Tässä tutkimuksessa tutkittiin heikon luetun ymmärtämisen taitojen perusteella tunnistettujen oppilaiden taitoprofiileja kolmella luetun ymmärtämiseen liittyvällä taitoalueella. Jatkossa olisi mielenkiintoista selvittää, millaiset interventiot olisivat hyödyllisimpiä tietyn tyypin taitoprofiilille. Pitkittäistutkimuksella voitaisiin selvittää, muuttuvatko oppilaiden taitoprofiilit iän ja / tai interventioiden myötä vai pysyvätkö ne samanlaisina. Tutkimuksellisesti olisi tärkeää kohdentaa huomiota pysyviksi oletettujen taitojen ohella myös siihen, miten oppilas menestyy erilaisissa lukemistilanteissa. Tällöin voisi selvittää, millä tavoin ymmärtämiseen vaikuttavat esimerkiksi oppilaan mielenkiinto luettavaa tekstiä kohtaan, tekstin piirteet,
sosiaalinen konteksti. Olisi myös hyödyllistä tutkia, miten tietynlaista taitoprofiilia edustava oppilas pärjää eri aineissa. Onko esimerkiksi samantyyppisen taitoprofiiliin omaavilla oppilailla vaikeuksia tietynlaisissa matematiikan ymmärtämistä vaativissa tehtävissä tai esimerkiksi ympäristö- ja luonnontiedon käsitteiden ymmärtämisessä.
Jatkotutkimuksissa olisi tarpeen pohtia luetun ymmärtämisen arviointitavan merkitystä oppilaiden haasteiden ymmärtämisen kannalta. ALLU-testissä (Lindeman 1998a) oppilaiden luetun ymmärtämistä on arvioitu erilaisissa teksteissä (tieto- ja kertomustekstit). Tähän tutkimukseen oppilaat valikoituivat luetunymmärtämisen testin kokonaissuorituksen perusteella, mutta jatkossa voisi selvittää myös, onko oppilaiden tehtäväsuoriutumisen laadulla, kuten virhetyypeillä yhteyttä heidän muihin taitoihinsa. Luotettavien arviointimenetelmien kehittely myös muiden kuin luetun ymmärtämisen osa-alueella olisi tarpeen. Sanavaraston testaamiseen emme esimerkiksi löytäneet kuin kaksi eri testistöä. Havaitsimme myös joidenkin testien (Lukemisen ja kirjoittamisen testejä 1991), olevan useiden kymmenien vuosien takaa, joten päivitystä kaivattaisiin.
LÄHTEET
Aarnos, E. 2007. Kouluun lapsia tutkimaan: Havainnointi, haastattelu ja dokumentit.
Teoksessa J. Aaltola & R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin I.
(2. uudistettu ja täydennetty painos.) Jyväskylä: PS-kustannus, 170–183.
Alderson, P & Morrow, V. 2004. Ethics, social research and consulting with children and young people. (Revised and updated edition.) Lontoo: Barnardo's.
Alasuutari, P. 2011. Laadullinen tutkimus 2.0. (4., uudistettu painos.) Tampere:
Vastapaino.
Ahvenainen, O. & Holopainen, E. 2005. Lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet.
Teoreettista taustaa ja opetuksen perusteita. (2. muutettu ja täydennetty painos) Jyväskylä: Special Data.
Aro, M. 2004. Learning to read. The effect of orthography. Väitöskirja. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 237. Jyväskylän yliopisto.
Berninger, V.W. & Abbott, R. D. 2010. Listening comprehension, oral expression, reading comprehension, and written expression: Related yet unique language systems in grades 1, 3, 5, and 7. Journal of Educational Psychology, 102 (3), 635–651.
Cain, K. & Oakhill, J. (toim.) 2007. Children's comprehension problems in oral and written language: A cognitive perspective. NY: Guildford Press, xi–xv.
