hyödyntäen otsi-koita ja kappalejakoa.
Värejä käytettävä maltillisesti.
Käytetään yleiskieltä.
Lauserakenne on yksinkertaista.
Selkeä fontti (esim. Arial, Times), pienin kirjaisinkoko 10.
Sisältää tilaa muistiinpanoille.
Vuorovaikutusta lukijaan voi lisätä kysymysten avulla.
Käytettävyys
Luettavuuden tarkistaminen standardoidulla testillä.
Oppaan tarkistaminen ainakin kahden eri aiheeseen perehtyneen henki-lön toimesta.
Oppaan luetuttaminen ainakin kahdella kohderyhmään kuuluvalla henki-löllä ymmärrettävyyden tarkistamiseksi.
Valmiin oppaan arviointiin käytettiin The Patient Education Materials Assessment Tool (PEMAT) -arviointityökalua, joka on kehitetty kirjallisten ja audiovisuaalisten potilasohjeiden ymmärrettävyy-den ja käytettävyyymmärrettävyy-den arviointiin. Arviointi suoritettiin opinnäytetyön tekijöiymmärrettävyy-den toimesta.
PEMAT-mittari on helppokäyttöinen, eikä sen käyttö vaadi koulutusta. Kirjallisen potilasohjeen arviointilo-make sisältää 24 kysymystä, joista 17 kysymystä liittyy ohjeen ymmärrettävyyteen ja 7 kysymystä puolestaan ohjeen käytettävyyteen. Vastausvaihtoehtoja kysymyksestä riippuen on kaksi tai kolme: “samaa mieltä” (1 piste), “eri mieltä” (0 pistettä) ja “ei soveltuva” (ei oteta laskuihin). Kysy-myksiin tulee vastata oppaan kohderyhmän perspektiivistä. Pisteet lasketaan yhteen kummastakin osiosta erikseen. Saatu summa jaetaan osiosta saatavilla olevalla kokonaispistemäärällä ja kerro-taan 100:lla, jolloin saadaan prosenttiluku kuvaamaan ohjeen ymmärrettävyyttä ja käytettävyyttä.
Mitä suurempi prosenttiluku, sitä ymmärrettävämpi ja käytettävämpi ohje on PEMAT-mittarilla arvioituna. Ymmärrettävyysosion tulokseksi saatiin 94 % ja käytettävyysosion tulos oli 100 %, minkä perusteella oppaan ymmärrettävyyttä ja käytettävyyttä voidaan pitää hyvänä. (Shoemaker, Wolf & Branch 2014a; Shoemaker, Wolf & Branch 2014b.)
10 Pohdinta
10.1 Eettisyys ja luotettavuus
Tässä opinnäytetyössä noudatettiin hyvää tieteellistä käytäntöä alusta alkaen. Se on edellytys laa-dullisesti hyvälle opinnäytetyölle. Opinnäytetyöprosessin aikana kiinnitettiin erityistä huomiota re-hellisyyteen ja noudatettiin yleisesti huolellista ja tarkkaa otetta opinnäytetyötä
koostetta-essa. Myös tulosten esittäminen ja niiden arviointi pyrittiin tekemään hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti. (Varantola, Launis, Helin, Spoof & Jäppinen 2012, 6.)
Kehittämistutkimuksessa tulosten luotettavuuden arviointi on usein haastavaa, koska tulosten ar-vioinnissa tulee ottaa huomioon useampi tekijä. Kehittämistutkimus ei ole yksinään oma tutkimus-metodi vaan siinä on usein yhdistetty niin määrällistä kuin laadullista tutkimusta. Tämä tulee ottaa huomioon opinnäytetyön luotettavuutta arvioitaessa. Luotettavuutta tuleekin arvioida niiden tut-kimusmenetelmien näkökulmasta, joilla tutkimuksellinen kehittämistyö on tehty. (Kananen 2015, 59, 111.) Koska opinnäytetyön tuotoksena syntyi opas, joka tulee vasta myöhemmin työntekijöi-den jaettavaksi, ja sitä kautta edelleen lasten ja heidän perheityöntekijöi-densä käyttöön, opinnäytetyöpro-sessin aikana ei pystytty arviomaan oppaan käytettävyyttä työelämässä. Opas testattiin ennen
opinnäytetyön julkaisua sopivalla kohderyhmällä. Lisäksi oppaasta ja sen käytettävyydestä ja sisäl-löstä pyydettiin palautetta toimeksiantajalta.
