Tutkittujen muuttujien välillä ei löytynyt lineaarista riippuvuutta lukuun ottamatta vapaaehtoista eläkesäästämistä. Sukupuoli, koulutus, tulotaso, työtehtävien taso tai pääomatulojen saaminen eivät tutkimuksen perusteella ole lineaarisessa yhteydessä henkilön käsitykseen lakisääteisen eläketurvan etujen tulevasta kattavuudesta. On mahdollista, että aineiston pienuuden vuoksi yhteyttä ei löydy, tai että yhteys on epälineaarista.
Kysymys eläkeetuuksien riittävyydestä on ihmisille ilmeisen vaikea. "En osaa sanoa" -vaihtoehdon on valinnut suuri joukko vastaajia. Lisäksi, kuten edellä on kuvattu, luottamusta eläke-etuihin mitattiin sekä positiivisella että negatiivisella väittämällä.
Oheisessa grafiikassa on kuvattu vastausten jakaumaa luottamusta koskevissa, vastakkaisissa kysymyksissä. Olisi oletettavaa, että vastauksissa olisi negatiivinen korrelaatio. Toisin sanoen ne joiden mielestä lakisääteisen eläkejärjestelmän edut säilyvät tulevaisuudessa, olisivat voimakkaasti eri mieltä päinvastaisen väittämän kanssa. Näin ei kuitenkaan ole, vaan kuvaajat ovat molemmissa väittämissä samannäköiset, vaikka niiden olettaisi olevan toistensa peilikuvat.
Kuvio 12: Vastaajien käsitykset etujen säilymisestä tai säilymättömyydestä graafisesti esitettynä.
Vastaajien käsityksiä etujen säilymisestä tai säilymättömyydestä
0,0 % 5,0 % 10,0 % 15,0 % 20,0 % 25,0 % 30,0 % 35,0 %
Erittäin hyvin Hyvin En osaa sanoa Huonosti Erittäin huonosti
Edut säilyvät Edut eivät säily
Metsämuuronen (2006, 103) katsoo asennemittareiden tämän kaltaisissa käännetyissä osioissa vastaamisen dynamiikan olevan erilainen kuin vastaavaan positiiviseen osioon vastaamisen dynamiikka. Käännetyillä osioilla ei ole yhtä hyvä korrelaatio mittarin summaan kuin positiivisilla osioilla.
Mikäli oletetaan, että nollahypoteesin voimaan jääminen ei johdu pelkästään aineiston pienuudesta, voi tulosta pitää myös lohdullisena. Sen paremmin koulutus, tulotaso kuin pääomatulotkaan eivät vaikuta ihmisten näkemyksiin lakisääteisen eläkejärjestelmän etujen riittävyydestä tulevaisuudessa. Myös henkilöistä, joilla on yksilöllinen eläkevakuutus, 60 % on vähintään melko samaa mieltä positiivisen väittämän kanssa.
Määttänen (2006, 20) on saman aineiston perusteella katsonut, että vapaaehtoisella eläkevakuutuksella ei ole tilastollisesti merkitsevää vaikutusta sen paremmin työnjättöikään kuin eläkeikäänkään (nämä eivät aina ole sama ajankohta) ainakaan silloin, kun myös taloudelliset taustatekijät huomioidaan.
Edellä taulukossa 7 esitettiin kaikkien vastaajien näkemyksiä eläke-etuuksien riittävyydestä. Vastaajista 49 % oli positiivisen väittämän kanssa ainakin melko hyvin
samaa mieltä. Toisaalta vapaaehtoisten eläkevakuutusten ottaminen on varsin yleistä.
Herää kysymys, millä perusteella vakuutuksia otetaan, jos lakisääteisen eläketurvan etuuksiin kuitenkin luotetaan. Saattaa olla, että ihmiset ajattelevat lakisääteisen eläketurvan takaavan jonkinlaisen hyvän perusturvan, mutta omaa tulevaa eläkettä halutaan silti parantaa vapaaehtoisella säästämisellä. Monen ajattelussa kokonaiseläketurva muodostuu lakisääteisen turvan ohella omista eläkesäästöistä. Mikäli vapaaehtoisella vakuutuksella ei ole vaikutusta työnjättöikään, jää ainoaksi mielekkääksi syyksi vakuutuksen maksamiselle eläketurvan parantaminen.