Cain, K., Oakhill, J., & Bryant, P. 2000. Phonological skills and comprehension failure: A test of the phonological processing deficit hypothesis. Reading and Writing: An Interdisciplinary Journal, 13 (1), 31–56.
Cain, K., Oakhill, J. & Bryant, P. 2004. Children's reading comprehension ability:
Concurrent prediction by working memory, verbal ability, and component skills. Journal of Educational Psychology, 96 (1), 31–42.
Cain, K., Oakhill, J. & Lemmon, K. 2004. Individual differences in the inference of word meanings from context: The influence of reading comprehension, vocabulary knowledge and memory capacity. Journal of Educational Psychology, 96 (4), 671–681.
Carlisle J. F. & Felbinger L. 1991. Profiles of listening and reading comprehension.
The Journal of Educational Research, 84 (6), 345–354.
Catts, H. W., Adlof, S. M., & Weismer, S. E. 2006. Language deficits in poor comprehenders: A case for the simple view of reading. Journal of Speech, Language, and Hearing Research, 49 (2), 278–293.
Cornoldi, C., De Beni, R. & Pazzaglia, F. 1996. Profiles of reading comprehension difficulties: an analysis of single cases. Teoksessa C. Cornoldi & J.
Oakhill (toim.) Reading comprehension difficulties. Processes and intervention. Mahwah, NJ: Erlbaum, 113–136.
de Jong, P. F. & van der Leij, A. 2002. Effects of phonological abilities and linguistic comprehension on the development of reading. Scientific Studies of Reading, 6 (1), 51–77.
Demaray, M. K. & Elliot, S. N. 1998. Teachers' judgments of students' academic functioning: A comparison of actual and predicted performances. School Psychology Quarterly, 13 (1), 8–24.
Diakidoy, I-A. N., Stylianou, P., Karefillidou, C. & Papageorgiou, P. 2005. The relationship between listening and reading comprehension of different types of text at increasing grade levels. Reading Psychology, 26 (1), 55–
80.
Dreyer, L. G. & Katzt, L. 1992. An examination of "the simple view of reading".
Teoksessa C. K. Kinzer & D. J. Leu (toim.) Literacy research, theory, and practice: Views from many perspectives. 41st Yearbook of the National Reading Conference. Chicago, IL: National Reading Conference, 169–175.
Dunn, L. M. & Dunn, L. M. 1981. Peabody Picture Vocabulary Test-Revised. Circle Pines, MN: American Guidance Service.
Eskola, J. & Suoranta, J. 2008. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. (8. painos).
Tampere: Vastapaino.
Feinberg, A. B. & Shapiro, S. S. 2003. Accuracy of teacher judgments in predicting oral reading fluency. School Psychology Quarterly, 18 (1), 52–65.
Gough, P. B., Hoover, W. A. & Peterson, C. L. 1996. Some observations on a simple view of reading. Teoksessa C. Cornoldi & J. Oakhill (toim.) Reading comprehension difficulties. Processes and intervention. Mahwah, NJ:
Erlbaum, 1–14.
Gough, P. B. & Tunmer, W. E. 1986. Decoding, reading, and reading disability.
Remedial and Special Education, 7 (1), 6–10.
Grigorenko, E. L. 2009. Dynamic assessment and response to intervention. Journal of Learning Disabilities, 42 (2), 111–32.
Grönfors, M. 2007. Havaintojen teko aineistonkeräyksen menetelmänä. Teoksessa J.
Aaltola & R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin I. (2. uudistettu ja täydennetty painos.) Jyväskylä: PS-kustannus, 151–167.
Hagtvet, B. E. 2003. Listening comprehension and reading comprehension in poor decoders: Evidence for the importance of syntactic and semantic skills as well as phonological skills. Reading and Writing: An Interdisciplinary Journal, 16 (6), 505–539.