Fysioterapeuttien eettisissä ohjeissa (2014, 6) kuvataan hyvää fysioterapiakäytäntöä ja koroste-taan näyttöön perustuvaa toimintaa. Opinnäytteen toiminnallista osaa eli opasta koottaessa käy-tettiin vain sellaista tietoa, joka on näyttöön perustuvaa ja tieteellisesti luotettavaa. (Fysiotera-peuttien eettiset ohjeet 2014, 6.)
Tässä opinnäytetyössä kiinnitettiin huomiota tutkimuksen luotettavuuteen aineistojen keruun nä-kökulmasta. Tämän pohjalta oli mahdollista luoda laadukas opas lapsille ja heidän perheilleen. Op-paan tulee sisällöllisesti pohjautua luotettavaan ajantasaiseen tutkimustietoon. Opinnäytetyössä hyödynnettiin teoreettisen viitekehyksen ja kirjallisuuskatsauksen osalta mahdollisimman tuoreita ajantasaisia tutkimuksia sekä muuta kirjallista lähdemateriaalia. Kirjallisuuskatsaukseen pyrittiin valitsemaan materiaalia, joka kuvaa aihetta mahdollisimman monipuolisesti ja useista eri näkökul-mista. Kirjallisuuskatsauksen luotettavuuteen vaikuttaa ennen kaikkea valitun materiaalin luotetta-vuus. Aineiston valinta ja sisällönanalyysi tehtiin noudattaen hyvää tieteellistä käytäntöä. Koska työ tehtiin parityönä, lisäsi se aineiston analysoinnin luotettavuutta ja auttoi myös englanninkieli-sen materiaalin kääntämisessä.
10.2 Pohdintaa opinnäytetyöprosessista
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli edistää 5.-luokkalaisten lasten aktiivisuutta ja fyysistä toi-mintakykyä. Opinnäytetyön tavoitteena oli ajantasaisen ja luotettavan teoriatiedon avulla tuot-taa 5.-luokkalaisille lapsille ja heidän perheilleen kotiharjoitteluun suunnattu opas. Toimeksianta-jan toiveena oli yhtenäistää ohjaukseen liittyviä käytäntöjä. Tämän pohjalta luotiin aToimeksianta-jantasaiseen tietoon nojaava opas kouluterveydenhoitajien hyödynnettäväksi. Koska oppaan käyttöönotto ta-pahtui vasta opinnäytetyöprosessin jälkeen, ei oppaan käytettävyyttä työelämän tai kohderyhmän osalta pystytty kokonaisvaltaisesti arvioimaan. Oppaan laadun arviointia tehtiin opinnäytetyön te-kijöiden toimesta hyödyntämällä PEMAT-arviointityökalua, jonka perusteella oppaan ymmärrettä-vyyttä ja käytettäymmärrettä-vyyttä voitiin pitää hyvänä.
Oppaasta pyydettiin suunnittelun aikana vapaata palautetta Valkeakosken kaupungin koulutervey-denhuollon terveydenhoitajilta sekä avofysioterapian fysioterapeuteilta. Fysioterapeutit arvioivat
oppaassa olevien harjoitteiden soveltuvuutta kohderyhmälle. Esille tulleet toiveet ja kehitysehdo-tukset huomioitiin oppaan koostamisessa. Opas luetutettiin ja oppaan sisältämät harjoitteet tes-tattiin kahdella 5.-luokkalaisilla lapsella. Tämän lisäksi kahdeksan alakouluikäisen lapsen huoltajaa tutustuivat oppaan sisältöön. Sekä lapset että huoltajat kokivat oppaan hyödylliseksi ja kohderyh-mälle soveltuvaksi. Oppaan sisältö hyväksytettiin toimeksiantajalla ennen lopullista julkaisua. Opas luotiin käyttämällä internetissä vapaasti saatavilla olevaa Canva.com-ohjelmistoa, jota oli helppo käyttää ja sillä saatiin luotua visuaalisesti miellyttävä opas. Löydetyn tiedon pohjalta oli vaivatonta ja sujuvaa luoda näyttöön perustuva opas, jossa oli huomioitu kohderyhmän ikä.