On huomatta, että eläkesäästämistä laajemmassa mittakaavassa on harrastettu vasta verrattain lyhyen aikaa. Kyselyn ajankohtana useimpien eläkevakuutussäästäjien koossa olevat säästöt ovat olleet varsia vähäisiä verrattuna lakisääteisten eläkkeiden arvoihin.
Vaikka verotukseen sisältyisi kannusteita aikaistaa työelämästä poistumista, on hyöty pieni ansiotulojen menetyksestä aiheutuvaan tappioon nähden. Tulevaisuudessa säästösummat saattavat olla suurempia.
Lähdeluettelo
Ahonen, Kati & Knuuti, Juha 2006. Lakisääteistä eläketurvaa täydentävä lisäeläketurva.
Eläketurvakeskus. Helsinki
Ahponen, Pirkkoliisa 2001. Kulttuurin pesäpaikka. Yhteiskunnallisia lähestymistapoja kulttuuriteoriaan. WSOY. Helsinki.
Albert, Michel 2004. Vakuutuksen taloudellinen ja yhteiskunnallinen tehtävä. Teoksessa Hellsten, Katri & Helne, Tuula (toim.) Vakuuttava sosiaalivakuutus. Kelan
tutkimusosasto. Helsinki.
Barry, Norman 2000. An Introduction to Modern Political Theory. Palgrave. New York.
Begg, David & Fischer, Stanley & Dornbusch, Rudiger 2003. Economics. McGraw-Hill Education. Berkshire.
Berndtson, Erkki 1998. Politiikka tieteenä. Johdatus valtio-opilliseen ajatteluun. Edita.
Helsinki.
Diamond, P.A. 2002. Social Security Reform. Oxford University Press.
Esping-Andersen, Gøsta 1990. The Three Worlds of Welfare Capitalism. Polity Press.
Cambridge.
Ewald, Francois 1995 Vakuutusyhteiskunta. Teoksessa Eräsaari, Risto & Rahkonen, Keijo (toim.) Hyvinvointivaltion tragedia. Keskustelua eurooppalaisesta
hyvinvointivaltiosta. Gaudeamus. Helsinki.
Ewald, Francois 2003. Normi yhteisen mittapuun käytäntönä. Suomalainen lakimiesyhdistys. Helsinki.
Harisalo, Risto & Miettinen, Ensio 1997. Klassinen liberalismi. Tampere University Press. Tampere.
Helne, Tuula 2003. Syrjäytymisen yhteiskunta. Stakes. Helsinki.
Hjerppe, Reino 2003. Luottamus yhteiskunnan moraalin ilmentymänä ja sen vaikutus talouden menestykseen. Teoksessa Kanniainen, Vesa & Sintonen, Matti (toim.) Etiikka &
Talous. WSOY. Helsinki.
Hjerppe, Riitta 1990. Kasvun vuosisata. VAPK-kustannus. Helsinki
Häyry, Matti 2000. Ihannevaltio. Historiallinen johdatus yhteiskuntafilosofiaan. Wsoy.
Helsinki.
Jokelainen, Matti 2004. Sosiaalivakuutuksen käsitteestä ja järjestelmistä. Teoksessa Hellsten, Katri & Helne, Tuula (toim.) Vakuuttava sosiaalivakuutus. Kelan
tutkimusosasto. Helsinki.
Jordan, Bill 1996. A Theory of Povery and Social Exclusion. Polity Press. Cambridge.
Julkunen, Raija 2001. Suunnanmuutos. 1990-luvun sosiaalipoliittinen reformi Suomessa.
Vastapaino. Tampere.
Julkunen, Raija 2006. Vastuupuheen esiinmarssi. Yhteiskuntapolitiikka 5/2006. Stakes.