Hasbrouck, J. 2006. Drop everything and read – but how? For students who are not yet fluent, silent reading is not the best use of classroom time. American Federation of Teachers, Washington, DC. Viitattu 19.03.2012 http://www.aft.org/newspubs/periodicals/ae/summer2006/hasbrouck.cfm Hirsch, J. E. Jr. 2003. Reading comprehension requires knowledge of words and the
world. Scientific insights into the fourth-grade slump and the nation’s stagnant comprehension scores. American Educator, 27 (1), 10–29.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2000. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Yliopistopaino.
Hirsjärvi, S., Remes, P., & Sarjavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. (15., uudistettu painos.) Helsinki: Tammi.
Holopainen, E. 1996. Peruskoulun kolmasluokkalaisten kuullun ja luetun tekstin ymmärtämisstrategiat ja ymmärtämisvaikeudet. Research reports of the Department of Special Education, 59. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Hoover, W. A., & Gough, P. B. 1990. The simple view of reading. Reading and Writing: An Interdisciplinary Journal, 2, 127–160.
Jenkins, J. R., Fuchs, L. S., van den Broek, P., Espin, C. & Deno, S. L. 2003. Sources of individual differences in reading comprehension and reading fluency.
Journal of Educational Psychology, 95 (4), 719–729.
Joshi, R. & Aaron, P. 2000. The component model of reading: Simple view of reading made a little more complex. Reading Psychology, 21 (2), 85–97.
Kajamies, A., Poskiparta, E., Annevirta, T., Dufva, M. & Vauras, M. 2003. YTTE.
Luetun ja kuullun ymmärtämisen ja lukemisen sujuvuuden arviointi.
Turku: OTUK.
Karlsson, L. 2010. Lapsinäkökulmainen tutkimus ja aineiston tuottaminen.
Teoksessa P. Räihä & T. Steiner (toim.). Samalta viivalta 5.
Valtakunnallisen kasvatusalan valintayhteistyöverkoston (VAKAVA) kirjallisen kokeen aineisto. Jyväskylä: PS-kustannus, 73–106.
Keenan J. M., Betjemann R. S. & Olson R. K. 2008. Reading comprehension tests vary in the skills they assess: Differential dependence on decoding and oral comprehension. Scientific Studies of Reading, 12 (3), 281–300.
Kendeou, P., van den Broek, P., White, M. J., & Lynch, J. S. 2009. Predicting reading comprehension in early elementary school: The independent contributions of oral language and decoding skills. Journal of Educational Psychology, 101 (4), 765–778.
Kershaw, S. & Schatschneider, C. 2012. A latent variable approach to the simple view of reading. Reading and Writing, 25 (2), 433–464.
Ketonen, R. 2010. Dysleksiariski oppimisen haasteena: fonologisen tietoisuuden interventio ja lukemaan oppiminen. Väitöskirja. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 404. Jyväskylän yliopisto.
Kim, Y.-S. & Petscher, Y. 2010. Does growth rate in oral reading fluency matter in predicting reading comprehension achievement? Journal of Educational Psychology, 102 (3), 652–667.
Klauda, S. L. & Guthrie, J. T. 2008. Relationships of three components of reading fluency to reading comprehension. Journal of Educational Psychology, 100 (2), 310–321.
Koski, M. 1989. Mitä se merkitsee? Teoksessa S. Aalto, A. Hakulinen, K. Laalo, P.
Leino & A. Lieko (toim.) Kielestä kiinni. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 108–128.
Lehto, J. 2006. Tekstinymmärtäminen ja sen vaikeus. Teoksessa M. Takala & E.
Kontu (toim.) Luki-vaikeudesta luki-taitoon. Helsinki: Yliopistopaino, 125–148.
Lerkkanen, M.-K. 2003. Learning to read: Reciprocal processes and individual pathways. Väitöskirja. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 233. Jyväskylän yliopisto.
Lerkkanen, M.-K., Niemi, P., Poikkeus, A.-M., Poskiparta, E., Siekkinen, M. &
Nurmi, J.-E. 2006. Alkuportaat-seurantatutkimus. Jyväskylän yliopisto.