Aiheesta löytyi laajasti tutkittua tietoa ja tiedon rajaaminen oli haasteellista. Tiedonhaun haas-teeksi osoittautui etenkin terveillä lapsilla tehtyjen tutkimusten löytäminen. Löydetyt aineistot oli-vat pääosin englanninkielisiä ja sisällön kääntäminen suomeksi tuotti haasteita. Koska opinnäyte-työ tehtiin pariopinnäyte-työnä, lisäsi se tiedon ymmärrettävyyttä ja luotettavuuden arviointia.
Kirjallisuuskatsaukseen löydettiin laajasta aineistosta huolimatta riittävän tietopohjan ja yleisku-van antava materiaali.
Käytetyt hakusanat olivat riittäviä, mutta hakulausekkeiden muodostaminen osoittautui haasteel-liseksi. Muodostetuilla hakulausekkeilla ei löytynyt riittävästi hakutuloksia, joten tiedonhakua teh-tiin osin myös vapaalla sanahaulla ja käyttäen hakusanojen katkaisua. Näin saateh-tiin muodostettua riittävän laaja aineisto kirjallisuuskatsausta varten. Aineistojen sisältöä käytiin läpi sekä yhdessä että erikseen. Tutkimusten aikarajakasi asetettiin aluksi viisi vuotta, mutta se osoittautui liian ka-peaksi, etenkin lasten voimaharjoitteluun liittyvissä tutkimuksissa. Tämän vuoksi aikarajaa lisättiin ja lopulliseen tiedonhakuun käytettiin korkeintaan 10 vuotta vanhoja tutkimuksia. Näin saatiin riit-tävän laaja, mutta kuitenkin ajantasainen aineisto. Koehakuja tehtiin viidestä eri tietokannasta, joista kaksi osoittautui lopulta riittäväksi aihealueen tiedonhaun kannalta. Oppaan koostamiseen käytetty muu kuin kirjallisuuskatsauksen materiaali oli yleisesti alan tunnettujen tahojen laatimaa ja siten luotettavaa. Muodostetut sisäänotto- ja poissulkukriteerit osoittautuivat riittäviksi tiedon-haun näkökulmasta.
Tämä opinnäytetyö tehtiin koronapandemian aikana. Pandemia vaikeutti hieman ammattikirjalli-suuden hankintaa kirjastoista. Lisäksi opinnäytetyöprosessin aikana järjestetyt seminaarit toteu-tettiin verkossa eikä kontaktitapaamisia ollut, mikä asetti haasteita työn ohjauksen suhteen. Näin
myös muilta opiskelijoilta saatu vertaistuki jäi vähäiseksi. Opinnäytetyö tehtiin parityönä etäyh-teyksien välityksellä. Tiedon laajuus osoittautui haasteeksi ja teoreettisen viitekehyksen sisällön koostamista olisi ollut hyvä tehdä enemmän yhdessä alusta alkaen. Yhteistyö opinnäytetyönteki-jöiden kesken sujui mutkattomasti. Aikataulujen sopiminen oli vaivatonta ja vastuu opinnäytetyö-prosessin etenemisestä jakautui tasapuolisesti tekijöiden kesken. Opinnäytetyöprosessi kehitti moniammattilista yhteistyötä ja tiimityöskentelytaitoja sekä lisäsi laaja-alaisesti tietoutta lasten fyysisestä aktiivisuudesta ja toimintakyvystä sekä sen edistämisestä.
10.3 Jatkokehitysehdotukset
Tulevaisuudessa opasta tulee päivittää, jotta sen sisältö säilyy ajantasaisena. Oppaan päivittämisen vastuu jää toimeksiantajalle. Lisäksi 8.-luokkalaiset tarvitsevat omalle ikäryhmälleen sopivaa oh-jausta ja neuvontaa. Jatkokehitysehdotuksena 8.-luokkalaisille olisi hyvä suunnitella oma opas, joka vastaisi ikäryhmän tarpeisiin.