Helsinki.
Järvinen, Raija 2004. Yksityisvakuutus sosiaalivakuutuksen täydentäjänä. Teoksessa Hellsten, Katri & Helne, Tuula (toim.) Vakuuttava sosiaalivakuutus. Kelan
tutkimusosasto. Helsinki.
Kangas, Olli 1992. Eläkepolitiikan tila ja tulevaisuus. Teoksessa Olavi Riihinen (toim.) Sosiaalipolitiikka 2017. Näkökulmia suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen ja
tulevaisuuteen. Sitra. Helsinki.
Kangas, Olli 1996. Hyvinvointivaltiomallit, niiden toiminta ja kannatusperusta.
Teoksessa Kangas, Olli (toim.) Hyvinvointivaltiomallit, niiden toiminta ja kannatusperusta. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki.
Kangas, Olli 2000. Rationaalisen valinnan teoriat. Teoksessa Heiskala Risto (toim.) Sosiologisen teorian nykysuuntauksia. Gaudeamus. Helsinki.
Kangas, Olli 2005. Oikeudenmukaisuutta tietämättömyyden verhon takana – John Rawls ja suomalainen hyvinvointivaltio. Teoksessa Saari, Juho (toim.) Hyvinvointivaltio.
Suomen mallia analysoimassa. Yliopistopaino. Helsinki.
Kantola, Anu 2002. Markkinakuri ja managerivalta. Poliittinen hallinta Suomen 1990-luvun talouskriisissä. Lokikirjat. Helsinki.
Karisto, Antti & Takala, Pentti & Haapola Ilkka 1998. Matkalla nykyaikaan. Elintason, elämäntavan ja sosiaalipolitiikan muutos Suomessa. WSOY. Helsinki.
Kontio, Kimmo 2003. Eläketurvan kehitys. Teoksessa Hietaniemi, Marjukka & Vidlund, Mika (toim.) Suomen eläkejärjestelmä. Eläketurvakeskus. Helsinki.
Korhonen, Marko 2003. Yksilöllinen eläkevakuuttaminen eläketurvan täydentäjänä.
Kuopion yliopisto. Kuopio.
Korkman, Sixten 2006. Katto pysäyttäisi työeläkemaksun kasvun. Työeläke-lehti 1/2006.
Eläketurvakeskus. Helsinki
Korpi, Walter & Palme, Joakim 1996. Uudelleenjaon paradoksi. Teoksessa Kangas, Olli (toim.) Hyvinvointivaltiomallit, niiden toiminta ja kannatusperusta. Sosiaali- ja
terveysministeriö. Helsinki.
Lassila, Jukka & Valkonen, Tarmo 2005. Yksityisalojen eläkeuudistuksen taloudelliset vaikutukset. ETLA. Helsinki.
McCombs, Maxwell E. & Shaw, Donald L. 1993. The Evolution of Agenda-Setting Research: Twenty-Five Years in the Marketplace of Ideas. The Journal of
Communication 43.
McLean, Iain 1994. Public Choice. An Introduction. Blackwell Publishers. Oxford.
Metsämuuronen, Jari 2006. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä 2.
International Methelp Ky. Helsinki.
Määttä, Kalle 1999. Oikeustaloustieteen aakkoset. Helsingin yliopiston oikeustieteelliset tiedekunnan julkaisut. Helsinki.
Määttänen, Niku 2006. Vapaaehtoiset eläkevakuutukset, verotus ja eläkkeelle siirtyminen. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. Helsinki
Neimala, Anne 2006. Kansaneläkemaksut olivat veroluonteisia. Kelan sanomat 2/2006.
Kansaneläkelaitos. Helsinki.
Niemelä, Heikki 1988. Suomen kokonaiseläkejärjestelmän muotoutuminen.
Kansaneläkelaitos. Helsinki.
Niiniluoto, Ilkka 1993. Oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena arvona. Teoksessa Hyvinvointivaltio ristiaallokossa. Arvot ja tosiasiat. Sitra. Helsinki.