Psykologian laitos ja opettajankoulutuslaitos.
Lerkkanen, M-K., Rasku-Puttonen, H., Aunola, K. & Nurmi, J-E. 2004. Reading performance and its developmental dynamics of literacy skills during the first Grade. Educational Psychology, 24 (6), 793–810.
Lindeman, J. 1998a. Ala-asteen lukutesti ALLU. Turku: OTUK.
Lindeman, J. 1998b. Ala-asteen lukutesti. Tekniset tiedot. Åbo: Åbo Akademis tryckeri.
Lukemisen ja kirjoittamisen testejä. 1991. Koonnut Keski-Suomen aluekerho, Arja Huhtala. (uudistettu painos) Julkaisusarja A7. Hämeenlinna: FinRA.
Martin, M. 2011. Kokeilua kielellä: Kokeelliset menetelmät kielenoppimisen ja -opetuksen tutkimuksessa. Teoksessa P. Kalaja, R. Alanen & H. Dufva (toim.) Kieltä tutkimassa: tutkielman laatijan opas. Helsinki: Finn Lectura, 162–179.
Morales Silva, S., Verhoeven, L. & van Leeuwe, J. 2011. Socio-cultural variation in reading comprehension development among fifth graders in Peru.
Reading and Writing, 24 (8), 951–969.
Muter, V., Hulme, C., Snowling, M., & Stevenson, J. 2004. Phonemes, rimes, vocabulary, and grammatical skills as foundations of early reading development: Evidence from a longitudinal study. Developmental Psychology, 40 (5), 665–681.
Nation, K., Clarke, P., Marshall, C. M. & Durand, M. 2004. Hidden language impairments in children: Parallels between poor reading comprehension and specific language impairment? Journal of Speech, Language, and Hearing Research, 47 (1), 199–211.
Nation, K. & Norbury, C. F. 2005. Why reading comprehension fails. Topics in Language Disorders, 25 (1), 21–32.
Nation, K., & Snowling, M. 2004. Beyond phonological skills: Broader language skills contribute to the development of reading. Journal of Research in Reading, 27 (4), 342–356.
Nation, K., & Snowling, M. 1998. Semantic processing and the development of word-recognition skills: Evidence from children with developmental reading comprehension difficulties. Journal of Memory and Language, 39 (1), 85–101.
Nation, K., & Snowling, M. 1999. Developmental differences in sensitivity to semantic relations among good and poor comprehenders: Evidence from semantic priming. Cognition, 70 (1), B1–B13.
National Reading Panel. 2000. Teaching children to read: An evidencebased assessment of the scientific research literature on reading and its implications for reading instruction. Washington, DC: National Institute for Child Health and Human Development. Viitattu 19.3.2012 http://www.nichd.nih.gov/publications/nrp/upload/smallbook_pdf.pdf Nevala, J. & Lyytinen, H. 2000. Sanaketjutesti. Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän
yliopiston lapsitutkimuskeskus.
Ouellette, G. & Beers, A. 2010. A not-so-simple view of reading: How oral vocabulary and visual-word recognition complicate the story. Reading and Writing, 23 (2), 189–208.
Patton, M. Q. 2002. Qualitative research & evaluation methods. (3. painos) CA: Sage Publications.
Perfetti, C. A., Marron, M. A. & Foltz, P. W. 1996. Sources of comprehension failure: Theoretical perspectives and case studies. Teoksessa C. Cornoldi
& J. Oakhill (toim.) Reading comprehension difficulties. Processes and intervention. Mahwah, NJ: Erlbaum, 137–165.
Proctor, C. P., Carlo, M., August, D., & Snow, C. 2005. Native Spanish-speaking children reading in English: Toward a model of comprehension. Journal of Educational Psychology, 97 (2), 246–256.
Radach, R., Schmitten, C., Glover, L. & Huestegge, L. 2009. How children read for comprehension: eye movements in developing readers. Teoksessa R. K.