Ohjauksessa olisi tärkeää huomioida niitä keinoja ja menetelmiä, jotka ovat lapsille mieluisia. Eri-laiset aktiiviset videopelit ja puhelimeen ladattavat pelisovellukset voisivat kannustaa lapsia saa-vuttamaan Lasten ja nuorten liikkumissuosituksen mukaisen fyysisen aktiivisuuden määrän. Myös erilaiset videot ja älypuhelinsovellukset ohjausmateriaalina voisivat olla motivoivia. Jatkotutkimus-aiheena olisi mielenkiintoista toteuttaa opinnäytetyö yhdessä eri alan opiskelijoiden kanssa ja tuottaa älypuhelinsovellus fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi.
Tutkimuksissa on todettu koulupäivän aikaisella liikunnalla olevan merkitystä etenkin vähän liikku-ville lapsille. Tämän vuoksi koulu- ja välituntiliikunnan merkitys korostuu, jotta lapset saavuttaisi-vat riittävän fyysisen aktiivisuuden määrän. Lisäksi ryhmässä toteutuva liikunta on tutkimuksissa osoitettu olevan lapsia innostavaa ja motivoivaa. Erilainen ryhmämuotoinen toiminta voikin kan-nustaa ja motivoida lapsia lisäämään fyysistä aktiivisuutta arkeen. Koronapandemian on osoitettu vähentäneen lasten ja nuorten liikkumista entisestään, koska harrastustoimintaa ei ole pystytty toteuttamaan. Lisäksi etäkoulun vuoksi koulupäivän aikainen liikkuminen vähentyi. Tämä voi joh-taa siihen, että yksilöllistä ohjausta tarvijoh-taan tulevaisuudessa entistä enemmän. Lisäksi lasten inka-tiivisuus on yleisesti ottaen lisääntynyt, joten tästä syystä lapset saattavat tarvita enemmän henki-lökohtaista ohjausta eri liikuntataitojen kehittämiseksi.
Tyttöjen fyysisen aktiivisuuden on todettu olevan vähäisempää kuin pojilla. Lisäksi tyttöjen liikun-taan käyttämä aika vähenee edelleen yläkouluun siirryttäessä. Tämän vuoksi olisi tärkeää kiinnit-tää enemmän huomiota tyttöjen fyysisen aktiivisuuden toteutumiseen ennaltaehkäisyn näkökul-masta jo alakoulussa. Yleisesti ottaen liikuntaan käytetty aika vähenee yläkoulussa sekä tyttöjen että poikien keskuudessa, joten ennaltaehkäisyyn olisi hyvä kiinnittää erityistä huomiota molem-pien sukupuolten osalta.
Viime vuosina eräissä kunnissa fysioterapeutti on otettu entistä tiiviimpään yhteistyöhön kouluter-veydenhuollon kanssa. Olisi hyödyllistä, että fysioterapeutti olisi mukana toteuttamassa Move!-mittauksia ja havainnoimassa testien suoritustekniikoita ja lasten liikkumista. Ammattitaitoinen fysioterapeutti on avainasemassa arvioimassa esimerkiksi lasten ryhtiä ja mahdollisia motoristen taitojen haasteita. Näin pystyttäisiin mahdollisimman laajasti auttamaan niitä lapsia, jotka kaipaa-vat yksilöllistä tukea ja neuvontaa. Koska opinnäytetyön tuotoksena syntynyt opas oli suunnattu laajemmalle kohderyhmälle, ei yksilöllisyyden huomiointi ollut mahdollista. Fysioterapeutin oh-jauksessa sen sijaan voidaan huomioida yksilöllisesti harjoitteiden sopivuus ja progressiivisuus sekä realististen tavoitteiden asettaminen. Fysioterapeutti voisi yhdessä liikunnanopettajan kanssa suunnitella liikuntatuntien sisältöä niin, että se tukee niitä osa-alueita, joissa lapsilla on todettu olevan haasteita.
Move!-mittauksiin liittyen internetissä on saatavilla runsaasti materiaalia ja vinkkejä mittauksen eri osa-alueiden kehittämiseksi. Materiaalia on siis runsaasti vapaasti saatavilla, mutta se voi olla perheille kuitenkin haastavaa löytää. Henkilökohtaisesti palautteen annon yhteydessä jaettava opas sisältää tiiviissä muodossa helposti omaksuttavia keinoja fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi.