Nordin, Svante 1999. Filosofian historia. Länsimaisen järjen seikkailut Thaleesta postmodernismiin. Pohjoinen. Oulu.
Palme, Joakim 1990. Pension Rights in Welfare Capitalism. Stockholm University.
Stockholm.
Puttonen, Vesa 2006. Korkeiden tuottojen ja hyvien eläkkeiden tähden. Työeläke-lehti 2/2006. Eläketurvakeskus. Helsinki
Rahkonen, Juho 2006. Printattu hyvinvointivaltio. Sosiaali- ja terveyspoliittisten aiheiden käsittely Ilkassa, Aamulehdessä ja Helsingin Sanomissa 1986, 1996 ja 2006.
Rantala, Jukka 2006. Katto pysäyttäisi työeläkemaksun kasvun. Työeläke-lehti 1/2006.
Eläketurvakeskus. Helsinki
Rawls, John 1999. A Theory of Justice. Harvard University Press. Cambridge.
Risku, Ismo 2007. Työeläkemaksujen nostotarve on vähäinen. Talous & Yhteiskunta 1/2007. Palkansaajien tutkimuslaitos. Helsinki.
Rose, Nicolas 1995. Eriarvoisuus ja valta hyvinvointivaltion jälkeen. Teoksessa Eräsaari, Risto & Rahkonen, Keijo (toim.) Hyvinvointivaltion tragedia. Keskustelua
eurooppalaisesta hyvinvointivaltiosta. Gaudeamus. Helsinki.
Ryynänen, Markku & Notkola, Veijo 2007. Väestönkehitys ja sen ennustaminen.
Teoksessa Koskinen et al (toim.) Suomen väestö. Gaudeamus. Helsinki.
Ryynänen, Markku & Rojo, Marjatta 2006. Väestöennuste 2004 – 2075.
Kansaneläkelaitos. Helsinki.
Saari, Juho 2005. Hyvinvointivaltio ja sosiaalipolitiikka. Teoksessa Saari, Juho (toim.) Hyvinvointivaltio. Suomen mallia analysoimassa. Yliopistopaino. Helsinki.
Saastamoinen, Kari 1998. Eurooppalainen liberalismi. Etiikka, talous, politiikka. Atena Kustannus Oy. Jyväskylä.
Seligman, Adam B. 1997. The Problem of Trust. Princeton University Press. New Jersey.
Swanljung, Esa 2006. Korkeiden tuottojen ja hyvien eläkkeiden tähden. Työeläke-lehti 2/2006. Eläketurvakeskus. Helsinki
Teräs, Kari 2005. Luottamus ”valtiojohtoisessa markkinataloudessa” toisen maailmansodan aikana. Teoksessa Vihanto, Martti (toim.) Instituutiotaloustieteen nykyisiä suuntauksia. Turun korkeakoulujen yhteiskunnallis-taloudellinen
tutkimusyhdistys. Tampere.
Uimonen, Matti 1997. Suomen työeläkejärjestelmä – mosaiikkimainen kokonaisuus.
Teoksessa Varoma, Pekka (toim.) Eläkepolitiikka 2000-luvulle. Eläketurvakeskus ja Työeläkelaitosten liitto. Helsinki.
Uusitalo, Hannu 2007. Eläkeläisten eriarvoisuus on vähentynyt. Teoksessa Taimio, Heikki (toim.) Talouskasvun hedelmät – kuka sai ja kuka jäi ilman? Työväen sivistysliitto TSL ry. Helsinki.
Varian, Hal R. 1999. Intermediate Microeconomics. A Modern Approach. University of California. Berkeley.
Vihanto, Martti 2009. Sosiaalinen pääoma ja luottamus. Teoksessa Keskinen, Jari ja Teräs, Kari (toim.) Luottamus, sosiaalinen pääoma, historia. Turun Historiallinen Yhdistys, Turku.
Haastattelu
Tarmo Pukkila, 8.6.2006