Wagner, C. Phythian-Sence & C. Schatschneider (toim.) Beyond decoding: The behavioral and biological foundations of reading comprehension. NY: Guilford Press, 75–106.
Rasinski, T. V. 1999. Exploring a method for estimating independent, instructional, and frustration reading rates. Reading psychology, 20 (1), 61–69.
Ricketts, J., Nation, K., & Bishop, D. 2007. Vocabulary is important for some, but not all reading skills. Scientific Studies of Reading, 11 (3), 235–257.
Saarela-Kinnunen, M. & Eskola, J. 2007. Tapaus ja tutkimus = tapaustutkimus?
Teoksessa J. Aaltola & R. Valli (toim.) 2007. Ikkunoita tutkimusmetodeihin I. (2. uudistettu ja täydennetty painos.) Jyväskylä:
PS-kustannus, 184–195.
Savage, R. 2001. The ’simple view’ of reading: some evidence and possible implications. Educational Psychology in Practice, 17 (1), 17–33.
Scott, C. M. 2009. A case for the sentence in reading comprehension. Language, Speech & Hearing Services in Schools, 40 (2), 184–191.
Seigneuric, A., Ehrlich, M.-F., Oakhill, J. & Yuill N. M. 2000. Working memory resources and children's reading comprehension. Reading and Writing:
An Interdisciplinary Journal, 13 (1), 81–103.
Snow, C. E. 2002. Reading for understanding. Toward a R & D program in reading comprehension. Santa Monica, CA: Rand Science and Technology Policy Institute, Xiii–xvi.
Snyder, L., Caccamise, D. & Wise, B. 2005. The assessment of reading comprehension. Considerations and cautions. Topics in Language Disorders, 25 (1), 33–50.
Stothard, S. E. & Hulme, C. 1996. A comparison of reading comprehension and decoding difficulties in children. Teoksessa C. Cornoldi & J. Oakhill (toim.) Reading comprehension difficulties. Processes and intervention.
Mahwah, NJ: Erlbaum, 93–112.
Stothard, S. E. & Hulme, C. 1992. Reading comprehension difficulties in children.
The role of language comprehension and working memory skills.
Reading and Writing: An Interdisciplinary Journal, 4 (3), 245–256.
Sulkunen, S., Välijärvi, J., Arffman, I., Harju-Luukkainen, H., Kupari, P., Nissinen, K., Puhakka, E. & Reinikainen, P. 2010. PISA 2009 – Ensituloksia. 15-vuotiaiden nuorten lukutaito sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:21. Viitattu 18.3.2012
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2010/PISA_2009_Ensituloksia.html Syrjälä, L. & Numminen, M. 1988. Tapaustutkimus kasvatustieteissä. Oulun
yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia, 51. Oulu.
Tannenbaum, K. R., Torgesen, J. K., & Wagner, R. K. 2006. Relationships between word knowledge and reading comprehension in third-grade children.
Scientific Studies of Reading, 10 (4), 381–398.
Tiu, R. D., Thompson, L. A. & Lewis, B. A. 2003. The role of IQ in a component model of reading. Journal of Learning Disabilities, 36 (5), 424–436.
Torppa, M. 2012. Examining the simple view of reading (svr) model in a transparent ortography: a longitudinal study from kindergarten to grade 3.
Artikkelikäsikirjoitus.
Torppa, M., Tolvanen, A., Poikkeus, A-M., Eklund, K., Lerkkanen, M-K., Leskinen, E. & Lyytinen, H. 2007. Reading development subtypes and their early characteristics. Annals of Dyslexia, 57 (1), 3–52.
Tunmer, W. E. & Hoover, W. A. 1992. Congnitive and linguistic factors in learning to read. Teoksessa P. B. Gough, L. C. Ehri & R. Treiman (toim.) Reading Acquisition. Hillsdale, NJ: Erlbaum, 174–214.