Lapset ja huoltajat tarvitsevat myös enemmän tietoa Move!-mittauksen tarkoituksesta, jotta mit-taus miellettäisiin hyödylliseksi ja lapsen fyysistä aktiivisuutta ja toimintakykyä tukevaksi positii-viseksi asiaksi.
Lähteet
5. luokan oppilaan henkilökohtainen tuloslomake. N.d. Opetushallituksen verkkosivu. Viitattu 2.5.2021. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/lomake_5lk_viitearvot_2017_0.pdf.
A 422/2012. Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta. Viitattu 5.2.2021. https://www.finlex.fi/fi/laki/al-kup/2012/20120422.
Ahonen, T., Hakkarainen, H., Heinonen, O., Kannas, L., Kantomaa, M., Karvinen, J., Laakso, L., Lin-tunen, T., Lähdesmäki, L., Mäenpää, P., Pekkarinen, H., Sääkslahti, A., Stigman, S., Tammelin, T., Telama, R., Vasankari, T. & Vuori, M. 2008. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7–18 – vuotiaille. Helsinki: Opetusministeriö ja Nuori Suomi. Viitattu 4.10.2020. http://www.ukkinsti-tuutti.fi/filebank/1477-Fyysisen_aktiivisuuden_suositus_kouluikaisille.pdf.
Becerra Fernandez, C-A. & Merino-Marban, R. 2015. Efficacy of Hamstring Stretching Programs in Schoolchildren. A Systematic Review. Timisoara Physical Education and Rehabilitation Journal, 8, 15, 36-43. Viitattu 20.2.2021. https://janet.finna.fi, ProQuest Central.
Behringer, M., Vom Heede, A., Matthews, M. & Mester, J. 2011. Effects of strength training on mo-tor performance skills in children and adolescents: A meta-analysis. Pediatric exercise science 23, 186–206. Viitattu 13.3.2021. https://janet.finna.fi, ProQuestCentral.
Brown, H. E., Pearson, N., Braithwaite, R. E., Brown, W. J. & Biddle, S. J. 2013. Physical activity in-terventions and depression in children and adolescents: A systematic review and meta-analysis.
Sports Medicine, 43, 3, 195-206. Viitattu 31.1.2021. https://janet.finna.fi, ProQuest Central.
Cao, M., Quan, M. & Zhuang, J. 2019. Effect of High-Intensity Interval Training versus Moderate-Intensity Continuous Training on Cardiorespiratory Fitness in Children and Adolescents: A Meta-Analysis. International Journal of Environmental Research and Public Health, 16, 9. Viitattu 21.2.2021. https://janet.finna.fi, ProQuest Central.
De Jonge, M., Slot-Heijs, J.J., Prins, R.G. & Singh, A.S. 2020. The Effect of The Daily Mile on Primary School Children’s Aerobic Fitness Levels After 12 Weeks: A Controlled Trial. International Journal of Environmental Research and Public Health, 17, 7. Viitattu 21.2.2021. https://janet.finna.fi, ProQuest Central.
Delisle, T., Werch, C. E., Wong, A. H., Bian, H. & Weiler, R. 2010. Relationship between frequency and intensity of physical activity and health behaviours of adolescents. Journal of School Health, 80, 3, 134-140. Viitattu 31.1.2021. Google Scholar. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/arti-cles/PMC3866093/pdf/nihms214835.pdf.
Eddolls, W.T.B., McNarry, M., Stratton, G., Winn, C.O.N. & Mackintosh, K.A. 2017. High-Intensity Interval Training Interventions in Children and Adolescents: A Systematic Review. Sports Medicine, 47, 11. Viitattu 21.3.2021. https://janet.finna.fi, ProQuest Central.
Eime, R. M., Young, J. A., Harvey, J. T. Charity, M. J. & Payne, W. R. 2013. A systematic review of the psychological and social benefits of participation in sport for children and adolescents: inform-ing development of a conceptual model of health through sport. The International Journal of Be-havioral Nutrition and Physical activity, 10, 1, 98-119. Viitattu 31.1.2021. https://janet.finna.fi, ProQuest Central.
Engberg, E., Figueiredo, R., Rounge, T., Weiderpass, E. & Viljakainen, H. 2020. Heavy Screen Use on Weekends in Childhood Predicts Increased Body Mass Index in Adolescence: A Three-Year Follow-Up Study. Journal of Adolescent Health, 66, 5, 559-566. Viitattu 28.1.2021. Google Scholar.
https://reader.elsevier.com/reader/sd/pii/S1054139X19304458?to-ken=9DE7E2558214BE218570C5CD6DF81D6941FF8C4D7AC751F966156BB488E254310775E7D177 D674D60CEFFAEB88F059BB.
Faigenbaum, A. D. & Myer, G. D. 2010. Pediatric Resistance Training: Benefits, Concerns, and Pro-gram Design Considerations. Current sports medicine reports, 9, 161-168. Viitattu 13.3.2021.
https://janet.finna.fi, PubMed.
Fogelholm, M., Vuori, I. & Vasankari, T. 2011. Terveysliikunta. 2. uud. p. Helsinki: Duodecim.
Fysioterapeuttien eettiset ohjeet. 2014. Suomen fysioterapeutit. Viitattu 24.10.2020.
https://www.suomenfysioterapeutit.fi/wp-content/uploads/2018/01/Fysioterapeutin_Eetti-set_Ohjeet_2014.pdf.
Fysioterapeutti koululaisten hyvinvoinnin tueksi. 2018. Lehdistötiedote Suomen Fysioterapeutit ry:n verkkosivuilla. Viitattu 4.10.2020. https://www.suomenfysioterapeutit.fi/2018/10/fysiotera-peutti-koululaisten-hyvinvoinnin-tueksi/.
Fyysinen toimintakyky. N.d. Lasten ja nuorten liikunnan tietoalusta. Tietoa Move!-mittausten kun-takohtaisista tuloksista. Viitattu 25.3.2020. https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiOTFhMmF-
kOWMtZTNhNS00ZWExLWJiYjAtMDk2MGRjNzVlMGFmIiwidCI6IjA3MjlmNzA0LTI-wMTktNGY2ZC05MmU0LTMzNjdiMmRhOWMxMSIsImMiOjh9.
Gallahue, D., Ozmun, J. C. & Goodway, J. D. 2012. Understanding motor development: Infants, children, adolescents, adults. 7. p. New York: McGraw-Hill Companies.
Haapala, E. 2012. Physical Activity, Academic Performance and Cognition in Children and Adoles-cents. A Systematic Review. Baltic Journal of Health and Physical Activity, 4, 1, 53. Viitattu 29.1.2021. https://janet.finna.fi, ProQuest Central.
Haapala, E., Väistö, J., Lintu, N., Westgate, K. & Ekelund, U. 2017. Physical activity and sedentary time in relation to academic achievement in children. Journal of Science and Medicine in Sport, 20, 6, 583-589. Viitattu 29.1.2021. https://janet.finna.fi, ProQuest Central.
Hakkarainen, H. 2015. Voiman harjoittaminen. Teoksessa Lasten ja nuorten hyvä harjoittelu. Toim.
K. Danskanen & S. Tuunainen. Lahti: VK-kustannus, 212-235.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara P. 2009. Tutki ja kirjoita. 15. p. Helsinki: Tammi.
Hyvärinen, R. 2005. Millainen on toimiva potilasohje? Hyvä kieliasu varmistaa sanoman perilleme-non. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 121, 16, 1769-1773. Viitattu 3.10.2020.
https://www.duodecimlehti.fi/duo95167.
Jaakkola, T. 2016. Juokse, hyppää, heitä, ota kiinni! Perusliikuntataitojen opettaminen lapsille ja nuorille. Jyväskylä: PS-kustannus.
Jaakkola, T., Sääkslahti, A., Liukkonen, J. & Iivonen, S. 2012. Peruskoululaisen fyysisen toimintaky-vyn seurantajärjestelmä. Jyväskylän yliopisto: Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta. Viitattu 4.10.2020. https://www.jyu.fi/sport/fi/tutkimus/hankkeet/move/move-mittariston-kehittami-nen/fts-loppuraportti-22-8-2012.pdf.