Tuomi, J. & Sarajärvi, S. 2006. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. (1.–4.
painos). Helsinki: Tammi.
van den Broek, P., White, M. J., Kendeou, P. & Carlson, S. 2009. Reading between the lines: Developmental and individual differences in cognitive processes in reading comprehension Teoksessa R. K. Wagner, C.
Phythian-Sence & C. Schatschneider (toim.) Beyond decoding: The behavioral and biological foundations of reading comprehension. NY:
Guilford Press, 107–123.
Vandervelden, M. C. & Siegel, L. S. 1995. Phonological recoding and phoneme awareness in early literacy: A developmental approach. Reading Research Quarterly, 30, 854–875.
Vauras, M & Friedrich, M. 2003. Eläinten elämää 2. Luetun ja kuullun ymmärtämisen arvioinnin tekstejä. Turku: OTUK.
Vellutino, F.R., Tunmer, W.E., Jaccard, J.J. & Chen, R. 2007. Components of reading ability: Multivariate evidence for a convergent skill model of reading development. Scientific Studies of Reading, 11 (1), 3–32.
Virtanen, H. 2009. Selkokielen käsikirja. Helsinki: Opike.
Wise, J. C., Sevcik, R. A., Morris, R. D., Lovett, M. W., & Wolf, M. 2007. The relationship among receptive and expressive vocabulary, listening comprehension, pre-reading skills, word identification skills and reading
comprehension by children with reading disabilities. Journal of Speech, Language & Hearing Research, 50 (4), 1093–1109.
Yildirim, K., Yildiz, M. & Ates, S. 2011. Is vocabulary a strong variable predicting reading comprehension and does the prediction degree of vocabulary vary according to text types. Educational Sciences: Theory and Practice, 11 (3), 1541–1547.
Liite 1: ALLU-testin (Lindeman 1998a) tulokset
Tasoryhmä ja pistemäärä 1 (suluissa)
Oppilas Kertomustekstit:
kaksi tekstiä
Tietotekstit:
kaksi tekstiä
Kertomus- ja tietotekstit:
neljä tekstiä
A 6 (18) 3 (15) 5
B 5 (17) 2 (12) 4
C 2 (10) 1 (10) 1
D 1 (8) 2 (12) 1
1 Maksimipistemäärä testissä on 4 x 12p, eli 48p.
Tulkinta:
Tasoryhmä 1–3: vaikeuksia luetun ymmärtämisessä Tasoryhmä 4–6: ikäryhmän keskitaso
Tasoryhmä 7–9: yli keskitason
Virheiden määrä kysymystyypeittäin
Liite 2: Infokirje oppilaiden huoltajille
Hei kotiväki!
Teemme pro gradu -tutkielmaamme luetun ymmärtämisestä ja toivoisimme, että myös Teidän lapsenne osallistuisi tutkimukseemme.
Pyrimme saamaan monipuolista tietoa esimerkiksi lasten kuullun ymmärtämisen ja lukemisen sujuvuuden taidoista vaihtelevien tehtävien avulla. Tehtäviä tehdään eripituisissa tuokioissa, pääsääntöisesti oppituntien aikana.
Mikäli haluatte esittää lisäkysymyksiä tai haluatte kieltää lapsenne osallistumisen tutkimukseemme, älkää epäröikö ottaa yhteyttä allekirjoittaneisiin!
Ystävällisin terveisin,
___________________________ __________________________
Anniina Vainio Riikka Haiko
anniina.s.vainio@student.jyu.fi riikka.a.haiko@student.jyu.fi
--- Irrottakaa ja palauttakaa alaosa opettajalle.
Lapseni saa
□
ei saa□
osallistua tutkimukseen.Liite 3: Otteita kuullun ymmärtämisen ja lukemissujuvuuden teksteistä
Ote kuullun ymmärtämisen tekstistä (Vauras & Friedrich 2003)
Ote lukemissujuvuuden tekstistä (Vauras & Friedrich 2003)