Jaakkola, T., Sääkslahti, A., Liukkonen, J., Iivonen, S., Kujala, U., Kyröläinen, H., Heinonen, A., Laakso, L., Huotari, P., Kalaja, S., Kuoppala, K., Knuuttila, T. & Gråstén, A. 2012. Peruskoululaisten fyysisen toimintakyvyn mittaristo. Opettajan käsikirja. Jyväskylä. Viitattu 3.10.2020.
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/move_opettajan_kasikirja_muokattu2017.pdf.
Jaakkola, T., Yli-piipari, S., Watt, A. & Liukkonen, J. 2016. Perceived physical competence towards physical activity, and motivation and enjoyment in physical education as longitudinal predictors of adolescents' self-reported physical activity. Journal of Science and Medicine in Sport, 19, 9, 750-754. Viitattu 25.3.2021. https://janet.finna.fi, ProQuest Central.
Jose, K., Blizzard, L., Dwyer, T., McKercher, C. & Venn, A. 2011. Childhood and adolescent predic-tors of leisure time physical activity during the transition from adolescence to adulthood: a popu-lation based cohort study. The International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity, 8, 54. Viitattu 18.10.2020. https://janet.finna.fi, DOAJ Directory of Open Access Journals.
Jääskeläinen, S., Mäki, P., Mölläri, K. & Mäntymaa, P. 2020. Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus 2019: Joka neljäs poika ja lähes joka viides tyttö oli ylipainoinen tai lihava. Tilastoraportti 31/2020.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 4.10.2020. https://www.julkari.fi/han-dle/10024/140396.
Kalaja, S. 2013. Fyysinen toimintakyky ja kunto. Teoksessa Liikuntapedagogiikka. Toim. T. Jaakkola, J. Liukkonen & A. Sääkslahti. Jyväskylä: PS-kustannus.
Kalaja, S. 2015. Liikkuvuuden harjoittaminen. Teoksessa Lasten ja nuorten hyvä harjoittelu. Toim.
K. Danskanen & S. Tuunainen. Lahti: VK-kustannus, 255-269.
Kalaja, S. & Jaakkola, T. 2015. Taidon harjoittaminen. Teoksessa Lasten ja nuorten hyvä harjoittelu.
Toim. K. Danskanen & S. Tuunainen. Lahti: VK-kustannus, 194-206.
Kananen, J. 2015. Kehittämistutkimuksen kirjoittamisen käytännön opas. Miten kirjoitan kehittä-mistutkimuksen vaihe vaiheelta. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Kari, J. 2016. Liikunnallinen elämäntapa syntyy kokemuksellisesti oppien. Liikunta & Tiede, 53, 5, 23-26. Viitattu 28.11.2020. https://docplayer.fi/32527723-Teksti-jaana-kari-liikunnallinen-elaman-tapa-syntyy-kokemuksellisesti-oppien.html.
Kari, T. 2017. Exergaming Usage: Hedonic and Utilitarian Aspects. Väitöskirja. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Viitattu 5.2.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6956-1.
Kauranen, K. 2011. Motoriikan säätely ja motorinen oppiminen. Helsinki: Liikuntatieteellinen seura.
Kestävyyden harjoittaminen. N.d. Terve koululainen –verkkosivu. Viitattu 23.1.2021.
https://www.tervekoululainen.fi/ylakoulu/liikuntataidot/fyysinen-kunto/kestavyyden-harjoittami-nen/.
Kokko, S. & Martin, L. 2019. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. Valtion liikunta-neuvoston julkaisuja. Viitattu 4.10.2020.
https://www.jyu.fi/sport/vln_liitu-ra-portti_web_28012019-1.pdf.
Koululaisten Move!-mittaukset 2020: Lasten ja nuorten kestävyyskunto on heikentynyt. 2020. Jul-kaisu Valtion liikuntaneuvoston verkkosivuilla 9.12.2020. Viitattu 13.1.2021. https://www.liikunta-neuvosto.fi/2020/12/09/move-2020-lasten-ja-nuorten-kestavyyskunto-on-heikentynyt/.
Kouluterveyskysely 2019. Kouluterveyskyselyn tilastot Terveyden ja hyvinvoinnin laitokset inter-netsivuilla. Viitattu 13.1.2021. https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ktk4/.
Kuntoutus, terapiat ja apuvälinelainaus. 2020. Tietoa Valkeakosken kaupungin fysioterapiasta kau-pungin internetsivuilla. Viitattu 2.10.2020. https://www.valkeakoski.fi/sosiaali-ja-terveyspalve-lut/terveyspalvelut/kuntoutus-terapiat-ja-apuvalinelainaus/.
Lasten ja nuorten liikuntaindikaattorit. N.d. Lasten ja nuorten liikunnan tietoalusta. Viitattu 20.4.2020. https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiOTFhMmFkOWMtZTNhNS00ZWExLWJiY-
jAtMDk2MGRjNzVlMGFmIiwidCI6IjA3MjlmNzA0LTI-wMTktNGY2ZC05MmU0LTMzNjdiMmRhOWMxMSIsImMiOjh9.
Laukkanen, A., Sääkslahti, A. & Aunola, K. 2020. “It Is Like Compulsory to Go, but It Is still pretty Nice”: Young Children’s Views on Physical Activity Parenting and the Associated Motivational Reg-ulation. International Journal of Environmental Research of Public Health, 17, 2315. Viitattu 25.3.2021. Google Scholar.
Lee, J., Zhang, T., Chu, T.L., Gu, X. & Zhu P. 2020. Effects of a Fundamental Motor Skill-Based After-school Program on Children’s Physical and Cognitive Health Outcomes. International Journal of En-vironmental Research and Public Health, 17, 3, 733. Viitattu 25.3.2021. https://janet.finna.fi, Pub-Med.
Lesinski, M., Herz, M., Schmelcher A. & Granacher U. 2020. Effects of Resistance Training on Physi-cal Fitness in Healthy Children and Adolescents: An Umbrella Review. Sports Medicine - Open; Hei-delberg, 50, 11, 1901-1928. Viitattu 13.3.2021. https://janet.finna.fi, ProQuest Central
Liikkumissuositus 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille. 2021. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisu-sarja 2021:19. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 17.4.2021.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-853-3.
Liikunnan tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1–2, 3–6 ja 7–9. Opetushallituk-sen internetsivut. Viitattu 25.1.2021. https://www.oph.fi/en/node/4643.
Liikuntaan liittyviä määritelmiä. 2015. Käypä hoito –suositus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim.
Julkaistu 15.12.2015. Viitattu 4.10.2020. https://www.kaypahoito.fi/nix01203.
Littlecott, H. J., Moore, G. F., Moore, L., Lyons, R. A. & Murphy, S. 2016. Association between breakfast consumption and educational outcomes in 9-11-year-old children. Public Health Nutri-tion, 19, 9, 1575-1582. Viitattu 5.2.2021. https://janet.finna.fi, ProQuest Central.
Lounassalo, I., Hirvensalo, M., Kankaanpää, A., Tolvanen, A., Palomäki, S., Salin, K., Fogelholm, M., Yang, X., Pahkala, K., Rovio, S., Hutri-Kähönen, N., Raitakari, O. & Tammelin, T. 2019. Associations of Leisure-Time Physical Activity Trajectories with Fruit and Vegetable Consumption from Child-hood to AdultChild-hood: The Cardiovascular Risk in Young Finns Study. International Journal of Environ-mental Research and Public Health, 16, 22. Viitattu 31.1.2021. https://janet.finna.fi, ProQuest Cen-tral.
Mayorga-Vega, D., Merino-Marban, R., Manzano-Lagunas, J., Blanco, H. & Viciana, J. 2016. Effects of a Stretching Development and Maintenance Program on Hamstring Extensibility in Schoolchil-dren: A Cluster-Randomized Controlled Trial. Journal of Sports Science & Medicine, 15, 1, 65-74.
Viitattu 14.2.2021. https://janet.finna.fi, ProQuest Central.
McDonough, D.J., Liu, W. & Gao, Z. 2020. Effects of Physical Activity on Children's Motor Skill
McDonough, D.J., Liu, W. & Gao, Z. 2020. Effects of Physical Activity on Children's Motor Skill